Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen viitearkkitehtuuri -seminaari 19.4.2011 Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisprojekti (TAPAS) http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/tietojarj-sahkoiset-palv/tapas/
OHJELMA 12.00 Seminaarin avaus Karri Vainio, Kuntaliitto Teema1: Avoimuus ja yhteentoimivuus 12:15 Toiminnallinen avoimuus ja yhteentoimivuus - malleja arkkitehtuurin ja tietojärjestelmien kehittämiseen Juha Mykkänen, tutkimuspäällikkö, Itä-Suomen yliopisto 12:35 Tapas-projektin tuottaman viitearkkitehtuuriluonnoksen esittely. Avoimuuden ja yhteentoimivuuden periaatteet viitearkkitehtuurissa Pauli Kartano, Accenture & Juha Viitala, Kuntaliitto 12:55-13:10 Aikaa keskustelulle ja kommenteille Teema2: Alueellisen- ja paikallisen arkkitehtuurin kehittäminen 13:10 Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen suunta kansainvälisesti Hanna Pohjonen, Rosaldo Oy 13:30 Alueellisen- ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot Karri Vainio, Kuntaliitto 13:50 Aikaa keskustelulle ja kommenteille 14:10 Kahvi 14:30 Alueellisesti yhtenäinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri palveluiden ja rakenteiden kehittämisen tukena, Case: Keski-Suomi Martti Pysäys, tietohallintojohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 14.55 Tulevaisuuden tietotekniikka-arkkitehtuurit sosiaali- ja terveydenhuollossa Antti Larsio, teknologiajohtaja, Microsoft 15.20 Aikaa keskustelulle ja kommenteille Yhteenveto ja jatkoeteneminen Tilaisuus päättyy viimeistään klo 16.00 2
Tuotokset Nykytilanne ja kehittämistarpeet/näkymät o Toiminta o Tieto o Tietojärjestelmät o Teknologia Viitearkkitehtuuri 2016 Toiminnan johtaminen ja strateginen kehittäminen Sähköisen tiedonhallinnan operatiivinen ohjaus THL:lle 1.1.2011 Laki sähköisestä lääkemääräyksestä 1.1.2011 Laki asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 1.1.2011 1 Terveydenhuoltolaki 1.5.2011 Apteekeilla eresepti käytössä 1.2.2012 2 Julkisella terveydenhuollolla eresepti käytössä 1.4.2013 earkisto julkisen terveydenhuollon käytössä 1.9.2014 Yksityisellä terveydenhuollolla eresepti käytössä 31.4.2014 Laki saumattoman palveluketjun kokeilusta voimassa 31.8.2015 saakka. earkisto yksityisen terveydenhuollon käytössä 1.9.2015 Arkkitehtuurin kehittämisen suunnittelu ja johtaminen Arkkitehtuurin johtaminen Jatkuva kehittäminen Muutosten hallinta Arkkitehtuurin viestintä ja käytön varmistaminen Arkkitehtuurin hallinta kehittämisprojekteissa 2011 2012 2013 2014 2015 Kehittämispolku Arkkitehtuurin hallintamalli
Projektin tilanne 4
Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntämisestä 5
Kuvaamisen pääsuunta Arkkitehtuurin tavoitetilan (viite- tai kohdearkkitehtuuri) kuvaaminen Arkkitehtuuriperiaatteet 1 Sidosarkkitehtuurit, rajaukset ja reunaehdot Tietoturvatarpeet ja -periaatteet SOA-linjaukset Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen taso - MITÄ 2 Strategia Palvelut Sidosryhmät, roolit Palvelut-käsitteet - matriisi Käsitemalli Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiapalvelut Looginen Taso - MITEN Fyysinen taso - MILLÄ 3 4 Prosessikartta Prosessikuvaukset Prosessit-tiedot matriisi Tietomallit Loogiset tietovarannot Fyysiset tietovarannot Sanastot Järjestelmät-tiedot matriisi Standardit Loog. järjestelmäjäsennys Järjestelmät-prosessit matriisi Integraatioperiaatteet (sis. liittymät) Integraatioratkaisut (sis. rajapinnat) Fyys. järjestelmäsalkku Sijoituskaavio Teknologiakomponentit Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Verkkokaavio Teknologiasalkku pp.kk.vvvv 6
