Palvelutasosuunnitelma

Käsittely / hyväksytty: Yhtymähallitus 18.10.2016 77 Karkkilan kaupunginvaltuusto 12.12.2016 82 Vihdin kunnanvaltuusto 7.11.2016 57 Palvelutasosuunnitelma vuosille 2017 2020 Muutoksen aika Paikallisen kilpailukyvyn turvaaminen

2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Toimintaympäristön muutokset... 3 2.1 Alueen väestön lukumäärä ja ikärakenne... 3 2.2 Alueen väestön koulutustaso, tulotaso ja sairastavuus... 7 3 Suunnitelmakauden muutokset suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen... 11 3.1 Perheiden palvelut... 12 3.2 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuus ja palvelujen kehittäminen... 13 3.3 Hoivapalvelujen saatavuus... 15 4 Valtakunnalliset kärkihankkeet... 17 4.1 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkihanke... 17 5 Paikallisen kilpailukyky sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa... 18 5.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus 2017 2020... 18 5.2 Paikallisen kilpailukyvyn edellytykset... 19

3 1 Johdanto Kuntayhtymän toimintaa säätelee jäsenkuntien valtuustojen hyväksymä perussopimus. Perussopimuksen mukaan valtuustokausittain laaditaan palvelutasosuunnitelma. Tämä on Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelutasosuunnitelma vuosille 2017 2020. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kunnassa määräytyy väestön määrän ja rakenteen perusteella. Väestön rakennetekijöitä ovat mm. väestön ikärakenne, koulutus- ja tulotaso ja sairastavuus. Sosiaali- ja terveyspalvelun taso muodostuu lain ja asetusten määrittämistä minimivaatimuksista palvelujen tuottamiselle, kuntien toimintaan varaamista resursseista suhteessa väestön palvelutarpeeseen ja muista paikallisista linjauksista palvelujen laadun, tuotantotavan ja palvelurakenteen suhteen. Palvelutasosuunnitelmaan 2017 2020 on kirjattu palvelujen lakisääteisiin vaatimuksiin ja palvelujen saatavuuteen tai tuotantotapaan liittyvät muutokset ja eräitä edellytyksiä palvelujen tuottamiselle. Suunnitelman liitteenä 1 on päivitetty palvelukuvaus ja liitteenä 2 luettelo toimintaa säätelevistä laeista ja asetuksista. Suunnitelma tarkennetaan vuosittain laadittavassa talousarviossa. 2 Toimintaympäristön muutokset Palvelujen järjestämiseen suunnitelmakaudelle 2017 2020 vaikuttaa alueella tapahtunut väestön kehitys: lasten määrä on vähentynyt ja yli 75-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Tämä merkitsee käytännössä hoivapalvelujen tarpeen kasvua ja lapsiperheiden palvelujen tarpeen vähenemistä. 2.1 Alueen väestön lukumäärä ja ikärakenne Päättyvällä suunnitelmakaudella 2013-2016 Karviaisen alueen väestö on pienentynyt hieman. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 Karkkilan väestökehitys on ollut negatiivista, väkiluvun pienentyessä n. 100 henkilöllä, Vihdin alueen väkiluku on pysynyt lähes ennallaan (- 10 henkilöä). Tilastokeskuksen syksyllä 2015 laatiman väestöennusteen mukaan Karviaisen alueen väestön ennakoidaan 2015-2020 kasvavan n. 0,4 % vuosittain, nousten 38.855:een vuonna 2020. Väestön kasvu kohdistuu ennusteen mukaan alueellisesti Vihtiin, ja demografisesti vanhempiin ikäluokkiin. Karkkilan väkiluvun ennustetaan vähenevän hitaasti, n. 20 henkilön vuositahtia.

Ikäryhmissä 0-6 -vuotiaat tapahtuu ennusteen mukaan vähenemistä molempien jäsenkuntien alueella: 4

5 Koko Karviaisen alueella 7-19 vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan hieman, mutta ei merkittävästi: Työikäisten ikäryhmässä, 20 64-vuotiaat, tapahtuu ennusteen mukaan tulevalla suunnitelmakaudella laskua. Karkkilassa työikäisten määrä vähenee vuosittain vaihdellen -1,7% ja -0,3% välillä. Vihdinkin osalta ennustettu kasvu on melko vähäistä, koko kaudella n. 0,5%.

