SELVITYS JOROISTEN MUSIIKKIPÄIVIEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

SELVITYS JOROISTEN MUSIIKKIPÄIVIEN ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke Joensuun yliopisto Joulukuu 2007

Joensuun yliopisto PL 111 80101 Joensuu vaihde (013) 251 111 ESS vaikuttaa -tutkimuksesta vastanneet: Jenni Mikkonen ja Katja Ristolainen Kansi: Saara Kiviluoto ja Benjamin Techen 2

SISÄLLYS 1 JOHDANTO...4 2 JOROISTEN MUSIIKKIPÄIVIEN YLEISÖ...5 2.1 Yleisön demografiset tiedot... 5 2.2 Tapahtumaan osallistumisen tiedot... 8 2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset...12 2.4 Joroisten Musiikkipäivien taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan...15 3 YRITYSKYSELY... 17 3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan...17 3.2 Tapahtuman vaikutukset yrityksen muuhun toimintaan...18 3.3 Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa...18 3.4 Hyödyt ja haitat...19 3.5 Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta... 20 4 JOROISTEN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY...22 4.1 Vastaajien demografiset tiedot... 22 4.2 Suhtautuminen tapahtumaan... 22 5 YHTEENVETO...28 LIITTEET 3

1 JOHDANTO Itä-Suomen tapahtumat vetävät kesäisin ja syksyisin matkailijoita alueelle; väkimäärä lisääntyykin monilla paikkakunnilla festivaaliaikaan. Alueella liikkuvan ihmismäärällä ei voi olla olematta erilaisia sekä hyviä että huonoja vaikutuksia sekä tapahtumajärjestäjien että eri sidosryhmien toimintaan (esim. paikallisväestö ja yrittäjät). ESS vaikuttaa, tapahtumien vaikutusten arviointihanke on yksivuotinen tutkimushanke, jota hallinnoi Joensuun yliopisto ja sen osarahoittajina toimivat Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. Projektin tavoitteena on ollut tutkia 10 itäsuomalaisten kulttuuritapahtuman taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Kulttuuritapahtumien rinnalle verrokkitapahtumiksi nostettiin yksi liikuntatapahtuma sekä yksi majoitus- ja ravitsemusyrityksen järjestämä kesäkonserttien sarja (markkinapohjainen tapahtuma). Hankkeen tutkimus jakaantui kolmeen osa-alueeseen: 1. Tapahtumajärjestäjien teemahaastatteluihin ja lomakekyselyihin 2. Yleisökyselyihin 3. Sidosryhmäkyselyihin - Yrityskyselyt - Paikallisväestökyselyt - Kunnallisille päättäjille suunnatut kyselyt Tapahtumajärjestäjien haastatteluilla selvitettiin tapahtumajärjestäjien näkemyksiä etenkin tapahtumansa sosiokulttuurisista vaikutuksista, mutta myös yhteistyökumppaneista ja talouden hoidosta. Tapahtumajärjestäjille suunnatuilla kyselyillä puolestaan selvitettiin tarkemmin tapahtuman talouden tilaa, työntekijämääriä, budjettia, menoja ja tuloja sekä tapahtumajärjestäjien näkemyksiä tapahtumansa sosiokulttuurista vaikutuksista. Yleisötutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tapahtumakävijöiden profiileja, harrastuksia, tapahtumaan osallistumisen motiiveja, tapahtumakäyttäytymistä, rahankäyttöä tapahtumassa ja tapahtumapaikkakunnalla sekä tapahtumien markkina-alueita eli matkailijoiden lähtöalueita. Yleisökyselyssä painotettiin erityisesti tapahtuman taloudellisia vaikutuksia. Myös yrityskyselyssä painotettiin tapahtuman taloudellisia vaikutuksia, mutta kyselyllä selvitettiin lyhyesti myös yritysten näkemyksiä siitä, millaisia sosiokulttuurisia vaikutuksia tapahtumalla on paikkakuntaan. Paikallisväestökyselyssä painotettiin tapahtuman sosiokulttuurisia vaikutuksia. Paikallisväestöltä kysyttiin paikallistaloudellisten ja imagovaikutusten lisäksi mielipiteitä tapahtuman vaikutuksista paikallisuuteen, asukkaiden viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin, paikallisten yhteenkuuluvuuteen sekä ympäristöön. Kunnallisilta päättäjiltä puolestaan tiedusteltiin tapahtuman aluetaloudellisia ja sosiokulttuurisia vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin saman kaavan mukaan kaikissa kahdessatoista (ks. liite 1) itäsuomalaisessa tapahtumassa. Lomakkeisiin tehtiin ainoastaan pieniä muutoksia tapahtumakohtaisesti, jotta tulosten vertailtavuus säilyisi. Aineisto kerättiin pääasiassa sähköisillä lomakkeilla yleisötutkimusaineistoa lukuun ottamatta, jolloin aineisto saatiin helposti suoraan analysoitavaan muotoon. Aineistot analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelmalla. Joroisten Musiikkipäivät oli yksi tutkimuksen kohteena olleesta tapahtumista. Seuraavassa esitellään Joroisten Musiikkipäivien yleisötutkimuksen, yrityskyselyn sekä paikallisväestökyselyn tuloksia. Päättäjien näkemyksiä ei raportoitu erikseen, sillä vastaajia oli vain muutama. Kuitenkin päättäjien mielipiteet on huomioitu yhteenvedossa, jossa eri sidosryhmien näkemyksiä verrataan toisiinsa. 4

2 JOROISTEN MUSIIKKIPÄIVIEN YLEISÖ Joroisten Musiikkipäivät järjestettiin 30. kerran kesällä 2007 (31.7. - 5.8.2007). Tapahtuman yleisökysely toteutettiin 1.8. - 4.8. Aineisto kerättiin paperilomakkeilla useiden tilaisuuksien yhteydessä Joroisissa, Rantasalmella ja Varkaudessa. Lisäksi aineistoa pyrittiin täydentämään jakamalla kokeilumielessä osalle kävijöistä flyereita, joissa oli pyyntö käydä vastaamassa yleisökyselyyn internetissä. Kaiken kaikkiaan kyselyyn saatiin vastauksia 144 kappaletta. 2.1 Yleisön demografiset tiedot Joroisten Musiikkipäivien kävijöistä 75 % oli naisia ja 25 % miehiä (n=144). Iältään puolet kävijöistä oli 56-70 -vuotiaita ja keski-ikä kävijöillä oli 59 vuotta (kuva 1). Vain noin 8 % kävijöistä oli 40 - vuotiaita tai sitä nuorempia. Enemmistö kävijöistä eli parisuhteessa ilman lapsia (42 %) tai yksin (32 %) (kuva 2). Kävijöistä suurin osa oli korkeasti koulutettuja (noin 54 %) (kuva 3) ja asemaltaan eläkeläisiä tai toimihenkilöitä (kuva 4). 50 40 Prosenttia 30 20 50,0% 26,5% 10 15,4% 0 2,9% 25 v. tai vähemmän 5,1% 26-40 v. 41-55 v. Kuva 1. Joroisten Musiikkipäivien kävijät iän mukaan. 56-70 v. yli 70 v. 5

40 30 Percent 20 32,1% 27,9% 10 22,9% 13,6% 0 Yksin Asuva Parisuhde, ei lapsia Parisuhde. lapsia Parisuhde, lapset muuttaneet pois 1,4% Yksinhuoltaja 2,1% Muu Kuva 2. Joroisten Musiikkipäivien kävijät perhetyypin mukaan. 50 40 Prosenttia 30 20 48,6% 10 0 14,3% Peruskoulu tai keskikoulu 5,7% Ammattikoulu tai vastaava 7,9% Opisto 4,3% Ylioppilastutkinto 13,6% Ylioppilastutkinto + ammattikoulu tai opisto 5,0% Ammattikorkeakoulu Akateeminen loppututkinto 0,7% Muu Kuva 3. Joroisten Musiikkipäivien kävijät koulutuksen mukaan. 6

