ESPOON KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMI SUOMENKIELINEN KOULUTUSKESKUS PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa 12.5.2004 Sisällys 1. Valmistavan opetuksen lähtökohdat 2. Opetusjärjestelyt 3. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3.1 Yleiset tavoitteet 3.2 Oppiaineet 3.2.1 Suomi toisena kielenä 3.2.2 Vieraat kielet
3.2.3 Muut oppiaineet 3.2.4 Oppilaan äidinkieli 4. Opinto-ohjelma ja oppimissuunnitelma 5. Opiskelun yleinen tuki 5.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 5.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 5.3 Oppilashuolto 5.4. Oppilaanohjaus 5.5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 6. Arviointi 7. Todistukset 1. Valmistavan opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu vasta maahan tulleille oppilaille sekä sellaisille Suomessa syntyneille tai alle kouluikäisinä Suomeen tulleille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joilla ei puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi ole vielä edellytyksiä opiskella perusopetuksen ryhmässä. Valmistavan opetuksen tehtävänä on luoda oppilaalle turvallinen oppimisympäristö, joka antaa hänelle mahdollisuuden tutustua ja sopeutua suomalaiseen kouluun, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Valmistavassa opetuksessa oppilas saa kielelliset, tiedolliset, sosiaaliset ja työskentelyn perusvalmiudet eteenpäin siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa opetus noudattaa soveltuvin osin esiopetuksen tai perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Valmistavassa opetuksessa painotus on suomen kielen ja mikäli mahdollista myös lapsen oman äidinkielen kehittämisessä, samalla tuetaan mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Opetusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon oppilaan ikä, mahdollinen aikaisempi koulunkäynti, kulttuuritausta ja opiskelutottumukset. Sisältöjen valintaa ohjaavat oppilaan oletettu vuosiluokka yleisopetuksessa sekä kyseisen vuosiluokan keskeiset tavoitteet eri oppiaineissa. 2. Opetusjärjestelyt Valmistavan luokan ryhmäkoko on yleensä kymmenen oppilasta ja opetusta annetaan pääsääntöisesti omissa ryhmissään esiopetus-, alakoulu- ja
yläkouluikäisille maahanmuuttajaoppilaille. Valmistavaa opetusta annetaan noin yhden lukuvuoden ajan. Opetuskieli on suomi. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan lähinnä ikätasoaan vastaaviin perusopetuksen ryhmiin henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaan. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy yleisopetukseen tai muuhun hänelle soveltuvaan opetukseen. 3. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3.1 Yleiset tavoitteet Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavan opetuksen pääpaino on kaikilla oppilailla suomi toisena kielenä opiskelussa. Yhdessä suomi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle Opetuksessa on otettava huomioon, että oppijat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja oppimistaustaltaan erilaisia. Opettajan on eriytettävä opetustaan oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisesti. Vähän tai ei lainkaan koulua käyneiden maahanmuuttajalasten ja -nuorten oppimissuunnitelmassa tavoitteet asetetaan siten, että oppilas saa omalta tasoltaan lähtevää opetusta. Opetuksen pääpaino on suomi toisena kielenä oppimisen ohella luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa sekä niissä perusasioissa, jotka tukevat arkitilanteissa selviytymistä, kotoutumista ja oppijan identiteetin kehitystä. Luku- ja kirjoitustaidon omaksumiseen ja varmentamiseen on varattava riittävän pitkä aika. 3.2 Oppiaineet Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Jokaisella oppilaalle laaditaan oma oppimissuunnitelma. Oppilaan opetusta suunniteltaessa ja henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa laadittaessa tulee huolehtia, että oppilaan viikoittainen tuntimäärä vastaa koulussa tapahtuvan esiopetuksen tai perusopetuksen oppilaan tuntimäärää. Oppilaan oman äidinkielen tunteja ei lasketa oppilaan viikoittaiseen kokonaistuntimäärään. 3.2.1 Suomi toisena kielenä Valmistavassa opetuksessa maahanmuuttajalapsen kielen kehittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pääpaino on suomi toisena kielenä opiskelussa, jonka oppimista tukee hyvä oman äidinkielen hallinta. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Oppilaalla on mahdollisuus opiskella