6 Alueella kasvaa yli 65-vuotiaiden ikäluokka, josta yli 75 -vuotiaiden määrän kasvu on tulevina vuosina suhteellisesti voimakkainta. Tämä on Karviaisen toiminnan kannalta merkittävin kehityslinja suunnitelmakaudella väestön osalta. Alueen väestö on voimakkaasti ikääntymässä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 65-74 -vuotiaiden ikäryhmä kasvaa vuosittain 0,8 % 4,5 %. Yli 75 -vuotiaiden ikäryhmä kasvaa vuodesta riippuen 1,9-6,4 %. Kasvu on prosentuaalisesti suurta myös yli 80 - vuotiaiden kohdalla (1,6 4,1 %). Ikääntymisen tavanomaisimpia seurauksia on ikäihmisten palvelutarpeen lisääntyminen. Suurten ikäluokkien ikääntyessä 65 74-vuotiaiden ikäluokka kasvaa Karviaisen alueella vielä kolmen seuraavan vuoden aikana 160 190 henkilön vuosivauhtia sen jälkeen hidastuen. Näiden henkilöiden siirtyessä pois työelämästä myös työnantajan järjestämät työterveyspalvelut loppuvat heiltä. Tämä merkitsee palvelutarpeen lisääntymistä julkisessa terveydenhuollossa. Osa tarpeesta kanavoituu yksityisille palveluntuottajille.

7 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan lähivuosina Vihdissä 100 henkilöllä vuosittain, Karkkilan alueella muutamalla kymmenellä henkilöllä vuosittain. Viidessä vuodessa Karviaisen alueella on n. 600 uutta yli 75-vuotiasta. Palvelutarpeena se merkitsee laskennallisesti noin 10 uutta asumispalvelupaikkaa vuosittain (peittävyys yli 75 v. 8 %) ja 17 uutta kotihoidon asiakasta vuosittain (peittävyys yli 75 v. 14 %) nykyisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti laskettuna. 2.2 Alueen väestön koulutustaso, tulotaso ja sairastavuus Väestön sosioekonomisella asemalla on merkittävä yhteys terveyteen. Terveydellä on yhteys sekä väestön koulutustasoon että tulotasoon. Terveysongelmat ovat yleisempiä vähiten koulutettujen ja pienituloisten keskuudessa (Valtioneuvoston kanslia, julkaisusarja 4/2007). Karviaisen alueella väestön sosioekonominen asema asettaa vaatimuksia sekä kansanterveystyön että sosiaalityön hyvälle osaamiselle. Väestön koulutustasoa mitataan koulutustasomittain -indikaattorilla. Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Lisäksi alla olevassa taulukossa ilmoitetaan kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten, 17 24 vuotiaiden määrä. Indikaattorin mukaan koulutustaso Karkkilassa on Uudenmaan ja koko maan tasoa alhaisempi. Vihdin osalta koulutustaso on koko maan tasoa, mutta alhaisempi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Karkkilassa koulutuksen ulkopuolella olevia 17 24 vuotiaita on erityisen paljon, 14 %, mutta kehitys tämän osalta on ollut Karkkilassa

8 suotuisaa (kolme vuotta aiemmin luku oli 18 %). Vihdin luku on samaa tasoa kuin Uudellamaalla keskimäärin. 2014 Koulutustasomittain Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 vuotiaat, % Koko maa 355 8,6 Uusimaa 402 10,8 Karkkila 272 14,0 Forssa 283 9,2 Hanko 264 17,2 Somero 260 6,8 Vihti 355 10,7 Kirkkonummi 416 9,5 Lohja 319 10,5

