1 PALSTANIMI 1 /13 ORNAMON LEHTI Muotoilijat 13 on valittu! Kansi / Sivu 6 Muotoilun alan palkat Sivu 12 Ornamo & TEK yhteistyö alkanut Sivu 27
3 SISÄLLYS Nro1/13 3 4 5 6 8 12 14 16 17 18 19 20 Ornamo Pääkirjoitus Hallitus Muotoilijat 13 Onnittelut Tilastotietoa Ajassa Kolumni Mielipide Tilastotietoa Kohtaamisia In Memoriam 21 22 23 24 26 27 29 30 31 32 33 Tekijät kertovat Kuukauden taiteiliija Jäsenedut, kommentti Yhteyksiä Jäsenille TEK Kokouskutsuja Kommentti Ilmoituksia Julkaisuja & näyttelyitä Mediatiedot Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Industrikonstförbundet Ornamo The Finnish Association of Designers Ornamon jäsenlehti on painettuna ja sähköisessä muodossa toimitettu tiedotuslehti, joka totetutetaan Gerda ja Salomo Wuorion säätiön tuella. Salla Heinänen toiminnanjohtaja, päätoimittaja p. 09 68777 477 salla.heinanen@ornamo.fi Minna Borg viestintä- ja markkinointipäällikkö Ornamon lehti, toimitus, ilmoitusmyynti, kotisivut, viikkotiedote p. 09 68777 411, GSM 046 878 2570 info@ornamo.fi Katri Wahlström talous- ja hallintosihteeri, jäsenasiat p. 09 6877 740 office@ornamo.fi MAIJA LAVOSELLE KIITOSTA JA KIINNOSTUSTA PARIISISSA Anna Rikkinen projektipäällikkö, Taide p. 09 68777 433 taide@ornamo.fi Petra Ilonen projektipäällikkö, Muotoilu Finnishdesigners-portfoliot, viikkotiedote p. 09 68777 422 muotoilu@ornamo.fi Asta Boman asiantuntija asta.boman@ornamo.fi Marika Laakko pääsihteeri, SIO p. 09 68777 444 marika.laakko@sio.fi Karolina Vilander Ornamon puheenjohtaja, vaatetussuunnittelija 19 Leenakaisu Hattunen Ornamon varapuheenjohtaja taiteilija Teollisuustaiteen liitto Ornamo Annankatu 16 B 35 36 00120 Helsinki ornamo.fi finnishdesigners.fi Ornamon toimisto on avoinna ark. 9 17, sulj. heinäkuussa. Kansikuva: Muotoilijat 13, valokuva Tani Simberg
PÄÄKIRJOITUS Ornamon lehti nro 1 /2013 4 Muotoiluyhteisön yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kuinka Suomen teollisuuden tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky saadaan turvattua? Kuinka suomalaista suunnittelu osaamista viedään kv-markkinoille? Miten tulevaisuuden sairaalat ja koulut toimivat? Mitä palveluita ne tarjoavat ja miten palvelut järjestetään? Nämä ovat asioita, joihin yhteiskunnan päätöksenteossa otetaan kantaa. Ne ovat myös asioita, joita muotoilun ja taiteen avulla voidaan kehittää, parantaa ja tehostaa. Miten muotoilun vaikuttavuus yhteiskunnassa sitten näkyy? Se voidaan määritellä siten minkälaisia vaikutuksia valtioon ja ihmisten yleiseen hyvinvointiin suunnittelun avulla voidaan luoda. Muotoilun näkökulman tuominen yhteiskunnalliseen keskusteluun onkin haastavaa. Merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ikääntymisen ja julkisten palveluiden tehostamisen ratkaisemisesta ei muotoilualalla ole vielä riittävästi näyttöä. Yksittäisiä projektirahoituksella tehtyjä hankkeita on käynnissä, joista tuloksia saadaan ajan kanssa. Tarvitaan useampia toistettavia suunnittelukohteita, jotta sillä olisi vaikuttavuutta muotoiluyrityksille, muotoilijoiden työllisyydessä ja laajasti ihmisiin. Toisaalta kännykkä tai Molok jätehuoltojärjestelmä ovat esimerkkejä yhteiskunnallisesti merkittävistä muotoilutuotteista ja palveluista. Siksi tarvitaan kansallista muotoiluohjelmaa, jonka avulla voidaan suunnata julkista elinkeinopoliittista rahoitusta muotoilua hyödyntävään palvelu- ja tuotekehitykseen. Ohjelma on luonnosteluvaiheessa ja se avataan helmikuun aikana keskustelulle. Tässä lehdessä julkistetaan osa Ornamon palkka- ja palkkioselvityksen tuloksista. Keskeinen tulos oli taideteollisen suunnittelunalan selkeästi pienempi tulotaso muihin korkeasti koulutettuihin suunnittelualoihin verrattuna. Osittain tätä selittää muotoilualan pienuus suhteessa muihin suunnittelualoihin sekä homogeeninen sijoittuminen työmarkkinoilla. Taiteen hinnoittelusta sen sijaan ei saada muihin aloihin vertailupohjaa, mutta uutta tietoa jäsenten käyttöön kylläkin. Selvitys antaa meille tietoa siitä mihin muotoiluyhteisön tulee vaikuttaa. Esimerkiksi muotoilukoulutuksen tulee tukea alan pienuudesta huolimatta muotoilijoiden sijoittumista yleisiin tuotekehityksen, yrityksen johto- ja asiantuntijatehtäviin. Muotoiluyhteisö tarvitsee vetäjiä niin kaupunkisuunnitteluvirastoissa, valtionhallinnossa kuin liike-elämän johdossa, ei vain muotoiluosaamisen johtajina. Tämä on haaste pienellä alalla, jossa suunnittelutyö on kutsumus. Selvitys vahvistaa näkemystä, että muotoiluyhteisön tulee tehdä tiiviimpää yhteistyötä muiden suunnitteluja taidealojen kanssa. Tästä esimerkkinä suunnittelualojen julkisten hankintojen ryhmä, jonka tarkoitus on edistää alojen hankintakäytäntöjä sekä osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin. Nyt käynnistynyt Ornamo TEK jäsenyys auttaa palkansaajamuotoilijoiden työmarkkina-asemaa, palkkausta ja urakehitystä. Ornamo lanseeraa tässä lehdessä myös uuden jäsenpalvelun, Kipinärahan alan muotoilu- ja taidehankkeisiin. Sen tarkoitus on tukea alaa edistävien hankkeiden käynnistämistä. Salla Heinänen Toiminnanjohtaja MUOTOILUN YHTEIS- KUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS LISÄÄ ALAN ARVOSTUSTA JA USKOTTAVUUTTA, VAHVISTAA ALAN LIIKETOIMINNAN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SEKÄ ALAN PALKKATASOA
5 HALLITUS Luotaus vuoteen 2012 Enhancing design s long-term contribution to the Innovation Union in pursuit of increased MUOTOILIJOIDEN competitiveness and a better quality of life MAHDOLLISUUDET for all the citizens of Europe. TOIMIA MUILLAKIN ALUEILLA KUIN TUOTEKEHITYKSESSÄ OVAT VALTAVAT ISBN 978-92-79-25946-3 Design for Growth & Prosperity Design for Growth& Prosperity Report and Recommendations of the European Design Leadership Board EUROPEAN DESIGN INNOVATION INITIATIVE Ornamon edustamilla aloilla on kokoansa vaikuttavampi, ja merkitykseltään kasvava rooli yhteiskunnassa. Yli satavuotias instituutiomme on tärkeä vaikuttaja; asiat tapahtuvat ihmisten välisessä verkostossa, ammatillisen yhteenkuuluvuuden tuomissa vertaisryhmissä ja sosiaalisen median mahdollistamissa yhteisöissä. Ornamo tekee eurooppalaisen muotoiluyhteisön kanssa pitkäjänteistä muotoiluvaikuttamistyötä siellä missä muotoiluymmärrystä tarvitaan kipeimmin, päättäjien ja virkamiesten parissa EU:n ytimessä. Vanha Eurooppa kilpailee Kaukoidän kanssa enää laadussa: luovuuden, estetiikan ja kulttuurisen osaamisen kautta. Näitä asioita pohti EU komission asettama Design Leadership Board (2011 12), jonka julkaisu Design for Growth and Prosperity listaa muotoilun lähitulevaisuuden tärkeimmät tehtävät, joiden avulla Euroopan taloutta voidaan kohentaa. Taide- ja muotoilupolitiikka on vaikuttamista julkisiin valtarakenteisiin, joissa suomalaisen suunnitteluosaamisen hyödyntämisellä on keskeinen rooli osana yhteiskunnallista kehitysvisiota. Näissä talkoissa olemme yhdessä mm. TEK-jäsenyyden mahdollisuuksien muodossa. Ornamon yhteistyö kansainvälisten taide- ja muotoiluorganisaatioiden kanssa on tuottanut monia tärkeitä vaikuttavuuden paikkoja, kuten juuri päättyneen designpääkaupunkivuoden. Milloin olisimme uskaltaneet visioida viiden kaupungin rummuttavan vuoden verran muotoilun käyttämisen eduista? Alkuvuodesta vaikutamme myös näyttelyiden