40 30 Prosenttia 20 35,8% 26,1% 10 10,4% 9,0% 10,4% 0 1,5% 3,0% 3,7% Muu Opiskelija Työtön Eläkeläinen Yrittäjä Muu työntekijä Toimihenkilö Johtavassa asemassa Kuva 4. Joroisten Musiikkipäivien kävijät aseman mukaan. Joroisten Musiikkipäivien kävijät tulivat tapahtumaan pääasiassa muualta kuin paikkakunnilta, joilla tapahtuma järjestetään (Joroinen, Varkaus, Juva, Rantasalmi). Ulkopaikkakuntalaisia kävijöistä oli 77,1 %. Alueen asukkaita kävijöistä oli vain 22,9 %. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista oli kotoisin Uudenmaan maakunnasta (39 %), mutta paljon yleisöä tuli myös lähialueilta eli Etelä-Savosta (13 %), Pohjois-Savosta (12 %) ja Keski-Suomesta (12 %). Päiväkäyntivyöhykkeeltä (0 100 km) Joroisten Musiikkiviikkojen kävijöistä tuli 33 %, viikonloppuvyöhykkeeltä (101 400 km) 57 % ja lomavyöhykkeeltä (yli 400 km) 10 %. Joroisten Musiikkipäivien ulkopaikkakuntalaiset kävijät lähtöalueittain on esitetty kuvassa 5. 50 40 Prosenttia 30 20 50,0% 10 21,7% 26,4% 0 1,9% Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Lapin lääni Kuva 5. Joroisten Musiikkipäivien ulkopaikkakuntalaiset kävijät lähtöalueittain. 7

Joroisten Musiikkipäivien kävijät jakautuivat kulttuurin harrastamisen suhteen kahtia. Suurella osalla kävijöitä jonkin taiteenlajin (laulu, soitto, tanssi, maalaaminen jne.) harrastaminen oli säännöllistä (24 %) tai ammattimaista/opintojen vuoksi tapahtuvaa (11 %), mutta vastaavasti yhtä moni kävijöistä ilmoitti, että ei itse ole koskaan harrastanut (30 %) mitään taiteenlajia. Kuitenkin kulttuurin seuraaminen ja kulttuuritilaisuuksissa (teatteri, museot, taidenäyttelyt, konsertit jne.) käynti oli monelle kävijälle harrastus, sillä tapahtuman kävijät olivat vastaustensa mukaan varsinaisia kulttuurin heavy usereita. Lähes 70 % Joroisten Musiikkipäivien kävijöistä on käynyt kulttuuritilaisuuksissa yli 5 kertaa viimeisen 12 kuukauden aikana (kuva 6). 40 30 Prosenttia 20 32,9% 27,3% 10 18,9% 17,5% 0 1,4% En kertaakaan 2,1% Kerran 2-5 kertaa 6-9 kertaa 10-19 kertaa 20 kertaa tai useammin Kuva 6. Tapahtuman kävijöiden kulttuuritilaisuuksissa käynti viimeisten 12 kuukauden aikana. 2.2 Tapahtumaan osallistumisen tiedot Kyselyyn vastanneista Joroisten Musiikkipäivien kävijöistä 93,5 % oli tapahtumassa vapaa-ajallaan ja yleisönä. Yleisöstä puolestaan 3,6 % oli paikalla työnsä puolesta/edustamassa. Vain 2,2 % vastaajista oli tapahtumassa työtä tekemässä tai talkoolaisena ja 0,7 % esiintyjänä. Tietoa tapahtumasta kävijät olivat saaneet pääasiassa ystäviltä ja tuttavilta, lehtiartikkeleista, aiemman osallistumisen kautta sekä internetistä (kuva 7). Kävijöistä noin puolet (52,6 %) oli käynyt tapahtumassa ennen. Vastaavasti puolet (47,4 %) kävijöistä oli ensikertalaisia. Useamman vuoden kävijöistä suurin osa oli osallistunut tapahtumaan 2-4 kertaa (kuva 8). Suurin osa tapahtumaan osallistuneista kävijöistä oli tehnyt päätöksen osallistua tapahtumaan useita kuukausia ennen tapahtumaa tai jo vuosi sitten/edellisenä vuonna tapahtumaan osallistuessaan (yht. n. 52 %) (kuva 9). 8

Ystäviltä/tuttavilta Lehtiartikkelista Aiemman osallistumisen kautta Esitteestä Internetistä Paikallislehden mainoksesta Muusta lähteestä Radio-/televisio-ohjelmasta Puskaradiosta Radio-/televisiomainoksesta Ulkomainoksesta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Prosenttia Kuva 7. Tapahtuman tietolähteet (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). 50 40 Prosenttia 30 20 50,0% 10 18,4% 15,8% 15,8% 0 2-4 5-9 10-19 20 kertaa tai useammin Kuva 8. Kävijöiden osallistuminen tapahtumaan aiemmin (kertaa) niiden osalta, jotka ovat osallistuneet tapahtumaan ainakin kerran aiemmin. 9

40 30 Prosenttia 20 34,8% 10 13,0% 13,8% 15,9% 16,7% 0 5,8% Samana päivänä 1-3 päivää aiemmin Korkeintaan viikkoa aiemmin Kuva 9. Päätöksenteko tapahtumaan osallistumisesta. Korkeintaan kuukautta aiemmin Useita kuukausia aiemmin Vuosi sitten/osallistuessani tapahtumaan viime vuonna Suurin osa Joroisten Musiikkipäivien kävijöistä tuli tapahtumaan puolisonsa seurassa tai ystävien kanssa (kuva 10). Musiikkipäivillä saavuttiin usein myös perheen kanssa. Suurin osa tapahtuman kävijöistä oli maksanut lippunsa itse tai joku perheestä oli maksanut liput (73,2 %). Kävijöistä 14,5 prosentille lipun oli lahjoittanut joko perheenjäsen tai ystävä, 3,6 prosentille oma työnantaja, 1,4 prosentille yhteistyöyritys ja 4,3 prosentille lipun oli kustantanut jokin muu taho. Kävijöistä suurin osa aikoi osallistua tapahtumaan yhtenä päivänä (56 % kävijöistä) tai 2-3 päivänä (42 % kävijöistä) ja yhteen (40 % kävijöistä) tai 2-3 tilaisuuteen (54 % kävijöistä). Keskimäärin tapahtuman kävijät osallistuivat tapahtumaan yhtenä päivänä ja kahteen tilaisuuteen. 10

Puoliso Ystävät Perhe Yksin Ryhmä Muu seura Työkaverit/yhdistys 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Prosenttia Kuva 10. Seura tapahtumaan osallistuttaessa (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). Merkittävimmät syyt osallistua tapahtumaan olivat tapahtuman ohjelma ja sisältö, tietty esiintyjä, tapahtuman/konserttien miljöö, halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa, yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa, yhdessäolo samanhenkisten ihmisten kanssa sekä halu rentoutua (kuva 11). Suurin osa kävijöistä oli joko erittäin tyytyväisiä (40,5 %) tai tyytyväisiä (50,8 %) tapahtumaan kokonaisuudessaan. Yksikään vastaajista ei ollut pettynyt tapahtumaan (9 % vastaajista ei osannut vastata kysymykseen). Vajaa puolet 47,4 % kävijöistä aikookin osallistua tapahtumaan myös ensi vuonna ja ainoastaan 2,2 % kävijöistä oli varma, että ei aio osallistua tapahtumaan kesällä 2008. Loput vastaajista eivät vielä osanneet sanoa osallistuvatko Joroisten Musiikkipäiville ensi vuonna. Voidaankin sanoa, että tällä hetkellä noin puolet Joroisten Musiikkipäivien vuotuisista kävijöistä on tapahtuman kanta-asiakkaita ja toinen puolisko uusia kävijöitä. 11

