JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio LIPTUseurap09 Yhdyskuntatekniikka / Jorma Lipponen 3.5.2010 JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 1. Yhteiskunnan tuen määrä ja käyttötarkoitukset Uuden Jyväskylän v. 2009 budjetissa ja siihen perustuvassa käyttösuunnitelmassa joukkoliikenteen rahoituksesta esitettiin seuraavaa: Määrärahalla alennetaan bussilippujen hintoja kaupunki- ja seutuliikenteessä, järjestetään vanhuksille ja liikuntarajoitteisille suunnattua palveluliikennettä sekä ostetaan linjaliikennettä täydentäviä asiointi- ja kouluvuoroja. Lippujen hintatuentuen tarkoituksena on joukkoliikenteen edistäminen tarjoamalla edullisia lippuja varsinkin joukkoliikenteen säännöllisille käyttäjille sekä nuorille ja opiskelijoille. Määräraha on kaikkiaan 4 171 800 euroa. Kaupunkilipputukeen käytetään 3 100 000 euroa, seutulipputukeen 450 000 euroa, palveluliikenteisiin 500 000 euroa, asiointi- ja kouluvuorojen ostoihin 68 000 euroa ja muihin menoihin (mm. markkinointi ja tiedotus) 53 800 euroa. Tuettujen kaupunkilippujen asiakashintoja korotettiin 1.7.2008 ja tavoitteena on pitää niiden hinnat ennallaan v. 2009 ajan. Seutulippujen asiakashintoja on päätetty korottaa 1.1.2009 alkaen keskimäärin 6 %. Seutu- ja kaupunkilippujen hintatuki tulee katetuksi kaupungin verotulojen kasvulla, joka aiheutuu työmatkakulujen verovähennysten pienenemisestä. Ostoliikenteiden menot on arvioitu v. 2008 menojen ja linja-autoliikenteen kustannusindeksin kehityksen perusteella. Joidenkin ostojen tarpeen arviointi on vielä käynnissä. Joukkoliikenteen valtionavustusta saadaan sekä lipputukeen että palveluliikenteeseen ja joukkoliikenteen ostoihin. Yhteensä valtionavustusta arvioidaan saatavan saman verran kuin v. 2008 eli 1 185 000. Lääninhallitus maksoi kaupungille v. 2009 joukkoliikenteen valtionavustusta seuraavasti: Kaupunkiliikennetukea 653 000 Seutulipputukea 215 000 Palveluliikenteen tukea 212 000 Muuta avustusta 15 000 ===================================== Valtionavustus yhteensä 1 105 000
Joukkoliikennerahoitus Jyväskylässä kohdistuu pääosin kaupunki- ja seutuliikenteen lippujen hinnanalennuksiin sekä palveluliikenteen ostamiseen. Jonkin verran käytetään myös asiointi- ja koululaisliikenteen ostoihin, tiedotukseen, markkinointiin ja asiantuntijapalveluihin ym. Kaupungin tuella on joidenkin lipputyyppien hintaa alennettu vuodesta 1991 alkaen. Palveluliikennettä on järjestetty v. 1996 alkaen. Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Korpilahti yhdistyivät v. 2009 alusta (uudeksi) Jyväskyläksi. Jyväskylän maalaiskunnassa oli samantapainen kaupunki- ja seutulipputuen järjestelmä kuin kaupungissa sekä palveluliikennettä ja jonkin verran myös ostettua bussiliikennettä. Korpilahdella oli tuettu seutulippu sekä kunnan ostamaa asiointiliikennettä. 2 2. Laskelmat yhteiskunnan rahoituksen käytöstä Tuettujen kaupunkilippujen myyntihinnat ja yhteiskunnan liikennöitsijöille maksaman lipputuen korvausperusteet v. 2009 on esitetty liitteessä 1. Seutulipussa korvaus määräytyy liukuvan tuen mallilla eli todellisen matkustusmäärän mukaan. Kaupunkiliput kelpaavat alueella, joka ulottuu noin 10 km etäisyydelle keskustasta. Koko uusi Jyväskylä kuuluu seutulippualueeseen, joka ulottuu eri suuntiin aina Jämsään, Keuruulle, Äänekoskelle, Kangasniemelle ja Joutsaan saakka. Kaupunkilippujen käytöstä ja rahoituksesta on tietoja liitteessä 2 ja seutulippujen vastaavasti liitteessä 3, jossa on myös kaaviokuva paikallisliikenteen matkustajamäärän kehityksestä Jyväskylässä v. 1885-2009. Kaupunkilipputukeen käytettiin vuoden 2009 kaupunkilippusopimukseen kirjatun laskutuskaton mukaisesti 3 100 000 (alv = 0 %) Seutulipputukeen käytettiin noin 450 000 eli käyttösuunnitelman mukainen. Palvelu ja asiointiliikenteiden ostomenot olivat n. 485 000. (Kyytiveikko 328 000, Poimuri /avoin osa 92 000 ja Kaikille Teille - kyydit 38 000 ja Korpilahden kyydit 27 000 ; alv = 0 % ;) Yhteensä joukko- ja palveluliikennemenot olivat 4 084 000 (alv = 0%) eli 84 000 alle budjettiarvion. Valtionapua joukkoliikenteeseen kaupunki sai kaikkiaan noin 1 105 000 eli 80 000 budjetoitua enemmän. Valtion tuen osuus joukko- ja palveluliikennemenojen arvonlisäverollisesta yhteissummasta oli 25 %. 