muodossa kansainvälisellä kentällä : Oslossa aloittaa matkansa yhteistyössä Nordic Network Craft Association:n kanssa tehty näyttelykonsepti «From the Coolest Corner» ja Wienin Designforumissa Cities for All -näyttelykierroksen seitsemäs etappi. Marraskuussa Ornamo ja Tekstiilija vaatetusteollisuus Finatex ry järjestivät yhdessä tilaisuuden, joka kokosi yhteen vaikutusvaltaisen joukon ornamolaisia vaatetussuunnittelijoita sekä elinkeinoelämän ja politiikan vaikuttajanaisia. Ilta oli pilottikokeilu uudenlaisesta verkostomaisesta vaatetusalan palvelukonseptista. Suurella mielenkiinnolla vastaanotettua palveluideaa jatkokehiteltiin yhdessä vieraiden kanssa, osallistavan suunnittelun mukaisesti. Marraskuun tapahtuman keskeinen viesti oli, että suomalaiset designammattilaiset yhteenkokoava taho Ornamo pyrkii vaikuttamaan edustamiensa alojen kehittämiseen osallistamalla päättäjät muotoilua hyödyntävän liiketoiminnan ja sitä kautta koko alan kehitystyöhön ja markkinointiin. Muotoilun mahdollisuudet muil lakin elämän alueilla kuin sarjavalmisteisten hyödykkeiden tuote kehityksessä ovat valtavat. Yhteiskehittelyn ja yhdessä vaikuttamisen aikakausi on vasta aluillaan. Kaikkein vaikuttavinta on kumminkin yksinkertaisesti hyvä design. Karoliina Vilander Leenakaisu Hattunen Sanna Simola Ornamon puheenjohtajisto 2012
MUOTOILIJAT 13 Ornamon lehti nro 1 /2013 6 MUOTOILIJAT 13 PALKITUT JAKAVAT OSAAMISTAAN MONELLE. Ornamon ja Grafian Muotoilijat 13 -palkinnot myönnettiin 18.1.2013. Palkitut kertoivat työstään Yhdeltä monelle -seminaarissa Helsingissä. Seminaarissa pohdittiin mm. miten hyvällä suunnittelulla voi järkeistää julkisia palveluja? Voiko tila herättää tunteita? Miten suoma lainen perheyritys pärjää? Mitä taiteella voi tuoda terveydenhuoltoon? Minkälaista on taiteilijan arki ja voiko muotoilu olla hauskaa? Muotoilijat 13 -palkinnoilla tuodaan esille alan monipuolisuutta ja tänä vuonna erityisesti myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lyhennetty videoesitys seminaarista tulee Ornamon You-tube kanavalle: www.youtube.com/user/ornamo Julkaisu Muotoilijat 13 on luettavissa Ornamon kotisivuilla www.ornamo.fi > ajankohtaista > muotoilijat 13 Muotoilijat 13 vasemmalta Päivi Meuronen, Maiju Ahlgrén, Outi Leinonen, Reijo Markku, Saila Härkki ja Kasper Strömman. Valokuva: Jussi Aalto
7 MUOTOILIJAT PALSTANIMI 13 Haluan viedä taidetta sinne missä sitä ei vielä ole. Pienilläkin teoilla voi parantaa elinympäristöä ja tuoda hyvinvointia niille, joilta sitä puuttuu. Vuoden tekstiilitaiteilija Maiju Ahlgrén Suunnittelijalle uuden malliston aloittaminen on aina haastavaa, mutta samalla niin jännittävää ja innostavaa. Suurinta iloa tuntee silloin, kun näkee suunnittelemansa vaatteen tyytyväisen asiakkaan päällä. Edustan tässä maailmassa hitautta keramiikan tekeminen on aikaa vievää ja se vaatii äärimmäistä kärsivällisyyttä. Jo kaisen teoksen syntyyn liittyy uusien asioiden oivaltaminen. Vuoden keramiikkataiteilija Outi Leinonen Teollinen muotoilu on paljon muutakin kuin esineiden suunnittelua. Parhaimmillaan se on kokonaisuuksien luomista yhteistyössä loppukäyttäjien, insinöörien ja markkinoinnin ammattilaisten kanssa. Haluan tehdä oivaltavia sisustuksia, jotka jäävät mieleen. On tärkeää suunnitella hyviä arkiympäristöjä päiväkoteja, kouluja, kirjastoja. Vuoden sisustusarkkitehti Päivi Meuronen Koen olevani muotoilun kentällä viihdyttäjän roolissa. Perustin The Kasper Stromman Design Blogin designpääkaupunkivuoden kunniaksi. Haluan tarkastella muotoilua kansanomaisesta näkökulmasta ja tuoda esiin sen hauskan puolen. 1/ Kasper Strömman: Tee se itse -konsepti, Kindermunat 2/ Maiju Ahlgrén: Terveisiä täältä jostakin, kuvataidetta liikuntakyvyttöminen vanhusten iloksi 3/ Saila Härkki: Icepeak Mountaineering-mallisto 4/ Päivi Meuronen: Saunalahden lastentalo 5) Reijo Markku: Sasmo maisemaikkuna 6) Outi Leinonen Kiinansininen Vuoden vaatesuunnittelija Saila Härkki Vuoden teollinen muotoilija Reijo Markku Vuoden graafikko Kasper Strömman 1 2 3 4 5 6
ONNITTELUT Ornamon lehti nro 1 /2013 8 Arni Aromaalle ja Sauli Suomelalle muotoilun valtionpalkinto 2012 Pentagon Design -toimiston perustajat teolliset muotoilijat Arni Aromaa ja Sauli Suomela saivat vuoden 2012 muotoilun valtionpalkinnon. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa, ja sen jakoi kulttuurija urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Eri taiteen alojen valtionpalkinnot myönnetään tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta. Pentagon Designin laadukas ja laajaalainen toiminta on hyvä esimerkki mallista, jolla huomisen muotoilupalveluita tarjotaan. Pentagon on laajentanut osaamistaan myös palveluiden ja kokemusten suunnitteluun. Kuluttajalle pyritään luomaan miellyttävä ja toimiva kokemus. Reinventing the everyday, arjen uudelleen oivaltaminen, on Pentagonin motto. Arni Aromaa ja Sauli Suomela perustivat yrityksensä Pentagon Designin jo opiskeluaikana vuonna REINVENTING THE EVERYDAY, ARJEN UUDELLEEN OIVALTAMINEN, ON PENTAGONIN MOTTO 1996. Pentagon Design on viidentoista vuoden aikana kasvanut yhdeksi johtavista pohjoismaisista suunnittelutoimistoista, jolla on asiakkaita Helsingistä Istanbuliin. Heidän töittensä kautta suomalainen nykymuotoilu on saanut paljon näkyvyyttä. Pentagonille leimallista on asiakkaan ja kuluttajan nostaminen avainasemaan ekologista ja eettistä suunnittelua eteenpäin vietäessä. Toimisto työllistää tällä hetkellä 15 henkeä. Valtion muotoilutoimikunnan palkintoperustelut Teolliset muotoilijat Arni Aromaa (s. 1971) ja Sauli Suomela (s. 1969) toimivat perustamassaan muotoilutoimistossa Pentagon Design. Toimistossa suunni - tellaan hallittuja tuote-, palvelu-, brändija tila kokonaisuuksia. Arjen tarpeisiin syntyy näkemyksellisiä, monipuolisia, käyttäjä ystävällisiä ja yllätyksellisiäkin suunnitteluratkaisuja, joissa yksityiskohdat ovat tarkkaan harkittuja. Suunnittelussa perehdytään loppuasiakkaan tarpeisiin oivaltaen samalla asiakasyrityksen liiketoiminnan mahdollisuudet. pentagondesign.fi NIMITYKSIÄ Kunniamerkit 2012 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt seuraaville ornamolaisille kunniamerkin: Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Kari Aaro Juhani Asikainen, sisustusarkkitehti, Espoo Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Maija Hannele Arela, tekstiilitaiteilija, Tampere Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Ritva Liisa Pohjalainen-Möttönen, taiteilija, Kuopio Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Matti Mattsson, metalliseppä, Kuopio Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskuksen johtajana (ent. Taiteen keskustoimikunta) on aloittanyt vuodenvaihteessa kulttuuriasiainneuvos, filosofian maisteri Marjo Mäenpää. Hän toimii väliaikaisessa tehtävässä enintään kahden kuukauden ajan. Grafialle uusi toiminnanjohtaja Toiminnanjohtaja Marita Sandelinin eläköityessä Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafian toiminnanjohtajana on vuoden vaihteessa aloittanut kauppatieteiden maisteri Katri Soramäki (s. 1968). Tekijänoikeusjärjestö Kopioston lisensointi- ja tutkimuspäällikön tehtävistä Grafiaan siirtyvä Soramäki on tekijänoikeusalan asiantuntija.