Tapahtuman ohjelma/sisältö Tietty esiintyjä Yhdessäolo perheen/ystävien kanssa Tapahtuman/konserttien miljöö Halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa Yhdessäolo samanhenkisten kanssa Halu rentoutua Tapahtuman ilmapiiri Olen osallistunut aiemmin ja on ollut mukavaa Vaihtelua arkeen ja rutiineihin Halu kannattaa tapahtumaa Asun paikkakunnalla/olen asunut paikkakunnalla/minulla on juuret paikkakunnalla Tapahtuma on tärkeä identiteetilleni Halu oppia uutta/kehittyä ammatillisesti Tapahtumassa on paljon erilaista tekemistä ja nähtävää Osallistuminen kohottaa statustani Kuva 11. Joroisten Musiikkipäiville osallistumisen syyt. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Ei lainkaan merkitystä En osaa sanoa 2.3 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Kyselyyn vastanneesta 144 kävijästä 111 (77 %) oli ulkopaikkakuntalaisia. Vain 18 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli joskus asunut Joroisissa tai Joroisten lähiseudulla (Varkaus, Juva, Rantasalmi) tai heillä oli juuret alueella. Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 17 %:lla oli puolestaan kesämökki tai kakkosasunto Joroisissa tai Joroisten lähiseudulla tai he olivat alueen kesäasukkaita. Suurin osa matkailijoista saapui paikkakunnalle henkilöautolla (76 %). Tilausbussilla tapahtumaan saapui 17 % kävijöistä, reittiliikenteen linja-autolla 2 %, junalla 1 % ja muulla kulkuneuvolla 4 %. Kävijät saapuivat paikkakunnalle pääasiassa 101 400 kilometrin (57 %) tai 0-100 kilometrin (33 %) säteeltä tapahtumasta. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Uudenmaan maakunnasta (39 %), mutta paljon kävijöitä tuli myös lähialueilta eli Etelä-Savosta (13 %), Pohjois- Savosta (12 %) ja Keski-Suomesta (12 %). Keskimäärin kävijät saapuivat tapahtumaan 160 kilometrin päästä tapahtumasta. 12

Lähes puolelle (51,5 %) ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä Joroinen/Joroisten lähiseutu oli matkan pääkohde/määränpää (yöpyivät paikkakunnalla) (kuva 12). Noin kolmannekselle (35 %) alue oli vain päiväkäyntikohde. Lähes kaikki ulkopaikkakuntalaiset (82 %) tapahtuman kävijät olivat tapahtumassa lomalla tai viettämässä vapaa-aikaa. Työmatkalla tapahtumassa oli 4 %, yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla 5 % sekä muusta syystä 9 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä. Suurimmalle osalle (76 %) tapahtumalla oli paljon merkitystä Joroisten seudulle saapumiselle (kuva 13). Vain 4 % prosentille kävijöistä tapahtumalla ei ollut lainkaan merkitystä seudulle tulemiselle. Näin ollen voidaan sanoa, että tapahtuma on merkittävä vetovoimatekijä Joroisten seudulle. 60 50 40 Prosenttia 30 51,5% 20 35,4% 10 13,1% 0 pääkohde, matkan määränpää (yövyn paikkakunnalla) päiväkäyntikohde Kuva 12. Joroisten seutu on ulkopaikkakuntalaisille osa kiertomatkaa 60 50 Prosenttia 40 30 61,0% 20 10 0 Paikkakunnalle matkustamisen tärkein syy on tapahtumaan osallistuminen 15,0% Paljon merkitystä 14,0% Jonkin verran merkitystä 6,0% Vain vähän merkitystä/olen paikkakunnalla pääasiassa muista syistä Kuva 13. Tapahtuman merkitys Joroisten seudulle matkustamiselle. 4,0% Ei lainkaan merkitystä/olen paikkakunnalla täysin muista syistä 13

Ulkopaikkakuntalaisista tapahtumakävijöistä reilulle 30 % Joroisten seutu oli päiväkäyntikohde. Loput yöpyivät joko Joroisissa, Varkaudessa, Juvalla tai Rantasalmella. Useimmat ulkopaikkakuntalaiset kävijät majoittuivat hotellissa, motellissa tai kesähotellissa (kuva 14). Myös sukulaisten ja tuttavien luona sekä muussa ilmaisessa majoituksessa (pääasiassa omalla loma-asunnolla) yövyttiin paljon. Ulkopaikkakuntalaiset majoittuvat tapahtumakävijät viipyivät Joroisten seudulla tapahtumakäyntiin liittyen keskimäärin yhden yön. 40 30 Prosenttia 20 38,3% 10 0 Päiväkävijät 24,5% Hotelli, motelli, kesähotelli 8,5% Lomakylä, vuokramökki, leirintäalue 1,1% Muu maksullinen majoitus 16,0% Sukulaiset & tuttavat 11,7% Muu ilmainen majoitus Kuva 14. Ulkopaikkakuntalaisten majoittuminen Joroisten seudulla (Joroinen, Varkaus, Rantasalmi, Juva) (n=94). Ulkopaikkakuntalaiset tapahtumakävijät viettivät aikaa Joroisten seudulla pääasiassa tapahtumassa. Reilu kolmannes ulkopaikkakuntalaisista tapasi paikkakunnalla tapahtumakäynnin lisäksi sukulaisiaan tai ystäviään ja reilut 15 % ulkopaikkakuntalaisista tutustui tapahtuman ohessa alueen muuhun kulttuuritarjontaan (kuva 15). Ravintoloissa kävi reilu 10 % ulkopaikkakuntalaisista tapahtumavieraista ja ostoksilla tai järjestetyillä retkillä vajaa 10 %. Muita aktiviteetteja harrastivat vain hyvin harvat ulkopaikkakuntalaiset vieraat. Yllättävää on, että vain muutama prosentti oli yhdistänyt tapahtumakäyntinsä kuntoutuksen oheen, vaikka Varkaudessa sijaitsee tunnettu kuntoutuskeskus. Vaikka ulkopaikkakuntalaiset vieraat viipyivät keskimäärin vain vähän aikaa Joroisten seudulla tapahtumakäyntiin liittyen ja harrastivat hyvin vähän mitään muuta paikkakunnalla kuin kävivät tapahtumassa, niin tapahtuma ja Joroisten seutu jättivät kävijöiden mieleen hyvin positiivisen kuvan. 85 % ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä sanoi tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti heidän mielikuviinsa Joroisten seudusta. Yksikään ei maininnut tapahtuman vaikuttaneen negatiivisesti mielikuviinsa Joroisista. 14

Tavata ystäviä ja sukulaisia Tutustua paikkakunnan muuhun kulttuuritarjontaan Käydä ravintoloissa ja/tai yökerhoissa Käydä ostoksilla Osallistua järjestetyille retkille Käyttää liikuntapalveluita tai ulkoilla Edistää omaa terveyttä (esim. kuntoutus) Edistää hyvinvointiani/hemmotella itseäni 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Prosenttia Kuva 15. Ulkopaikkakuntalaisten muut ajanvietteet tapahtuman lisäksi Joroisten seudulla. 2.4 Joroisten Musiikkipäivien taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan Tapahtuman kävijöiden tuomaan matkailutuloon kunnalle vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka paljon tapahtuma houkuttelee paikkakunnalle matkailijoita. Matkailutulon määrään vaikuttaa taas se, kuinka kauan ja missä majoituksessa matkailijat viipyvät paikkakunnalla, paljonko he kuluttavat rahaa matkansa aikana ja kuinka tärkeä syy tapahtuma on paikkakunnalle saapumiselle. Joroisten Musiikkipäivien kävijöistä 77,1 % oli ulkopaikkakuntalaisia, joten potentiaalia positiivisten taloudellisten vaikutuksen syntymiselle tapahtumalla on (lippuja tapahtumaan myytiin kesällä 2007 3100 kappaletta). Taloudellisten vaikutusten arvioinnin pohjana on käytetty matkailijoiden tuomaa matkailutuloa (= ns. uutta rahaa alueelle). Joroisten Musiikkipäivien taloudellisia vaikutuksia laskettaessa on huomioitu kaikki matkailijat, myös ne, jotka olivat saapuneet paikkakunnalle pääasiassa muista syistä kuin tapahtuman takia. Vaikka alueen asukkaatkin voivat tapahtuman vuoksi jäädä kotiseudulleen ja kuluttaa rahaa siellä, ei heitä ole tässä vaiheessa analyysiä sisällytetty taloudellisten vaikutusten arviointiin. Arviointia varten matkailijat jaettiin päiväkävijöihin, maksullisessa majoituksessa yöpyviin ja ilmaismajoituksessa yöpyviin. Tapahtuman ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 38 % oli päiväkävijöitä, 34 % yöpyi maksullisessa majoituksessa Joroisissa tai Joroisten lähiseudulla (Varkaus, Rantasalmi, Juva) ja 28 % yöpyi ilmaismajoituksessa Joroisten seudulla. Lisäksi kyselyyn vastasi jonkin verran sellaisia henkilöitä, jotka ovat tapahtuman vuoksi yöpyneet Itä-Suomessa, mutta eivät Joroisissa tai Joroisten lähiseudulla. Nämä muilla lähialueilla yöpyneet matkailijat on käsitelty analyysissä Joroisten seudun päiväkävijöinä. Maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat viipyivät paikkakunnalla keskimäärin yhden yön ja ilmaismajoituksessa yöpyvät matkailijat kaksi yötä (taulukko 1). (Keskiarvoa laskettaessa ei ole huomioitu henkilöitä, jotka yöpyvät paikkakunnalla yli 14 yötä, sillä he eivät ole varsinaisia tapahtumamatkailijoita vaan alueen kesäasukkaita.) 15

