MAAKUNTIEN RAHOITUSLAKI, LUONNOKSEN ESITTELY TALOUSJOHTAJA MARI FROSTELL 4.10.2016
SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakas-keskeisiksi kokonaisuuksiksi Julkiset, yksityiset ja järjestötuottajat > Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut > Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 Valinnanvapaus Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelun tarjoajista Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan Maakuntauudistus Uudet monialaiset maakunnat
KUNTIEN VALTIONOSUUDET JA KUNTAKOHTAISET VAIKUTUSLASKELMAT Esitysluonnos sisältää laskentaperiaatteet sekä alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten vaikutuksista kuntatalouteen (VM) Laskelmat päivittyvät jatkossa - nyt käytetty vuodelle 2016 tehtyä arviota Voimaantulon (2019) yhteydessä laskelmat perustuvat osittain arviotietoihin Kuntien oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi rahoitusmallin edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvät tasauselementit määritetään toteutuneen tilanteen mukaiseksi vuodesta 2020 lähtien. - Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien 2017 2018 toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella
VEROTULOJEN SIIRTO KUNNILTA Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on Kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2019 Kuntien osuutta yhteisöverosta vähennetään 17,7mrd 11,3 mrd 0,5 mrd Vuosina 2020 2021 kunta voi nostaa tuloveroprosenttia korkeintaan keskimäärin 0,5 prosentti-yksikköä vuodessa Rajasta voidaan poiketa poikkeus-tilanteissa Valtionosuuksista siirretään 5,9 mrd Maakuntien tehtävien rahoitus
MAAKUNTIEN RAHOITUSLAKI Valtion rahoitus maakunnille on yleiskatteista, eli maakunta saa päättää itse rahoituksen kohdentamisesta eri tehtäviin (4 ) Rahoitus perustuu laskennallisiin kustannuksiin ja rahoituksen määräytymisperusteet kuvastavat maakunnan palvelutarvetta. Rahoitusta määritettäessä toteutuneet kustannukset otetaan huomioon julkisen talouden kestävyys ja peruspalvelujen saatavuus turvaavalla tavalla (6 ja 29 ). Vuosina 2019 2023 siirtymäaika, jonka aikana rahoituksessa siirrytään toteutuneista laskennallisiin kustannuksiin (27 28 )
Mrd. euroa NIMELLISTEN SOTE-MENOJEN ENNUSTETTU KEHITYS VUOSINA 2019 2029 30,0 Nimellisten sote-menojen kehitys Maakuntaindeksin ennuste 2,6 % (painot: ATI = 45 %, sotu-maksut = 15 %, KHI = 40%) 28,0 26,0 24,0 3 mrd. euron kustannusten kasvun hillintä nykyrahassa = nimellisesti n. 3,7 mrd. euroa 22,0 20,0 18,0 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Perusura: 1,5 % palvelutarve + 1 % reaalipalkat + 2 % inflaatio Lakiesitys (reaalinen säästö 2,8 mrd.): Maakuntaindeksi + 1 % v. 2020-2021; Maakuntaindeksi + 0,5 % v. 2022-2029 Laskelmassa sote-menot kasvavat nimellisesti n. 4,4 % / vuosi Tavoite hillitä sote-kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla, jolloin sote-menojen tulisi kasvaa vuosittain n. 1,5 %-yksikköä peruslaskelmaa hitaammin vuosina 2020-2029
MAAKUNTIEN RAHOITUS 1 Valtio rahoittaa maakuntien toimintaa. Lisäksi maakunnat saavat asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vuosina 2019 2023 valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen, jolloin rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain (laskennallisten kustannusten perusteet) ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein.