9 ONNITTELUT Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun juhlaviikko avautui vuosijuhlalla Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu vietti vuosi juhlaansa 7. tammikuuta. Päivän aikana kuultiin upeat 13 uuden professorin avajaisluennot, jonka jälkeen tilaisuus jatkui puheilla ja muilla juhlallisuuksilla. Juhlassa jaettiin Pallas Athene ja Ilmari Tapiovaara -palkinnot, kutsuttiin korkeakoululle neljä uutta kunniajäsentä ja nimettiin Vuoden Alumni 2013. Lisäksi tilaisuudessa luovutettiin tasavallan presidentin myöntämiä kunniamerkkejä. Pallas Athene -palkinto toimittaja Pirkko Vekkelille Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu myöntää kahden vuoden välein Pallas Athene -palkinnon tunnustuksena esteettisten arvojen hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta työstä. Palkinnon saajan valitsi professori Päikki Priha, joka perusteli valintaa seuraavasti: Toimittaja Pirkko Vekkeli on tehnyt ansiokkaan työn kirjoittamalla muotoilijoista, taiteilijoista, dokumentoimalla heidän elämäntyönsä kirjoiksi ja opettamalla taideteollisen alan opiskelijoille kirjoittamista rohkaisevasti, innostuneesti ja tehtävään paneutuen. Ilmari Tapiovaara -palkinto toimitusjohtaja Håkan Långstedtille Palkinto myönnetään kahden vuoden välein tunnustuksena ihmisen lähiympäristön ja teollisen tuotekulttuurin laadun hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta luovasta työstä. Palkinnon saajan valitsi Artekin muotoilujohtaja Ville Kokkonen: Håkan Långstedt toimii tärkeällä kentällä muotoilijoiden mahdollisuuksia vahventavana teollisen tuotekulttuurin eteenpäin viejänä. Muotoilupainotteisen liiketoiminnan haasteellisessa ja erittäin kilpaillussa toimintaympäristössä on Långstedt osoittanut ajan hengen käsityskykyä. Långstedt on muotoilun suurlähettiläs, esimerkkitapaus kansainvälisestä kulttuurialan edustamisesta. Vuoden Alumni 2013 on Mikko Hartikainen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu nimeää Vuoden Alumnin tunnustuksena taideteollisen ja arkkitehtuurin alojen uraauurtavasta tai erinomaisesta työstä. Tunnustuksen sai opetusneuvos Mikko Hartikainen, joka on ollut avainhenkilö suomalaisen kuvataiteen perusopetuksen kehittämisessä viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Neljä uutta kunniajäsentä Toimialajohtaja Reijo Kangas on erityisen ansiokkaasti toiminut korkeakoulun ja en edustaman kulttuurin hyväksi oman organisaationsa Tekesin kautta. Kangas on keskeisellä ja runsaalla panoksellaan edesauttanut useiden rakentamisen, arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun alojen teknologiaohjelmien käynnistämistä. Kangas on tehtävässään kannustanut alan korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia kehittämään uusia menetelmiä ja tekniikoita alallaan ja luonut edellytyksiä alan uusien toimintatapojen leviämiselle. Tuula Mehtosen kunnianhimoinen elokuvaleikkauksen koulutuksen suunnittelutyö ja ammatillinen esimerkki opiskelijoille loivat Suomeen merkityksestään tietoisen ammattikunnan, ohjelma joka luotiin suomalaiseen elokuvakoulutukseen ja koko alaan 2000-luvulla. Michael Thomson on edistänyt muotoilun asemaa alan kansainvälisissä järjestöissä. Keväällä 2012 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu kutsui Thomsonia osallistumaan European Design Innovation Initiative -raportin toimitustyöhön. Hänen muotoilupoliittinen asiantuntemus, kokemus ja osaaminen mahdollistivat EDII-sihteeristön vastuulla olleen materiaalin koostamisen Euroopan komission muotoiluinnovaatiopolitiikan kulmakiveksi. Kaisa Viljo toimi muotoilun laitoksella teollisen muotoilun koulutusohjelman amanuenssina parikymmentä vuotta. Ennen entisen Taideteollisen korkeakoulun palvelukseen astumistaan Kaisa Viljo työskenteli Teollisuustaiteen LiittoOrnamon jäsensihteerinä. Ornamon vuodet tutustuttivat hänet taideteolliseen alaan ja sen toimijoihin. Kunniamerkit 2012 Lisäksi juhlassa luovutettiin Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä 2012 myöntämät kunniamerkit: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki Tapio Vapaasalolle, Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki Esa Vuoriselle ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Sari Tarvaiselle. Kahdeksan uutta kunniatohtoria Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun maisteri- ja tohtoripromootiossa vihittiin kahdeksan uutta kunniatohtoria. Arvonimi on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi osoittaa. Kunniatohtorin arvon saivat 1.11. multimediataiteilija Laurie Anderson Yhdysvalloista, muotoilujohtamisen professori Rachel Cooper Englannista, kulttuuriministeri Arunas Gelunas Liettuasta, elokuvaohjaaja, kuvaaja ja käsikirjoittaja Pirjo Honkasalo, kirjailija ja taiteilija Mauri Kunnas, Fiskarsin tuotekehityspäällikkö ja pääsuunnittelija Olavi Lindén, muotoilun professori Ezio Manzini Italiasta ja emeritusprofessori Yrjö Sotamaa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.