Taulukko 1. Matkailijoiden keskimääräinen viipymä Joroisissa tai Joroisten lähiseudulla. Viipymä/yötä Maksullinen majoitus 1 Ilmaismajoitus 2 Kävijöiden rahankäyttöä tarkasteltaessa on laskettu yhteen kaikki kävijän ilmoittamat menot (sekä tapahtumassa että paikkakunnalla). Seuraavaksi käytetty kokonaisrahamäärä on jaettu sillä henkilömäärällä, jota rahankäyttö koskee (rahankäyttö/hlö). Tämän jälkeen henkilökohtainen rahankäyttö on jaettu kävijän viipymällä, josta on saatu tulokseksi rahankäyttö per henkilö per vuorokausi. Matkailijoista eniten rahaa Joroisten seudulla vuorokaudessa käyttävät maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat (taulukko 2). Selvästi vähemmän rahaa vuorokaudessa käyttävät päiväkävijät sekä ilmaismajoituksessa yöpyjät. Myös viipymään suhteutettuna matkansa aikana yhteensä eniten rahaa paikkakunnalle jättävät maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat. Maksullisessa majoituksessa yöpyvä matkailija kulutti Joroisten seudulla keskimäärin 125 vuorokaudessa ja hänen viipymänsä oli keskimäärin yksi vuorokausi, joten koko matkan aikana maksullisessa majoituksessa yöpyvä matkailija jätti paikkakunnalle keskimäärin saman 125. Taulukko 2. Matkailijoiden keskimääräinen henkilökohtainen rahankäyttö vuorokaudessa ja yhteensä matkan aikana matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö /hlö/vrk Rahankäyttö yhteensä Päiväkävijät 52,5 52,5 Maksullinen majoitus 125,0 125,0 Ilmaismajoitus 32,5 65,0 Matkailijoiden viipymää ja paikkakunnalle matkansa aikana jättämiä rahasummia on hyödynnetty matkailutulon laskemisessa. Joroisten Musiikkipäivillä kävi tapahtumajärjestäjän arvion mukaan tapahtuman aikana 3500 kävijää. Käytännössä kävijämäärät ovat kuitenkin käyntikertoja, eikä tapahtumalla näin ollen ole 3500 erillistä kävijää. Lisäksi tapahtumalla on kävijöitä, jotka käyvät ainoastaan ilmaistilaisuuksissa sekä kävijöitä, jotka pääsevät ilmais- tai lahjalipulla tai ilman lippua katsomaan esityksiä (esim. talkoolaiset). Näistä syistä kävijämäärän ja matkailutulon arvioinnin pohjana on käytetty myytyjen lippujen määrää, joka kesällä 2007 oli 3100 kappaletta. Päiväkävijöitä oli Joroisten seudulla 29,5 % kaikista tapahtuman kävijöistä, mikä tarkoittaa, että heille myytiin arviolta 915 lippua (29,5 % kaikista myydyistä lipuista). Päiväkävijät osallistuivat keskimäärin yhteen tilaisuuteen, mikä tarkoittaa, että päiväkävijöitä oli Joroisten seudulla 915. Jokainen päiväkävijä jätti seudulle keskimäärin 52,50, mikä tekee yhteensä 48 011. Kun tähän lisätään saman kaavan mukaan maksullisessa majoituksessa yöpyvien (26,2 % kävijöistä, osallistuvat keskimäärin 3 tilaisuuteen, jättivät matkan aikana 125 Joroisten seudulle = 33 893 ) ja ilmaismajoituksessa yöpyvien (21,3 % kävijöistä, osallistuvat keskimäärin 2 tilaisuuteen, jättivät matkan aikana 65 Joroisten seudulle = 21 479 ) tuomat matkailutulot, saadaan matkailijoiden tuomaksi matkailutuloksi Joroisten Musiikkipäivien aikana 103 384. Yhteensä Joroisten seudulla tapahtuman aikaan kävi hieman yli 1500 matkailijaa. Tämä summa on arvio ja täytyy muistaa, että se kuvaa matkailijoiden alueelle tuomaa suoraa matkailutuloa. Arvioissa ei ole otettu huomioon sitä, että osa tästä tulosta vuotaa paikkakunnan ulkopuolelle esimerkiksi taiteilijoiden palkkioina ja yritysten ostoina. Lisäksi on muistettava, että arviossa on huomioitu myös ne ihmiset, joille tapahtuma ei ollut merkittävä syy paikkakunnalle tulemiselle. Heidän poisjättämisensä arviosta olisi luultavasti hieman laskenut lopullista summaa (kävijöitä, joiden alueelle saapumiselle tapahtumalla ei ollut vaikutusta oli vain 10 % kaikista matkailijoista). Arvioista on joka tapauksessa nähtävissä, että Joroisten Musiikkipäivillä on merkitystä pienen paikkakunnan ja sen lähiseudun elinkeinoelämälle ja matkailulle. Tapahtuma vilkastuttaa selvästi paikkakunnan elämää. 16

3 YRITYSKYSELY Yrityskyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia Joroisten Musiikkipäivillä on paikkakunnan yritysten liiketoimintaan, millä tavalla yritykset ovat valmistautuneet tapahtumaan ja millaisia näkemyksiä yrittäjillä on tapahtumaa kohtaan. Tutkimuksessa selvitettiin yleisemmällä tasolla liike-elämässä toimivien näkemyksiä ja mielipiteitä tapahtumien taloudellisesta sekä myös sosiaalisesta ja kulttuurisesta vaikuttavuudesta. Kysely suunnattiin Joroisissa sellaisille toimialoille, joiden liiketoimintaan tapahtumalla on oletettu olevan vaikutusta. Toimialoja olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, huoltamotoiminta, vähittäiskauppa sekä matkailua palveleva toiminta (esim. ohjelmapalvelut). Samaa kyselypohjaa sekä toimialajakoa käytettiin kaikkien ESS vaikuttaa -hankkeessa mukana olleiden tapahtumien kohdalla. Lisäksi kysely lähetettiin Rantasalmen majoitus- ja ravitsemisalan yrityksille. Tutkimuskohteeksi valittiin ensisijaisesti Joroinen, sillä tapahtumat keskittyivät sinne. Yritysten yhteystietojen keräämiseen käytettiin Joroisten kunnan internetsivuja, Varkauden seutuportaalin yrityshakua, Suomen yrittäjien yrityshakua (Synet) sekä muutamia yleisiä yritysrekistereitä (esim. Yritystele). Lisäksi Joroisten yrittäjät ry antoi käyttöön jäsenrekisterinsä. Kysely lähetettiin tapahtuman jälkeen sähköpostitse noin 50 yritykselle ja kyselyyn vastasi yhteensä 17 yritystä. Vastausprosentti oli noin 34 %. Vastanneista yrityksistä kaksi toimii Rantasalmella (majoitusyrityksiä) ja loput Joroisten kunnan alueella. Vastaajat olivat asemaltaan yrittäjiä, toimitusjohtajia tai yksikön johtajia (ravintolapäälliköitä, yksikön esimiehiä). Vastanneiden yritysten määrät toimialoittain näkyy taulukossa 3. Taulukko 3. Vastanneet yritykset toimialoittain (n=17). lukumäärä % Vähittäiskauppa 6 35,3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 47,1 Liikenne 2 11,8 Muu 1 5,9 Tämänsuuruisella aineistolla ei kyselyn tuloksia voida yleistää vastaamaan kaikkien paikallisten yrittäjien mielipiteitä, vaan ne edustavat vain kyseisen joukon näkemyksiä. Myöskään toimialakohtaisia vertailuja ei näin pienestä vastausmäärästä ole mielekästä tehdä, vaan vastauksia tarkastellaan kaikki yritykset huomioiden. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ja niistä voidaan löytää tärkeitä huomioita tapahtuman jatkokehittämiselle sekä mahdollisesti eri toimijoiden väliselle yhteistyölle. 3.1 Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan Joroisten Musiikkipäivillä ei ollut mainittavaa vaikutusta vastanneiden yritysten liiketoimintaan; suurimpaan osaan yrityksistä tapahtuma ei vaikuttanut lainkaan (taulukko 4). Viisi yrittäjää kuitenkin oli sitä mieltä, että tapahtumalla oli positiivinen vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Näistä viidestä kolme toimi tapahtuman kanssa yhteistyössä. Vain kaksi yritystä kertoi liikevaihtonsa kasvaneen (molemmat majoitus- ja ravitsemistoimialaan kuuluvia). Taulukko 4. Tapahtuman vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Positiivinen Ei vaikutusta Vähittäiskauppa 0 6 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 4 4 Liikenne 1 1 Muu 0 1 17

