ESR-ohjelman uudet kustannusmallit ja ohjelman tilanne Vaivio 25.4.2012 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU-rakennerahastoyksikkö
Rakennerahastojen uudet kustannusmallit Todellisiin kustannuksiin perustuvan mallin rinnalle on tullut uusia ns. yksinkertaistettuja kustannusmalleja: Flat rate otettiin käyttöön 1.6.2011 Kertakorvausmenettely eli lump sum otettiin käyttöön 1.1.2012 Todellisten kustannusten mukaista mallia suositellaan käytettäväksi lähinnä silloin, kun hankkeessa toiminnan sisällön vuoksi syntyy poikkeuksellisen paljon kustannuksia, jotka flat rate mallissa korvattaisiin prosenttimääräisenä Uusien kustannusmallien käyttöönotolla tavoitellaan: Pienten hankkeiden ja tuensaajien hallinnon keventämistä Kansalaisjärjestöjen ja pienten toimijoiden osallistumisen lisäämistä Hankkeen tulokseen keskittymistä Maksatuskäsittelyn nopeuttamista Nyt kerätään kokemuksia kustannusmalleista seuraavaa rakennerahastokautta varten 8.5.2012 2
Yleiset linjaukset kertakorvausmenettelyn käytöstä Hakijalla on mahdollisuus valita, käyttääkö hankkeessa flat rate mallia tai perinteistä todellisiin kustannuksiin perustuvaa kustannusten korvaustapaa Hakija esittää hakemuslomakkeessa, mitä kustannusmallia haluaa käyttää hankkeessa. Valinta tehdään EURA 2007 järjestelmän hakemuslomakkeen taustalomakkeessa: flat rate, lump sum vai perinteinen malli, jossa kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen Hakijan esityksen pohjalta rahoittaja tekee päätöksen siitä, soveltuuko hanke kertakorvausmenettelyyn ja kertakorvauksen määrä vahvistetaan päätöksessä Kerran päätöksessä vahvistettua kustannusten korvaamistapaa ei voi enää muuttaa, joten hankkeen valmisteluvaiheessa täytyy hankkeen kustannukset suunnitella ja eri vaihtoehdot punnita huolella
Hankkeen kustannusrakenne flat rate - mallissa Hankkeen sisällöllinen toteuttaminen, ts. välittömät kustannukset Henkilöstökustannukset Muut hallintokustannukset, ts. välilliset kustannukset Flat rate 17 % (ESR) 20 % (EAKR) =
Flat rate 1 Flat ratella tarkoitetaan kiinteää prosenttiosuutta, jolla korvataan välilliset kustannukset tiettyjen määriteltyjen hankkeen todellisten välittömien kustannusten (henkilöstökustannukset) osuutena Välittömillä kustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka todennetaan maksettujen laskujen ja muiden vastaavien kirjanpitotositteiden avulla. Niihin sovelletaan voimassa olevia tukikelpoisuussäännöksiä. Välittömien kustannusten tulee olla suoraan kohdennettavissa hankkeelle. Flat rate mallissa tukikelpoiset välittömät kustannukset määritellään tyhjentävästi tukikelpoisuusasetuksessa sekä hallintoviranomaisen ohjeessa. Rahoittaja ei voi hyväksyä muita kustannuseriä välittömiin kustannuksiin, vaan kaikki muut hankkeesta aiheutuvat kustannukset käsitellään välillisinä kustannuksina. Linkki tarkempaan tietoon: http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/fi/03_hakijalle/03_hakijalle/ind ex.jsp
Flat rate 2 Välillisillä kustannuksilla tarkoitetaan flat rate mallissa kustannuksia, jotka hyväksytään ja korvataan prosenttimääräisenä Tuensaajan ei tarvitse yksilöidä välillisiä kustannuksia projektisuunnitelmassa ja maksatushakemuksessa eikä niitä tarvitse todentaa laskujen tai kirjanpitotositteiden avulla Flat rate mallissa kaikki muut hankkeesta syntyvät kustannukset, paitsi välittömiksi määritellyt, käsitellään välillisinä kustannuksina Flat rate -mallissa välilliset kustannukset käsitettä käytetään osin tavanomaisesta poikkeavalla tavalla (esim. matkakustannukset) Flat rate kustannusmallia ei voi käyttää kaikissa hankkeissa; poissuljettuja ovat mm. hankkeet, joissa ei ole palkkakustannuksia, yritysten kehittämisavustukset ja energiatuet, Finnveran ja Tekesin rahoittamat EAKR -hankkeet