MAAKUNTIEN RAHOITUS 2 Valtion yleiskatteellinen rahoitus Valtionrahoituksen määräytyminen 87% Ikärakenne ja tarve Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto 89% Tarveperusteinen rahoitus 1% Vieraskielisyys 1% Asukastiheys Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään 10% Asukaslukuperusteinen rahoitus 1% Hyterahoitus (hyvinvointi ja terveys)
1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 LUKU - YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Lain tarkoitus Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus kaikkien maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen Maakunnan tulolähteitä olisivat valtion rahoitus ja asiakasmaksut hallituksen tavoitteena on asiakasmaksujen yhdenmukaistaminen (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista) Lain soveltamisalassa ovat maakuntien valtion rahoituksen kokonaistaso ja maakuntakohtainen kohdentuminen
1 LUKU - YLEISET SÄÄNNÖKSET 2 Määritelmät Lain eräitä määritelmiä: Perushinta: maakunnan valtion rahoituksen perusteena olevien laskennallisten kustannusten perusteena käytettävä asukaskohtainen laskennallinen peruste tai määräytymisperusteiden asukaskohtainen hinta Maakuntaindeksi: lasketaan käyttäen yleisen ansiotasoindeksin, kuluttajahintaindeksin ja maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksujen vuotuista muutosta Varainhoitovuosi: se kalenterivuosi, jolle valtion rahoitus myönnetään Asukastiheys: maakunnan asukasmäärä maaneliökilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa
2 LUKU - VALTION RAHOITUKSEN PERIAATTEET
2 LUKU - VALTION RAHOITUKSEN PERIAATTEET 3 Valtion rahoitus maakunnille 4 Maakunnan päätösvalta rahoituksen käytössä 5 Valtion rahoituksen perusteena olevat kustannukset Maakunta päättäisi itsenäisesti rahoituksen käytöstä Maakuntien rahoitus laskettaisiin (i) asukaskohtaisesti sekä (ii) palvelujen tarvetta kuvaavien kertoimien perusteella. Asukasmäärään perustuvan rahoituksen painoarvo olisi 10 %, palvelutarpeen 89 % sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen 1 % Jos maakunnan tehtäviin tulee muutoksia, ne huomioitaisiin valtion rahoituksessa Valtio voisi myöntää maakunnalle lyhytaikaista lainaa tai valtiontakauksia Yleiskatteellinen valtion rahoitus vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakunnan muiden lakisääteisten tehtävien laskennallisia kustannuksia
2 LUKU - VALTION RAHOITUKSEN PERIAATTEET 6 Valtion rahoituksen tarkistaminen 7 Taloudellisissa vaikeuksissa olevan maakunnan valtion rahoitus Valtion rahoituksen taso tarkistettaisiin vuosittain huomioimalla maakuntien toteutuneet käyttökustannukset ja arvioitujen asiakasmaksujen määrä Toteutuneita kustannuksia ei huomioitaisi tarkistuksessa täysimääräisesti Tarkistus tehtäisiin julkisen talouden kantokyky huomioivalla tavalla siten, että peruspalvelujen saatavuus turvattaisiin Maakuntien kustannustason muutos määräytyisi uuden maakuntaindeksin mukaisesti. Maakuntaindeksi laskettaisiin yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä ja maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuista. Vuodesta 2022 alkaen maakuntien toteutuneet kustannukset huomioitaisiin enintään maakuntaindeksin muutoksella, johon lisätään 0,5 prosenttiyksikköä. Estetään valtion rahoituksessa menoautomaatin syntyminen. Maakunnilla saattaisi olla kannustin kasvattaa menoja, jos valtio jälkikäteen kompensoisi rahoituksen pohjana olevien kustannusten kasvun täysimääräisesti Vuonna 2019 maakuntien rahoitus perustuisi kuntien ja kuntayhtymien toteutuneisiin kustannuksiin Vuosina 2020 2021 tarkistuksessa huomioitaisiin enintään maakuntaindeksin muutos, johon lisätään 1 prosenttiyksikkö (katso 29 ) Valtioneuvosto päättäisi erikseen toimista, kuten valtionavustuksen käytöstä, jos maakunnalla ilmenisi äkillisiä ja tilapäisiä ongelmia maksuvalmiudessa