Tutkimuksessa ei ollut mukana niitä yrityksiä ja tapahtumapaikkoja, joissa konsertteja järjestettiin, vaan muita ns. ulkopuolisia yrityksiä. Koska tilaisuudet keskittyivät pääosin kartanoihin ja muihin tapahtumapaikkoihin Joroisten keskustan ulkopuolella, eivät muut kuin yhteistyöyritykset välttämättä kokeneet tapahtuman vaikuttavan millään lailla heidän päivittäiseen liiketoimintaansa. Tapahtumalla ei ollut paljoa vaikutusta myöskään asiakkaiden määrään yrityksissä. Ulkopaikkakuntalaisten asiakkaiden määrä tapahtuman aikana lisääntyi neljässä yrityksessä, muuten asiakasmäärät pysyivät samoina. 3.2 Tapahtuman vaikutukset yrityksen muuhun toimintaan Vaikka tapahtuma vilkastutti paikkakunnan elämää hetkellisesti, eivät yrittäjät kokeneet tarvetta valmistautua tapahtumaa varten erityisillä toimenpiteillä. Vastanneista yrityksistä vain kolme oli tehnyt toimenpiteitä tapahtumaa varten (taulukko 5). Esimerkiksi kaksi yritystä oli kehittänyt uusia tuotteita tai palveluita tapahtuman vuoksi. Kaikki kolme olivat tapahtuman yhteistyökumppaneita. Taulukko 5. Yritysten valmistautuminen tapahtumaan. yritysten määrä Henkilökuntaa lisättiin 1 Uusia tuotteita tai palveluita lanseerattiin/kehitettiin 2 Tiloihin, laitteisiin tai koneisiin investoitiin 1 Lisäkapasiteettia järjestettiin muulla tavalla 1 Yritykset eivät tehneet juurikaan erityisiä markkinointitoimenpiteitä tapahtuman vuoksi. Ainoastaan kolme yritystä lisäsi markkinointiaan ja yksi yritys järjesti lisäksi oheistapahtumia tai muuta toimintaa, minkä tarkoituksena oli lisätä yrityksen tunnettuutta ja näkyvyyttä tapahtuman aikana. Näistä yrityksistä kaksi oli tapahtuman yhteistyökumppaneita. Yrityksiltä kysyttiin vielä, mitä muita vaikutuksia tapahtuma yritykselle toi (taulukko 6). Kaikista vastanneista kuusi koki tapahtumasta jonkinlaisia vaikutuksia. Esimerkiksi neljä yritystä sai tapahtuman ansiosta lisää näkyvyyttä. Taulukko 6. Mitä vaikutuksia tapahtuma toi yritykselle. yritysten määrä Lisää näkyvyyttä 4 Imagoarvoa 2 Yhteistyökumppaneita 1 Jotain muuta arvoa 1 3.3 Yritysyhteistyö tapahtuman kanssa Kyselyyn vastanneista kuudestatoista yrityksestä neljä ilmoitti tekevänsä tapahtuman kanssa yhteistyötä. Yhteistyömuotoja oli useita ja ne näkyvät taulukossa 7. Muita mainittuja yhteistyömuotoja olivat mm. yrityksen palvelujen tarjoaminen ja Musiikkipäivien ainaisjäsenenä toimiminen. Kaikki yhteistyökumppanit pitivät tärkeänä syynä yhteistyölle sitä, että yhteistyö antaa lisää näkyvyyttä yritykselle (taulukko 8). 18

Taulukko 7. Yhteistyön muoto yrityksen ja tapahtuman välillä. yritysten määrä Tilojen ja/tai laitteiden tarjoaminen tapahtuman käyttöön 1 Palvelujen vaihto 2 Pääsylippujen hankkiminen yrityksen asiakkaille 1 Pääsylippujen hankkiminen henkilökunnalle 1 Muu yhteistyö 3 Taulukko 8. Syyt yhteistyöhön. yritysten määrä Kumppanuudesta on taloudellista hyötyä liiketoiminnalle 2 Yhteistyö antaa lisää näkyvyyttä yritykselle 4 Alueen elinvoimaisuuden ja imagon parantaminen tapahtuman avulla 3 Yrityksen imagon parantaminen tapahtuman avulla 3 Halu tukea kulttuuria yleisemmin 3 Henkilökohtainen syy 2 Niiltä yrityksiltä, jotka eivät olleet tapahtuman yhteistyökumppaneita, kysyttiin, onko yritystä pyydetty tapahtuman tukijaksi tai yhteistyökumppaniksi. Lisäksi selvitettiin, olisiko yritys kiinnostunut yhteistyöstä tapahtuman kanssa jatkossa. Vain yhtä oli pyydetty yhteistyökumppaniksi/tukijaksi ja neljä yritystä ilmoitti olevansa kiinnostunut yhteistyöstä jatkossa. Paikalliset yritykset eivät toimineet yhteistyössä muiden yritysten kanssa Musiikkiviikkojen aikana juuri ollenkaan. Ainoastaan yksi yritys ilmoitti tehneensä yhteistyötä muiden yritysten kanssa tapahtuman aikana. 3.4 Hyödyt ja haitat Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia hyötyjä ja haittoja yritykset Joroisten Musiikkipäivistä kokivat (taulukko 8). Lähes kaikki vastaajat mainitsivat tapahtuman hyödyiksi erityisesti sen, että tapahtuman ansiosta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi ja paikkakunnalla oli enemmän ihmisiä liikkeellä. Taulukko 8. Tapahtumasta aiheutuneet hyödyt yritysten määrä Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla on enemmän ihmisiä liikkeellä 12 Tapahtuman vierailijoita on saatu asiakkaiksi 5 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen tulos parani 2 Tapahtuman vaikutuksesta paikkakunnan näkyvyys lisääntyi 15 Tapahtuman vaikutuksesta yrityksen näkyvyys/tunnettuus lisääntyi 4 Tapahtuma antoi lisää kokemuksia ja valmiuksia 4 Vain harva yritys kertoi tapahtuman aiheuttavan haittavaikutuksia toiminnalleen; kolme yritystä ilmoitti, että tapahtumaan kohdistuneet odotukset eivät toteutuneet. 19

