Poliisiammattikorkeakoulu I Polisyrkeshögskolan

Poliisiammattikorkeakoulu I Polisyrkeshögskolan VUOSIKIRJA 2011 / 2012

Sisällys Tulevaisuuden turvallisuutta 3 Laatutyötä, itsearviointia ja koulutuksen kehittämistä 4 Poliisikoulutukseen yli 1 700 hakijaa vuonna 2011 6 Poliisiopiskelijan arkea blogissa 7 Poliisiksi vain Polamkista 8 Ruotsinkielinen kurssi on tiivis porukka 12 Luentoja, käytännön harjoituksia ja itseopiskelua 13 Vastavalmistuneet poliisit ovat motivoituneita ja osaavia 15 Poliisikoiralaitos on koiratoiminnan osaaja 16 Rahanetsintä poliisikoirien uusin erikoistumisalue 16 Tutkittua tietoa poliisialalta 17 PolStat on tietovarasto poliisin toiminnasta 18 Poliisimuseossa vuosittain 15 000 kävijää 19 Museo on muutakin kuin näyttelyitä 19 Kiertokäynti kampuksella 20 Monipuoliset koulutustilat 20 Kokonaismenot 24 806 000 euroa 20 Korkeasti koulutettu henkilöstö 21 11 Mitä kaikkea tulevat poliisit opiskelevat? 16 Rahakoirien löydöt yli puoli miljoonaa euroa 19 Museo esittelee Suomen poliisin historiaa Lakikirjoja ja dekkareita 21 Innehåll Framtidens säkerhet 22 Kvalitetsarbete, självvärdering och utveckling av utbildningen 22 ainutlaatuinen 20Kansainvälisesti harjoitusalue Resumé 24 Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) PL 123 (Vaajakatu 2) 33721 Tampere p. 071 878 0121 www.polamk.fi www.polisyrkeshogskolan.fi

3 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Tulevaisuuden turvallisuutta Poliisiammattikorkeakoululla on takanaan kaksi yhtä aikaa toteutettua mittavaa urakkaa. Poliisin tutkintorakenteen kokonaisuudistuksen valmistelu, Polku-hanke, saatiin valmiiksi vuoden 2011 lopussa. Se viitoittaa poliisikoulutuksen kehittämislinjat useiden vuosien päähän. Uudistuksen taustalla on arvio suomalaisen yhteiskunnan ja poliisin toimintaympäristön muutoksesta tulevina vuosikymmeninä ja samalla selvä tahto yhdenmukaistaa poliisikoulutus yleiseurooppalaisten korkeakoulutuslinjausten mukaiseksi. Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmää on rakennettu vuosien ajan. Työn tähänastinen huipentuma saavutettiin marraskuussa 2011, kun Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA pani toimeen laatujärjestelmän ensimmäisen ulkoisen arvioinnin. Vuoden 2012 puolella julkaistu arviointiraportti oli yllättävänkin suopea, mutta tunnisti samalla useita tarpeita jatkokehittämiselle. Nämä linjaukset tukevat Polamkin oman jatkuvan arviointityön pohjalta päätettyjä kehityssuuntia. Tätä kirjoitettaessa poliisin organisaatiouudistusten kolmas vaihe, niin sanottu PORA III -hanke, on juuri käynnistynyt. Julkisen hallinnon talousnäkymät pakottavat uskomaan, että kasvun rajat on saavutettu. Palveluille on etsittävä parempaa tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Organisaatioiden kehittäminen on toki tärkeä viritystyökalu. Poliisiammattikorkeakoulun näkökulmasta on kuitenkin tärkeää muistuttaa, että kaikille organisaatioille osaaminen on sittenkin kaikkein tärkeintä. Molemmat alussa mainitut työkokonaisuudet, niin tutkinnonuudistus kuin laadun kehittäminen, saavuttivat kuluneella kaudella toistaiseksi merkittävimmät välietappinsa. Työ kuitenkin jatkuu: uusimuotoisen tutkintokoulutuksen alkamisen tavoitteeksi on asetettu vuosi 2014, eikä laadun kehittäminen tietenkään pääty milloinkaan. Näin on myös perustyömme laita. Koulutamme Suomen poliisit ja tuotamme valtakunnan sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavaa tutkimustietoa eli luomme tulevaisuuden turvallisuutta. Kimmo Himberg rehtori Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) on Suomen ainoa poliisioppilaitos. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisikoulutuksen rekrytoinneista, opiskelijavalinnoista, poliisin perus- ja jatkotutkinnoista sekä toteuttaa alan täydennyskoulutusta ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti turvallisuusalan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

4 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Laatutyötä, itsearviointia ja koulutuksen kehittä Poliisiammattikorkeakoulun laatu- ja kehittämistyössä oli vuonna 2011 kaksi erityisteemaa: Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointi ja poliisikoulutuksen tutkintouudistushanke. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän, ja Polamk läpäisi auditoinnin hyväksytysti. Auditoinnissa arvioitiin laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta ja sitä, onko järjestelmä tavoitteiden mukainen, tehokas ja tarkoitukseen sopiva. KKA:n asettama auditointiryhmä vieraili Polamkissa marraskuussa 2011 ja haastatteli yli sataa henkilöä. Haastatteluissa täydennettiin tietoja, joita olimme jo etukäteen saaneet Polamkin kokoamasta materiaalikansiosta. Haastattelujen avulla ryhmä sai monta eri näkökulmaa, kun keskustelimme asioista johtajien, muun henkilökunnan, opiskelijoiden ja sidosryhmäedustajien kanssa, kertoo KKA:n auditointiryhmän puheenjohtaja Eero Pekkari- Tutustu Polamkin toimintakäsikirjaan eli nen. laatujärjestelmän tärkeimpään dokumenttiin Vaikka nykyinen Poliisiammattikorkeakoulu on toiminut vasta neljä vuotta, verkossa: oppilaitoksessa on pystytty luomaan systemaattinen laadunvarmistusjärjestelmä. www.polamk.fi/laatu. Sekä johto että henkilökunta ovat sitoutuneita järjestelmän kehittämiseen, Pekkarinen kiittää. Korkeakoulujen arviointineuvosto on riippumaton asiantuntijaelin, joka auditoi kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät. Laatujärjestelmän tavoitteena on varmistaa oppilaitoksen yhdenmukainen toiminta sekä luoda pohja koulutuksen ja tutkimustoiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Polamkin laatujärjestelmän keskeisimmät menettelyt ovat palautejärjestelmä, itsearviointi ja prosessien kehittäminen, jotka kuvataan toimintakäsikirjassa. KKA:n raportin mukaan järjestelmä muodostaa kokonaisuuden, joka tukee Polamkin toimintaa. Saimme kiitosta siitä, että laadunvarmistusjärjestelmämme kytkeytyy selkeästi strategiaan ja toiminnanohjaukseen, sanoo Polamkin laatupäällikkö Aatos Juurijoki. Yksi Polamkin vahvuuksista on koulutuksen ja työelämän kiinteä yhteys, mikä varmistaa sen, että ajankohtainen työelämätietous siirtyy tehokkaasti oppilaitoksen toimintaan. Toinen yksittäinen vahvuus, joka nousi arviossa esille, oli tutkimus- ja kehittämisosaston laadunvarmistusmenettely. Polamkin julkaisusarjan julkaisujen arviointi on KKA:n mukaan erinomainen esimerkki perusteellisesta laadunvarmistuksesta. Raportin kehittämissuositukset ohjaavat oppilaitoksen laatutyötä eteenpäin. Koulutuksen ja tutkimuksen välistä vuorovaikutusta tulisi KKA:n mukaan lisätä ja hyödyntää suunnitelmallisemmin. Kehittämiskohteeksi nostetaan myös esimerkiksi opiskelijoiden rooli laatutyössä. Olimme osin jo tunnistaneet KKA:n esiin nostamia kehittämiskohteita ja myös aloittaneet niihin liittyvää kehittämistä. Auditoinnin läpäiseminen ei ole laatutyön päätös, laatupäällikkö muistuttaa. Toiminnan arviointia ja kehittämistä tehdään Polamkissa myös itsearviointina ulkoisen arvioinnin lisäksi. Poliisiammattikorkeakoulu teki CAF-malliin perustuvan itsearvioinnin ensimmäisenä poliisin yksikkönä 2008 2009. Toisen CAF-arvioinnin raportti valmistui helmikuussa 2011. CAF-malli on julkiselle sektorille tarkoitettu laadunarviointityökalu. Itsearviointi nostaa esiin vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Arvioinnista saadaan tietoa toimintojen kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun, kertoo laatupäällikkö Aatos Juurijoki. Polamkin strategiat täydentyivät vuonna 2011, kun pedagoginen strategia ja tiedon hallintastrategia valmistuivat. Muut alastrategiat ovat henkilöstö- ja tutkimus- Strategiset linjaukset Poliisin ammattiosaamisen kehittäminen ja poliisialan tietoperustan parantaminen Jatkuva prosessien kehittäminen Henkilöstön kehittäminen Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Visio Poliisiammattikorkeakoulu on vuonna 2020 arvostettu ja yhä vetovoimaisempi poliisin koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen osaaja, joka toimii kansallista ja kansainvälistä turvallisuusalan yhteistyötä edistäen.