9 Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden nuorien osuus on Karkkilassa jonkin verran suurempi kuin esimerkiksi Vihdissä ja Uudellamaalla. Osuus on noussut molemmissa kunnissa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti (vuoden aikana vähintään 10 kuukautena) saaneet 18 24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä: 2011 2012 2013 2014 Koko maa 2,9 3,1 3,4 3,6 Uusimaa 2,8 2,9 3,5 3,9 Karkkila 3,4 2,9 4,1 4,4 Forssa 5,2 4,9 5,4 4,8 Hanko 3,5 4,9 4 3,9 Somero 2,5 2,7 2,5 2,9 Vihti 2,5 2,1 2,4 3,7 Kirkkonummi 4,9 4,5 4,2 3,4 Lohja 2,3 2,1 2,9 2,6

10 Kunnan yleinen pienituloisuusaste -indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Karkkilassa on pienituloisten osuus suurempi kuin Uudellamaalla keskimäärin, mutta pienempi kuin koko maassa. Vihdissä pienituloisuusaste on koko maata ja Uuttamaata pienempi: 2011 2012 2013 2014 Koko maa 14,4 13,6 13,2 13 Uusimaa 10,9 10,4 10 9,9 Karkkila 11,6 11,6 11,2 11,4 Forssa 17,8 16,4 16,2 15,8 Hanko 11,5 11,5 11,7 10,8 Somero 17,3 16,1 15,7 15,1 Vihti 8,8 8 7,7 7,9 Kirkkonummi 6,9 6,5 6,6 6,9 Lohja 10,8 10,4 10,2 9,9

11 Kela pitää yllä Terveyspuntaria, josta löytyy jokaiselle Suomen kunnalle laskettu sairastavuusindeksi. Indeksin avulla pyritään havainnollistamaan sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Vakioinnilla kunnan ikärakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollistaa alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikärakenteen eroista huolimatta. Ikävakioidun indeksin mukaan Karkkilan väestön sairastavuus ylittää maan keskiarvon. Vihdin ikävakioitu indeksi vastaa Uudenmaan keskiarvoa. Väestö Uudellamaalla on keskimäärin terveempää kuin koko maassa keskimäärin. 2015 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Sairastavuusindeksi, ikävakioimaton Koko maa 100 100 Uusimaa 87,3 74,8 Karkkila 102,2 113,2 Forssa 112,2 132,3 Hanko 98,7 114 Somero 106,3 139 Vihti 87,3 75,7 Kirkkonummi 81,0 63,2 Lohja 95,6 96,3 3 Suunnitelmakauden muutokset suhteessa väestön määrään ja rakenteeseen Karviaisessa palvelujen järjestämisen johtoajatuksena on tukea ja edistää terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia koko elämänkaaren ajan. Palvelujen järjestämisessä panostetaan ennalta ehkäisevään ja kuntouttavaan työhön sekä kotona asumisen tukemiseen läpi elämänkaaren. Ihmisten oman vastuunoton lisäksi terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen merkitsee riittävää panostusta suuria väestöryhmiä koskeviin peruspalveluihin sekä tulevaisuusorientoitunutta toimintatapaa. Tämän toiminnan kivijalan muodostavat kansanterveystyön vastaanotot, sosiaalityö, kotihoito ja muut kotiin vietävät palvelut.

12 3.1 Perheiden palvelut Karviaisen alueella useita vuosia jatkunut syntyvyyden aleneminen vaikuttaa suunnitelmakaudella äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen tuottamiseen. Vihdin kunnassa syntyvyys on laskenut merkittävästi. Karkkilan alueen syntyvyys on pysynyt vakiintuneella tasolla. Elävänä syntyneet Karviaisen alueella 2000-2015 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Karkkila 81 87 96 82 91 92 92 98 93 105 98 97 91 85 76 85 Vihti 408 370 393 384 391 380 435 399 426 405 431 390 380 341 328 277 Seuraavan taulukon mukaan äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakasmäärät ovat pienentyneet laskeneen syntyvyyden seurauksena. Vihdin äitiys- ja lastenneuvoloissa asiakasmäärä on pienentynyt kahdessa vuodessa yli 300 asiakkaalla ja Karkkilan neuvolassa 40 asiakkaalla.