3.5 Yrittäjien yleisiä mielipiteitä ja näkemyksiä tapahtumasta Yrittäjiltä kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä Joroisten Musiikkipäivien paikallistaloudellisesta merkityksestä sekä imagovaikutuksista. Tapahtuman paikallistaloudellinen merkitys on vastaajien mielestä melko vähäinen; keskiarvot liikkuvat useimmissa väittämissä arvojen melko samaa mieltä melko eri mieltä välillä (kuva 16). Tapahtumalla koetaan olevan jonkin verran merkitystä matkailuelinkeinolle sekä paikkakunnan vetovoimaan. Myös tapahtuman ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen nähdään yhtenä osa-alueena, jota tulisi kehittää. Paikalliselle elinkeinoelämälle, uusien yritysten syntymiseen tai työllisyyteen tapahtumalla ei yrittäjien mielestä ole juurikaan merkitystä. Yrittäjien vastauksissa tuli useasi ilmi, että tapahtuma keskittyy hyvin paljon tapahtumapaikkoihin, eikä tapahtuman vaikutusta näe kovinkaan selkeästi muualla kunnassa. Tapahtumalla on suuri merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle Tapahtumalla on suuri merkitys matkailuelinkeinolle Tapahtuma on monipuolistanut alueen palvelurakennetta Tapahtuma parantaa kunnan kilpailukykyä Tapahtuma lisää paikkakunnan vetovoimaa Tapahtuma on tukenut jo olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtuma luo alueelle uusia työpaikkoja Tapahtuma edistää uusien yritysten/liiketoimien syntymistä Tapahtuma on synnyttänyt paikkakunnalle uusia yrityksiä Tapahtuman ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä Tapahtuman ja siihen liittyvien toimintojen säilyttäminen ja ylläpitäminen on keskeinen osa koko kunnan elinkeinojen kehittämistä 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 Täysin eri mieltä 4 Kuva 16. Tapahtuman paikallistaloudellinen merkitys. Joroisten Musiikkipäivien merkitys on enemmänkin kunnan imagoon ja ilmapiiriin kohdistuva, kuin paikallistaloudellinen. Tilanne on melko samanlainen kuin monen muunkin itäsuomalaisen (pienen) tapahtuman kohdalla. Vastaajien mukaan tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa ja luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta (kuva 17). Tapahtuma ei kuitenkaan vastaajien mukaan houkuttele kuntaan uusia asukkaita, yrityksiä tai matkailijoita tapahtuma-ajan ulkopuolella. Yrittäjät ovat myös melko samaa mieltä siitä, että tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta sillä olisi enemmän merkitystä kunnan kehittymiselle. 20

Tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa Tapahtuma on luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy huomattava määrä matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuma houkuttelee uusia asukkaita kuntaan Tapahtuma houkuttelee uusia yrityksiä kuntaan Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtuman kokoa olisi kasvatettava, jotta sillä olisi enemmän merkitystä kunnan kehittämiselle Kuva 17. Imago ja ilmapiiri. 1 1,5 Täysin samaa mieltä 2 2,5 3 3,5 4 Täysin eri mieltä 21

4 JOROISTEN PAIKALLISVÄESTÖKYSELY Sähköisellä lomakkeella toteutetulla paikallisväestökyselyllä selvitettiin Joroisten kunnan asukkaiden mielipiteitä Joroisten Musiikkipäivistä. Paikallisia tiedotettiin tutkimuksesta julkaisemalla linkki kyselyyn Joroisten lehden verkkosivuilla ja paperilehdessä. Lisäksi paikallisille jaettiin tutkimuksesta kertovia flyereita (100 kpl), joissa oli lomakkeen internet-osoite. Vastauksia saatiin kuitenkin vain 7 kappaletta, mistä johtuen paikallisväestökyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Joroisten kunnan asukkaita. Näin pienen aineiston perusteella ei ole mielekästä tehdä laajempia yleistyksiä, vaan vastausten on ajateltava edustavan vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. 4.1 Vastaajien demografiset tiedot Joroisten paikallisväestökyselyyn vastanneista seitsemästä henkilöstä neljä oli naisia. Vastaajista neljä edusti ikäryhmää 36-50 -vuotiaat. Kaksi vastaajaa kuului ikäryhmään 25-35 -vuotiaat. Ikäryhmään alle 25-vuotiaat kuului yksi kyselyyn vastannut. Seitsemästä vastaajasta kuusi asuu Joroisten seudulla. Yksi vastaaja ilmoitti omistavansa loma-asunnon paikkakunnalla. Vastaajien perhesuhteet jakautuivat niin että lapsiperheissä eläviä oli neljä henkilöä vastaajista. Kaksi vastaajaa ilmoitti elävänsä lapsettomassa parisuhteessa ja yksi vastaaja asuu yksin. Koulutustaustan mukaan luokiteltuna korkeimmaksi koulutuksekseen ylioppilastutkinnon, tai ammattikorkeakoulun ilmoitti kumpaakin kolme vastaaja. Yhden vastaajan koulutustaso oli peruskoulu. Työtilannetta kysyttäessä, kolme vastaajaa kertoi työskentelevänsä työntekijätasolla ja neljä toimii ylempinä toimihenkilöinä. 4.2 Suhtautuminen tapahtumaan Kysyttäessä Joroisten musiikkipäivien tunnettuutta, kaikki vastaajat kertoivat olleensa tietoisia tapahtumasta. Neljä vastaajaa ilmoitti olevansa kiinnostunut tapahtumasta ja yksi heistä osallistui tapahtumaan kyseisenä vuonna. Kuusi henkilöä oli lisäksi osallistunut tapahtumiin aiempina vuosina. Niistä vastaajista, jotka eivät osallistuneet tapahtumaan vuonna 2007, kaksi arveli, ettei kuulu tapahtuman kohderyhmään. Yksi vastaaja ilmoitti ajan puutteen olevan syynä osallistumattomuuteen. Niistä vastaajista, jotka olivat osallistuneet tapahtumaan aiemmin, keskimääräinen osallistumiskertojen määrä oli viisi kertaa. Enimmillään yksi henkilö oli osallistunut tapahtumaan 15 kertaa ja vähimmillään kaksi kertaa. Neljä vastaajaa ilmoitti olevansa kiinnostunut tapahtuman edustamasta taidelajista. Yksi vastaaja kertoi lisäksi harrastavansa kyseistä taidelajia silloin tällöin. Yhden vastaajan työ liittyy Joroisten Musiikkipäiviin. Viiden vastaajan mielestä tapahtumalla on tilausta jatkossakin ja se on järjestämisen arvoinen. Yhden mielestä tapahtumaa ei tarvitsisi jatkossa järjestää lainkaan ja yksi vastaaja ei osannut ilmaista mielipidettään. Kysyttäessä Joroisten tulevaisuuden tapahtumista, toivelistalle enemmistöön asettuivat liikunta- ja populaarimusiikkitapahtumat. Perinnetapahtumat ja klassiseen musiikkiin keskittyvät tapahtumat olivat toivomuslistalla seuraaviksi korkeimmilla sijoilla. Tanssi-, teatteri- ja lasten tapahtumat saivat niin ikään jonkin verran kannatusta. Sen sijaan kirjallisuus ja kuvataidetapahtumat eivät saavuttaneet tässä otoksessa lainkaan kannatusta. Tulevaisuuden tapahtumatoiveiden prosenttiosuudet ovat kuvassa 18. 22

Kirjallisuus 0 Populaarimusiikki 85,7 Klassinen musiikki 57,1 Kuvataide 0 Teatteri 28,6 Tanssi 42,9 Liikunta 85,7 Lasten tapahtuma 14,3 Perinne/kylätapahtumat 71,4 Muu 0 0 20 40 60 80 100 Prosenttia Kuva 18. Minkä tyyppisiä tapahtumia joroislaiset haluaisivat paikkakunnalle. Paikallisväestö vastasi kyselyssä väittämiin koskien Joroisten Musiikkipäivien vaikutuksista alueen palveluihin ja elinkeinoelämään (kuva 19). Vastaajien mukaan tapahtumalla ei ole niihin kovin paljoa merkitystä. Heidän mielestään tapahtumalla on kuitenkin jonkin verran merkitystä matkailuelinkeinolle sekä nuorien kesätyömahdollisuuksiin. Vastaajat olivat sitä mieltä, että muilta paikkakunnilta tuleva yleisö ei tuo tapahtuman aikana alueelle ylimääräistä tuloa käyttämällä runsaasti paikallisia palveluita. Tapahtumalla ei myöskään ole vaikutuksia paikkakunnan ympärivuotisten palvelujen parantumiseen, eikä niiden katsota nostavan paikallisten yritysten palvelujen tasoa. Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima ei ole laajentunut tapahtuman ansiosta. Tapahtumalla ei arvella myöskään olevan vaikutusta siihen, että majoituksen tai kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousisivat kyseisenä ajankohtana. Vastaajien mielestä tapahtumien saama tukiraha kunnalta ei vie rahaa pois paikkakuntalaisten muista palveluista. 23