ONNITTELUT Ornamon lehti nro 1 /2013 10 Good Design -muotoilupalkintoja ornamolaisille eri sarjoissa Good Design Award on maailman vanhin muotoilupalkinto. Tunnustus nostaa esiin korkeatasoista, omaperäistä muotoilua ja innovatiivisia tuotekonsepteja. Vuonna 2012 jaettiin yli 500 GOOD DESIGN palkintoa ja ne jakautuivat 40 kansallisuuden kesken. GOOD DESIGN Awardin perustivat Chicagossa vuonna 1950 arkkitehdit Eero Saarinen, Charles ja Ray Eames sekä Edgar Kaufmann, Jr. Palkinnon myöntävät The Chicago Athenaeum: Museum of Architecture and Design ja The European Centre for Architecture Art Design and Urban Studies. FURNITURE 2012 Auditorium/Concert Hall Seating, 2010 2011 Designers: Philip Kronqvist, LPR architects, Turku, Finland Manufacturer: Riihimäen Metallikaluste Oy, Riihimäki TABLETOP 2012 Magisso Teacup, 2010 2011 Designers: Vesa Jääskö, Vesavisio Oy Helsinki, Finland Manufacturer: Magisso Ltd., Helsinki Finland PERSONAL 2012 Nice to Meet You Businesscard Holder, 2011 Designers: Ari Korolainen, Private Case Oy, Lahti, Finland Manufacturer: Private Case Oy, Lahti Fly Inn Bird Feeder, 2011 Designers: Tapio Antitila, Tapio Anttila Design Ltd., Lahti, Finland Manufacturer: Showroom Finland Ltd., Helsinki FLOOR AND WALL COVERING 2012 Dani, Acustic textile, 100% wool Designer: Anne Kyyrö Quinn London, UK KOHTI KEVÄTTÄ UUDISTUMME JA UUDISTAMME TOIMINTAAMME JA TYÖTAPOJAMME JATKUVASTI MYÖS TÄÄLLÄ ORNAMOSSA. Toimintaamme on tullut viime aikoina vauhtia, vaarallisia tilanteita, ja vetovoimaa ja lisää on näkyvissä. Kädessänne on uusi ja uudistunut jäsenlehti, entistä suurempi ja vaikuttavampi, päämääränä tavoittaa teidän mielenkiintonne samalla kun voimme tiedottaa tärkeistä ja mielenkiintoisista ajankohtaisista asioista sekä lisätä ammatillisen sisällön määrää. Lehden ja tulevien uusien kotisivujen layoutista vastaa suunnittelutoimisto Dog Design. Kiitos heille jo nyt, on ilo työskennellä kanssanne. Tämän kevään aikana uudistuvat myös Ornamon kotisivut ja finnishdesigners- portfoliot, sekä kotisivujen jäsenpalveluosio. Niitä ja seuraavaa lehteä tehdessä, joka ilmestyy huhtikuussa, toivotan kaikille oikein mukavaa kevättä! PS. Muistakaa vastata lehden lukijakyselyyn, johon linkki lähetetään teille helmikuun lopussa Viikkotiedotteen mukana. Minna Borg Viestintä- ja markkinointipäällikkö Toimitukselta Lehdessä 6-12 s. 23 oli taitosta pudonnut Åsa Hellmannin viimeinen sana pois. Oikea lause kuuluu: Ehkä Kaapelitehdas voisi käyttää Cockpit Artsía mallina.
11 PALSTANIMI we create more than carpets TEKSTIILIEN JA LATTIOIDEN MONIOSAAJA WWW.ORIENTOCCIDENT.FI
TILASTOTIETOA Ornamon lehti nro 1 /2013 12 Muotoilun alan palkat pienemmät verrattuna muihin suunnittelualoihin Jutta Martens Teollisuustaiteen Liitto Ornamon työmarkkinatutkimuksen alustavien tulosten perusteella mediaani alkupalkka vastavalmistuneilla kokoaikatyötä tekevillä on 2985 euroa, keskiarvo 2820 euroa kuukaudessa. Verrattuna esimerkiksi tekniikan alojen ja ekonomien alkupalkkasuosituksiin, tämä on huomattavasti pienempi. Tekniikan Akateemiset TEKin alkupalkkasuositus on 3500 euroa kuukaudessa. TEKin alkupalkkasuositus koskee asiantuntijatehtäviä, joissa viikkotyöaika on 37,5 tuntia. Sefe:n vastaava alkupalkkasuositus on 3000 3400 euroa kuukaudessa, kun työskennellään yksityisen sektorin palveluksessa, koulutusta vastaavissa, vakituisissa ei-esimiestehtävissä, ja kun opiskeluajalta ei ole pitkäaikaista työkokemusta. Näihin lukuihin verrattuna Ornamon tekemän työmarkkinatutkimuksen mukaan muotoilualan alkupalkat ovat huomattavasti pienempiä. Toki huomattavaa on, että Ornamon tutkimuksessa huomioon on otettu kaikki toisen yrityksen palveluksessa työskentelevät kokoaikatyötä tekevät, riippumatta muun muassa työkokemuksesta, työtehtävistä tai koulutuksen ja työn vastaavuudesta. Myöskään inflaatiota ei ole otettu huomioon. Tarkasteltaessa muotoilijoiden palkkakehitystä valmistumisajankohdasta riippuen, kehitys on positiivinen (kts. Taulukko 1). Viidestä kymmeneen vuotta alalla työskennelleet tienaavat keskimäärin 3000 euroa kuukaudessa, yli kymmenen vuotta työkokemusta omaavien palkka nousee 4000 euroon kuukaudessa. Mielenkiintoista on, että työmarkkinatutkimuksen tulosten perusteella, palkkakehitys näyttäisi olevan suhteellisen maltillista, kun työkokemusta on alle kymmenen vuotta. Tämän jälkeen palkkataso nousee jonkun verran. Hälyttävää näissä luvuissa on se, että korkeasti koulutetut muotoilijat saavat keskimäärin samaa palkkaa työskenneltyään vajaa kymmenen vuotta alalla, kuin mikä on ekonomien ja teknisten alojen alkupalkkasuositus. Palkat vaihtelevat jossain määrin myös riippuen ammattinimikkeestä (kts. Taulukko 2). Ornamon tekemän työmarkkinatutkimuksen mukaan teolliset muotoilijat tienaavat keskimäärin parhaiten muotoilijoiden joukosta, mediaani 3900 euroa, keskiarvo 4035 euroa kuukaudessa. Tämä johtunee siitä, että teolliset muotoilijat työllistyvät usein suuriin yrityksiin ja teollisuuteen, joissa palkkatasot ovat jossain määrin korkeammat ja alalla on selkeästi määritellyt työehtosopimus. Sisustusarkkitehtien mediaanikuukausiansio on 3317 euroa kuukaudessa. Riippumatta ammattinimikkeestä tai valmistumisajankohdasta, muotoilijoiden palkat ovat keskimäärin huomattavasti alhaisemmat verrattuna esimerkiksi diplomi-insinöörien tai ekonomien palkkoihin. Sopiva vertailukohde löytynee arkkitehtien keskipalkoista. TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan arkkitehdit tienasivat vuonna 2010 keskimäärin vajaa neljätuhatta euroa kuukaudessa, mediaani 3818 euroa ja keskiarvo 3990 euroa kuukaudessa. Muotoilijoiden joukosta ainoastaan teolliset muotoilijat pääsevät samoihin ansiolukuihin. Muiden muotoilu alojen edustajien kuukausipalkat jäävät selvästi alle tämän. Muotoilualan tilasta kertoo RIIPPUMATTA AMMATTI- NIMIKKEESTÄ TAI VALMISTUMIS- AJANKOHDASTA, MUOTOILIJOIDEN PALKAT OVAT KESKIMÄÄRIN HUOMATTAVASTI ALHAISEMMAT VERRATTUNA ESIMERKIKSI DIPLOMI-INSINÖÖRIEN PALKKOIHIN. SOPIVA VERTAILU- KOHDE LÖYTYNEE ARKKITEHTIEN KESKIPALKOISTA.