suomen kieltä sekä ohjatuissa ryhmätilanteissa että luonnollisissa viestintätilanteissa suomenkielisten lasten ja aikuisten kanssa. Vaihtelevat työtavat harjaannuttavat eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevia lapsia käyttämään kielen eri osa-alueita monipuolisesti. Erilaiset työmenetelmät kotouttavat lapsia suomalaiseen kulttuuriin ja totuttavat vertailemaan suomalaista kulttuuria muihin kulttuureihin Opetus noudattaa soveltuvin osin esiopetuksen tai perusopetuksen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmaa. Opetus perustuu jatkuvaan oppilaan kielen kehityksen seurantaan ja arviointiin. Kuusivuotiaiden valmistavassa opetuksessa suomen kielen opetus ja lapsen äidinkielen oppimisprosessit nivoutuvat kaikkiin esiopetuksen sisältöalueisiin. Perusopetuksessa suomi toisena kielenä -opetus ei valmistavalla luokalla rajoitu suomi toisena kielenä -oppiaineeseen, vaan suomen kieltä ja sanastoa opetetaan ja opitaan myös muissa oppiaineissa. Sisältöjen valintaa ohjaavat oppilaan oletettu vuosiluokka perusopetuksessa sekä ko. vuosiluokan keskeiset käsitteet eri oppiaineissa. 3.2.2 Vieraat kielet Valmistavan opetuksen aikana vieraan kielen opiskelu aloitetaan oppilaan ikä ja kielelliset valmiudet huomioon ottaen. Vieraan kielen opetus järjestetään yhteistyössä kieltenopettajien kanssa. Vieraan kielen opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. 3.2.3 Muut oppiaineet Muiden oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin esiopetuksen tai perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opiskelun lähtökohtana pidetään oppilaan ikää sekä hänen hallitsemiaan tietoja ja taitoja, joiden pohjalta hänelle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Opetuksessa hyödynnetään kunkin oppilaan tiedot omasta kieli- ja kulttuuritaustasta, historiasta, yhteiskunnasta ja luonnosta. Sisältöjä suunniteltaessa on otettava huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet. Oppilas integroidaan yleisopetuksen ryhmiin valmiuksiensa mukaan. 3.2.4 Oppilaan äidinkieli Oppilaille järjestetään oman äidinkielen opetusta mahdollisuuksien mukaan. Oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta. Opetus noudattaa soveltuvin osin opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2004, liite 4) sekä maahanmuuttajien äidinkielen kunnallisia opetussuunnitelmia. Valmistavassa opetuksessa lapsen äidinkielen opetuksen tavoitteena on ajattelun kehittyminen, sosiaalisten suhteiden muodostuminen, sekä
itsetunnon ja persoonallisuuden ehyt kasvu. Keskeisellä sijalla on lapsen ilmaisukielen ja -rohkeuden lisääntyminen sekä omien näkemysten ja mielipiteiden esittäminen. Kulttuuriryhmän ominaispiirteiden mukaan joko kerrottu tai kirjoitettu satu- ja tarinaperinne ovat keskeistä aineistoa varsinkin kuusivuotiaiden opetuksessa. Oman kulttuurin tukemisen tarkoituksena on, että lapsi tulee tietoiseksi oman etnisen ryhmänsä kulttuuriperinnöstä ja oppii arvostamaan sitä. Kulttuuria tukevan opetuksen päämääränä on omanarvontuntoinen, kulttuuristaan, taustastaan ja kielestään ylpeä, yhteiskuntaan integroitunut kaksikielinen ja kulttuurinen lapsi, joka aikuisenakin kykenee säilyttämään yhteydet omaan kulttuuriinsa ja siirtämään omaa kulttuuriperintöään lapsilleen. 4. Opinto-ohjelma ja oppimissuunnitelma Valmistavassa opetuksessa oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Kuusivuotiaiden valmistavassa opetuksessa oppimissuunnitelmana käytetään Lapsen esiopetuksen suunnitelmaa. Lapsen esiopetuksen suunnitelmassa kartoitetaan lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman. Oppimissuunnitelmassa määritellään lisäksi Oppilaan lähtötaso Oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisen väliajoin Opiskeltavat oppiaineet, tuntimäärät ja opetuksen sisältö Oppilaan opinnot omassa ryhmässä ja integrointi perusopetuksen ryhmiin Henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat tukitoimet Oppimissuunnitelma voidaan laatia oppilaan kotoutumissuunnitelman osaksi. 5. Opiskelun yleinen tuki 5.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Vanhemmille kerrotaan suomalaisista kasvatuskäytännöistä, koulusta ja sen toiminnasta, opetussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä sekä oppilaan oppimissuunnitelmasta, tarvittaessa tulkin avulla. Vanhemmat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen ja arviointiin. 5.2. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Yhteistyötä tehdään aamu- ja iltapäivähoitoa järjestävien palvelutuottajien kanssa. Koulun, kodin ja palvelutuottajan välisessä yhteistyössä korostuu