5 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 mistä strategia. Polamkin strategia-asiakirjat päivitetään kahden vuoden välein. Oppilaitoksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään myös esimerkiksi opiskelijapalautteen, sisäisen palvelun kyselyn ja henkilöstöbarometrin avulla. Opiskelijapalaute tuottaa tietoa koulutuksen kehittämiseksi: palautetta kerätään säännöllisesti ja sitä hyödynnetään suunnitelmallisesti. Sisäisten palvelujen kyselyllä kartoitetaan henkilökunnan käsityksiä sisäisistä palveluista, kuten henkilöstö- ja taloushallinnon palveluista. Tammikuussa 2011 valmistuneen raportin arvioiden perusteella laadittiin palvelukokonaisuuksille kehittämissuunnitelmat. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Poliisin yhteisen henkilöstöbarometrin tavoitteena on kehittää henkilöstön työhyvinvointia, johtamista ja organisaatioilmastoa. Poliisihallitus ohjaa prosessia ja kehittämissuunnitelmien laatimista, ja Polamk vastaa kyselyn käytännön toteutuksesta. Viimeisin henkilöstöbarometrikysely tehtiin alkuvuonna 2012. Poliisikoulutuksen kehittämisen tärkein hanke on tutkintokoulutuksen kokonaisuudistus eli Polku-hanke. Poliisihallituksen asettaman hankkeen loppuraportti julkaistiin helmikuussa 2012. Raportissa esitetään, että tutkintorakenne uudistetaan täydellisesti. Tavoitteena on kehittää poliisin koulutusrakenne vastaamaan yleisen koulutusjärjestelmän tutkintorakennetta. Koulutus nostetaan tasolle, jolla voidaan vastata työelämän nykyisiin ja tuleviin osaamistarpeisiin sekä odotuksiin poliisin palvelutasosta, kertoo Polamkin koulutusjohtaja Petri Alkiora, joka kuului hankkeen ohjausryhmään. Polamk Opiskelijapalaute Kehittämissuunnitelma Polku-hanke Henkilöstöbarometri Laatujärjestelmä Koulutuksen kehittäminen Itsearviointi Laatutyö Korkeakoulujen arviointineuvosto Toimintakäsikirja Strategiatyö Ulkoinen auditointi Sisäisen palvelun kysely CAF-malli Esityksen mukaan peruskoulutus kehitetään ammattikorkeakoulutasoiseksi eli jatkossa jokainen poliisi suorittaa poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon. Uusi 180 opintopisteen tutkinto antaisi kelpoisuuden miehistövirkoihin, esimerkiksi vanhemmaksi konstaapeliksi. Poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeinen esimies- ja johtamiskoulutus kehitetään poliisialan ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. YAMK-tutkinnon laajuus olisi 120 opintopistettä. Tutkinnon suorittaneet voisivat työskennellä päällystöviroissa, kuten komisarioina tai ylikomisarioina. Alipäällystövirkoihin eli esimerkiksi ylikonstaapeliksi päästäkseen pitäisi uudistuksen jälkeen suorittaa 30 opintopisteen laajuiset esimiestyön ja työnjohdon erikoistumisopinnot. Esityksen mukaan nykyisten tutkintojen tuottama kelpoisuus säilyy ja aikaisemmat tutkinnot voi päivittää täydennysopinnoilla. Tutkintokoulutuksen kokonaisuudistus edellyttää lakimuutoksia ja eduskunnan käsittelyä. Arvot Oikeudenmukaisuus Ammattitaito Palveluperiaate Henkilöstön hyvinvointi Polku-hankeraportti esittää suunnitelmat tutkintokoulutuksen kokonaisuudistuksesta: www.polamk.fi/polku.

6 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Polamkin valintakokeisiin ei tulla vain kokeilemaan onnea. Meille hakevat henkilöt todella haluavat poliisikoulutukseen ja haaveilevat poliisin työstä, Jouko Pohjoismäki arvioi. Poliisikoulutukseen yli 1 700 hakijaa vuonna 2011 Poliisin perustutkintokoulutukseen haluavia oli selvästi vähemmän kuin edellisvuosina, mutta suuntaus oli odotettavissa. Katso tarkat tiedot perustutkinnon hakuvaatimuksista ja valintakokeesta sekä videot kuntokokeen mallisuorituksista osoitteesta www.polamk.fi/ haku. Poliisin perustutkintokoulutukseen haluavia oli selvästi vähemmän kuin edellisvuosina, mutta suuntaus oli odotettavissa. Poliisin perustutkintokoulutukseen haki vuoden 2011 hakujaksoilla yhteensä 1 757 henkilöä eli selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina. Edellisvuosien hakijaryntäyksen tasoittuminen oli kuitenkin odotettavissa. Voimme olla tyytyväisiä koko vuoden hakijamäärään, vaikka kiinnostus poliisikoulutukseen hakemiseen onkin selvästi vähentynyt. Suuntaus näyttää jatkuvan myös vuonna 2012 vuoden ensimmäisen hakujakson perusteella, sanoo ylitarkastaja Jouko Pohjoismäki valintayksiköstä. Poliisikoulutuksen suosion laskun taustalla on valtionhallinnon säästötoimien vaikutus poliisien työllisyystilanteeseen. Myös aloituspaikkamäärän vähentäminen vaikuttanee hakijamääriin. Vuonna 2011 aloituspaikkoja oli 240 ja vuonna 2012 niitä on vain 100. Aiempina vuosina poliisikoulutukseen oli aloituspaikkoja enimmillään 408. Hakijamäärien pieneneminen on aiheuttanut sen, ettei kaikkia aloituspaikkoja ole saatu täytettyä. Vuonna 2011 koulutuksen aloitti 228 poliisikokelasta. Valintakriteerit on haluttu pitää ennallaan eli pisterajoista on pidetty kiinni. Hakijoista on valittu poliisikoulutukseen parhaiten soveltuvat henkilöt, Pohjoismäki kertoo. Ruotsinkieliseen perustutkintokoulutukseen oli toimintavuonna 89 hakijaa, joista koulutukseen valittiin 16. Hakukelpoisuusehdoista säädetään laissa poliisikoulutuksesta. Koulutukseen valittavan tulee olla suorittanut vähintään ammatillisen perustutkinnon, lukion tai ylioppilastutkinnon. Hakijan tulee olla terveydentilaltaan ja ominaisuuksiltaan poliisiksi sopiva. Lisäksi hakukelpoisuusehtoihin kuuluu muun muassa vähintään vuoden työkokemus. Opiskelijat valitaan koulutukseen soveltuvuuden ja kolmivaiheisen valintakokeen perusteella. Poliisin tutkintokoulutuksiin hakeneet ja koulutuksen aloittaneet 2009 2011 2009 2010 2011 Hakeneet Aloittaneet Hakeneet Aloittaneet Hakeneet Aloittaneet Perustutkintokoulutus 2 014 248 2 183 365 1 757 228 Alipäällystökoulutus 294 67 261 44 246 0* Päällystökoulutus 61 22 46 15 70 25 * Koulutus alkaa keväällä 2012.