13 TILASTOTIETOA Taulukko 1 Valmistumisvuosi Keskiarvo Mediaani Aika valmistumisesta (vuotta) n 1996 1999 4314 4100 13 16 32 2000 2004 3370 3125 10 12 38 2005 2007 3160 3000 5 7 24 2008 2010 3106 3000 2 4 32 2011 2012 2829 2985 0 1 20 *** Arvot on laskettu vuosittaisista keskiarvoista, mukana kokoaikatyötä tekevät vakituisessa sekä määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät ** Huomioitavaa pienet vastausmäärät Taulukko 2 Ammattinimike Keskiarvo Mediaani n Muotoilija 3427 3100 25 Teollinen muotoilija 4305 3900 24 Sisustusarkkitehti 3377 3317 64 Kalustesuunnittelija *** *** 1 Vaatetussuunnittelija 3359 3360 18 Tekstiilisuunnittelija 3443 3443 15 Keraamikko *** *** 4 Korualan suunnittelija *** *** 1 myös se, että vertailtaessa arkkitehtien palkkoja esimerkiksi diplomi-insinöörien ansioihin, on arkkitehtien palkkataso huomattavasti pienempi. Diplomi-insinöörien mediaanikuukausiansio on TEKin vuonna 2011 teettämän työmarkkinatutkimuksen mukaan 4500 euroa kuukaudessa. Tähän lukuun verrattuna muotoilijoiden palkkataso ei ole kilpailukelpoinen. *** Liian pienet vastausmäärät ** Arvot on laskettu vuosittaisista keskiarvoista, mukana kokoaikatyötä tekevät vakituisessa sekä määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät Mediaani viittaa lukujoukon suuruusjärjestyksessä keskimmäiseen lukuun. Siten mediaanissa erittäin suurten ansioiden vaikutus arvoon on keskiarvoa pienempi. Täten luku kuvaa paremmin keskimääräisen palkansaajan ansiotasoa. Teollisuustaiteen Liitto Ornamo teki syksyllä 2012 palkka- ja palkkiokyselyn jäsenistölleen. Vastausprosentti oli 30 %, mikä on hyvä tulosten kannalta. Kysely totetutettiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti ja siitä on tarkoitus tehdä vuosittainen. Julkaisemme jäsenlehdessä kyselyn tuloksia ja kyselyn tulokset esitellään myös Ornamon kevätkokouksessa. Seuraavan kerran palkkaja palkkiokysely lähetetään jäsenille ensi syksynä. Kiitos kaikille vastaajille. Käy katsomassa palkka-ja palkkiokyselyn tulokset Ornamon jäsenpalveluosiosta. www.ornamo.fi > kirjaudu jäsenpalveluihin. Tunnukset saat os: muotoilu@ornamo.fi Verotuksesta + Vuoden 2013 alusta arvonlisäverokantoja on korotettu yhdellä prosentilla. + Verotuksen kautta tuetaan tuotekehitystä: Tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden palkat saa vähentää kaksi kertaa vuosina 2013 2015. Vähennys koskee osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Lisävähennys on 100 % palkoista. Vähennys tehdään sen lisäksi, että palkat vähennetään normaalisti elinkeinotoiminnan tuloksesta. Tämä koskee myös muotoilua.
AJASSA Ornamon lehti nro 1 /2013 14 ELINKEINO- ELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA Riikka Salokannel muotoilun kehitysjohtaja, Lahden seudun kehitys Ladec Oy Muotoilustrategia jossa muotoilijat eivät olekaan keskiössä! Luisuuko muotoilu vääriin käsiin, jos muotoilun asiakasryhmä, tuotteita ja palveluita tuottavat yritykset ja yhteisöt viitoittavat muotoilun hyödyntämisen strategisen polun. Voiko vakavasti otettavan kilpailukykytyökalun keskeinen muotoilutoimija olla tavallinen ihminen, yksilö, kuluttaja, kaupunkilainen, tuotteiden ja palveluiden käyttäjä? Lahden seudun kilpailukyky ja elinkeinostrategiassa on yhdeksi strategisen osaamisen kärjeksi tunnistettu ja määritetty muotoilu. Strategiset osaamisen kärkinä Lahdessa on panostettu ja profiloiduttu ympäristöosaamiseen, teolliseen muotoilun ja käytäntölähtöisiin innovaatioihin. Näihin painopistealueisiin lahtelaisessa elinkeinoelämässä on vahvat perinteet, mutta ne nähdään myös keskeisinä tulevaisuuden kasvualoina. Nämä strategiset valinnat koskevat niin yrityselämää, tutkimusta ja opetusta kuin julkista toimintaakin. Muotoilukärjen tavoitteiden saavuttamiseksi perustettiin kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran aloitteesta Kuvaaja: Jyri Somero / Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy
15 AJASSA Industrial Design Advisory Board, jonka keskeinen tehtävä on ollut muotoilustrategian laatiminen. Muotoilua menestyksekkäästi hyödyntäneiden yritysten johtajista ja muotoilutoimialan keskeisistä toimijoista koostunut ryhmä ei vain laatinut strategiaa, vaan on sen hengen mukaisesti aktiivisesti osallistumassa strategian implementointiin ja parhaiden muotoilun hyödyntämiskäytänteiden jakamiseen ja alueen muotoilun hyödyntäjien, toinen toisemme sparraamiseen. Design ekosysteemi Kaikessa strategityössä on tiedettävä lähtötilanne, määritettävä tavoite ja keksittävä keinot tavoitteeseen pääsemiseksi. Osana strategiatyötä järjestimme työpajoja, joissa olimme määrittäneet ja analysoineet lahtelaisen muotoilukentän ja sidosryhmät. Yhdessä Aalto-yliopiston muotoilun uusien avausten professori Alastair Fuad-Luken kanssa tunnistimme lahtelaisen muotoilun designekosysteemin, sen vahvuudet ja mahdollisuudet. Ekosysteemisilmän keskiössä on ihminen, käyttäjälähtöisen designin aktiivinen osallistuja ja käyttöliittymätiedon tuottaja. Toisella tasolla ovat tuotteiden ja palveluiden tuottajat. Näkökulmasta riippuen kotimaisia ja ulkomaisia, suuri ja pieniä, palveluita ja tuotteita kehittäviä, valmistavia ja myyviä yrityksiä, julkisia palveluntuottajia, elämysmarkkinoijia. Ja näitä varten on sitten muotoilijoiden ja tuotekehittäjien, designtoimijoiden verkosto ja toimintaympäristö. Uloimmalla kehällä ovat kaikki ne toimijat, jotka osaltaan ovat resursoimassa kilpailukykyä lisäävää muotoilua ja luomassa sille suotuisia olosuhteita. Lahden kaupunki on vahvasti sitoutunut muotoiluun, mistä osoituksena elinkeinoyhtiön kautta tehdyt panostukset muotoilua hyödyntävän liiketoiminnan kehittämiseen. Lahtelaisia erityispiirteitä ovat monet, 168 kpl (tilasto 2011), teollisen muotoilun, sisustussuunnittelun DESIGNILLA TUOTETAAN SOSIAALISTA, KULTTUURISTA JA TALOUDELLISTA LISÄARVOA ja graafisen suunnittelun, designyritykset. Pääasiassa ne ovat pieniä yhden ja kahden hengen työhuoneita, muutama suurempi. Teollisuusyrityksissä on perinteisesti ollut vahvat omat suunnitteluosastonsa in-house muotoilijoineen. Insinööritoimistojen palkkalistoilla on teollisia muotoi lijoita. Lahden muotoiluinstituutti on vahva, maineensa lunastanut muotoiluyhteisö. Lahden teollisuusseuran myötävaikutuksella syntynyt Suomen muotoilusäätiö on uutena toimijana vahvistamassa Lahtea kansallisena toimijana. Maailmanluokan muotoiluosaaminen Tavoitteena on, että Lahti on Suomen kiinnostavin ja kansainvälisesti kasvuhakuinen designekosysteemi. Strategiana on erikoistua elinkeinoelämää hyödyttävään, kestävään, teollisten tuotteiden ja palveluiden muotoiluun ja rakentaa Lahden muotoilukaupunkibrändia. Painopistealueita on neljä. Laadullisena painopisteenä on maailmanluokan muotoiluosaaminen liiketoiminnan hyödyksi. Olosuhdepainopisteenä on toimiva, tuottava ( ja terve) tuotekehityksen ja muotoilun ekosysteemi. Viestinnässä painotetaan yhteistä viestiä vahvistamassa Lahden teollisen muotoilun edelläkävijyyttä. Strategian tavoitteita ei uskota saavutettavan vain ajautumalla niiden suuntaan. Neljäs painopiste liittyy strategian johdettuun implementointiin ja seurantaan. Maailmanluokan osaamista tarvitaan joka tasolla. Käyttäjäymmärrystä ja osallistavuutta varten on perustettu Lahden D-tuotekehityspaneeli. Yritysten muotoiluymmärrystä edistetään erilaisten projektien ja muotoilustrategiaosaamisen lisäksi Design Thinking Forum-yhteistyöllä. Muotoilukoulutus, koulutusyhteistyö, monenkeskeiset kehitysprojektit ja muotoilun käytäntölähtöinen soveltava