Kuvaamisjärjestys on hyvin tärkeää Usein ensimmäisenä kysymyksenä on: minkämerkkinen tietojärjestelmä meidän pitäisi hankkia? Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä muistuttaa, että ennen varsinaista vastausta pitäisi tarkemmin selvittää: Mitä periaatteita tai reunaehtoja tälle kehittämiselle asetetaan tai on jo olemassa Keitä tämä tietojärjestelmä palvelee, mitä erityisvaatimuksia eri käyttäjä- ja sidosryhmillä tälle on Mitä toimintaa, prosesseja ja palveluja tällä tietojärjestelmällä tuetaan Mitä tietoja siihen liittyy, miten ne jäsennetään tai mistä ne on saatavissa Mihin loogisiin osiin tietojärjestelmä jäsentyy, onko niistä osa laajemmin yhteiskäyttöisiä Mitä teknologiaa ratkaisussa hyödynnetään, minkälaiseen teknologiaympäristöön kyseinen ratkaisu sovitetaan Kuvaa tavoitetila AINA: Abstraktista kohti konkretiaa Toiminnasta kohti teknologiaa pp.kk.vvvv 7
Muutamia poimintoja matkan varrelta 8
NYKYTILA: ORGANISAATIORAKENNE Palveluiden järjestämistä ja rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamistyö käynnissä 9
Perustason päivystyspalv elu Erityistason päivystyspal velu Vaativan erityistason päivystyspalv elu Ensihoito Neuvolapal velut Perheneu volat Koulutervey denhuollon palvelu Opiskeluterve ydenhuollon palvelu Suun terveydenhuol to Yleislääkärin palvelu Kotihoito Työterveys huollon palvelu Sairaanhoidon erikoisalapalv elu, Poliklininen Sairaanhoidon erikoisalapalvelu, Päiväkirurginen/ Lyhki Sairaanhoidon erikoisalapalvelu, vuodeosastohoit oa vaativa kirurgia Sairaanhoidon erikoisalapalv elu, tehostettu hoito Sairaanhoidon erikoisalapalv elu,valtakunna l keskitetty vaativa Lääkinnällinen kuntoutuspalv elu Päihdepalvelu Mielenterv eyspalvelu Kuvantami stutkimusp alvelu Laboratori opalvelu Vanhusten laitospalvel ut Aikuisterve ydenhuolto Sairaanhoidon erikoisalapalvelu, vuodeosastohoitoa vaativa muu hoito Koti Lähi Seutu ERVA NYKYTILA: PALVELUT Itsepalvelut
NYKYTILA: ALUEELLISET TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIT
Arkkitehtuuriperiaatteet Periaate Kuvaus Perustelu Seuraukset Ajantasainen potilastieto on oltava käytettävissä kaikilla potilaan hoitoon osallistuvilla Arkkitehtuuria kehitettävä asiakaskeskeisesti PERIAATTEELLINEN TASO: ARKKITEHTUURIPERIAATTEET Tapas arkkitehtuuriperiaatteet (=suunnittelua ohjaavat keskeiset periaatteet) Tuotettu potilastieto on oltava heti muiden sitä tarvitsevien tahojen käytössä potilaan suostumuksen mukaisesti Arkkitehtuuria on ensisijassa kehitettävä potilasasiakkaiden/kansalais ten palveluiden ja palvelukokonaisuuksien näkökulmasta Ajantasainen potilastieto mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen toiminnan Erilaiset yhteistoimintamallit ja palveluiden organisointitavat eivät saa vaarantaa tietojen saatavuutta ja hyödynnettävyyttä Ajantasaisen potilastiedon avulla hoidon viiveet pienentyvät, potilas saa hoitoa nopeammin ja hoitava henkilöstö pystyy keskittymään hoitoon, eikä oikean ajantasaisen tiedon etsintään. Oikeaan tietoon pohjautuva hoito parantaa potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Toimintaa pystytään kehittämään toiminnan, eikä tietojärjestelmien ehdoilla. Toimintatapojen ja organisointimallien muuttaminen ei pakota tietojärjestelmien uusimiseen. Tietojärjestelmä