Lump sum eli kertakorvausmenettely Hankkeen julkinen rahoitusosuus (EU/valtio + kunta + muu julkinen) voi olla maksimissaan 50 000 Lisäksi voi olla yksityistä rahoitusosuutta 50 000 enimmäismäärä pitää sisällään myös mahdollisen ALV:n Sitova päätös kunta- ja muusta julkisesta rahoituksesta ennen kuin rahoittaja tekee rahoituspäätöksen Hankkeeseen ei voi sisältyä erikseen raportoitavia eriä Voidaan käyttää hankkeissa, joiden tulos tai toimenpiteet voidaan määritellä hakemuksessa ja päätöksessä selkeästi, esimerkiksi erilaiset selvitykset, tulosten levittäminen ja muut kertaluonteiset toimenpiteet Kertakorvausmenettely soveltuu hankkeisiin, jotka pääasiassa toteutetaan hankkeen hakijan omana työnä, jonka osuus on vähintään 50 % kustannuksista Ei voida käyttää mm. Finnvera Oyj:n hankkeissa eikä ELY-keskuksen itse toteuttamissa hankkeissa, joissa on työvoimapoliittisia toimenpiteitä tai pkyritysten osaamisen kehittämispalveluissa 8.5.2012 7
Lump sum 2 Kertakorvauksen määrä vahvistetaan rahoituspäätöksessä Määrittäminen on perusteltava, yksityiskohtainen kustannusarvio Hanketta voi jälkikäteen muuttaa ainoastaan toteutusajan osalta Kertakorvaus voidaan jakaa osiin Maksatus perustuu hankkeessa syntyneen tuloksen tai toimenpiteiden todentamiseen Kyllä/ Ei periaatteella Tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista kustannuksista 8.5.2012 8
Lump sum esimerkki: Täydennyskoulutusmallin toteuttaminen 1. Hakija suunnittelee hankkeen, jonka tavoitteet, tulos ja toimenpiteet määritellään selkeästi, samoin kuin miten em. ovat todennettavissa 3. Rahoittaja myöntää kertakorvauksen, jonka EU:n/ valtion osuus on 40 587 euroa (85%) 2. Hakija esittää yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteluineen 4. Hankkeen päättyessä koulutus on toteutunut Palkkauskustannukset 41 475 Koulutusmateriaalit 1 000 Ulkopuoliset asiantuntijat 2 800 Matkakustannukset 2 475 Kustannukset yhteensä 47 750 Kunta sitoutuu rahoittamaan hanketta 5 500 Päätöksen mukainen tulos on saavutettu ja todennettu Maksetaan 40 587 euroa Kuntaraha todennetaan tulotositteen perusteella 8.5.2012 9
Kustannusmallit: haku- ja päätösprosessi Flat rate ja lump sum vaativat tarkkuutta haku- ja päätösvaiheessa! Hakijan tekemä kustannusmallivalinta ohjaa hakemuslomakkeen kustannusarvion rakennetta: Flat rate tai Lump sum: EURA-järjestelmä päästää täyttämään vain tiettyjä kustannuslajeja Flat rate: hakija täyttää kustannusarvioon vain välittömät kustannukset, välillisiä kustannuksia ei eritellä. EURA-järjestelmä laskee automaattisesti ilmoitettujen henkilöstökustannusten mukaan välillisten kustannusten määrän Lump sum: vain kohta muut kustannukset täytettävissä, samoin mahdolliset tulot ja muu rahoitus Todelliset kustannukset: toimii kuten ennenkin
Kustannusmallit: haku- ja päätösprosessi Rahoittajan on hyväksyttävä käytettävä malli rahoituspäätöksellä. Kustannusmallivalintaa ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi, vaan hanke on toteutettava loppuun asti valitun mallin mukaisesti Rahoittajan on varmistettava ennen rahoituspäätöksen tekoa, että projektisuunnitelman kustannusarvio on täytetty riittävällä tarkkuudella. Projektisuunnitelman kustannusarviosta on käytävä selkeästi ilmi, että välittömiin kustannuslajeihin sisältyy ainoastaan tukikelpoisuusasetuksen sekä hallintoviranomaisen flat rate -ohjeistuksen mukaisia kustannuksia. Näin varmistetaan, että kustannukset eivät tule korvatuksi kahteen kertaan, sekä välittöminä että välillisinä.