7 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Polamkiin voi hakea koko vuoden ajan, ja vuosi on jaettu neljään hakujaksoon. Valintakokeeseen kuuluu kirjallinen koe, tutkintokielen koe, kuntokoe sekä psykologisia arviointeja, ryhmätehtävä ja haastattelu. Osana valintakoetta on myös terveystarkastus. Poliisikoulutukseen ei ole sukupuolikiintiöitä. Noin 30 prosenttia sekä hakijoista että koulutukseen valituista on naisia. Keski-iältään hakijat ovat noin 25-vuotiaita ja perustutkintokoulutuksen aloittavat noin 26-vuotiaita. Poliisiopiskelijoilla on monenlaisia taustoja. Koulutukseen valitaan niin parikymppisiä kuin nelikymppisiäkin. Vuonna 2011 aloittaneiden joukossa on esimerkiksi maistereita, diplomi-insinööri, lääkäri, liiketalouden tutkinnon suorittaneita sekä matkailu- ja ravitsemusalan tutkinnon suorittaneita, kuvaa Jouko Pohjoismäki. Alipäällystö- ja päällystökoulutuksiin valitaan opiskelijat kaksivaiheisen valintakokeen perusteella. Valintakokeeseen kuuluu muun muassa kirjallinen koe, haastattelu, simulaatiotehtävä ja psykologinen arvio. Alipäällystökoulutukseen haki toimintavuonna 246 henkilöä, joista valittiin 46 keväällä 2012 alkavaan koulutukseen. Noin 10 prosenttia hakijoista ja noin 7 prosenttia valituista oli naisia. Päällystökoulutukseen oli 70 hakijaa, ja koulutuksen aloitti 25 opiskelijaa. Noin 17 prosenttia hakijoista ja 20 prosenttia valituista oli naisia. Perustutkinnon valintakokeeseen kuuluu muun muassa kirjallinen koe, kuntokoe, psykologisia arviointeja ja haastattelu. Opiskelijarekrytointia suunnataan entistä enemmän verkkoon. Polamk on mukana esimerkiksi poliisin Facebook-sivuilla ja verkossa toimivassa Poliisiradiossa. Vuonna 2011 kokeiltiin Haku päällä -virtuaaliseikkailua, jossa poliisin ammattiin soveltuvuutta pystyi testaamaan virtuaalipelin avulla. Poliisiopiskelijan arkea blogissa Lukemattomia penkkipunnerruksia, juoksulenkkejä säässä kuin säässä. Poliisilain pykälien ulkolukua ja pääsykoemateriaalin ahkeraa opiskelua. Ja lopulta palkinto. Näin alkaa poliisikokelas Elina Katajamäen ensimmäinen kirjoitus Poliisista päivää -blogissa. Elina raportoi kokemuksistaan Polamkissa: lakikirjan 869 sivun opiskelusta, käsiraudoista ja luodinrei istä, harjoitusrekisterin käyttämisestä ja siitä, miltä tuntui saada oma virkapuku. Poliisin työ ei ole Elinalle aivan uutta, sillä hänen isänsä on poliisi. Elina on myös työskennellyt Poliisi-tv:ssä toimittajana. Ainoa asia, mikä Polamkissa on yllättänyt, on oma motivaationi: tähän mennessä kaikki, mitä olemme opiskelleet, on ollut oikeasti kiinnostavaa. Poliisin työ on monipuolista, ja siinä yhdistyvät hienosti fyysisyys ja ajatteleminen. Blogikirjoituksiin tulee uusi näkökulma, kun Elina lähtee keväällä 2012 työharjoitteluun. Hän lupaa työharjoittelukiireiden keskelläkin vastata blogin kautta saamiinsa kysymyksiin Polamkiin hakemisesta tai poliisiopinnoista. www.poliisilehti.fi/poliisistapaivaa

8 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Poliisiksi vain Polamkista Kaikki uudet poliisit valmistuvat Poliisiammattikorkeakoulusta Tampereelta. Perustutkinnon lisäksi oppilaitoksessa voi suorittaa esimiestehtäviin valmentavan alipäällystön tai päällystön tutkinnon. Polamkissa järjestetään myös ammatillista täydennyskoulutusta. Poliisialan tutkintojärjestelmä Yliopisto Poliisipäällikkö Maisterin tutkinto (soveltuva) 120 op Poliisiammattikorkeakoulu Kriminaalitekniikkaa ja voimankäyttöä, ajokoulutusta ja rikosoikeutta, yleistä poliisioppia ja tietojärjestelmiä poliisin perustutkintokoulutus sisältää monenlaisia opintoja. Perustutkintokoulutus kestää noin kaksi ja puoli vuotta, ja tutkinto on laajuudeltaan 165 opintopistettä. Koulutus jakautuu viidelle opetusalueelle: kenttätoimintaan, liikenteeseen, rikostorjuntaan, viesti- ja tietojärjestelmiin ja voimankäyttöön. Koulutukseen kuuluu poliisin ammattiaineita, kuten poliisihallintoa ja rikostutkintaa. Lisäksi opiskellaan oikeustieteitä sekä käyttäytymis- ja viestintätieteitä, esimerkiksi psykologiaa ja kieliä. Opiskelijat suorittavat koulutuksen aikana myös kielikokeen, jolla osoitetaan virkamiehiltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito, kertoo koulutusjohtaja Petri Alkiora. Ylikomisario Poliisipäällystön tutkinto 54 op Komisario Poliisipäällystön tutkinnon A-osa 126 op Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe Työtä 3 vuotta Ylikonstaapeli Poliisialipäällystön tutkinto 45 op Työtä 7 vuotta Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe Työtä 2 vuotta Vanhempi konstaapeli Poliisin perustutkinto 165 op Perustutkintokoulutuksen keskeiset tunnusluvut ja poliisin poistuma 2009 2011 2009 2010 2011 Tutkinnon aloittaneet 248 365 228 Koulutuspäivät (lähiopetus) 54 208 81 523 83 030 Työharjoittelun ja kenttätyöjakson 420 296 438 henkilötyövuodet Tutkinnon suorittaneet 335 269 165 Poistuma 280 343 357* * Arvio Rekrytointi ja valinnat

9 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Työssäoppimisjaksojen ansiosta opiskelijoilla on mahdollisuus soveltaa koulutuksen aikana opittuja tietoja ja taitoja aidossa toimintaympäristössä. Poliisin perustutkinto antaa kelpoisuuden vanhemman konstaapelin, vanhemman rikoskonstaapelin ja etsivän virkaan. Uusia poliiseja valmistui vuonna 2011 yhteensä 165. Valmistuneista 11 suoritti ruotsinkielisen perustutkinnon. Poliisin perustutkinto muodostuu perusopinnoista ja ammattiopinnoista. Lähiopintojen lisäksi perustutkintoon sisältyy kaksi työssäoppimisjaksoa ja päättötyö. Lukujärjestykset tehdään koko luokalle valmiiksi, ja opintojen suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa luennoilla ja harjoituksissa. Koulutusta järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Ruotsinkielisessä koulutuksessa aloittaa vuosittain yksi opiskelijaryhmä. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutus noudattavat samaa opetussuunnitelmaa. Työssäoppiminen poliisiyksiköissä on tärkeä osa poliisin perustutkintoa. Opintoihin kuuluu ohjattu työharjoittelu ja kenttätyöjakso, jotka kestävät yhteensä noin vuoden. Opiskelijat nimitetään työssäoppimisjaksojen ajaksi nuoremman konstaapelin virkaan. Työharjoittelussa opiskelijat osallistuvat tavanomaisten poliisitehtävien suorittamiseen kokeneiden poliisien ohjauksessa ja valvonnassa. Kenttätyöjakson aikana opiskelijat ovat töissä poliisiyksiköissä ja suorittavat samalla etäopintoja. Työssäoppimisjaksojen ansiosta opiskelijoilla on mahdollisuus soveltaa koulutuksen aikana opittuja tietoja ja taitoja aidossa toimintaympäristössä. Työharjoittelussa ja kenttätyöjaksolla ammattitaito kehittyy omien kokemusten ja työyhteisön mallien pohjalta, koulutusjohtaja sanoo. Työharjoittelupaikkoja on kaikilla poliisilaitoksilla. Kenttätyöjakson voi suorittaa myös poliisin valtakunnallisessa yksikössä, esimerkiksi Liikkuvassa poliisissa. Poliisin perustutkinto (165 op) Perusopinnot 95 op Ammattiopinnot 70 op Jakso 1: Yhteiskunnan toimintaperiaatteet Jakso 2: Poliisitoiminnan perusteet Jakso 3: Poliisin asiakaspalvelu ja päivystys Jakso 4: Kenttä- ja hälytystoiminta Jakso 5: Rikostutkinnan perusteet Jakso 6: Esitutkinta Jakso 7: Valvonta Jakso 8: Lähiopinnot Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe Ohjattu työharjoittelujakso Kenttätyöjakso ja etäopintotehtävät Jakso 10: Lähiopinnot ja itseopiskelu Vanhempi konstaapeli Päättötyö Poliisikokelas Nuorempi konstaapeli