2 LUKU - MAAKUNTIEN RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET VUODEN 2016 TASOSSA Sosiaali- ja terveydenhuolto Asukasperusteinen (kapitaatio) Osuus, % Milj. euroa Maakunnan rahoituksen määräytyminen 7,5 1 325,24 Maakunnan asukasmäärän ja sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisen perushinnan tulo Palvelutarve- ja olosuhdetekijät: Ikäryhmät 38,1 6 726,69 Maakunnan ikäryhmien asukasmäärien ja ikäryhmien perushintojen tulojen summa Sote-palvelujen käyttöä selittävät tekijät 48,9 8 621,78 Maakunnan tarvekertoimen, maakunnan asukasmäärän ja tarpeen perushinnan tulo. THL laskee jokaiselle maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen Asukastiheys 1,0 176,42 Maakunnan asukastiheyskertoimen, maakunnan asukasmäärän ja asukastiheyden perushinnan tulo. Maakunnan asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys maakunnan asukastiheydellä. Vieraskielisyys 1,0 176,42 Maakunnan vieraskielisyyskertoimen, maakunnan asukasmäärän ja vieraskielisyyden perushinnan tulo. Maakunnan vieraskielisyyskerroin lasketaan jakamalla maakunnan vieraskielisten asukkaiden osuus vastaavalla koko maan keskimääräisellä vieraskielisten asukkaiden osuudella. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Muut tehtävät (mm. pelastustoimi) Asukasperusteinen (kapitaatio) Yhteensä 100 17 641,93 1,0 176,42 Maakunnan hyte-kertoimen, maakunnan asukasmäärän ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinnan tulo. 2,5 441,75 Maakunnan asukasmäärän ja muiden tehtävien asukaskohtaisen perushinnan tulo
2 LUKU - MAAKUNTIEN RAHOITUS, KOELASKELMA VUODEN 2016 TASOSSA Asukasmäärä Soten ja pelastustoimen Tarve- Hyte- Maakuntien Muutos Muutos nettomenot kerroin kerroin rahoitus 2016 2016 2016 2016 2016 Maakunta 31.12.2014 1 000 euroa / asukas 1 000 euroa milj. euroa / asukas Uusimaa 1 603 388 4 745 950 2 960 0,86 0,73 4 590 244-156 -97 Varsinais-Suomi 472 725 1 524 175 3 224 0,96 0,82 1 512 861-11 -24 Satakunta 223 983 766 868 3 424 1,03 1,54 760 452-6 -29 Kanta-Häme 175 350 559 033 3 188 0,97 1,12 569 550 11 60 Pirkanmaa 503 382 1 590 603 3 160 0,97 0,78 1 592 034 1 3 Päijät-Häme 202 009 662 364 3 279 1,06 0,85 676 381 14 69 Kymenlaakso 179 858 644 752 3 585 1,13 1,49 642 345-2 -13 Etelä-Karjala 131 764 451 332 3 425 1,09 0,97 458 483 7 54 Etelä-Savo 151 562 586 433 3 869 1,21 1,15 571 912-15 -96 Pohjois-Savo 248 407 890 210 3 584 1,22 1,22 909 159 19 76 Pohjois-Karjala 165 258 577 897 3 497 1,20 1,49 606 567 29 173 Keski-Suomi 275 360 891 297 3 237 1,07 1,16 928 950 38 137 Etelä-Pohjanmaa 193 400 676 160 3 496 1,11 1,26 686 608 10 54 Pohjanmaa 181 156 612 316 3 380 0,91 1,28 581 269-31 -171 Keski-Pohjanmaa 68 832 227 272 3 302 0,99 1,85 227 641 0 5 Pohjois-Pohjanmaa 405 397 1 263 990 3 118 1,06 1,06 1 343 791 80 197 Kainuu 79 258 303 733 3 832 1,25 1,28 307 554 4 48 Lappi 181 748 695 543 3 827 1,12 1,09 676 127-19 -107 KOKO MAA 5 442 837 17 669 928 3 246 1,00 1,00 17 641 928-28 -5 Muutos suhteessa laskennalliseen lähtötasoon (alueen kuntien menot yhteensä) (+) rahoitus kasvaa, (-) rahoitus laskee