Kustannusmallit: haku- ja päätösprosessi Lump sum hanke voidaan jakaa osiin, jos se on hankkeen luonteen vuoksi perusteltua ja hankkeen tulos jaettavissa selkeästi määriteltäviin osiin Lump sum -päätöksessä rahoittaja vahvistaa kustannusarvion analyysin perusteella päätöksessä kertakorvauksen määrän sekä perustelee päätöksensä määrästä esimerkiksi vertaamalla odotettuihin tuloksiin, muihin samankaltaisiin hankkeisiin ja reaalikustannustasoon Lump sum hankepäätöksessä rahoittaja yksilöi maksatuksen edellytyksenä olevat toimenpiteet, tulokset tai tuotokset aineiston, jonka hankkeen toteuttajan on toimitettava maksatushakemuksen liitteenä, jotta päätöksen mukaiset toimenpiteet, tulokset ja tuotokset voidaan todentaa jos hanke toteutetaan osissa, erikseen kunkin osan maksatuksen em. asiat sekä maksettavan euromäärän ja maksatushakemuksen toimittamisen aikataulun 8.5.2012 12
Kustannusmallit: maksatusprosessi, Flat rate Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista EURA 2007 järjestelmä laskee automaattisesti välillisten kustannusten osuuden henkilöstökustannusten perusteella Tuensaajan ei tarvitse yksilöidä maksatushakemuksessa välillisiä kustannuksia eikä tuensaaja ole velvollinen esittämään kirjanpidon otteita tai tositteita prosenttimääräisenä ilmoitettavista välillisistä kustannuksista. Maksaja tarkastaa maksatushakemuksessa esitettyjen välittömien kustannusten tukikelpoisuuden. Viranomaisen tilitysjärjestelmä Valtteri laskee automaattisesti välillisten kustannusten osuudeksi 20 % (EAKR) / 17 % (ESR) maksajan tukikelpoisiksi hyväksymistä henkilöstökustannuksista.
Kustannusmallit: maksatusprosessi, Lump sum Maksatushakemus voi kattaa yhden tai useamman hankkeen osan, jos hanke on jaettu osiin, hankkeen maksatuskaudet määritellään rahoituspäätöksessä Maksatushakemuksen yhteydessä todennetaan hankkeen päätöksen mukainen tulos tai toimenpide päätösten mukaisten asiakirjojen avulla Hankkeen toteuttajan ei tarvitse toimittaa kirjanpidon otteita tai muita tositteita todellisista kustannuksista Hankkeen toteuttaja toimittaa rahoittajalle normaaliin tapaan hankkeen seurantatiedot ja loppuraportin
Ajankohtaista ESR -loppukaudesta Meillä on nyt jatkuva haku ja hankehakemukset otetaan nopeasti käsittelyyn Laadukkaat hankehakemukset etenevät nopeasti hankekäsittelyssä Maakunnan yhteistyöryhmän kokoukset 2012; 15.5., 4.9., 12.10. ja 12.12 Yli 500 000 euron (haettu tuki) hankkeet käsitellään MYR:ssä, muut hankkeet menevät tiedoksi Loppuohjelmakaudella hankkeet täytyy saada nopeasti käyntiin, niiden täytyy pysyä toteutusaikataulussa ja budjeteissa ei saa olla ilmaa Isommat hankkeet on saatava käynnistymään alkuvuodesta 2012 Päätöksiä voidaan tehdä 31.12.2013 asti Hankkeilla on toteutusaikaa 30.4.2015 asti, ELY-keskuksen itse toteuttamat typo-hankkeet 30.10.2014 asti Uudet kustannusmallit, flat rate sekä lump sum, keventävät hankkeen hallinnointia ja rahoittaja suosii niiden käyttämistä Pieniä ja konkreettisia ESR-ohjelman mukaisia täsmähankkeita 8.5.2012 15