10 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Polamkissa järjestetään vuosittain tutkintotasojen yhteisharjoitus. Perustutkinto-opiskelijoista kootut partiot suorittavat päällystö- ja alipäällystöopiskelijoiden johdolla erilaisia poliisitehtäviä oppilaitoksen alueella. Vuoden 2011 harjoitukseen osallistui yli 60 opiskelijaa ja noin 20 opettajaa. Alipäällystö- ja päällystökoulutus ovat poliisin jatkokoulutusta ja valmentavat esimiestehtäviin. Poliisialipäällystön tutkintoon voi hakea, kun on työskennellyt poliisina vähintään kaksi vuotta poliisin perustutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkinto suoritetaan työn ohessa, ja opinnot kestävät noin puolitoista vuotta (45 opintopistettä). Alipäällystökoulutukseen kuuluu muun muassa Vuonna 2011 uusia poliiseja valmistui yhteensä 165. poliisin oikeudellisia opintoja ja esimiesopintoja sekä vähintään kolmen kuukauden esimiesharjoittelujakso. Tutkinnon suorittanut voi työskennellä ylikonstaapelin, rikosylikonstaapelin tai ylietsivän virassa. Alipäällystötutkinnon suoritti vuonna 2011 yhteensä 45 opiskelijaa, joista yksi suoritti ruotsinkielisen koulutuksen. Poliisipäällystön tutkinto on poliisialan ammattikorkeakoulututkinto, ja se on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Koulutukseen voi hakea, kun on suorittanut alipäällystön tutkinnon ja työskennellyt vähintään kolme vuotta poliisina. Tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä myös perustutkinnon suorittanut poliisi, jolla on työkokemusta poliisitehtävistä vähintään seitsemän vuotta. Päällystötutkinnossa opiskellaan muun muassa operatiivisen kenttätoiminnan johtamista, päätöksenteon ja kriisikäyttäytymisen psykologiaa, henkilöstöjohtamista ja työsuojelua sekä tutkintatoiminnan johtamista. Lisäksi tutkintoon kuuluu esimerkiksi kieli- ja opinnäyteopintoja sekä päällystöharjoittelu, listaa koulutusjohtaja Petri Alkiora. Tutkinnon aluksi opiskelijat suorittavat puolitoista vuotta kestävän A-osan, jonka laajuus on 126 opintopistettä. Jakson suorittaminen antaa pätevyyden komisarion, rikoskomisarion ja Suojelupoliisin tarkastajan virkaan. Poliisin perustutkinnon suorittaneet antavat poliisin eettisen valan. Eettisen valan antajat lupaavat muun muassa kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa ja oikeuksia sekä käyttäytyä rehdisti ja auttavaisesti. Poliisialipäällystön tutkinto (45 op) Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe Orientoivat opinnot 2 op Esimiesopinnot 30 op Vapaasti valittavat opinnot, yht. 3 op Poliisin liikenneturvallisuustyön johtaminen 3 op Kenttätoiminnan johtaminen 13 op Viranomaisyhteistyö 3 op Tilannejohtaminen 3 op Tutkintatoiminnan johtaminen 12 op Rikos- ja tutkintatiedottaminen 3 op Poliisitoiminnan yleinen johtaminen 5 op Tietojohtoinen poliisitoiminta 3 op Ylikonstaapeli, rikosylikonstaapeli, ylietsivä Poliisialipäällystökoulutuksen keskeiset tunnusluvut 2009 2011 2009 2010 2011 Tutkinnon aloittaneet 67 44 0* Tutkinnon suorittaneet 45 66 45 Koulutuspäivät 6 468 4 846 1 329 * Koulutus alkaa keväällä 2012. Yhteisharjoitus 2 op Esimiesharjoittelu 4 op Kehittämistehtävä 4 op

11 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Perustutkintokoulutuksen opetusalueet Kenttätoiminta Kenttätoiminnan koulutus antaa opiskelijalle ammatilliset perusvalmiudet tavanomaisiin poliisin valvonta- ja hälytystehtäviin. Opintoihin kuuluu muun muassa yleistä poliisioppia, poliisioikeutta, liikuntaa, psykologiaa ja hätäensiapua. Viesti- ja tietojärjestelmät Viesti- ja tietojärjestelmien koulutus antaa perusvalmiudet poliisin tietojärjestelmien, viranomaisradioverkon päätelaitteiden ja poliisin kenttäohjelmiston käyttöön sekä poliisin päivittäistoimintaan liittyvään viestitoimintaan. Voimankäyttö Voimankäytön opetus antaa perusvalmiudet suoriutua voimankäyttöä vaativista tilanteista. Opinnot sisältävät muun muassa poliisitaktiikkaa ja fyysistä voimankäyttöä sekä voimankäyttö- ja suojavälineiden koulutusta. Rikostorjunta Rikostorjunnan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle perusvalmiudet suorittaa esitutkintaa tavanomaisissa rikostapauksissa. Opintoihin kuuluu taktisen ja teknisen rikostutkinnan lisäksi muun muassa rikosoikeuden, rikosprosessioikeuden, siviilioikeuden, psykologian ja suomen kielen opintoja. Liikenne Liikenteen opetuksessa opiskelija saa perusvalmiudet liikenteen valvontaan, liikennerikostutkintaan ja poliisiauton kuljettamiseen. Ajoneuvokoulutuksessa harjoitellaan muun muassa ajoneuvon käsittelyä sekä ajamista erilaisissa ympäristöissä ja erityisolosuhteissa. Liikenteen opintoihin kuuluu myös koulutusta lainsäädännöstä. Poliisipäällystön tutkinto (180 op) Poliisipäällystökoulutuksen keskeiset tunnusluvut 2009 2011 2009 2010 2011 Tutkinnon aloittaneet 22 15 25 Tutkinnon suorittaneet (A-osa/päällystötutkinto) 24/10 21/8 16 / 18 Koulutuspäivät 9 659 8 181 8 850 Soveltuvuuden arviointi ja valintakoe A-osan opinnot 126 op Perusopinnot Kenttätoiminnan johtaminen Tutkintatoiminnan johtaminen Poliisitoiminnan yleinen johtaminen Opinnäyteopinnot Päällystöharjoittelu Komisario, rikoskomisario, tarkastaja (Supo) B-osan opinnot vähintään 54 op Kaikille pakolliset opintojaksot Pakolliset valinnaiset opintojaksot Pakolliset opintojaksot sopimusyliopistossa jatkaville Vapaasti valittavat opintojaksot Ylikomisario, rikosylikomisario