13 Neuvolapalveluja tuotetaan suunnitelmakaudella 2017 2020 asetusten määrittelemällä tavalla ja suositusten mukaisin henkilöstöresurssein koko Karviaisen alueella. Äitiys- ja lastenneuvolan toiminta sopeutetaan asiakasmäärien muutosta vastaavasti Karviaisen alueen neuvoloissa siten, että neuvolalääkärin vastaanotot ovat Vihdin Pajuniityn ja Myrskylänmäen neuvoloissa ja Karkkilan neuvolassa ja Otalammen neuvolan aukioloaikaa kohdennetaan alueen asiakasmäärien mukaisesti. Suunnitelmakaudella seurataan väestörakenteen ja erityisesti lasten määrän kehitystä koko Karviaisen alueella. Ikärakenteen muutos ja mahdollinen lasten määrän väheneminen voi suunnitelmakaudella vaikuttaa palvelujen tuottamiseen myös kouluterveydenhuollon alueella. Suunnitelmakauden alussa oppilasmäärät kouluterveydenhoitajaa kohden ovat kuitenkin suositusten ylärajoilla. 3.2 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuus ja palvelujen kehittäminen Perusterveydenhuollossa kiireettömän hoidon saatavuus saatiin suunnitelmakaudella 2013 2016 keskimäärin tasolle 14 vuorokautta sekä lääkärin vastaanotoilla että suun terveydenhuollossa. Valtakunnallisessa vertailussa perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saatavuus sekä Vihdissä että Karkkilassa vastaa maan keskiarvoa.

14 Tulevalla kaudella 2017 2020 on tavoitteena nopeuttaa hoitoon pääsyä siten, että kiireettömän hoidon odotusaika on 7 vuorokautta. Tavoitteeseen edetään vaiheittain siten, että odotusaika on Karkkilassa 7 vuorokautta ja myös Vihdissä mikäli toimitiloihin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Suunnitelmakauden alussa odotusaika kiireettömään hoitoon on lääkärivastaanotolla vielä 14 vuorokautta. Suun terveydenhuollossa keskimääräinen odotusaika kiireettömään hoitoon pysyy 14 vuorokaudessa. Sosiaalityössä järjestetään palveluneuvonta uudistuneen sosiaalihuoltolain edellyttämälle tasolle. Suunnitelmakauden aikana on tavoitteena edetä virka-ajan viivytyksettömään neuvontaan ja ohjaukseen. Päätökset sosiaalipalveluista ja tukitoimista tehdään lain edellyttämässä määräajassa. Sähköisen ajanvarauksen avulla tehostetaan työajan käyttöä. Sähköinen ajanvaraus otetaan käyttöön sosiaalipalveluissa ja myöhemmin terveyspalveluissa. Pidemmän ajan tavoitteena on tälläkin menetelmällä tehostaa palvelujen saatavuutta. Karviaisessa otetaan käyttöön sosiaalinen luototus pienimuotoisesti. Sosiaalisen luototuksen avulla tuetaan asiakkaita, jotta he eivät jäisi tilapäisissä tuen tarpeissaan viimesijaisten palvelujen varaan. Työttömien määrä on kasvanut edelleen peruskunnissamme samoin kuin työttömyydestä aiheutuvat kustannukset peruskunnille. Karviainen tiivistää yhteistyötään Karkkilan ja Vihdin kanssa työllisyyden hoidossa erityisesti työhön

15 kuntoutuksen ja sosiaalisen kuntoutuksen osalta. Edelliseen liittyen kehitetään työkykyarviointimallia sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteispilottihankkeena. 3.3 Hoivapalvelujen saatavuus Ikäihmisten linja on toiminnaltaan kasvava palvelulinja. Kehittämishaasteet kohdistuvat väestön ikääntymiseen. Suunnitelmakauden aikana on tavoitteena kehittää kotihoidon moniportaista kuntoutuksen mallia valtakunnallisessa kärkihankkeessa. Tehostetussa kotihoidossa tuetaan ikääntyneen toimintakykyä ja parannetaan kotona asumisen mahdollisuuksia. Kotihoito toimii ympärivuorokautisesti ja sen toiminnan sekä prosessien kehittäminen luo vaihtoehdon tehostetulle palveluasumiselle että laitoshoidolle. Karviaisessa tavoitteena vuosina 2017-2020 on, että yli 75 vuotiaista asuu kotona noin 90-92 % säännöllisen kotihoidon piirissä on 13-14 % tehostetun asumispalvelun piirissä on noin 8-10 % omaishoidon tuen saajia on noin 4-5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 0 % Yli 75-vuotiaiden määrän ennustettu kasvu Vihdin - Karkkilan alueella on n. 120 henkilöä vuosittain, jolloin viidessä vuodessa Karviaisen alueella on n. 600 uutta yli 75-vuotiasta. Laskennallista palvelutarpeen kasvua hoivapaikkojen osalta on arvioitu seuraavassa taulukossa. Laskelma perustuu nykyisiin valtakunnallisiin tavoitteisiin palvelujen peittävyydestä.