2 LUKU - MAAKUNTIEN RAHOITUS KRITEEREITTÄIN, MILJOONAA EUROA VUODEN 2016 TASOSSA Asukasperusteisuus Ikärakenne Muu tarve Asukastiheys Vieraskielisyys Hyte YHT Asukasmäärä milj.euroa milj.euroa milj.euroa milj.euroa milj.euroa milj.euroa milj.euroa Maakunta 2014 2016 2016 2016 2016 2016 2016 2016 Uusimaa 1 603 388 520 1 755 2 174 5 98 38 4 590 Varsinais-Suomi 472 725 153 603 722 6 16 13 1 513 Satakunta 223 983 73 304 365 5 3 11 761 Kanta-Häme 175 350 57 230 270 3 3 6 569 Pirkanmaa 503 382 163 621 776 7 12 13 1 592 Päijät-Häme 202 009 65 260 338 3 5 6 677 Kymenlaakso 179 858 58 244 324 3 5 9 643 Etelä-Karjala 131 764 43 178 227 3 4 4 459 Etelä-Savo 151 562 49 215 291 8 2 6 571 Pohjois-Savo 248 407 81 325 481 10 3 9 909 Pohjois-Karjala 165 258 54 216 315 10 3 8 606 Keski-Suomi 275 360 89 349 467 10 4 10 929 Etelä-Pohjanmaa 193 400 63 265 341 8 2 8 687 Pohjanmaa 181 156 59 242 263 5 6 7 582 Keski-Pohjanmaa 68 832 22 90 108 3 1 4 228 Pohjois-Pohjanmaa 405 397 131 489 684 21 5 14 1 344 Kainuu 79 258 26 108 157 13 1 3 308 Lappi 181 748 59 232 322 54 2 6 675 KOKO MAA 5 442 837 1 764 6 727 8 622 176 176 176 17 641
2 LUKU - MAAKUNTIEN RAHOITUS KRITEEREITTÄIN, EUROA/ASUKAS, 2016 TASOSSA Asukas- Ikärakenne Muu tarve Asukas- Vieras- Hyte YHT perusteisuus tiheys kielisyys euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Maakunta 2016 2016 2016 2016 2016 2016 2016 Uusimaa 324 1 095 1 356 3 61 24 2 863 Varsinais-Suomi 324 1 277 1 527 13 33 27 3 200 Satakunta 324 1 357 1 630 20 14 50 3 395 Kanta-Häme 324 1 311 1 540 17 19 36 3 248 Pirkanmaa 324 1 234 1 541 15 23 25 3 163 Päijät-Häme 324 1 286 1 672 15 24 28 3 348 Kymenlaakso 324 1 356 1 796 17 30 48 3 571 Etelä-Karjala 324 1 351 1 720 24 29 32 3 480 Etelä-Savo 324 1 419 1 923 55 15 37 3 773 Pohjois-Savo 324 1 308 1 935 39 14 39 3 660 Pohjois-Karjala 324 1 310 1 907 63 19 48 3 670 Keski-Suomi 324 1 266 1 695 35 15 38 3 374 Etelä-Pohjanmaa 324 1 373 1 761 41 11 41 3 550 Pohjanmaa 324 1 337 1 449 25 32 41 3 209 Keski-Pohjanmaa 324 1 302 1 565 43 13 60 3 307 Pohjois-Pohjanmaa 324 1 206 1 687 51 13 34 3 315 Kainuu 324 1 357 1 986 158 14 41 3 880 Lappi 324 1 279 1 771 297 13 35 3 720 KOKO MAA 324 1 236 1 584 32 32 32 3 241
3 LUKU - SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TEHTÄVIEN RAHOITUS 4 LUKU MAAKUNTIEN MUIDEN TEHTÄVIEN RAHOITUS
3 LUKU - SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON (SOTE) TEHTÄVIEN RAHOITUS 8 Maakunnan laskennallinen valtion rahoitus 9 Ikäryhmien ja palvelujen käyttöä kuvaavien tarvetekijöiden painokertoimet 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin 11 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin 12 Asukastiheyskerroin 13 Vieraskielisyyskerroin Maakunnan laskennallisen sote-rahoituksen perustana on asukasmäärä, ikärakenne, terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarpeet sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, asukastiheys ja vieraskielisyys Sote-palvelutarpeen mukaisesta laskennallisesta rahoituksesta ikärakenteen mukaan määräytyvän rahoituksen paino olisi 43,8 % ja sote-tarvekertoimen 56,2 % Laskennallisen sote-rahoituksen painot olisivat terveydenhuolto 58,02 %, vanhustenhuolto 22,19 % ja sosiaalihuolto 19,80 % Esitetään uusia sote-tarvetekijöitä, taustalla v. 2013 THL-tutkimus: huomioon ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettaisiin 1 % maakuntien rahoituksesta (176,42 milj. ) Maakunnan harva asutus (1 % osuus) ja vieraskielisten asukkaiden määrä (1 %) olisivat rahoituksen määräytymisperusteita