3. Vaikutukset sekä tietoja vuosilta 1994-2009 Paikallisliikenteen matkustajamäärä kasvoi v. 2009 vajaan 1 % edellisvuoden tasosta, mutta on edelleen 10 % pienempi kuin v. 2002. Bussimatkustajien väheneminen johtuu henkilöautokannan voimakkaasta kasvusta. Lipputuen ansiosta matkustajamäärien pitkäaikainen ja voimakas lasku pysähtyi 1990-luvun alussa ja kääntyi selvään kasvuun vuosikymmenen puolivälissä. Matkustajamäärät laskivat 2000- luvun alkuvuosina 15 %, mutta viime vuosina niissä on taas ollut pientä nousua. Joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista on Jyväskylässä alle 4 %. Henkilöautolla matkoista tehdään 60 % sekä kävellen tai pyörällä n. 34 %. Joukkoliikenteen osuus on jatkuvasti pienentynyt, mikä on vastoin kaupungin asettamia tavoitteita (mm. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä 2010; v.1999). Yhteiskunnan oikein kohdistetulla tuella on ollut joukkoliikenteeseen myönteinen vaikutus, mutta sen kulkutapaosuuden kasvattaminen vaatii jatkossa voimakkaampia maankäyttöön ja liikkumiseen kohdistuvia toimenpiteitä.
3 Vuonna 1996 aloitettiin Jyväskylässä erityisesti vanhusten ja vammaisten tarpeisiin suunniteltu palveluliikenne. Sitä laajennettiin vuosina 1997 ja 2000-2001. V. 2003 lopulla aloitettiin täysin uusittu Kyytiveikko-liikenne, jota ajetaan nyt neljällä matalalattiaisella pikkubussilla. Matkustajamäärä on yli 30 000 matkustajaa vuodessa. Entisen maalaiskunnan alueella, Vaajakoskella ja Palokassa, on Poimuripalveluliikennettä sekä muuta asiointiliikennettä. Palveluliikenteessä sotiemme veteraanit saavat matkustaa ilmaiseksi ja veteraaneja onkin edelleen 35 % matkustajista. Lipputulot kattavat Kyytiveikon kustannuksista vain 10 % ja yhteiskunnan tuki on lähes 10 matkaa kohti. Paikallisliikennettä hoitavan Jyväskylän Liikenne Oy:n talous oli 1990- luvun lopussa hyvä, mutta huononi 2000- luvun puolivälissä jyrkästi. Viime vuosina yhtiön käyttökate on taas noussut tyydyttävälle tasolla osittain kaupungin lipputuen ansiosta. Tämä on mahdollistanut palvelun kehittämisen, esimerkiksi bussikaluston uusimisen ja vuoromäärän lisäämisen. V. 2006-2009 paikallisliikenteeseen tuli yli 30 uutta matalalattiaista bussia. Nyt ruuhka-aikojen ulkopuolinen liikenne voidaan ajaa kokonaan matalalattiaisella kalustolla. 4. Joukko- ja palveluliikenteen rahoitus v. 2010 ja tulevaisuudennäkymät Jyväskylän v. 2010 budjetissa kaupunkilipputukeen on varattu 3 275 000, seutulipputukeen 510 000, palveluliikenteeseen 490 000 ja muihin menoihin (ostot, markkinointi ja asiantuntijapalkkiot) n. 200 000. Valtionavustuksia arvioidaan saatavan 1 185 000. Kaupunkilipputuki toteutuu budjetoidun mukaisesti, koska lipputukisopimuksessa on vastaava laskutuskatto. Muiden menojen arviointi on vaikeampaa. Valtionavustusta ei ELY:n ennakkotiedon mukaan saada niin paljon kuin kaupungin budjetissa on esitetty. Palvelu- ja asiointiliikenteiden tarkistukset ja kilpailutus on aloitettu. Uudistetut palveluliikenteet alkavat syyskuussa 2010. Korpilahden asiointiliikenteet tarkistetaan ja niistä tehdään sopimukset kuluvan vuoden aikana. Joukkoliikenteen hoitotapaan tulee muutoksia koko maassa, kun 3.12.2009 voimaan tullutta EU- palvelusopimusasetusta ja kansallista joukkoliikennelakia aletaan soveltaa. Muutokset tapahtuvat pitkähkön siirtymäajan kuluessa vaiheittain. Uudella tavalla järjestetty liikenne alkaa Jyväskylän alueella suurelta osin kesällä 2014. Kaupunki on nimennyt joukkoliikennetoimikunnan valmistelemaan muutoksen edellyttämiä toimenpiteitä ja päätöksiä. Kaupungin rooli ja vastuut joukkoliikenteen järjestämisessä tulevat lähivuosina varmuudella kasvamaan, mikä edellyttää mm. organisaation vahvistamista ja ainakin siirtymävaiheessa myös ulkoisten asiantuntijapalvelujen käyttöä. Myös rahoituksen kasvattamiseen tulee paineita. Lipputuki lisää Jyväskylän kaupungin verotuloja lähes samalla määrällä kuin siihen käytetään kaupungin rahoitusta. Tämä johtuu työmatkojen verovähennysten pienenemisestä. Kaupungin taloutta lipputuki ei siten juuri rasita. Jyväskylän seutuliikennetyöryhmä on teettänyt asiasta selvityksen Edullisten joukkoliikennelippujen verohyödyt (Insinööritoimisto Liidea Oy, 29.3.2005) Jatkossa kaupungin tulee aktiivisesti vaikuttaa joukkoliikenteen käytön lisääntymiseen bussilippujen hintoja alentamalla, joukkoliikenteen palveluja parantamalla sekä maankäyttöön ja liikkumiseen kohdistuvilla tehokkailla toimenpiteillä. Erityisesti työmatkojen siirtymisestä henkilöautosta joukkoliikenteeseen saataisiin merkittäviä hyötyjä mm. ruuhkien vähenemisen muodossa.