ja teknologiaratkaisut tukevat palvelutoiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämistä Tietojärjestelmä ja teknologiaratkaisut tukevat palvelutoiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden systemaattista arviointia ja kehittämistä Palveluiden ja palvelukokonaisuuksien tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen on yksi keskeisimpiä toiminnallisia tavoitteita, joita myös tietojärjestelmä- ja teknologiaratkaisujen tulee tukea Ratkaisut mahdollistavat palveluiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden seurannan ja tiedolla johtamisen. Erilaisilla ratkaisuilla voidaan auttaa palveluiden ja niiden tuottamiseen tarvittavien resurssien suunnittelua ja ohjausta. Lisäksi ratkaisut helpottavat ja nopeuttavat tietojen tuottamista ja nopeuttavat tiedon hakemista ja analysointia sekä mahdollistavat tiettyjen tehtävien automatisointia. Tietojärjestelmäkokonaisuuden tulee olla avoin Tietojärjestelmäkokonaisuuden on oltava modulaarinen ja yhteisesti kuvatut ja määritellyt toiminnalliset kokonaisuudet voivat olla eri toimittajien toimittamia. Arkkitehtuuri, rajapinnat ja tietorakenteet ovat avoimia ja yhteisesti kuvattuja Kun kokonaisuus on avoin ja koostuu modulaarisesti erillisistä osista, voidaan tietojärjestelmäkoknonaisu utta kehittää pienemmissä osissa ja toimittajariippuvuus vähenee. Toiminnallisten osa-kokonaisuuksien kehittäminen ja käyttöönotto nopeutuu. Kehittämistä pystytään seuraamaan ja ohjaamaan tarkemmin, jolloin riskit pienenevät. Toimittajariippuvuus vähenee ja toimittajia voidaan tarvittaessa vaihtaa helpommin. 20.4.2011 12
PERIAATTEELLINEN TASO: KESKEINEN ASIAKASTIETOHJEN KÄSITTELYÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Henkilötietolaki Laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta Potilaslaki Terveydenhuoltolaki Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisestä käsittelystä Sosiaalihuollon Laki sosiaali- ja asiakaslaki terveydenhuollon järjestämisen kehittämisestä 13
KÄSITTEELLINEN TASO: KESKEISIMMÄT KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVAT MUUTOKSET Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, joilla keskeinen vaikutus sähköisten ratkaisujen kehittämiseen 2011-2016 Potilaan lakisääteinen valinnanvapaus Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistyvä yhteistoiminta Yksityisen palvelutuotanto kasvava osuus Terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon panostaminen Verkostotyö (esim. moniammatillinen yhteistyö ja työnjako, erikoistuminen, hoitoverkostot) Potilaan/kansalaisen voimaannuttaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta esim. vanhusten palveluissa Lähde TAPAS-projektin toiminnallinen asiantuntijaryhmä 14
KÄSITTEELLINEN TASO: MUUTOKSET ERI NÄKÖKULMISTA Kansalaiset, asiakkaat Muutokset: valinnanvapaus ja vaatimustaso kasvavat elämäntapasairaudet lisääntyvät aktiivisempi rooli oman tai lähiomaisen terveyden ylläpidossa tai sairauden hoitamisessa Odotukset sähköiselle tiedonhallinnalle: ammattilaisella on käytössään kaikki tarpeellinen tieto, jos erillistä syytä tiedon salaamiselle ei ole haluaa ja kykenee hallinnoimaan omia terveystietojaan entistä laajemmin sähköisessä muodossa haluaa asioida terveydenhuollon yksiköiden ja ammattilaisten kanssa sähköisesti (ajanvaraus, hoitoviestintä) Ammattilaiset Muutokset: toiminnassa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulma kasvaa