3 LUKU 9 IKÄRYHMIEN JA PALVELUJEN KÄYTTÖÄ KUVAAVIEN TARVETEKIJÖIDEN PAINOKERTOIMET 10 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON (SOTE) TARVEKERROIN Tarvetekijät ja painot määritellään terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollolle Kullekin sairaudelle määritettäisiin erilliset painokertoimet niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella Mukana ovat Suomessa yleiset sairaudet: diabetes, reuma, keuhkoastma, sepelvaltimotauti, Parkinsonin tauti, MS-tauti, Crohnin tauti, sydämen eteisvärinä ja vajaatoiminta sekä epilepsia, psykoosit, dementia ja syövät Iällä on suuri merkitys terveydenhuollon-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen käytössä, mutta se ei yksinään selitä palvelujen käyttötarvetta Vanhustenhuolto on ikäsidonnainen palvelu, mutta palvelujen käytössä on ikäihmisten osalta suuria eroja. Sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina käytettäisiin toimeentulotuen, työkyvyttömien, ei-parisuhteessa olevien, ainoastaan alimman koulutustason omaavien sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien henkilöjen lukumäärää Toimeentulotukiasiakkailla, vähän koulutetuilla ja työttömillä on usein heikompi terveydentila ja siten suurempi tarve terveydenhuollon palvelujen käyttämiselle. Parisuhteessa ja useamman henkilön kotitaloudessa elävillä on tutkimusten mukaan parempi terveydentila ja alhaisempi kuolleisuus kuin eronneilla ja iäkkäämpien henkilöiden osalta yksin asuvilla Yksin asuminen on tärkeä riskitekijä vanhuspalvelujen käytössä Työkyvyttömyyseläke selittää voimakkaasta sosiaalihuollon palvelujen käyttöä Tarvetekijät ja niiden painot tulisivat tarkistettaviksi 4v välein
3 LUKU 11 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN (HYTE) KERROIN Hyte-kerroin muodostuisi yhdeksästä indikaattorista, joista 5 olisi toimintaa kuvaavia (prosessit) ja 4 toiminnan tulosta kuvaavia (säädettäisiin valtioneuvoston asetuksessa) 1.Merkittävimpiä kansansairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät indikaattorit (3 kpl) 2.Ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen liittyvät indikaattorit (2 kpl) 3.Syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumista ehkäisevät sekä työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät indikaattorit (4 kpl) Valittu sellaisia indikaattoreita, joihin maakunta voi vaikuttaa. Hyte-kerrointa sovellettaisiin vuodesta 2022 alkaen, sillä maakuntapohjaista tietoa alkaa kertyä vasta vuonna 2019 Hyte-kertoimen painoa voitaisiin asteittain kasvattaa, kun saadaan näyttöä sen vaikuttavuudesta. Hyte-kertoimen indikaattorit ja paino-arvot tulisivat tarkistettaviksi 4v välein
4 LUKU - MAAKUNNAN MUIDEN TEHTÄVIEN RAHOITUS 14 Asukaskohtainen perushinta Maakuntien nettokustannukset olivat vuoden 2016 tasossa noin 17,67 mrd. euroa, joista noin 420 milj. euroa muodostuisivat pelastustoimen kustannuksista. Maakuntien muiden tehtävien rahoitus perustuu asukaskohtaisiin perushintoihin ( /asukas) Näihin maakuntien muihin kuin sote-tehtäviin ei liity valtion rahoituksen laskennassa erillisiä kertoimia Säännös vastaisi nykyisen kuntien VOS-lain (1704/2009) vastaavia säännöksiä Maakunnille osoitettavien muiden kuin sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisen rahoitusta koskevat ehdotukset valmistellaan erikseen osana maakuntauudistusta Tarvittavat säännösehdotukset käsitellään erikseen valmistelun edetessä
5 LUKU VALTION RAHOITUKSEN HALLINNOINTI, MYÖNTÄMINEN JA MAKSAMINEN 6 LUKU ERINÄISET SÄÄNNÖKSET 7 LUKU - MUUTOKSENHAKU
5 LUKU - VALTION RAHOITUKSEN HALLINNOINTI, MYÖNTÄMINEN JA MAKSAMINEN 15 Valtion rahoituksen hallinnointi 16 Valtion rahoituksen myöntäminen ja maksaminen 17 Laskuvirheen oikaisu 18 Saamatta jääneen etuuden suorittaminen 19 Perusteettoman edun palauttaminen 20 Suoritusvelvollisuuden raukeaminen Valtion laskennallisen rahoituksen määräytymisperusteet tarkistettaisiin vähintään 4 vuoden välein, jolloin tarkistettaisiin 3 :n kohdentamisperusteiden prosenttiosuudet (asukaskohtainen 10 %, palvelutarve 89 % ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 %) 8 :n tehtäväkohtaiset painot: terveydenhuolto 58 %, vanhustenhuolto 22 % ja sosiaalihuolto 20 % 9 :n sote-palvelujen käyttöä kuvaavien tarvetekijöiden painokertoimet 11 :n hyte-indikaattoreiden painoarvot Valtion rahoitus maksettaisiin maakunnille kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11. päivänä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Säännökset vastaisivat nykyisen kuntien VOS-lain (1704/2009) vastaavia säännöksiä