Muilta paikkakunnilta tuleva yleisö käyttää runsaasti paikkakunnan palveluita tapahtuman aikana Tapahtuma tukee yritysten toimintaedellytyksiä Tapahtumalla on matkailuelinkeinolle suuri merkitys Tapahtuma on lisännyt työpaikkojen määrää paikkakunnalla Tapahtuma luo kesätyömahdollisuuksia nuorille Kunnan tukiraha tapahtumalle vie rahaa pois paikkakuntalasten palveluista/muulta toiminnalta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalle on saatu uusia ympärivuotisia palveluita Tapahtuma on parantanut paikallisten yritysten palvelun tasoa Kauppojen, kahviloiden ja muiden yritysten tuotevalikoima on laajentunut tapahtuman ansiosta Kauppojen ja ravintoloiden hinnat nousevat tapahtuman aikana Tapahtuman aikana majoituksen hinnat nousevat 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 19. Tapahtuman vaikutukset alueen palveluihin ja elinkeinoelämään Kyselyssä tarkasteltiin väittämien kautta Musiikkipäivien merkitystä Joroisten kunnalle (kuva 20). Vastanneet ovat vahvasti sitä mieltä, että tapahtuma on parantanut kunnan imagoa ja luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Tapahtuma on Joroisten kunnalle vuoden kohokohta ja paikkakunnan elämä on vilkkaampaa sen aikana. Tapahtuman katsotaan jopa lisäävän matkailijamääriä ympärivuotisesti, mutta sen positiivista imagoa ei vastaajien mielestä ole kuitenkaan pystytty hyödyntämään riittävästi kunnan markkinoinnissa. Vastaajien mielestä tapahtumassa ei ole merkittävästi esillä paikallinen kulttuurinen ja taiteellinen osaaminen. Tapahtuman ei katsota vaikuttavan positiivisesti kaupunkilaisten oppimismahdollisuuksiin, mutta se antaa kuitenkin jossain määrin mahdollisuuden kokeilla uusia aktiviteetteja. Kuntalaisten kannalta Musiikkipäivät on kiinnostava tapahtuma vain pienelle kulttuurisesti tai taiteellisesti aktiiviselle väestönosalle, eikä tapahtuma ole heidän mielestään lisännyt alan harrastamista paikkakunnalla. 24

Tapahtuma on parantanut paikkakunnan imagoa Tapahtuma on luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta Tapahtuman ansiosta paikkakunnalla käy matkailijoita myös tapahtuma-ajan ulkopuolella Tapahtuma on julkisuusarvoltaan paikkakunnalle eräänlainen vuoden kohokohta Tapahtuman imagoa on hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa Tapahtumassa on riittävän monipuolisesti esillä paikallinen kulttuurinen/taiteellinen osaaminen Tapahtuma on kuntalaisten kannalta vain pienen kulttuurisesti/taiteellisesti aktiivisen väestönosan kiinnostuksen kohteena Tapahtuma on luonteeltaan pienimuotoinen ja siitä on tullut lähinnä oman paikkakunnan ja lähiympäristön asukkaiden jokavuotinen perinne Asukkaiden viihtyisyys ja harrastusmahdollisuudet: Tapahtuma on lisännyt paikallisten elämänlaatua ja asumisen viihtyisyyttä Paikkakunnan elämä on vilkkaampaa tapahtuman aikana Tapahtuma on tehnyt paikkakunnasta mielenkiintoisemman/houkuttelevamman asuinpaikan Tapahtuma on luonut paikallisille mahdollisuuden kokeilla uusia aktiviteetteja Tapahtuma lisää paikallisten asukkaiden oppimismahdollisuuksia (kurssit, työpajat, uudet asiat jne.) Tapahtuma on lisännyt (tapahtuman) alan harrastamista paikkakunnalla Tapahtuma lisää mielenkiintoani tapahtuman kulttuurialaa kohtaan Tapahtumalla on merkity stä sosiaalisten suhteiden hoitamisen kannalta, ts. tapahtumaan mennään tapaamaan ystäviä ja tuttavia Tapahtuman aiheuttaman häiriön vuoksi poistun tapahtuman läheisyydestä tapahtuma-aikana Tapahtuma häiritsee paikkakunnan rauhaa ja hiljaisuutta 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 20. Tapahtuman merkitys paikkakunnalle. Vastaajien mukaan tapahtumalla on myös jonkin verran sosiaalisia vaikutuksia (kuva 21). Tapahtumalla on jossain määrin vahva paikallisyhteisöllinen merkitys ja se vahvistaa paikallisten kotiseututunnetta ja sidosta kotipaikkakuntaan. Tapahtumalla on myös merkitystä paikallisten asukkaiden identiteetille. Tapahtuma mahdollistaa paikallisen osaamisen ja erityisyyden esiin nostamista, mutta ei lisää erityisesti paikallisten vieraanvaraisuutta. 25

Tapahtumien järjestäjät ottavat paikallisväestökyselyn vastaajien mukaan hyvin huomioon erityisryhmät tapahtumaa suunnitellessaan. Tapahtuman ei katsota aiheuttavan erimielisyyksiä paikallisyhteisön sisällä eikä paikallisten ja matkailijoiden välillä. Positiiviseksi asiaksi vastaajat kokivat myös sen, että tapahtuman ansiosta on mahdollista päästä sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten tulisi mentyä. Tapahtuman katsotaan myös korostavan hyviä arvoja ja moraalia sekä edistävän kyseisen klassisen musiikin harrastamista Suomessa. Tapahtuma on vahvistanut kuntalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta Tapahtumalla on vahva paikallisyhteisöllinen merkitys (esim. yhteisen tekemisen meininki) Tapahtuma on vahvistanut kuntalaisten kotiseututunnetta tai sidosta paikkakuntaan Tapahtuma on osa alueen identiteettiä Tapahtuma on tärkeä paikallisten asukkaiden identiteetille Tapahtuma on lisännyt paikallisten asukkaiden ylpeyttä omasta paikkakunnasta Tapahtuma on lisännyt erimielisyyksiä yhteisön sisällä Tapahtuma antaa mahdollisuuden nostaa esille paikallisen osaamisen sekä paikkakunnan erityisyyden Tapahtuma lisää paikallisten asukkaiden vieraanvaraisuutta Tapahtuma on huomioinut toiminnassaan erityisryhmät (liikuntarajoitteiset, vanhukset, kuulo- ja näkövammaiset jne.) Tapahtuman ansiosta on mahdollista päästä sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten tulisi mentyä Tapahtuma korostaa hyviä arvoja ja moraalia Tapahtuma edistää tapahtuman taidealan harrastamista Suomessa Tapahtuma aiheuttaa ristiriitoja paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden välille 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 21. Tapahtuman sosiaaliset vaikutukset. Ympäristövaikutuksia kysyttäessä, vastaajien mielestä tapahtumien ansiosta ympäristön siisteydestä ei pidetä erityisesti parempaa huolta, mutta alueita kunnostetaan kuitenkin tapahtuman vuoksi ahkerammin (kuva 22). Tapahtuma ei myöskään aiheuta meluhaittoja tai ylimääräistä roskaamista. Järjestäjien katsotaan huolehtivan hyvin ympäristön siisteydestä tapahtuman aikana. 26