12 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Täydennyskoulutuksen kursseille ja seminaareihin osallistuu vuosittain noin 5 900 henkilöä. A-osan jälkeen voi suorittaa 54 opintopisteen laajuiset opinnot työn ohessa. Opinnot kestävät noin kolme vuotta, ja sen jälkeen opiskelija on suorittanut ammattikorkeakoulutasoisen poliisipäällystön tutkinnon. Tutkinto antaa kelpoisuuden ylikomisarion, rikosylikomisarion ja apulaispoliisipäällikön virkaan sekä muihin ylempiin poliisin päällystötehtäviin. Poliisipäällystön tutkinnon A-osan suoritti toimintavuonna 16 henkilöä ja ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon 18 henkilöä. Poliisin erikoistumisopinnoista sai vuonna 2011 todistuksen yhteensä 29 henkilöä. Erikoistumisopinnot ovat työn ohessa suoritettavia 45 opintopisteen koulutusohjelmia, jotka antavat poliiseille mahdollisuuden täydentää ja syventää ammatillista osaamistaan. Erikoistumisopintoja on järjestetty kokeiluluontoisesti vuodesta 2005 alkaen. Kokeilun aikana on koulutettu erikoisosaajia poliisityön eri alueille: pääainevaihtoehtoja ovat olleet esimerkiksi huumausainerikostutkinta, tekninen tutkinta ja liikenne. Ensimmäiset tietotekniikkatutkinnan erikoistumisopinnot suorittaneet poliisit valmistuivat toimintavuonna. Opinnot suoritti 14 poliisia. Koulutusohjelmassa opiskeltiin tietoverkkorikollisuuden tutkintaa ja digitaalisen todistusaineiston hakemista tietoteknisistä laitteista ja ympäristöistä. Vuonna 2011 ei alkanut uusia erikoistumisopintojen kursseja. Poliisihallinnon henkilöstöstä merkittävä osa osallistuu vuosittain Polamkin järjestämään koulutukseen. Vuonna 2011 oppilaitoksessa järjestettiin noin 180 täydennyskoulutustilaisuutta. Kursseille ja seminaareihin osallistui vuoden aikana noin 5 900 henkilöä. Koulutustarjonnassa oli monipuolisesti valvonta- ja hälytystoimintaan, lupapalveluihin sekä poliisitoiminnan johtamiseen liittyviä kursseja. Rikostorjunnan koulutuksen painopisteitä olivat tietotekniikka- ja talousrikostutkinta. Poliisiammattikorkeakoululla on vahva rooli poliisin valtakunnallisessa henkilöstökoulutuksessa. Polamkissa järjestetään koulutusta paitsi poliiseille, myös esimerkiksi vartijoille, toimistosihteereille ja taloushallinnon henkilöstölle, Petri Alkiora mainitsee. Polamk tukee poliisiyksiköiden alueellista työpaikkakoulutusta järjestämällä kouluttajakoulutusta. Oppilaitos kouluttaa esimerkiksi kaikki poliisin Ruotsinkielinen kurssi on tiivis porukka Hyvä poliisi on rauhallinen ja ystävällinen sekä tietysti ammattitaitoinen. Pitää olla ahkera ja aidosti kiinnostunut työstään, kuvaa poliisiopiskelija Anders Södermann. Anders opiskelee Polamkin ruotsinkielisessä koulutuksessa. Vuonna 2011 ruotsinkielisellä kurssilla aloitti yhteensä 16 opiskelijaa. Ryhmämme on pieni ja tiivis: meillä on hyvä yhteishenki ja vietämme vapaa-aikaakin yhdessä esimerkiksi koulun kunto- ja painisalilla. Ennen Polamkiin hakemista Anders opiskeli Yhdysvalloissa sekä työskenteli tavaratalon vahtimestarina ja työnjohtotehtävissä. Sitten perheeni ehdotti, että voisin sopia poliisiksi. Alun perin ajattelin, että poliisin työ ei ole minua varten, mutta nyt olen erittäin tyytyväinen opiskelupaikkaani. Tuleva ammattini on monipuolinen, ja uran aikana voi tehdä erilaisia poliisitöitä. Hetkeäkään en ole katunut päätöstäni hakea Polamkiin, Anders sanoo.

13 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Luentoja, käytännön harjoituksia ja itseopiskelua Polamkissa käytetään monipuolisesti erilaisia oppimismenetelmiä. Perustutkinto-opinnot sisältävät luentoja, havaintoesityksiä, pienryhmäharjoituksia ja itsenäistä opiskelua. Ammattivalmiuksien oppimisessa korostuvat tutkiva ja aktiivinen oppiminen sekä ongelmanratkaisu- ja tiedonhankintataitojen kehittyminen. Työssäoppimisjaksot ovat oleellinen osa opiskelua. Eri oppiaineiden opettajat suunnittelevat ja toteuttavat opetusta yhteistyössä. Esimerkiksi asiakkaan kohtaamiseen liittyvissä harjoituksissa opiskelijat soveltavat psykologian ja poliisitaktiikan opetuksessa saatuja valmiuksia. Alipäällystö- ja päällystökoulutuksessa käytetään teoriaopetuksen lisäksi erilaisia johtamiseen ja esimiestyöhön liittyviä harjoituksia. Teoreettinen ja käytännön osaaminen yhdistyvät esimerkiksi näyttökokeissa, joissa opiskelijat soveltavat oppimaansa todentuntuisissa työtilanteissa. Kaikilla tutkintotasoilla hyödynnetään sähköistä verkko-oppimisympäristöä ja videoneuvottelujärjestelmää. Verkko-opetuksen kehittäminen on yksi Polamkin pedagogisista painopisteistä, ja kehitystyötä tehdään nyt suunnitelmallisesti, toteaa verkko-opetuksen kehittämisestä vastaava koulutussuunnittelija Kirsi Viitanen, joka aloitti työnsä helmikuussa 2012. Luomme uusia verkko-opetuksen sovelluksia ja testaamme niitä pilottiopintojaksoilla. Verkko-opinnoille on tilausta erityisesti täydennyskoulutuksessa. Jo aiemmin alkanutta opetushenkilöstön verkkopedagogista koulutusta jatketaan myös tulevina vuosina. Poliisiopiskelijoiden tiedot, taidot ja valmiudet arvioidaan niin sanotussa poliisitaitokilpailussa ennen työharjoittelun alkamista. Rasteilla testataan opiskelijoiden osaamista erilaisissa poliisityön tilanteissa.