tutkimus liittyen erityisesti käyttöliittymäymmärrykseen, vahvistavat designosaamista osana kansainvälistä kilpailukykyä. Alueen erilaisia designalustoja ja verkostoja vahvistetaan ja poikkitoiminnollisten monenkeskeisten muotoilumenetelmien hyödyntämistä ja muotoilijoiden liiketoimintaosaamista edistetään erityisellä muotoilukentän co-design coaching -ohjelmalla. Designilla tuotetaan sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista lisäarvoa. Alueemme muotoilutoimijoista muodostunut designekosysteemi on valtakunnallisesti edelläkävijä ja teollisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä pystyvä muotoilun lisäarvotakuun antamiseen. Design on keskeinen menestystekijä Suomen ja alueemme kilpailukykyisessä elinkeinoelämässä. Uskomme, että jatkossa Lahti on yhä kiinnostavampi muotoilukaupunki yhteistyötapojemme, designtekojemme ja muotoilukaupunki brändimme vuoksi. Industrial Design Advisory Board (IDAB) Anssi Rantasalo, toimitusjohtaja, Kemppi, IDAB puheenjohtaja Ismo Roponen, toimitusjohtaja, Stala, Vesa Luhtanen, toimitusjohtaja, L-Group, Suomen muotoilusäätiö pj. Seppo Vikström, hallituksen puheenjohtaja, Isku Tapio Anttila, muotoiluyrittäjä, Tapio Anttila Design Outi Kallioinen, rehtori, LAMK, Lahden muotoilu- ja taideinstituutti Jyrki Myllyvirta, kaupunginjohtaja, Lahti Lauri Ylöstalo, toimitusjohtaja, Lahden seudun kehitys Ladec Oy Riikka Salokannel, muotoilun kehitysjohtaja Lahden seudun kehitys Ladec Oy
PALSTANIMI KOLUMNI Ornamon lehti nro 1 /2013 16 Vähemmän on enemmän Designkylpy on päättynyt. Ähky on jäljellä. Vuosi oli varsinainen designtsunami Helsingissä, ja osa laineista rantautui kauas kehä III:n taaksekin. Koko Suomi, aina Rovaniemeä myöten, sai osansa Helsinki World Design Capital 2012 vuodesta. Helsinki-brändi sai myös kansainvälistä säihkettä ja vetovoimaa, jolla varmasti on myös taloudellista arvoa. Seminaareista, näyttelyistä ja tapahtumista voin vain sanoa, että vähemmän, mutta parempaa, olisi ok. HDWC tuotti paljon mutta laatu heittelehti vuoden aikana rajusti. Mitä saivat muotoilijat? Jotkut saivat töitä. Toiset kokivat jääneensä rannalle. Jotkut perustivat varjotapahtumia. Ja moni asia, joka ennen ei ollut muotoilua, oli nyt designia. Designvuodessa 2012 riittää tutkittavaa niin D ROI (design return of invest) innokkailla kuin myös kulttuuritutkijoille. Toivottavasti joku tarttuu aiheeseen ja kartoittaa päivälehtiä syvällisemmin millaisen jäljen HDWC todella jätti, ja jättää jälkeensä. Kansainvälinen designsäätiö jakoi töitä se tarkoittaa että muotoilijat saavat rahaa. Samalla säätiö myllytti muotoilutarjonnan markkinoita kunnolla: sisustusarkkitehtien, osallistavan, teollisen ja palvelumuotoilun toimistot kamppailivat rinta rinnan mm. poliisiauton, kouluruokailun tai pop up -työskentelytilojen suunnittelusta. Jaossa oli töitä 170 tuhannen euron edestä, ja usea hanke voi myös johtaa jatkoprojekteihin. Koko hankkeen rahoittaja on Suomen kulttuurirahasto, joka ansaitsisi designsatsauksestaan Ornamo-pallon veroisen huomionosoituksen. Säätiön kilpailutuksesta vastannut Päivi Hietanen antoi designtoimistoille palautetta: Julkinen hankinta ei ole muotoilijoille tuttua. Dokumenteissa oli paljon puutteita ja niitä toimitettiin myöhässä. Tämä vaikutti tietysti siihen, millaisia valintoja säätiö teki. Useiden isojen ja tunnettujen muotoilutoimistojen ohitse saattoi kiilata pieni designtoimisto, joka oli koonnut hyvän tiimin ja tehnyt huolella kilpailukykyisen tarjouksen. Muotoilutoimiston brändiarvolla ei ollut lisäarvoa, jos sitä ei osannut oikeasti aukikirjoittaa tarjouksen liiteasiakirjoihin. Kilpailutukseen oli myös runsas osallistujamäärä joka kuvastaa designtoimistojen suuntautumista kuntasektorille. Vuosi 2013 tuonee lisää kunnallisia muotoiluhankkeita markkinoille, ja Kansainvälinen designsäätiö on ollut tässä erinomainen ovien avaaja. Myös Grafia nosti esiin julkisen kilpailutuksen kiemuroita julkaisemalla hyvän opuksen: Sitä saa mitä hankkii (toim. Heikki Jokinen). Julkaisutilaisuus oli seminaari, johon minullakin oli ilo osallistua. Se miten kilpailutetaan oli kiihkeyttä herättävä puheenaihe. Saako kilpailutuksessa pyytää ideoita ja luonnoksia, ja jos saa niin millä ehdolla? Useimmat paikalla olleet suunnittelijat sanoivat ettei saa. Mutta useat jotka kilpailuttavat, edellyttävät osana tarjousta ideaa ja luovaa ajatusta. Muotoilutoimisto on kuin varis tervatulla aidalla. Jos ei ideoi ilmaiseksi, ei ole kilpailussa mukana. Jos ideoi ja tekee luovaa työtä ennakkoon, ei voi tietää kuka siitä lopulta MUOTOILU TOIMISTO ON KUIN VARIS TERVATULLA AIDALLA. JOS EI IDEOI ILMAISEKSI, EI OLE KILPAILUSSA MUKANA hyötyy, ja saako itse mitään. Pitäisikö Grafian ja Ornamon aktiivisesti seurata Hilmaa ja julkisia muotoiluhankkeiden kilpailutusta, ja reagoida kun tervan tuoksua on ilmassa? Pienemmissäkin kilpailutuksissa jotka eivät tule avoimesti hakuun, muotoilutoimistot voisivat järjestöjen kautta reagoida, ilman että itse joutuvat nokikkain potentiaalisten asiakkaidensa kanssa siitä, millä säännöillä ja tavoilla skaboja tehdään. Uusi vuosi toi myös uuden Hesarin joka lanseerasi käsitteen designtoimitus. Se on se porukka joka vastaa lehden ulkoasusta. Ornamon lehtikin on uudistunut. Onnea siis myös Ornamon designtoimitukselle. Pekka Toivanen Teollinen muotoiliija
17 MIELIPIDE Tuntemattomat designerit DESIGNIN JUHLAVUOSI ON TAKANAPÄIN, SEMINAAREJA ON PIDETTY JA MALJOJA KOHOTETTU. Designin juhlavuosi on takanapäin, seminaareja on pidetty ja maljoja kohotettu. Juhlahumun keskellä olisi paikallaan muistaa niitä, jotka eivät ole mukana juhlissa eivätkä ole esiintyneet lehtien palstoilla eivätkä tv-ruuduissa. Tarkoitan niitä suunnittelijoita, jotka aikoinaan ovat suunnitelleet tuotteita, joista jotkut ovat vaikuttaneet jopa miljoonien suomalaisten arkielämään, mutta joiden suunnittelijoiden nimet ovat jääneet unholaan. Tuon esiin joitain esimerkkejä, tuotemerkit on pakko mainita, jotten joutuisi käyttämään tuhatta sanaa nimeä vältellessä. Sodanjälkeinen Suomi pystyi hankalissa oloissa hämmästyttäviin suorituksiin. Keski-Suomessa, käsittääkseni Tikkakoskella, suunniteltiin ja valmistus polkaistiin kuin tyhjästä, ompelukone Tikka nimeltään (konepistoolien valmistus kun loppui tai ainakin väheni huomattavasti). Tikka tikkaa tarkasti, mutta kuka suunnitteli Tikan? Suomalainen kuorma- ja linja-autoteollisuus loi 30-luvun lopulla ja 40-luvulla jykevän ja onnistuneen mallisen Sisu kuorma- ja linja-auton, sen postiautoversio on kuvattu sentään 40-luvun loppupuolella postimerkissä ja on sananmukaisesti liikuttanut miljoonia suomalaisia. Antti Siltavuori on suunnitellut myöhempien aikojen Sisuja, mutta kuka/ ketkä suunnittelivat 30-, 40-luvun Sisut? Entäpä suomalaiset johdinautot, trollikat? Keulassa luki Walmet (Valtion metallitehtaat), sähkölaitteet epäilemättä Strömbergin, mutta kuka suunnitteli vaunun, jonka toinen painos (minun asteikollani, hiukan leveämpi kuin ensimmäinen) oli hyvää designia. Asuin itse Helsingissä linjan 14 varrella enkä ollut ainoa, joka myöhemmin, kaupungin luopuessa vaunuista, kummeksui naftan ihmeitä tekevää vaikutusta, kun lähes äänettömät, saastuttamattomat vaunut ajettiin loppuun erittäin raa alla tavalla, jotta tilalle saatiin sen ajan äänekkäitä, savuttavia dieselbusseja. Nyky Helsinki ei nähtävästi ole vieläkään pystynyt ratkaisemaan ongelmaa, miten johdinauton ilmajohto risteää raitiovaunun virtajohdon kanssa; sodan jälkeiselle Helsingille se ei ollut