8 LUKU VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
8 LUKU - VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 26 Voimaantulo 27 Valtion rahoituksen määräytyminen vuonna 2019 28 Valtion rahoituksen määräytyminen vuosina 2020 2023 Laki voimaan v. 2019 alusta, kuitenkin hyte-kertoimen (11 ) soveltaminen vasta v. 2022 alkaen Valtion rahoitus v. 2019 määritettäisiin v. 2016 kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten sote- ja pelastustoimen menojen perusteella, huomioitaisiin myös maakunnan muiden lakisääteisten tehtävien kustannukset. Vuosina 2020 2023 siirryttäisiin vaiheittain sosiaali- ja terveydenhuollon menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen Vuonna 2020: 80 % toteutuneiden kustannusten mukaisesti ja 20 % laskennallisten kustannusten mukaisesti Vuonna 2021: 60 % toteutuneiden kustannusten mukaisesti ja 40 % laskennallisten kustannusten mukaisesti Vuonna 2022: 40 % toteutuneiden kustannusten mukaisesti ja 60 % laskennallisten kustannusten mukaisesti Vuonna 2023: 20 % toteutuneiden kustannusten mukaisesti ja 80 % laskennallisten kustannusten mukaisesti Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön hyödyt näkyisivät maakunnissa palvelutarpeen vähenemisenä ja siten maakuntien rahoituksesta vähennettäisiin vuonna 2019 yhteensä 28 miljoonaa euroa, joka siirrettäisiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen.
8 LUKU - VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 29 Valtion rahoituksen tasoa koskeva poikkeussäännös vuosina 2020 2021 Vuosina 2020 2021 valtion rahoituksen tarkistuksessa (6 :n 2 mom. tarkoitettu) maakuntien toteutuneiden käyttökustannusten vuosittainen kasvu huomioidaan enintään maakuntaindeksin toteutuneella muutoksella, johon lisätään 1 prosenttiyksikkö (Katso myös 2 luvun 6 )
KUNTALIITON EVÄSTYKSIÄ LAUSUNTOJEN VALMISTELUN TUEKSI, LUONNOS 22.9.2016 Maakuntien rahoituslakiin liittyviä otteita evästyksistä Yleiskatteellisuudesta tulee pitää kiinni, eikä mitään osaa maakuntien saamasta rahoituksesta saa korvamerkitä tiettyihin menoihin. Ehdotetut säännökset alijäämän kattamisvelvollisuudesta ja siihen liittyvät kriisikuntakriteerit sekä lainanotto-oikeuden rajoittamisesta ovat aivan liian tiukat ja ne ovat ongelmalliset maakuntien itsehallinnon näkökulmasta. Jotta maakunnat voisivat tulla Kuntien takauskeskuksen rahoitushuollon piiriin, niillä tulisi olla sama riskiluokka kuin kunnilla ja valtiolla. Maakuntien itsehallinnon kannalta on erittäin ongelmallista, että ne ovat miltei kokonaan valtionrahoituksen varassa. Maakunnille tulisi turvata aito itsehallinto, mikä edellyttää maakuntien verotusoikeuden toteuttamista uudistuksen myöhemmässä vaiheessa. Maakunnan rahoituksen riittävyys lailla säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden hoitamiseen: ristiriidassa tämän periaatteen kanssa ovat maakuntien rahoituslakiin sisältyvä maakuntien rahoituksen tason tarkistamiseen liittyvä rajoite rahoituksen enimmäiskasvusta (maakuntaindeksi +0,5 1,0 %). Hyte-kertoimen painoarvoa maakuntien kokonaisrahoitukseen ei ole syytä lisätä. Maakuntien rahoitukselle vuosille 2019-2023 esitetty siirtymäaika on riittävän pitkä ja riittävästi porrastettu. Lähde: kunnat.net -sivusto
MAAKUNTIEN RAHOITUSLAKI, LUONNOKSEN ESITTELY TALOUSJOHTAJA MARI FROSTELL 4.10.2016