yhteinen vastuu lapsesta. Yhteistyötä tehdään kunnan maahanmuuttajayksikön, kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon, tulkkipalvelujen, erilaisten kansalaisjärjestöjen, sekä seurakuntien kanssa. Valmistavassa opetuksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan kaupungin tarjoamia liikunta- ja kulttuuripalveluja kuten esim. jää- ja uimahalleja, kirjastoa, teattereita, konsertteja, museoita, taidenäyttelyitä. 5.3. Oppilashuolto Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat kuuluvat koulun oppilashuoltopalvelujen piiriin. Valmistavassa opetuksessa tulee kiinnittää erityistä huomioita oppilaiden ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja tarvittavat tukitoimet tulee käynnistää ajoissa ja tehokkaasti. Huoltajille annetaan riittävät tiedot suomalaisen koulun sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tukitoimien saatavuudesta, menetelmistä ja käytännöistä. Tukea suunniteltaessa tehdään yhteistyötä perheelle mahdollisesti tehtävän kotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa. 5.4. Oppilaanohjaus Valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirryttäessä tulee huolehtia siitä, että tieto oppilaan edistymisestä ja valmiuksista siirtyy tulevalle opettajalle. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen annetaan mahdollisuus tutustua ajoissa tulevaan kouluun. Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaalla on realistinen käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opintojen suhteen ja työelämän vaatimuksista. Oppilaanohjaus toteutetaan yhteistyössä koulun opinto-ohjaajan sekä muiden oppilaan kanssa työskentelevien opettajien ja työntekijöiden kanssa. 5.5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Mikäli oppilaalla on erityisen tuen tarvetta, hänellä on mahdollisuus osallistua yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetukseen laaja-alaisen erityisopettajan johdolla. Erityisen tuen tarve, toteutustapa ja seuranta kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan. Mikäli valmistavan opetuksen päättyessä oppilaalla on vielä erityisen tuen tarvetta, hänelle voidaan tehdä erityisopetuspäätös. 6. Arviointi Perusopetuksen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarviointia. Arvioinnin tulee olla ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehittävää. Oppilas arvioidaan hänelle laaditun oppimissuunnitelman ja valmistavan opetuksen yleisten tavoitteiden suuntaisesti. Opettajan suorittaman arvioinnin tulee perustua jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin. Arvioinnissa käytetään mm. portfolio kansiota ja erilaisia
arviointikeskusteluja, joihin osallistuvat myös huoltajat. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arvioinnin periaatteista, tavoitteista ja menetelmistä tulee antaa tietoa sekä oppilaalle että hänen huoltajalleen. Oppilas voi valmistavan opetuksen ohessa suorittaa myös perusopetuksen oppimääriä joissakin oppiaineissa. Oppilas saa tällöin erillisen todistuksen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta. Arviointi voidaan antaa sanallisena arviona tai numeroarviointina. Jos oppilas suorittaa jonkin perusopetuksen oppiaineen koko oppimäärän valmistavan opetuksen aikana, annetaan siitä numeroarvosana. Arviointi annetaan valmistavan opetuksen päätyttyä sen jälkeen, kun oppilas on otettu perusopetuksen oppilaaksi. 7. Todistukset Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Kuusivuotiaiden valmistavassa opetuksessa käytetään Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2000 mukaista osallistumistodistusta, jossa on maininta valmistavasta opetuksesta. Muiden valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Todistusta täydennetään kuvaamalla oppilaan edistymistä perusopetuksen oppiaineissa valmistavan opetuksen aikana.