mikään ongelma. Yllä vain pari esimerkkiä tuntemattomiksi jääneiden designereitten kätten töistä, lähes joka tuotantoelämän alalta löytyy vastaavia tapauksia. Meidän on korkea aika luopua ajatuksesta, että, kuten suomalaisen designin kulta-ajalla, vain huonekalut, tekstiilit, taidelasi, keramiikka ovat designin alueita ja laajennettava ajattelutapaamme muillekin aloille ja huomioitava niillä vaikuttaneet suunnittelijat. Jokin aika sitten tv esitti ulkomaalaisen muotoiluohjelman, joka käsitteli panssarivaunun suunnittelua ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. Entäpä jos Yle rohkenisi vastaavaan, tiedän kyllä, että monen vanhan taistolaisuuteen aikoinaan jämähtäneen taideteollisuushenkilön maripaidan kaulus alkaisi ahdistaa, mutta senkin uhalla: prof. Arvo Ylinen suunnitteli Pyry-harjoitushävittäjän, mutta kuka suunnitteli Pyörremyrskyn? DI Verkkola? Mikäli oikein olen ymmärtänyt, meillä on runsaasti taiteen maistereita ja tohtoreita, jotka eivät oikein ole löytäneet leipäpuuta tai projektia itselleen. Ehdotankin, että jätettäisiin pari seminaaria pitämättä (meillähän on 60-luvulta alkaen ollut ongelmana, että puhutaan liikaa ja tehdään liian vähän) ja osa rahoista ohjattaisiin määrärahaksi, jonka turvin tutkijanlahjoja omaava henkilö voisi syventyä aiheeseen Tuntemattomat designerit. Tutkimuskenttä olisi ainakin laaja ja mielenkiintoinen ja lopputulos edes pieni tunnustus niille suunnittelijoille, jotka muuten uhkaavat vaipua historian hämärään, mutta joiden suunnittelemia tuotteita me olemme jokapäiväisessä elämässä käyttäneet sen enempää suunnittelijaa ajattelematta. Kenen suunnittelemassa hammaslääkärin tuolissa istuit juuri eilen? Tämä pieni kunnianosoitus ei olisi pois mainitun kultakauden suunnittelijoilta, jotka ovat maineensa ansainneet eikä myöskään tämän päivän huippudesignereiltä, päinvastoin se osaltaan auttaisi ns. suurta yleisöä ymmärtämään, että jokaisen tuotteen takana on suunittelijan aivot, kynä, tietokone, mitkä yhdessä tekevät meidän elämästämme toimivampaa, helpompaa, joskus ehkä mukavampaakin. Erkki Blomroos sisustusarkkitehti SIO
TILASTOTIETOA Ornamon lehti nro 1 /2013 18 Muotoilualojen toimintaa joka toisessa Suomen kunnista Internetin aikakaudella elettäessä ajatellaan usein, että fyysisen etäisyyden merkitys olisi kadonnut tai ainakin vähentynyt voimakkaasti. Karttoja katsomalla tämä vaikuttaa olevan kuitenkin illuusio. Ohessa on piirretty kartat, joihin on merkitty Suomen kunnat sen mukaan onko niissä toiminut 2010 jonkun muotoilualan yritys. Yhteenvetona voi sanoa, että tasan puolessa Suomen kunnista oli ainakin jonkun muotoilualan yritys. Toisinpäin asian voi ilmaista sanomalla, että tasan puolesta kunnista uupuu kokonaan muotoilualojen ammattimainen toiminta. Muotoilualan yrityksen kannattavan elämisen mahdollistava sijainti vaatii joko suuremman väestökeskittymän tai joissain yksittäisissä tapauksissa aiemmin hankitun luottamussuhteen etäämpänä sijaitseviin asiakkaisiin. Netti ei tapa eikä poista kasvokkain tapahtuvaa kommunikaatiota vaikka sen muodot voivatkin muuttua. Noin 50 :ssä kunnassa toimi kaikkien kolmen muotoilualan yritys. Nämä olivat pääosin maakuntien keskuspaikkakuntia. Lähinnä Helsingin Tampereen ja Oulun tapauksissa myös muutamiin näitä ympäröiviin pieniin kuntiin oli sijoittunut joko kaikkien alojen mutta pääosin ainakin jonkin muotoilualan yritys. Kaikkein peittävimmin Suomen kartalla näkyvät sisustussuunnittelualan yritykset. Niitä oli myös lukumääräisesti eniten. Sisustussuunnittelun yritysten toimipaikkojen sijainti 2010 toimipaikkoja ei toimipaikkoja Teollisen muotoilun ml. taideteollisen muotoilun yritysten toimipaikkojen sijainti 2010 toimipaikkoja ei toimipaikkoja Graafisen muotoilun yritysten toimipaikkojen sijainti 2010 toimipaikkoja ei toimipaikkoja Graafisen ja teollisen muotoilun yritysten toimipaikkojen sijainti 2010 vain graafista muotoilua vain teollista muotoilua, ml. taideteollinen muotoilu sekä graafista että teollista muotoilua ei kummankaan alan toimintaa Aku Alanen Kirjoittaja toimii tutkijana Tilastokeskuksessa YHTEENVETONA VOI SANOA, ETTÄ TASAN PUOLESSA SUOMEN KUNNISTA OLI AINAKIN JONKUN MUOTOILUALAN YRITYS
19 KOHTAAMISIA VALOKUITUTEOKSIA KOLMEN TAITEILIJAN KANSAINVÄLISESSÄ YHTEISNÄYTTELYSSÄ PARIISISSA MAIJA PARIISISSA Pariisin kapealla Rue Paul Frontilla sijaitsee erilainen taidegalleria. Sen löytäminen on ensikertalaiselle hankalaa, sillä vaatimattoman teollisuusjulkisivun ohitse kävelee helposti ja sisääntuloovea tuskin huomaa. Talon omistaja on Helene Aziza taiteen ystävä, japanilaisen antiikin keräilijä ja taidekauppias. Kotigallerian eri huonetiloihin on valikoiden ja hienostuneesti sijoitettu japanilaisia antiikkikalusteita ja maailmalta hankittuja taide-esineitä. Taiteilijat ripustavat teoksensa kotigallerian eri huonetiloihin muiden kalusteiden ja käyttöesineiden joukkoon. Kotigalleria toimii pariisilaissalonkina ja kohtauspaikkana, siellä solmitaan kontakteja, keskustellaan taiteesta ja kuunnellaan musiikkia pariisilaisperinteen mukaisesti kuten Montmartrella on aina tehty. Näyttelyn nimen Trames (elämänlanka) mukaisesti kolme ilmaisultaan ja materiaaleiltaan hyvinkin erilaista taiteilijaa kutoivat taiteensa elämänlankaa. Teokset rakentuivat huonetiloissa kalusteiden ja esineistön kanssa inspiroiviksi taideelementeiksi. Kolmesta näinkin erilaisista materiaaleista rakentuva näyttelykokonaisuus toimi hyvin ja teokset olivat voimakkaassa vuorovaikutuksessa keskenään. Lavosen valokuituteoksia on esitelty viime vuosien aikana useissa taidenäyttelyissä eri puolilla Eurooppaa mm. Firenzessä, itävallassa, Pariisissa ja Helsingissä, Belgiassa sekä viime vuonna kansainvälisessä Tisser la lumiere Biennalessa Kanadassa. Kansainväliset näyttelyesiintymiset ja aktiivinen läsnäolo taide-elämässä tuovat uusia kutsuja ja näin näyttelyt seuraavat toinen toistaan. Laaja-alainen taiteilija- ja ystäväverkosto on kasvanut eri puolille suuntautuvien matkojen, kiinnostavien tapahtumien ja näyttelyihin tutustumisien sekä Pariisissa vietettyjen vuosien myötä. Maija Lavonen halusi esitellä Pariisin näyttelyssä aikaisemmin nähtyjen teos- ten lisäksi myös uusia valokuitutöitään. Niissä hän irrottaa valokuitutekstiilit seinältä ja rakentaa tilaan veistoksiksi. Juhlavan kokoiset valoveistokset ovat äärettömän herkkiä. Teosten rauhallinen tunnelma heijastuu ja korostuu ympäröivistä peilipinnoista. Pariisiin lähti Maijan kaikkien aikojen suurin näyttelykokonaisuus, yli kolmekymmentä teosta. Maija kokosi näyttelyyn suurien valokuituveistostensa joukkoon myös aikaisemmin nähtyjä pienempiä, dramaattisia töitään. Mukana oli myös muutamia taidokkaasti punottuja ristikkoverkkotöitä. Helene Azizan kotigallerianäyttelyssä vieraili runsaasti pariisilaisyleisöä, kansainvälisiä keräilijöitä ja museoväkeä. Maija sai kiitosta ja kiinnostusta. Rohkaisu ja kannustus sekä uudet yhteydet ja ystävät vievät eteenpäin. Valmistunut työ synnyttää seuraavan, sillä aina jää kysymyksiä, aiheita ja materiaalia, joita haluan johdatella eteenpäin. Maija sanoo. Anita Karhunen Valokuva Rauno Träskelin Trames -näyttely Helene Aziza kutsui kolme kansainvälistä taiteilijaa viime syksyllä näyttelyyn. Richard Batterham (s. 1936) on alansa arvostetuin aikamme englantilainen keraamikko. Xavier Lambours (s. 1955) on valokuvaaja, joka kuvaa laajaalaisesti reportaasikuvista kantaaottaviin muotokuviin. Maija Lavonen (s. 1931) on tunnettu ja tunnustettu suomalainen tekstiilitaiteilija.