ESR:n työllisyyshankkeet (TL2, TEM) Päättyneet hankkeet: Hakijasta tekijäksi, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Keski-Karjalan työvoimapörssi, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Työtieprojekti -tie työhön Pielisen Karjalassa, Lieksan kaupunki Profiloidu osaajaksi, Honkalampi-säätiö Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Käynnissä olevat hankkeet: Innovaatioassistentti - korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Nuorten tuki hanke, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Monikulttuurinen Lieksa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Uusi SeutUra, Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy Työvoima 2013+, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Helppi, Kiteen Evankelinen Kansanopisto Akseli, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (käynnistymässä) Lisäksi työllistämistoimintaa tukevat kehittämishankkeet(tl3): Pohjois-Karjalan työllisyysfoorumi, Itä-Suomen yliopisto Työllistymispalvelujen kehittäminen Pohjois-Karjalassa, Itä-Suomen yliopisto Tuloksekas työllistäminen, Itä-Suomen yliopisto 8.5.2012 16
ESR-hankkeista hyötyä Toimintalinjalla kaksi on kehitetty erilaisia toimintamalleja, mm.: Joustavat koulutusmallit nuorille: Avoin ammattiopisto malli/ Nuorten tuki Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille: Helppi, Monikulttuurinen Lieksa Työn ja koulutuksen yhdistelmät: Työtä ja restaurointiosaamista Eri organisaatioiden yhteistoiminta työllisyyden edistämisessä & syrjäytymisen ehkäisyssä: Työtä- ja restaurointiosaamista (julkinen organisaatio & yhdistys), Nuorten tuki (koulutusorganisaatio & yhdistys), Työvalmentajatoiminta/ Työtie (kunta & TE-toimi) sekä hankkeiden yhteinen koulutus (Hakijasta Tekijäksi ja Profiloidu Osaajaksi). Toimintalinjan hankkeiden toimenpiteisiin osallistuneet henkilöt ovat kokeneet saaneensa hyötyä erityisesti aktiivisuuden ja oppimismotivaation kasvuna sekä tiedon lisääntymisenä koulutusja työmahdollisuuksista sekä työllistymismahdollisuuksien parantumisena. Urasuunnitelmat sekä yksilöllinen ohjaus ja tuki ovat keskeinen lisäarvo mistä osallistujat ovat hyötyneet merkittävästi. Erään hankkeen loppuraportissa: Asiakkaat tarvitsevat pitkiä, suunnitelmallisia palveluketjuja. Tällä hetkellä asiakkaan työllistymispolun tukeminen on liian sirpaleista. Palveluita toteutetaan yksittäisinä, työttömyyttä katkaisevina palveluina. Asiakas tarvitsee työllistymisensä tueksi riittävän tuen, sekä kestoltaan että intensiivisyydeltään. Jatkossa työllisyyspalvelujen vaikuttavuuden arviointi ja tuloksellisuuden parantaminen painopisteenä 8.5.2012 17
ESR, Pohjois-Karjalan ELY-keskus tilannekatsaus 13.3.2012 Valtuus vuosina 2007-2012, ESR+kans. Rahoitettuja hankkeita Varattu, eurot ja sidonta % TL1 23 517 600 36 23 380 099 99 % TL2 18 966 200 30 16 488 185 89 % TL3 19 282 200 44 16 376 140 85% TL4 2 656 000 3 1 214 514 46 % Joustovaraus 4 850 000 9 4 709 349 97 % Yhteensä 69 272 000 122 62 168 287 90 % Sidottu, eurot ja sidonta % 17 725 360 75 % 13 328 948 70 % 13 105 259 68 % 899 514 34 % 4 165 131 86 % 49 224 212 71 % 8.5.2012 18