14 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 voimankäytön kouluttajat, jotka kouluttavat poliisilaitosten ja yksiköiden poliisit. Oppilaitoksessa järjestetään myös maksullista koulutusta, joka on suunnattu muille kuin poliisihallinnon henkilöstölle. Esimerkiksi vartijoiden voimankäyttökouluttajien koulutus ja järjestyksenvalvojakouluttajien koulutus ovat maksullisia, siviileille avoimia kursseja. Lisäksi meillä on tiivistä koulutusyhteistyötä Pelastusopiston, tullilaitoksen, Rajavartiolaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Puolustusvoimien, Rikosseuraamuslaitoksen ja syyttäjälaitoksen kanssa. Kansainvälinen koulutusyhteistyö painottuu Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) toimintaan. Suomen CEPOL-toimisto on Poliisiammattikorkeakoulussa, ja Polamk vastaa Suomessa CEPOLin asiantuntijavaihto-ohjelmasta. Vuonna 2011 Suomessa järjestettiin yksi CEPOL-kurssi sekä yksi CEPOLin ja Europolin yhteinen koulutustapahtuma. Eri EU-maissa pidettyihin koulutuksiin osallistui yli 50 suomalaista poliisin eri yksiköistä. Asiantuntijavaihto-ohjelmassa oli toimintavuoden aikana mukana viisi suomalaista. Lisäksi Webinars-verkkoseminaareihin osallistui kymmeniä henkilöitä. Polamk on mukana pohjoismaisten poliisioppilaitosten Nordcop-vaihdossa. Perustutkinto-opis- Polamkilla on vahva kelijat voivat lähteä kolmeksi viikoksi opiskelijavaihtoon Islantiin, rooli poliisikoulutuksen yhteistyöhankkeissa muun Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan. muassa Tunisiassa ja Kiinassa. Vuonna 2011 Polamkista lähti vaihtoon kuusi opiskelijaa ja Polamkiin tuli kuusi vaihto-opiskelijaa. Tavoitteena on laajentaa opiskelijavaihtoa myös Pohjoismaiden ulkopuolelle. Oppilaitos on hakenut opiskelijavaihto-ohjelma Erasmuksen peruskirjaa EU:n komissiolta. Osallistumme aktiivisesti myös Pohjoismaiden, Viron ja Venäjän poliisioppilaitosten opettajayhteistyöhön sekä poliisikoulutuksen kehittämishankkeeseen Kosovossa, koulutusjohtaja kertoo. Suomalainen poliisikoulutus kiinnostaa myös Euroopan ulkopuolella. Useat Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maat ovat tiedustelleet Poliisiammattikorkeakoulun valmiutta koulutusyhteistyöhön. Suomen ja Tunisian sisäministerit allekirjoittivat asiaa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan tunisialaisen delegaation Polamk-vierailun yhteydessä. Asiantuntijaryhmät Jordaniasta ja Palestiinasta ovat myös vierailleet Polamkissa syksyn 2011 ja talven 2012 aikana. Lisäksi Polamkilla on vahva rooli EU:n ja Kiinan poliisikoulutuksen yhteistyöhankkeessa, jonka on tarkoitus alkaa vuonna 2012. Poliisiammattikorkeakoulu koordinoi poliisin ennalta estävän materiaalin tuotantoa. Polamkissa tehty pienoiselokuva Lapsemme verkossa palkittiin keväällä 2011 eurooppalaisilla poliisin ennalta estävän toiminnan elokuvajuhlilla. Filmi sai Unkarissa järjestetyillä elokuvajuhlilla palkinnon parhaasta elokuva-aiheesta. Erikoistumisopintojen keskeiset tunnusluvut 2009 2011 2009 2010 2011 Opinnot aloittaneet 15 0 0 Opinnot suorittaneet 3 17 29 Koulutuspäivät 2 260 1 456 595 Täydennyskoulutuksen koulutuspäivät 2009 2011 Kurssit, seminaarit ja neuvottelupäivät 2009 2010 2011 21 629 19 484 15 716 Maksullinen koulutus 3 915 5 216 4 085 Poliisikoiranohjaajien 2 034 2 117 2 112 koulutus

15 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Vastavalmistuneet poliisit ovat motivoituneita ja osaavia Polamkissa seurataan jatkuvasti koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Tutkintokoulutusten antamia valmiuksia arvioidaan tenttien ja muiden kirjallisten tuotosten sekä ammatillista osaamista arvioivien harjoitusten, näyttöjen ja työssäoppimisjaksojen avulla. Opetuksen tavoitteita, sisältöjä ja menetelmiä sekä opetuksen vaativuustasoa ja työmäärää arvioidaan ja kehitetään opiskelijapalautteen avulla. Polamkin palautejärjestelmän erityispiirre on, että opettaja antaa opiskelijaryhmälle vastauspalautteen. Palautetta kerätään myös työelämästä. Vuonna 2011 valmistui tutkimus poliisikoulutuksen vaikuttavuudesta. Polamkin tutkimusyksikön tekemässä tutkimuksessa selvisi, että poliisin perustutkinto antaa erittäin hyvät ammatilliset perusvalmiudet poliisin työhön. Polamkista valmistuneiden vahvuuksia ovat esimerkiksi poliisitoiminnan vastuullisuuden ymmärtäminen, hyvä peruspoliisiosaamisen taso ja motivaatio ammattiin. Yksi poliisikoulutuksen valtti on käytännön ja teorian yhdistäminen, kertoo raportin tehnyt erikoissuunnittelija Matti Vuorensyrjä. Tutkimus perustuu vastavalmistuneiden poliisien ja heidän lähiesimiestensä arvioihin. Lue lisää poliisikoulutuksesta verkkosivuilta: www.polamk.fi/koulutus.

16 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Poliisikoiralaitos on koiratoiminnan osaaja Poliisikoiralaitos kouluttaa kaikki Suomen poliisikoiranohjaajat ja hankkii koirat poliisin käyttöön. Hämeenlinnassa sijaitseva laitos on osa Poliisiammattikorkeakoulua. Poliisikoiragalleria esittelee Suomen poliisikoirat: www.polamk.fi/ poliisikoiralaitos. Koirien hankinnat 2009 2011 Vuosi Lukumäärä 2009 74 2010 59 2012 45 Koiralaitoksen tehtävänä on kouluttaa poliisikoiranohjaajat ja hankkia koirat poliisin käyttöön. Laitos myös kehittää poliisikoiratoimintaa sekä seuraa koirien koulutuksen tasoa ja ohjaajien ammattitaitoa. Vuonna 2011 valmistui 16 uutta poliisikoiranohjaajaa. Koiranohjaajat, kuten muutkin poliisit, suorittavat poliisin perustutkinnon ennen erikoiskoulutusta. Ammatissa vaaditaan pitkäaikaista sitoutumista: ohjaaja kouluttaa hänelle luovutetun koiran ja huolehtii siitä koiran eläkeikään asti eli noin kymmenen vuotta. Poliisikoira asuu ohjaajansa kotona perheenjäsenenä ja käy töissä yhdessä ohjaajansa kanssa, kertoo ylikomisario Mikko Maunuksela poliisikoiralaitokselta. Suomen poliisikoirat ovat niin sanottuja monikäyttökoiria. Partiokoirat saavat peruskoulutuksen lisäksi koulutuksen johonkin erikoisosaamisalueeseen, joita ovat huumeiden, räjähdysaineiden, palavien nesteiden ja ruumiiden etsiminen. Partiokoirien lisäksi poliisilla on erikoiskoiria, jotka toimivat vain omalla erikoistumisalueellaan, kuten räjähdysaineiden etsinnässä tai hajutunnistuksessa. Yleisimmät koirarodut, joita poliisi käyttää, ovat saksanpaimenkoira ja belgianpaimenkoira malinois. Erikoiskoiriksi koulutetaan myös Poliisikoira asuu metsästysrotuisia ohjaajansa kotona koiria, kuten englan- perheenjäsenenä. ninspringerspaniele- ja ja labradorinnoutajia. Vuoden 2011 lopussa kentällä toimi 220 poliisikoiranohjaajaa ja poliisikoiraa. Poliisikoiralaitos tekee yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit Suomessa ovat Rikosseuraamuslaitos, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja tulli. Yhteistyötä on myös kennelalan oppilaitosten kanssa. Ulkomailla meillä on koulutusyhteistyötä esimerkiksi Amsterdamin poliisin kanssa. Lisäksi osallistumme aktiivisesti Pohjoismaiden ja Euroopan poliisikoira-ammattilaisten verkostojen toimintaan, Mikko Maunuksela sanoo. Rahanetsintä on poliisikoirien uusin erikoistumisalue Poliisi sai vuonna 2011 käyttöönsä uusia rahanetsintäkoiria, kun poliisikoiralaitoksella hyväksyttiin tasotarkastuksessa kaksi uutta rahakoiraa. Ensimmäiset rahanetsintäkoirat aloittivat työnsä vuonna 2009. Rahakoirat on sijoitettu Helsingin, Päijät-Hämeen, Lapin ja Oulun poliisilaitoksille. Koirat ovat valtakunnallisessa käytössä eli niitä voidaan hyödyntää eri puolilla maata. Rahanetsintäkoiria käytetään esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden ja harmaan talouden tutkinnassa eli pimeän rahan etsinnässä, kertoo ylikomisario Mikko Maunuksela poliisikoiralaitokselta. Vuonna 2011 rahanetsintäkoirien tekemät rahalöydöt olivat arvoltaan yli 500 000 euroa. Lisäksi rahakoirat löysivät huumausaineita noin 15 kiloa. Uudet ideat koirien käytöstä tulevat kentältä. Seuraavaksi syvennymme tarkemmin jäljestämiskoulutukseen. Haluamme oppia hyödyntämään koiria paremmin hankalissa paikoissa, esimerkiksi kun seurataan etsittävän henkilön jättämää hajujälkeä kaupungissa asfaltin ja monien häiriöhajujen keskellä.