ammattilaiset entistä vahvemmin osana hoitotiimiä tai verkostoa, moniammatillisuus korostuu tiedon hallitsemisen vaatimustaso kasvaa Odotukset sähköiselle tiedonhallinnalle: kaikki hoidossa tarpeelliset tiedot sähköisesti saatavilla hoidon ja hoidon vaiheen mukaisesti esitettynä tietojärjestelmä toimii tukena hoidon laadun, potilasturvallisuuden ja hoidon oikea-aikaisuuden varmistamisessa o tekee oikeiden asioiden tekemisestä helppoa o vaikeuttaa virheiden tekemistä, tunnistaa virheet ja estää niitä toistumasta Järjestelmät auttavat tiedolla johtamisessa Palveluiden tuottajat Muutokset: organisaatiorakennemuutokset asiakaskeskeisyys palveluiden tuottamistavat monipuolistuvat tuottajien erikoistuminen laatu- ja tuottavuus keskeisiä toimintaa ohjaavia tekijöitä hinta- ja laatutiedot julkisesti saatavilla ja kilpailutekijöitä Odotukset sähköiselle tiedonhallinnalle: tieto- ja järjestelmät mahdollistavat laadukkaan, tehokkaan ja tuottavan toiminnan toimintaa voidaan seurata ja johtaa sähköisesti (mittaaminen, raportointi) Palveluiden järjestämisvastuussa olevat Muutokset: Rahoitus ja järjestämisvastuu nykyistä voimakkaammin samalla taholla Laajemmat väestöpohjat Ennaltaehkäisyyn panostaminen, terveyden- ja hyvinvoinnin johtaminen ja seuranta SoTe-yhteistyö hyvintointipalveluiden kanssa korostuu (opetus, liikunta, kulttuuri) Palveluiden tuottamis(hankkimis)tavat monipulistuvat Odotukset sähköiselle tiedonhallinnalle: Erilaiset tuottamistavat ja monituottajamallit mahdollisia tieto liikkuu tuottajien välillä Terveyttä ja hyvintointia ja palveluiden laatua ja vaikuttavuutta voidaan seurata Kansalaisten aktivointi oman terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan ja ylläpitoon (esim. terveystaltiot)
Alueellisen- ja paikallisen viitearkkitehtuurin hallintamalli Kansallisen tason ylläpidon organisointi ja linkitys sidosarkkitehtuureihin Alueellisen ja paikallisen tason hallintamalli ja linkitys toiminnan johamiseen TAPAS ARKKITEHTUURINHALLINNAN OSAPROJEKTI KÄYNNISTYY HUHTI-TOUKOKUUN VAIHTEESSA Osasto Hallinnon kehittämisosasto / KuntaIT pp.kk.vvvv
OHJELMA 12.00 Seminaarin avaus Karri Vainio, Kuntaliitto Teema1: Avoimuus ja yhteentoimivuus 12:15 Toiminnallinen avoimuus ja yhteentoimivuus - malleja arkkitehtuurin ja tietojärjestelmien kehittämiseen Juha Mykkänen, tutkimuspäällikkö, Itä-Suomen yliopisto 12:35 Tapas-projektin tuottaman viitearkkitehtuuriluonnoksen esittely. Avoimuuden ja yhteentoimivuuden periaatteet viitearkkitehtuurissa Pauli Kartano, Accenture & Juha Viitala, Kuntaliitto 12:55-13:10 Aikaa keskustelulle ja kommenteille Teema2: Alueellisen- ja paikallisen arkkitehtuurin kehittäminen 13:10 Alueellisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisen suunta kansainvälisesti Hanna Pohjonen, Rosaldo Oy 13:30 Alueellisen- ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisvaihtoehdot Karri Vainio, Kuntaliitto 13:50 Aikaa keskustelulle ja kommenteille 14:10 Kahvi 14:30 Alueellisesti yhtenäinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri palveluiden ja rakenteiden kehittämisen tukena, Case: Keski-Suomi Martti Pysäys, tietohallintojohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 14.55 Tulevaisuuden tietotekniikka-arkkitehtuurit sosiaali- ja terveydenhuollossa Antti Larsio, teknologiajohtaja, Microsoft 15.20 Aikaa keskustelulle ja kommenteille Yhteenveto ja jatkoeteneminen Tilaisuus päättyy viimeistään klo 16.00 17