Ajankohtaista ESR -loppukaudesta Loppurahoituskaudella on tarjolla ESR-rahoitusta noin 8 miljoonaa hyviin ohjelmanmukaisiin kehittämishankeideoihin Tilaa on kaikissa toimintalinjoissa (pl. OKM TL1), eniten vapaata rahoitusta on OKM:n hallinnonalalla toimintalinjassa kaksi ja kolme sekä Kaipaamme myös hankehakemuksia toimintalinjalle neljä Ohjelmanmukaisuus, alueen kilpailukyky ja työllisyystavoite ovat asioita, jotka täytyy pitää mielessä kehittämishanketta suunnitellessa MYAK eli maakunnan yhteistyöasiakirja tuo esille painopisteitä, joihin rahoitusta kohdennetaan eri toimintalinjoilla ja hallinnonaloilla Myös uudet, ohjelmanmukaiset, avaukset ovat hyvin tervetulleita 8.5.2012 19
EU-rahoitusta haettavana Hankkeen valmisteluvaiheessa edellytetään paikallista yhteistyötä, kuten TEtoimiston ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa, ennen hakemuksen jättämistä on hyvä olla yhteydessä myös rahoittajaviranomaiseen Yhteistyökumppaneiden kanssa on hyvä tehdä vähintäänkin aiesopimukset jo hakuvaiheessa mitä konkreettisempi sopimus, sitä parempi Selvitä, onko muita vastaavia hankkeita jo käynnissä, mitä uutta hanke tuo suhteessa jo olemassa olevaan/ jo aikaisemmin rahoitettuihin hankkeisiin Aikaisemmista hankkeista tietoa rakennerahastot.fi sivuilta rakennerahastotietopalvelusta nykyiseltä rahoituskaudelta tai googlaamalla aikaisempien rahoituskausien hankkeita 8.5.2012 20
EU-rahoitusta haettavana Selkeällä kielellä tehdystä hankesuunnitelmasta täytyy löytyä mm.: Hankkeen todellinen, selvitetty tarve; mihin tavoitteeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua Kuka tekee, mitä ja milloin: toteuttajaorganisaatio sekä mahdolliset kumppanit yhteistyösopimus jo hakuvaiheessa Konkreettiset toimenpiteet, kuka vastaa niistä Realistinen kustannusarvio ja aikataulu Hankkeen tulokset ja niiden levittäminen; miten toiminta jatkuu hankkeen ja hankerahoituksen päätyttyä Työvoimapoliittisia toimenpiteitä (palkkatuki, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus) ei merkitä EURA-hakemukseen, vaan niistä voi tehdä erillisen esityksen, joka liitetään hankehakemukseen. Jo suunnitteluvaiheessa ehdottomasti yhteys TE-toimistoon! 8.5.2012 21
EU-rahoitusta haettavana Tukitaso on maksimissaan 85 %. Hankesuunnitelmasta täytyy käydä selville rahoitus, minkä verran haetaan tukirahoitusta, mikä on oman rahoituksen, kuntarahoituksen ja mahdollisen muun rahoituksen osuus/ määrä. Kuntarahoitusta vaaditaan lähes poikkeuksetta, se ja muu rahoitus on varmistettava ennen hakemista, esim. aiesopimus liitteenä. Maksatukset hyväksytään jälkikäteen joko toteutuneiden tukikelpoisten kustannusten mukaan tai uusien kustannusmallien mukaisesti Hyväksytyn hankkeen asiakirjat säilytetään vuoteen 2020 asti. Toteuttava organisaatio vastaa asiakirjoista ja hankkeesta. 8.5.2012 22
EU-rakennerahastoyksikkö Timo Tanskanen, yksikön päällikkö Raisa Lappeteläinen, rakennerahastoasiantuntija (ESR/TEM) Kimmo Kettunen, rakennerahastoneuvoja (ESR/TEM) Sirpa Catalano, EU-koordinaattori (ESR/OKM,STM) Sanna Ruuska, tarkastaja (ESR/OKM,STM) Leena Leskinen, rakennerahastoasiantuntija (EAKR, ympäristöhankkeet) Pasi Hirvonen, viestintäpäällikkö Muita ELY-keskuksen yhdyshenkilöitä rakennerahastoasioissa, mm.: Pekka Pelkonen, rakennerahastoasiantuntija (EAKR, yritystuet) Markku Ahtiainen, investointiasiantuntija (EAKR, työllisyysperusteiset investoinnit) etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi 8.5.2012 23
www. rakennerahastot.fi Lisätietoja http:/rakennerahastot.ita-suomi.fi www.ely-keskus.fi 8.5.2012 24