16

17 Karviaisen hoivapaikkojen lukumäärä 940 960 hoivapaikkaa riittää tällä hetkellä yli 75-vuotiaiden laskennalliseen tarpeeseen, joka on 690 hoivapaikkaa. Laskennallinen tarve yli 75 vuotiaiden ikäluokalle vuonna 2017 olisi yhteensä 805 hoivapaikkaa ja 920 hoivapaikkaa vuonna 2020. Tällä hetkellä n. 25 30 % nykyisistä hoivapaikoista kohdistuu myös alle 75-vuotiaille. Hoivapalvelujen määrä ja kohdentuminen arvioidaan vuosittain talousarviossa. 4 Valtakunnalliset kärkihankkeet 4.1 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkihanke Karviainen osallistuu yhteistyössä Uudenmaan kuntien kanssa hallituksen kärkihankkeeseen lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) tähtää lapsi- ja perhepalveluiden hajanaisen palvelujärjestelmän uudistamiseen. Tavoitteena on kokonaisvaltainen pysyvä muutos kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita sekä lapsen oikeuksia vahvistavaa toimintakulttuuria. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi sekä heidän omien voimavarojensa vahvistaminen on hankkeessa keskeistä. Paikallinen LAPE-työryhmä valitsi Karkkilan kaupungin, Vihdin kunnan ja Karviaisen LAPE- työskentelyn painopistealueeksi teeman Koulut ja oppilaitokset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Erityispiirteenä on vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, josta järjestösektori on erityisen kiinnostunut. Karviainen tuottaa hankkeelle perhekeskusmallin mukaisia palveluja. Karviaisen alueen LAPE-hankkeen painopiste

18 tarkoittaa, että Karkkilan kaupunki ja Vihdin kunta ovat hankkeen päävastuullisia tahoja. 5 Paikallisen kilpailukyky sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa 5.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus 2017 2020 Suomessa on valmisteltu uutta lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä viimeisen kymmenen vuoden ajan. Valmistelussa on ollut useita erilaisia vaihtoehtoja kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalueisiin tai vahvoihin peruskuntiin nojaavaa valmistelua. Aikaisemmat esitykset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta ovat saaneet lausuntokierroksilla osakseen kovaa kritiikkiä tai kaatuneet kunnallisen itsehallinnon perustuslailliseen suojaan tai muuhun juridiseen ongelmaan. Maassa valmistellaan jälleen uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Valmistelun seurauksena on syntynyt hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi. Uudistuksen tavoitteena on mm. toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Uusi rakenne käsittäisi 18 maakuntaa, 5 sote-yhteistyöaluetta ja 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa). Uudistuksen aikataulun mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyisi maakunnille 1.1.2019 alkaen. Tuolloin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on tarkoitus irrottaa kuntapohjaisesta järjestelmästä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä asiakkaiden valinnanvapautta palvelujen osalta. Valinnanvapauslainsäädännöstä ei kuitenkaan ole hallituksen esitysluonnosta, vaikka lausuntokierros järjestämislaista ja maakuntalaista on meneillään ja päättyy 9.11.2016. Valinnanvapauteen liittyvän yhtiöittämisvelvoitteen osalta tulisi maakunnille siirtymäaika ainakin vuoden 2021 alkuun asti. Maakuntauudistuksen aikataulu on tiukka ja sillä saattaa käytännössä olla vaikeuksia pysyä tässä aikataulussa. Uudistuksen toteutuessa maakunta tulee päättämään siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut Uudellamaalla järjestetään ja missä. Tuolloin on paikallisesti tärkeää, että on olemassa toimivat palvelut toimintaan sopivissa tiloissa. Kahden edellisen valtuustokauden palvelutasosuunnitelmissa on koko väestöryhmää tai koko tiettyä ikäluokkaa koskevat avopalvelut resursseineen laitettu kuntoon ja ne toimivat tällä hetkellä valtakunnallisesti vertailtaessa hyvin. Lisäksi on tehty palvelurakennemuutoksia, jotka ovat olleet paitsi kustannuksia alentavia myös ratkaisseet asiakkaiden palvelutarvetta vaikuttavammalla tavalla.