4 LIITE 1 Kaupunkilippojen korvausperusteet 1.1.2009 alkaen. (Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän Liikenne Oy:n sopimus) Liikenneministeriön vahvistaman valtakunnallisen sarjalipputaksan yksikköhinnat ( ): 0-6 km, perustaksa 2,59 Tasataksa-alue 2,63 (2,59/2,83) 5:1 Säynätsalo 3,82 (3,52/4,11) 1:1 Siirtomaksu 1,295 Lapsen kertamaksu 1,50 30 pv 30 pv 40M 40M opiskelijat opiskelijat Matkalipun kokonaishinta 104,54 104,54 78,90 77,90 Myyntihinta 51,00 42,00 45,00 61,00 Tuen osuus 53,54 62,54 33,90 16,70 Vuosilippu Lukukausi- Lukukausi- 40M lippu lippu 12v Ssalo Kausilipun hinta 1045,40 367,10 283,50 114,60 Myyntihinta 510,00 165,00 116,00 84,00 Tuen osuus 535,40 202,10 167,50 30,60 Näyttölipun laskentakaava: 53 x 2,63 x 0,75 = 104,54 40 matkan opiskelijalippu 40 x 2,63 x 0,75 = 78,90 Lukukausilipun laskentakaava 2 x 189/2 x 2,59 x 0,75 = 367,10 Alle 12 vuotiaan lukukausilipun laskentakaava 2 x 189/2 x 1,50 = 283,50 Säynätsalon lippu 40 x 3,82 x 0,75 = 114,60 Vuosilippu 10 x 53,54 = 1045,40
5 LIITE 2 Tietoja kaupunkilipuista Jyväskylässä v. 2009 (Jyväskylän Liikenne Oy) Lipputyyppi Asiakashinta Lipuilla tehtyjen Asiakastulot Valtion ja kunnan euroa matkojen yhteensä rahoitus yhteensä Myynti (kpl) Matkat (kpl) (esim 67 ) keskipituus (myynti ) (matkustus - myynti 1.1.-31.12. 1.1.-31.12. hinta euroa 1.1.-31.12. Valtionapua saavat: 30 päivän kaupunkilippu 21 152 1 095 922 51,00 5,50 1 078 752,00 1 132 531 Vuosilippu 62 28 397 510,00 5,50 31 620,00 33 196 Opiskelijat, 40 matkaa 13 328 489 849 45,00 5,50 599 760,00 451 819 30 päivän kaupunkilippu, opiskelijat 19 474 1 048 279 42,00 5,50 817 908,00 1 217 953 Peruskoululaisten lukukausilippu, yli 12 v. 623 126 416 165,00 6,00 102 795,00 125 929 Lukukausilippu alle 12 v. 489 71 095 116,00 4,50 56 724,00 81 908 muut kunnan tukemat: Siirtomatkat 284 711 284 711 0,00 3,00 0,00 368 701 40 matk. kaup.lippu 13 095 558 211 61,00 5,50 798 795,00 218 687 40 matk. Säynätsalo 995 41 723 84 14 83 580,00 30 447
LIITE 3 6 Tietoja Jyväskylän asukkaiden ostamista seutulipuista v. 2009 Jyväskylän SL-alue Myynti (kpl) Matkat (kpl) Asiakashinta ( ); taksavyöhykkeet 1, 2 ja 3 Lipuilla tehtyjen matkojen keskipituus Asiakastulot yhteensä (myynti ) Valtion ja kunnan rahoitus yhteensä (matkustus - myynti = subventio) 1.1.-31.12. 1.1.-31.12. 31.12. euroa 1.1.-31.12. (euroa) 6 134 278 454 75 25 440 000 469 000 105 125 Paikallisliikenteen matkustajat Jyväskylän seudulla (milj. matkustajaa / vuosi) 10 9 8 7 6 5 4 1984-86 -88 1990-92 -94-96 -98 2000-2 -4-6 2008