IN MEMORIAM Ornamon lehti nro 1 /2013 20 Lea Eskola-Leppäaho Tekstiilitaiteilija Lea Eskola-Leppäaho kuoli Helsingissä 29. marraskuuta 89-vuotiaana. Hän oli syntynyt Helsingissä 28.7.1923, jossa hän asui lähes koko elämänsä ajan. Lea Eskola oli yhtä värikäs henkilönä kuin hänen työnsäkin ovat. Erityisesti hänen pellavaisten verhokankaiden lukemattomat väriyhdistelmät ja rouheisten pellavaliinojen syvät värit ovat jääneet pysyvästi monien mieleen. Kangaspuut olivat aina kuuluneet hänen sukunsa elämään. Aikaisemmin kotona kudottiin kaikki tarvittavat tekstiilit pukukankaita myöten. Nähtyään elokuvan Rembrandt Lea Eskola päätti pyrkiä Ateneumiin eli Taideteolliseen oppilaitokseen tekstiilitaiteen osastolle, josta hän valmistui 1951. Hän työskenteli vuoden Panelia parantola-opistossa Porin lähellä ennen kuin häntä pyydettiin Suomen Käsityön Ystäviin. Kuten moni muu vasta-alkaja Leakin sai ensin maalata alkuperäisistä ryijyluonnoksista postikorttikokoisia kopioita, joita lähetettiin asiakkaille nähtäviksi. Vuonna 1953 Eskola sai vastuulleen Käsityön Ystävien kutomon taiteellisen ja teknisen johtamisen. Verhokankaat olivat tärkeä tuoteryhmä 1950-luvulla. Niitä tilattiin suuria määriä sekä yksityiskoteihin että julkisiin tiloihin. Kutomossa Lea huolehti, että kaikilla kutojilla oli koko ajan töitä. Lisäksi töitä piti järjestää myös Karjaalla sijainneelle kutomolle sekä parillekymmenelle maaseutukutojalle. Heille lähetettiin viikoittain uudet langat. Jotta yhtään loimenpäätä tai pellavalankaa ei olisi mennyt hukkaan, Lea alkoi suunnitella niistä värikkäitä vieraspyyhkeitä. Väriyhdistelmiä oli lukuisia, mutta ne sopivat toisiinsa. Kutomonjohtajan aikaa verottivat asiakaskäynnit, jolloin valittiin sisustustekstiilit erilaisiin kohteisiin. Kun tilatut työt olivat valmiit, Lea Eskola käveli verhorullat kainalossaan ripustamaan ne paikoilleen. Lea Eskola suunnitteli huonekalukankaita, verhoja, pellavaliinoja, ryijyjä ja monenlaisia pikkutekstiileitä sekä karkeita rohdinpellavaliinoja, joita varten oli aluksi vaikea saada tarpeeksi karkeaa ja epätasaisesti värjättyä lankaa. Hänen kankaitaan oli 1950-luvulla useissa näyttelyissä. Raidalliset pellavakankaat palkittiin XII Milanon triennaalissa 1957. Vuonna 1966 Eskola piti yksityisnäyttelyn Käsityön Ystävien tiloissa ja yrityksen 90-vuotisnäyttelyssä 1969 häneltä oli mukana runsaasti erilaisia kankaita, ryijyjä, täkänöitä ja kirkkotekstiileitä. Vuodesta 1970 Eskola oli toiminut Taideteollisen oppilaitoksen (vuodesta 1973 Taideteollisen korkeakoulun) tekstiilitaiteen osaston tuntiopettajana. Kun Käsityön Ystävät joutui luopumaan taiteilijoistaan 1975, opetustyö muuttui päätoimiseksi, ja 1982 87 hän oli kudonnan lehtorina. Kudonnan lisäksi hän opetti myös kirjontaa ja muita tekstiilitekniikoita. Lisäksi hän toimi erilaisten kurssien opettajana sekä näyttelyiden tuomaristojen jäsenenä. Opettajana hän oli erittäin pidetty, ja opiskelijat muistavat hänen persoonallisen olemuksensa ja kannustavan, suoran kritiikkinsä. Lea Eskola oma taiteellinen työura oli mittava. Jo 1950- luvulta asti hän osallistui lukuisiin koti- ja kansainvälisiin taideteollisuus- ja tekstiilitaiteen näyttelyihin. Lean työt olivat hallitun pelkistettyjä, mutta samalla elämää kuhisevia mikrokosmoksia, kuin suomalainen luonto. Vuosina 1981 82 hän oli mukana viiden suomalaisen tekstiilitaiteilijan näyttelyssä, joka kiersi kaikissa Pohjoismaissa yhteensä kahdellatoista paikkakunnalla. Eräs hänen merkittävimmistä teoksistaan valmistui Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlan kunniaksi talvella 1987 88 järjestettyyn Valo ja aine -näyttelyyn. Eskolan Seinäpöytä oli pellavalangoista ja silkistä kudottu tekstiiliteos. Valaistuksen avulla taiteilija loi perspektiiviilluusion, joka sai teoksen näyttäytymään pöytänä. Vuonna 1977 Eskolalle myönnettiin Valtion 1-vuotinen apuraha ja 1982 Valtion taideteollisuuspalkinto. Tekstiilitaiteilijat TEXO ry valitsi hänet Vuoden tekstiilitaiteilijaksi 1991. Tähän tunnustukseen liittyi yksityisnäyttely Helsingissä. Siinä Lea jatkoi valokokeilujaan ja lanseerasi elävän tietokonegrafiikan yhdistettynä tekstiileihin. Jatkuvasti kehittyvän mustavalkoisen siniaaltoteeman projisoituminen ohuen pellavakankaan läpi oli tuohon aikaan aivan uutta. Päikki Priha Kirjoittaja on Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksen professori ja Lea Eskolan entinen työtoveri Designmuseo, valokuvaaja Rauno Träskelin