19 5.2 Paikallisen kilpailukyvyn edellytykset Sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvä saatavuus kuntalaisille on osa paikallista kilpailukykyä. Tässä palvelutasosuunnitelmassa Vihdin ja Karkkilan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjän Karviaisen tavoitteena on avoterveydenhuollon palvelujen (mm. lääkärin vastaanotto) hyvä saatavuus. Se on myös tärkeä osa asiakaskokemusta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että paikalliset toimitilaratkaisut, josta jäsenkunnat vastaavat, saadaan viimein myös Vihdissä järjestettyä kohtuullisella tavalla sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta. Näin ollen toimitiloihin liittyvät kysymykset ovat toiminnan järjestämisen kannalta kriittisiä nyt ja tulevaisuudessa. Paikalliseen kilpailukykyyn kuuluu myös, että paikkakunnalla on vahva osaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siksi tässä palvelutasosuunnitelmassa katsotaan ensiarvoisen tärkeäksi, että Karviaisen terveyskeskuksella on lääkärien koulutusoikeus ja että tässä terveyskeskusarvioinnissa saadaan hyvät tulokset. Karviaisen lääkärikoulutus on taannut oman vakituisen lääkärikunnan sekä Vihtiin että Karkkilaan. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan terveyskeskuksissa suorittaman tarkastuksen perusteella Karviainen jatkaa edelleen lääkärien kouluttajana. Helsingin yliopisto on myöntänyt Karviaiselle oikeudet yleislääketieteen, työterveyshuollon ja geriatrian erikoislääkärikoulutuksiin. Varsinkin lääkärikoulutettavilta Karviainen oli saanut hyvät arviot. Sosiaalityön osaamisen varmistamiseksi on Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston kanssa organisoitu Karviaiseen sosiaalityön oppimisklinikka, jonka avulla voidaan omaa henkilöstöä edelleen pätevöittää sosiaalityön osaamisessa. Paikallista kilpailukykyä vahvistavat myös toimivat yhteistyöverkostot ja kumppaneita arvostava yhteistyöilmapiiri. Toimivat tilat ovat osa vaikuttavaa ja kustannustehokasta palvelutuotantoa. Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326) 4 4 mom mukaan terveydenhuoltoa varten kunnalla on oltava käytettävissään asianmukaiset toimitilat. Sosiaalihuoltolain (30.12.2014/1301) 4 luku 30 mukaan asiakkaiden käytössä olevien sosiaalipalvelujen toimitilojen suunnittelussa ja käytössä on huomioitava asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja edellytykset, esteettömyys ja yksityisyyden suoja. Päättyneellä suunnitelmakaudella 2013-2016 Perusturvakuntayhtymä Karviaiselle laadittiin Vihdin kunnan toimesta Vihdin alueen toimitiloja koskeva tarveselvitys. Tarveselvitys sisälsi sekä teknisen että toiminnallisen tilatarpeen määrittelyn liittyen Nummelan terveysaseman ylläpitokorjaukseen ja lisätilojen rakentamiseen. Hankkeessa huomioitiin toimitilojen riittämättömyys työntekijöille, toimialan muuttuva palvelutarve sekä olemassa olevan terveyskeskusrakennuksen asettamat vaatimukset, mahdollisuudet ja rajoitukset. Karviaisen yhtymähallitus toimitti tarveselvityksen keväällä 2013 Vihdin kunnalle. Karkkilan kaupunki aloitti keväällä 2016 Karkkilan terveysasemakiinteistön peruskorjauksen, mikä valmistunee vuoden 2017 aikana. Vihdin tarveselvityksessä tavoitteena oli, että kunnan palveluverkko sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on: oikeassa suhteessa väestön määrään, sijaintiin ja rakenteeseen tilat ovat asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaiset ja toimivat