Tapahtuman vuoksi paikkakunnan ympäristöstä pidetään parempaa huolta ympärivuotisesti Tapahtuman vuoksi paikkakunnan ympäristöstä pidetään parempaa huolta ainoastaan tapahtuman aikana Alueita (puistoja, teitä ym.) kunnostetaan tapahtuman vuoksi Tapahtuman aikana on vaikea löytää parkkipaikkoja Tapahtuma lisää roskaantumista paikkakunnalla Tapahtuma huolehtii ympäristön siisteydestä 1 1,5 2 2,5 3 3,5 1 = täysin samaa mieltä, 4 = täysin eri mieltä 4 Kuva 22. Tapahtuman ympäristövaikutukset. 27

5 YHTEENVETO Joroisten Musiikkipäivien keskimääräinen kävijä on 56-70 -vuotias, korkeasti koulutettu nainen, joka elää joko lapsettomassa parisuhteessa tai yksin. Kulttuurin harrastaminen liittyy hyvin vahvasti hänen taustaansa ja hän kuuluu ns. kulttuurin heavy usereihin eli on käynyt kulttuuritilaisuuksissa yli 5 kertaa viimeisen vuoden aikana. Tapahtumayleisöstä hieman yli puolet on käynyt tapahtumassa aiemmin ja hieman alle puolet on ensikertalaisia. Suurin osa on tehnyt osallistumispäätöksen jo edellisenä vuonna tapahtumaan osallistuessaan tai useita kuukausia aiemmin. Suurin syy tapahtumaan osallistumiseen oli Joroisten Musiikkipäivien kohdalla festivaalin ohjelma, sisältö tai tietty esiintyjä. Vajaa puolet kävijöistä aikoo osallistua tapahtumaan seuraavanakin vuonna. Voidaan sanoa, että kävijöistä noin puolet on kantaasiakkaita ja puolet uusia kävijöitä. Tapahtuman kävijöistä suurin osa (noin 77 %) tulee muualta kuin paikkakunnilta, jolla tapahtuma järjestetään (Joroinen, Rantasalmi, Juva, Varkaus). Pääasiassa ulkopaikkakuntalaiset tulevat Uudenmaan maakunnasta, mutta paljon myös lähialueilta. Lopuille alue on vain päiväkäyntikohde tai osa kiertomatkaa. Suurimmalle osalle matkailijoista tapahtumalla on paljon merkitystä Joroisten seudulle saapumiselle. Tapahtuma on siis merkittävä vetovoimatekijä Joroisten seudulle. Joroisten Musiikkipäivien taloudelliset vaikutukset kunnalle eivät ole kovin suuret, sillä vain noin puolet ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä yöpyy paikkakunnalla (keskimääräinen viipymä on yksi yö) toisen puolen ollessa päiväkävijöitä. Päiväkävijät kuluttavat paikkakunnalla yleensä vähemmän rahaa. Kesämökkiläisten ja päiväkävijöiden suuri määrä vaikuttaakin alentavasti tapahtuman taloudellisiin vaikutuksiin eli siihen, kuinka paljon ulkopaikkakuntalaiset jättävät alueen yrityksiin rahaa. Myöskään paikalliset yritykset eivät kokeneet tapahtumasta kovin suuria vaikutuksia; ainoastaan muutama majoitus- ja ravitsemistoimialan yritys koki tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti liiketoimintaansa. Yrittäjien mukaan tapahtuma ei näkynyt jokseenkaan muualla kuin tapahtumapaikoilla, joten muut kuin yhteistyöyritykset eivät kokeneet tapahtuman vaikutuksia päivittäisessä liiketoiminnassaan. Ulkopaikkakuntalaiset viettivät aikaa Joroisten seudulla pääasiassa tapahtumassa; vain kymmenisen prosenttia kävi ravintoloissa tai ostoksilla ja muitakin aktiviteetteja harrasti vain hyvin harva. Tämä tukee yrittäjien näkemystä ja kokemuksia tapahtuman vaikutuksista. Yrittäjien ja päättäjien mielestä tapahtuman ja yritysten välistä yhteistyötä tulisikin jatkossa kehittää. Yhteistyön lisäämisellä voitaisiin saada tapahtuman kävijät jäämään paikkakunnalle hieman pidemmäksi aikaa kuin yhdeksi vuorokaudeksi. Yhteistyöllä alueen matkailua voisi näin edistää. Yrittäjien mukaan tapahtuman kokoa olisi myös kasvatettava, jotta sillä olisi enemmän merkitystä kunnalle, kun taas päättäjät ovat asiasta jokseenkin eri mieltä. Vaikka taloudelliset vaikutukset eivät ole valtavat, on tapahtumakävijöiden jättämällä rahasummalla jonkin verran merkitystä pienen paikkakunnan ja sen lähiseudun elinkeinoelämälle. Lisäksi tapahtuma vilkastuttaa alueen elämää ainakin hetkellisesti. Tapahtuman menestystä ei voida mitata vain taloudellisilla mittareilla, vaan puntariin on nostettava myös muita tekijöitä tapahtuman vaikuttavuutta tarkasteltaessa. Joroisten Musiikkipäivien merkitys kohdistuukin enemmän imagotekijöihin. Yrittäjien, päättäjien ja paikallisväestön edustajien mielestä tapahtuma luo mielikuvaa kulttuurisesti vireästä paikkakunnasta. Monien mielestä Joroinen tunnetaankin juuri Musiikkipäivistään, joten se luo kunnalle positiivista kulttuuri-imagoa. 28

LIITE 1. ESS VAIKUTTAA -HANKKEESEEN OSALLISTUNEET TAPAHTUMAT Etelä-Savo: Ballet Mikkeli Joroisten Musiikkipäivät Kangasniemen Musiikkiviikot Old Timer s Basketball Tournament (Savonlinna) Panimoklubi, Panimoravintola Huvila (Savonlinna) Sylvi Symposiumi (Pieksämäki) Pohjois-Savo: ANTI Contemporary Art Festival (Kuopio) Kirjakantti (Kuopio) Vekara-Varkaus Pohjois-Karjala: Ilosaarirock (Joensuu) Lieksan Vaskiviikko Kainuu: Kajaanin Runoviikko 29

LIITE 2. YLEISÖPALAUTE, JOROISTEN MUSIIKKIPÄIVÄT 2007 (lomakkeen kohta: muuta kommentoitavaa) Positiivinen palaute Hyvä meininki Kamarimusiikkitapahtumat ovat intiimeintä musiikkinautintoa. Kartanoympäristö inspiroiva, kamarimusiikki täällä oikeassa ympäristössään! Upeaa. Toivottavasti perinne jatkuu! Kartanokonsertit kiinnostavia nimenomaan! Kartanot ja kartanoiden pihat on mahtavia! Lisää tällaista to rantasalmen Jukka Perko trio oli UPEA! Kaunis paikkakunta, ihana vanha kirkko, hienot konsertit. Kirkkoaukiolla kahvila voisi olla auki la 4.8 klo 15 ennen. Tulimme niin ajoissa. Is fascinating that a little town like Joroinen is able to organize such a wonderful, high-levelled festival! Kiitos and congratulations! Hieno tapahtuma. Onnistuneet tilaisuudet kokonaisuudessaan. Kiitoksia kaikille kaikesta! Kiitoksia siitäkin, että saa kiittää! Kritiikki ja kehittämisehdotukset Avoinna oleva kahvila viikonloppuna tarvitaan. En voinut kuluttaa rahaa, koska lauantaina päivällä keskustassa kaikki kiinni (paitsi S-market). Torstilan ylisille löytäminen oli seikkailu sinänsä. Onneksi oli aikaa... Verkkosivuille kunnon opasteet! Viitoitus Frugårdin kartanoon oli heikko! Liput ovat tosi hintavia, mutta kai ilmapiiristäkin joutuu maksamaan! Tulimme ajoissa ennen konserttia tutustumaan Rantasalmeen; mutta suurin osa liikkeistä oli joko kiinni (lopettanut) tai muuten jo suljettu. Jäi aika köyhäksi. Lähdimme tutustumaan Aikhikylään, mutta, yllätys yllätys, sekin oli mennyt kokonaan kiinni 31/7, joka oli aika outoa kun ajattelee kuinka paljon ihmisiä tuli Rantasalmelle juuri 1.8 olevan konsertin takia ajoissa. Ravintolapalveluissa olisi parantamisen varaa! Musiikkipäivät antavat Joroisille sielun! 30