17 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Tutkittua tietoa poliisialalta Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö on Suomen ainoa poliisitutkimukseen erikoistunut tutkimuslaitos. Tutkimusyksikkö tuottaa riippumatonta, tieteellistä tietoa poliisin toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Tutkimustiedolla on nykyaikaisessa poliisitoiminnassa yhä keskeisempi rooli. Tutkimusta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun arvioidaan toimintaympäristön muutoksia tai kun kehitetään poliisiorganisaatiota. Tuottamaamme tietoa käytetään esimerkiksi hallinnonalan strategisessa suunnittelussa, kuvaa tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja Vesa Muttilainen. Tutkimusten tuottama tieto luo myös perustaa poliisikoulutukselle. Polamkin tutkijat osallistuvat opetukseen ja ohjaavat päällystökoulutuksen opinnäytetöitä. Yksikössä on kuusi tutkimusvirkaa. Vakinaisen henkilöstön lisäksi tutkimusyksikössä työskentelee apuraha- ja projektitutkijoita. Vuoden 2011 aikana erillisrahoitetuissa projekteissa tai apurahan turvin työskenteli kymmenen henkilöä. työkyky ja työssä jaksaminen poliisissa, kansalaisten ja poliisin suhteet, korruptiorikollisuus, toimintaympäristöanalyysi sekä viharikokset ja maahanmuuttokysymykset. Polamkin julkaisusarjoissa julkaistaan poliisitoimeen, kansalaisten turvallisuuteen ja yleiseen yhteiskunnalliseen kriminologiseen tietämykseen liittyvää kirjallisuutta. Lisäksi tutkijoiden artikkeleita julkaistaan kansainvälisissä ja kotimaisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä. Vuonna 2011 julkaistiin yhteensä 66 tutkimusta, raporttia ja artikkelia. Kansainvälisissä julkaisuissa ilmestyi 28 artikkelia. Tutkimusalueita Polamkissa on viisi: huumausainerikollisuus, kokonaisrikollisuus, poliisihallinto, poliisitoiminta ja talousrikollisuus. Jokaisesta tutkimusalueesta vastaa tohtorin tutkinnon suorittanut erikoistutkija. Huumausainerikollisuuden tutkimusalueella tutkimus kohdistuu esimerkiksi huumeiden käyttäjiin, taparikollisiin tai päihde- ja rikosuran alkuvaiheisiin. Kokonaisrikollisuuden tutkimusalue tarkastelee muun muassa kansalaisten kokemuksia poliisin toiminnasta. Poliisihallinnon tutkimusalueella keskeisiä tutkimusaiheita ovat työhyvinvointi ja johtaminen. Poliisitoiminnan tutkimuksessa pyritään analysoimaan poliisin toimintaa ja ennakoimaan turvallisuusympäristön muutoksia. Talousrikollisuuden tutkimusalueella tarkastellaan talousrikollisuuden kehitystä ja arvioidaan talousrikostutkintaa. Vuonna 2011 keskeisimpiä tutkimusteemoja Polamkissa olivat poliisikoulutuksen vaikuttavuus, Tutkimusstrategiaan ja -ohjelmaan sekä vuoden 2011 julkaisuluetteloon voi tutustua verkossa osoitteessa www.polamk.fi/tutkimus.

18 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 PolStat on tietovarasto poliisin toiminnasta Polamkissa toimii PolStat-tiimi, joka ylläpitää poliisin valtakunnallista tulostietojärjestelmää. PolStat-järjestelmän avulla tuotetaan tilastoja ja raportteja poliisin toiminnasta. PolStatista saadaan tilastoja esimerkiksi rikoksista ja hälytystehtävistä. Järjestelmästä voidaan kerätä myös poliisin työaikaan, talouteen ja henkilöstöön liittyviä tietoja, kertoo erikoissuunnittelija Juha Helenius. Tulostietojärjestelmää käytetään poliisin toiminnan suunnitteluun, seurantaan ja kehittämiseen. Tilastopalvelua käyttävät myös muut tiedontarvitsijat, kuten Polamkin omat tutkijat, eri viranomaiset ja tutkimuslaitokset sekä media. Käyttäjäsessioita eli kirjautumisia järjestelmään on poliisissa noin 25 000 vuodessa. Tilastopyyntöjä PolStat-tiimiin tulee noin 400 vuodessa, niin poliisihallinnosta kuin sen ulkopuolelta. Tutkimusalueita on viisi: huumausainerikollisuus, kokonaisrikollisuus, poliisihallinto, poliisitoiminta ja talousrikollisuus. Tutkimusyksikön toimintaa ja ajankohtaisia tutkimushankkeita esitellään myös Research Review -katsauksessa. Ensimmäinen Research Review julkaistiin tammikuussa 2012. Englanninkielinen katsaus on suunnattu kansainvälisille yhteistyökumppaneille, ja sen voi tilata omaan sähköpostiinsa tai lukea sähköisenä lehtenä Polamkin verkkosivuilla. Julkaisu ilmestyy noin kerran vuodessa. Yhteistyö tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa on tiivistä. Keskeisimpiä kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto sekä sisäasianministeriön hallinnonalan muut oppilaitokset Pelastusopisto ja Raja- ja merivartiokoulu. Tutkimusyhteistyötä on myös ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa muun muassa aineistojen keruussa ja analysoinnissa. Tutkimusyksiköllä on hyvät yhteydet akateemiseen maailmaan. Tutkimustulosten esittely seminaareissa ja osallistuminen kansainvälisiin konferensseihin ovat meille olennaisia verkostoitumisen muotoja, sanoo tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja Muttilainen. Yksi tärkeä yhteistyön muoto on yhteisrahoitteiset tutkimushankkeet. Ulkopuolisen hankerahoituksen osuus Polamkin tutkimuksen kokonaisrahoituksesta on viime vuosina ollut 30 50 prosenttia. Tutkimusta rahoittavat muun muassa Euroopan unioni ja Suomen Akatemia sekä ministeriöt, kunnat ja monet säätiöt. Polamkin julkaisusarjojen julkaisut vuonna 2011 Henkilöstön työhyvinvointi, johtaminen ja organisaatioilmasto: poliisin henkilöstöbarometri kehittämisen välineenä Hymyn takana: thaimaalaiset maahanmuuttajat, viranomaiset ja kotoutuminen Poliisin perustutkintokoulutuksen vaikuttavuus: vuonna 2009 kursseilta P126 P129 valmistuneiden poliisien ja heidän lähiesimiestensä arviot poliisikoulutuksen tuottamista valmiuksista ja osaamisesta Poliisin hallintorakenneuudistus: arviointitutkimus muutoksista ja sen vaikutuksista Poliisin ja Rajavartiolaitoksen turvapaikkamenettelyt ja viranomaisyhteistyö Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2010 Talousrikollisuuden kehityssuunnat ja toimintaympäristö 2000 2009 Terrorismin rahoitus Polamkin tutkimus- ja kehittämistoimintaa arvioitiin vuonna 2011 paitsi oppilaitoksen yleisessä laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnissa, myös suomalaisten ammattikorkeakoulujen TKI- eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälisessä arvioinnissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvuuksina pidettiin systemaattista toimintaympäristöanalyysia ja omien julkaisusarjojen laadunvarmistusprosessia. Polamkin julkaisuja voi selata ja tilata osoitteessa www.polamk.fi/julkaisut.