20 ne tukevat henkilöstön rekrytointia ne ovat tuotantotaloudellisesti kannattavia ne ovat kunnossapidettyjä, siistejä, joustavia ja terveellisiä ne ovat julkisella liikenteellä saavutettavissa. Tilojen tuotantotaloudellinen kannattavuus syntyy lähinnä kahdesta eri tekijästä: Mittakaavaedusta jolloin toimintayksikössä on riittävä toiminnallinen volyymi kattamaan kiinteitä kustannuksia, jolloin kysymys on palvelutuotantoyksikön esimerkiksi neuvolan tai terveysaseman koosta Yhdistelmäedusta, (rinnakkaistuotantoedusta), jolloin keskimääräiset kustannukset alenevat, kun samassa palveluyksikössä tuotetaan useita erilaisia palveluita. Yhdistelmäedut liittyvät toiminnan monipuolisuuteen. Karviaisen perussopimuksen mukaan (15 ) kuntayhtymä toimii vuokratiloissa. Toimipaikan sijaintikunta hankkii, osoittaa tai rakentaa kuntayhtymän käyttöön tulevat tilat kuntayhtymän asiantuntemusta hyödyntäen ja hakee niihin liittyvät valtionosuudet. Peruskorjauksista sekä laajennus- ja uudisrakennushankkeista huolehtiminen kuuluu jäsenkunnille ja heidän osoittamilleen muille toimitilojen omistajille tai haltijoille. Päättyneellä suunnitelmakaudella toimitiloihin liittyvät ongelmat Vihdissä jäivät ratkaisematta. Suunnitelmakauden lopussa toimitiloihin liittyvät ongelmat kriisiytyivät. Karviaisen toimintoja haittaa yleinen tilapula sekä kansanterveystyön vastaanotoilla että sosiaalitoimistossa. Yleisen tilapulan lisäksi Karviaisen toimitiloissa on ilmaantunut edelleen lukuisia ongelmia, jotka ovat tällä hetkellä kärjistyneet Vihdin kunnan Karviaiselle osoittamassa toimitilassa osoitteessa Jokikunnantie 74. Näissä toimitiloissa ovat perhesosiaalityön ja ikäihmisten sosiaalityön ja palveluneuvonnan yksiköt ja perheneuvola. Tiloissa on ilmennyt useita terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia, jotka vaarantavat sekä asiakkaiden että työntekijöiden terveyttä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue teki kesäkuussa 2016 valvontatarkastuksen edellä mainittuihin Vihdin kunnan omistamiin tiloihin osoitteessa Jokikunnantie 74 mm. sisäilmaongelmien ja niiden mahdollisesti aiheuttamien terveysvaarojen vuoksi. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue antoi valvontatarkastuksen tuloksena suoritettavaksi eräitä toimenpiteitä. Aluehallintovirasto teki syyskuussa 2016 tarkastuksen myös Vihdin kotihoidon työhön ja tiloihin. Myös näissä tiloissa on useita puutteita. Aluehallintoviraston raporttia kotihoidon tarkastuksesta ei ole vielä saatu. Näiden lukuisten toimitiloissa esiintyneiden ongelmien vuoksi on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan mahdollisesti sopivia vapaita toimitiloja kartoitettu jatkuvasti. Tällä hetkellä yli 100 työntekijää tulisi sijoittaa korvaaviin tiloihin, jotka olisivat terveellisiä ja toimivia sekä asiakkaiden että työntekijöiden kannalta. Toimitilakysymysten ratkaiseminen vaikuttaa paikalliseen kilpailukykyyn sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Maakunta sijoittaa oman tuotantolaitoksensa palvelut sinne, missä asiakkaat asuvat, mihin he pääsevät julkisella liikenteellä ja toimipisteisiin, missä toiminnalliset edellytykset ovat hyvät.

21 Liite 1: Palvelukuvaus Liite 2: Toimintaa säätelevät lait ja asetukset