19 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Poliisimuseossa vuosittain 15 000 kävijää Museossa voi ihmetellä pommirobottia, tutustua vanhaan rikostutkimuslaboratorioon ja istahtaa mustanmaijan penkille. Poliisimuseo esittelee Suomen poliisin historiaa ja tekee poliisin toimintaa tunnetuksi. Museo tarjoaa tietoa suomalaisesta poliisista ja sen työtehtävistä keskiajalta nykypäivään asti. Poliisimuseo on osa Poliisiammattikorkeakoulua. Museon perusnäyttely 900 vuotta poliisin historiaa Suomessa kertoo Suomen poliisin kehittymisen historian keskiaikaisesta Ruotsin maakunnasta nykypoliisin erilaisiin toiminta-alueisiin. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on vaihtuvia erikoisnäyttelyitä. Keväällä 2011 avautui erikoisnäyttely Ohranasta Supoon valtiolliset turvallisuuspoliisit Suomessa. Näyttelyssä voi tutustua esimerkiksi turvallisuuspoliisin työvälineisiin ja nähdä, millaisessa sellissä maanpetoksesta epäiltyjä pidettiin sotavuosien aikana. Näytillä on myös Suojelupoliisin panssaroitu auto, jota on käytetty korkea-arvoisten vieraiden kuljettamiseen, kertoo museon intendentti Aimo Aitasalo. Erikoisnäyttely on esillä syksyyn 2012 asti. Seuraava erikoisnäyttely, Poliisi fiktiossa, avautuu keväällä 2013. Poliisikamari Pokela on lasten oma osasto, joka on suunnattu päiväkoti- ja koululaisryhmille sekä perheille. Lapset voivat pukea päälleen oikean poliisiunivormun ja kokeilla erilaisia poliisin tehtäviä. Pokelassa on myös kalterein varustettu putka ja lasten oma poliisiauto. Lapset saavat museossa tietoa poliisin työstä kokemusten ja leikin avulla. Museoon tutustui vuonna 2011 noin 15 300 vierailijaa. Museovieraat ovat saadun palautteen perusteella hyvin tyytyväisiä Poliisimuseoon. Kävijäkyselyn mukaan museovierailu oli noin 94 prosentille kävijöistä odotusten mukainen tai jopa ylitti odotukset. Poliisimuseo osallistui Euroopan vuoden museo -kilpailuun, ja kansainvälinen tuomaristo valitsi sen yhdeksi vuoden 2011 palkintoehdokkaista. Poliisimuseo on kaikille avoin ja ilmainen. Museon kokoelmista ja näyttelyistä on tietoa verkossa osoitteessa Museo on muutakin kuin näyttelyitä www.poliisimuseo.fi. Poliisimuseon näkyvin osa on punainen museorakennus ja siellä esillä olevat näyttelyt. Museotoimintaan kuuluu kuitenkin paljon muutakin kuin se, mitä museovieras valmiissa näyttelyssä näkee. Museon kokoelmiin kuuluu noin 6 000 esinettä, 60 000 valokuvaa ja 950 filmiä. Laajimpia kokonaisuuksia ovat kokoelmat Poliisin tekniikkakeskuksen, Liikkuvan poliisin ja Suojelupoliisin aineistosta. Kokoelmiin otettavat esineet mitataan, valokuvataan ja luetteloidaan. Tietoa taltioidaan myös perinnehaastattelujen avulla. Tärkeintä on dokumentoida esineen tai asian merkitys poliisityössä, intendentti Aimo Aitasalo toteaa. Poliisimuseo tekee aktiivista yhteistyötä poliisilaitosten kanssa poliisin historian ja perinteiden tallentamiseksi. Poliisihistoriaa esitellään eri puolilla Suomea paikallisissa historiikeissa ja perinnehuoneissa. Museo avustaa poliisilaitoksia muun muassa perinnetilojen suunnittelussa. Poliisilla on valtakunnallinen museoyhdyshenkilöiden verkosto, joka avustaa museoammattilaisia ja tukee historiatyötä omissa yksiköissään. Verkosto kokoontuu vuosittain poliisimuseopäiville.

20 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Monipuoliset koulutustilat Poliisiammattikorkeakoulun kampusalue on kooltaan noin 21 hehtaaria. Koulutustilat on suunniteltu opiskeluun, jossa teoria yhdistyy käytäntöön. Kampuksella on muun muassa ajoharjoittelurata, harjoitusalue ja johtokeskus. Kansainvälisesti ainutlaatuisella harjoitusalueella on esimerkiksi harjoituspoliisiasema ja asuntoja sekä kulissikaupungissa sijaitseva ravintola. Johtokeskuksessa voidaan järjestää todentuntuisia harjoituksia, joissa jatkokoulutuksessa olevat opettelevat johtamaan poliisioperaatioita. Asuntoloita on kahdeksan, ja niissä on majoitustilaa yli 750 opiskelijalle. Suurin osa opiskelijoista asuu kampuksella ja viettää iltaisin aikaa muun muassa Polamkin kuntosalilla, uimahallissa ja ampumaradalla. Asuntolat Johtokeskus Kokonaismenot 24 806 000 euroa Polamkin rahoitus koostuu valtion budjettirahoituksesta, toiminnan tuotoista sekä projektien ja hankkeiden rahoituksesta. Oppilaitoksen kokonaismenot olivat vuonna 2011 noin 24 806 000 euroa. Polamkin kehysrahoitus oli 3,5 prosenttia poliisin kehysrahoituksesta. Vuonna 2011 koulutuspäivän hinta perustutkintokoulutuksessa oli 175 euroa. Alipäällystökoulutuksessa yksi koulutuspäivä maksoi keskimäärin 190 euroa ja päällystökoulutuksessa 242 euroa. Koulutuspäivän hintaan sisältyvät muun muassa majoitus ja ruokailu lähiopetusjaksojen aikana. Tutkinto-opiskelijoiden opintososiaalisiin etuihin kuuluvat lähiopintojen aikana maksuton majoitus, ruokailu ja terveydenhuolto. Opiskelijat saavat ilmaiseksi virkavaatteet ja varusteet. Perustutkintokoulutuksessa ensimmäisen opiskeluvuoden ajan opiskelijoille maksetaan 3,60 euron kokelaspäiväraha. Loppuaika opinnoista on palkallista. Poliisimuseo

21 Polamk I Vuosikirja 2011 / 2012 Korkeasti koulutettu henkilöstö Poliisiammattikorkeakoulussa työskentelee yli 200 työntekijää, joista noin puolet on opetustehtävissä. Vakinaisessa virkasuhteessa henkilökunnasta on lähes 90 prosenttia. Poliiseja työntekijöistä on noin 40 prosenttia ja naisia noin kolmannes. Henkilöstön keski-ikä on noin 47 vuotta. Ajoharjoittelurata Polamkin henkilökunta on korkeasti koulutettua: puolet henkilöstöstä on suorittanut korkeakoulututkinnon. Noin 70 prosenttia opettajista on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Harjoitusalue Henkilöstö tehtäväryhmittäin 31.12.2011 Opetus 117 54 % Opetuksen tuki 25 11 % Hallinto ja muut tukipalvelut 42 19 % Tutkimus ja kehittäminen 26 12 % Opiskelijarekrytointi ja -valinnat 8 4 % Yhteensä 218 100 % Liikuntahalli Lakikirjoja ja dekkareita Oppilaitoksen kirjaston kokoelmissa on yli 36 000 nidettä ja kattava valikoima sähköisiä tiedonlähteitä. Aineistot keskittyvät poliisin työhön, koulutukseen ja johtamiseen, mutta hyllyiltä löytyy myös dekkareita ja muuta kaunokirjallisuutta. Polamkin kirjaston kriminologinen kokoelma on yksi Suomen parhaista. Kirjasto palvelee paitsi Polamkin opiskelijoita ja henkilökuntaa, myös koko poliisihallintoa. Vuonna 2011 kirjastossa vierailtiin yli 156 600 kertaa ja aineistoa lainattiin 48 490 kertaa. Kirjastotiimi etsii vastauksia monenlaisiin tietopalvelukysymyksiin ja vastaa tiedonhaun opetuksesta Polamkissa.