Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa



Samankaltaiset tiedostot
Solukkolisäyksen tulevaisuus Luke jatkaa tutkimusta

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Kuusen solukkotaimien tuotannon automatisoinnin mahdollisuudet

Lisää kasvua, laatua ja erikoisuuksia

Lisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan

Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen?

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Alkukasvatus, kasvihuonepilotti, pistokaskokeet Missä mennään?

Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kasvullinen lisäys tarkoittaa valittujen puuyksilöiden

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla. Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka

Humala-hanke Kansallisten humalageenivarojen säilytys ja hyödyntäminen

Tilannekatsaus: Bioreaktorit ja LED-valaisujärjestelmät

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Metsäklusterin tutkimus v

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi.

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Punkaharjun yksikön esittely MMM:n alueyksikkötyöryhmän vierailulla

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Biotalouden tutkimusyksikkö. Mona-Anitta Riihimäki Johtaja Biotalouden tutkimusyksikkö

ECOMATION. environment in mind ECOMATION - TUOTTEITA JA RATKAISUJA NYKYAIKAISILLE KULLANKAIVAJILLE. Recycling Technologies

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Vesiviljelytutkimus Luonnonvarakeskuksessa

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

LED-tekniikan käyttö kuusen ja männyn taimien tuotannossa Johanna Riikonen, LUKE, Suonenjoki. Kuvat: Pekka Voipio

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Projektisysteemiajattelu - case Finavia. Martti Nurminen

Etelä-Savon metsäbiotalous

OuluHealth Labs. Innovaatio-, testaus- ja kehitysympäristö. Hanke-esittely Timo Alalääkkölä. Openphoto.net

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Puusta Proteiinia? Henri Vanhanen. KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet , Jyväskylä

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Ajankohtaista maaseuturahaston kehittämishankkeista. Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Suomen Akatemia käynnisti keväällä 1998 puu

Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö

Savonlinna, Finland. Saimaa Summit 2014 verkottumisristeily - Erikoistunut teknologiateollisuus, Cleantech ja Biotalous 30_7_2014

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

TRAFI sidosryhmätapaaminen

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa Juha Valaja

METLAN Savonlinnan toimipaikan toimintaedellytykset turvattava

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

REACH ja ECHA - tilannekatsaus

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

SLN LOG SOPIMUS YHTEISTYÖN VAHVISTAMISESTA METSÄBIOTALOUDEN ALALLA SAVONLINNASSA ETELÄ-SAVOSSA DRAFT

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Biotalouden globaalit näkymät

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

SUUNNITELMASTA VALMIIKSI TUOTTEEKSI RIIHIMÄKI

KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Puutuoteala ja puumateriaalit keskiössä biotalouden rakentamisessa. Erkki Verkasalo Professori

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt

Transkriptio:

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Metsätaimitarhapäivät 20-21.2014 Saila Varis

Luonnonvarakeskus

Kuusen kasvullinen lisäys -tutkimuksen sijoittuminen Luonnonvarakeskuksessa Uudet liiketointamahdollisuudet Uudet tuotteet, palvelut ja teknologia Johtaminen, suunnittelu ja kehittäminen Liiketoiminta, yrittäjyys ja johtaminen Uudet tuotteet, palvelut ja teknologia Resurssiviisas kiertotalous Biokomponenttien erotusteknologiat Bioprosessointi Bioraaka-aineiden ja - tuotteiden laatu Biotekniikka- ja jalostus (metsäbiotekniikka) Agrobiotekniikka

Solukkolisäyksen tulevaisuus tutkimus jatkuu Vaihe 1. Kuusen erikoismuodot viherrakentamiseen Vaihe 2. Kuusen metsänviljelyaineisto Menetelmien käyttöönotto kaupalliseen tuotantoon yritys-tutkimuslaitosyhteistyössä Käytännön massatuotantomenetelmien kustannustehokkuuden parantaminen Metsänviljelyaineiston kauppalain vaatimien kirjanpitokäytäntöjen ja muiden työketjujen pilotointi alustavasti testatuilla klooniyhdistelmillä Tuotannon mittakaavan kasvattaminen rekisteröidyillä klooniyhdistelmillä Vaihe 3. Arvopuut Solukkolisättyjen havupuiden pysyvän kysyntätilanteen varmistaminen uusilla, houkuttavilla tuotteilla Lisäarvon hakeminen siirtymävaiheessa tehdyille investoinneille

Kuusen erikoismuodot viherrakentamiseen Erikoismuotojen lisäystarha varte- ja pistokasoksia saatavissa kaupalliseen lisäykseen - Yhteyshenkilö: Teijo Nikkanen Erikoismuotojen risteytyksistä syntyneet solukkolinjat istutettu kenttätesteihin 2014 saatavissa kaupalliseen lisäykseen koristeominaisuuksien varmennuttua Olemme avoimia näitä aineistoja hyödyntävälle tutkimusyhteistyölle

Kuusen erikoismuodot viherrakentamiseen Vanhojen puiden solukkolisäyksen tutkimus jatkuu - aloitusten ajoitus - metylaatioinhibiittorista apua? Silmustus / in vitro pistokkaat vaihtoehtoisina menetelminä vanhojen puiden lisäyksessä (amkopinnäytetyö) Lisää solukkolinjoja siemenalkioista, kun halutut kuusen erikoismuodot kukkivat ja niitä voidaan risteyttää Tutkimukset toteutetaan osana hanketta Metsäpuiden kasvullinen lisäys 2016 ; tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito

Kuusen metsänviljelyaineisto tilannekatsaus Meillä on tutkimuslaboratorio, jossa pystymme tuottamaan, testaamaan ja säilyttämään kuusen solukkolinjoja suomalaisesta jalostusaineistosta. Kryopreservoituna yli 2500 solukkolinjaa metsänjalostusohjelman risteytyksistä Ensimmäiset solukkotaimet on istutettu kentälle 2014. Kuusen kasvullinen lisäys opaskirja

Kuusen metsänviljelyaineisto Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Hankekausi 1.1.2015-31.12.2016 (2017) Rahoittajina Etelä-Savon maakuntaliitto, Luonnonvarakeskus, Savonlinnan kaupunki, Savonlinnan Yrityspalvelut oy Yhteensä 536 200 euroa Kolme tutkijaa: Saila Varis, FT, projektipäällikkö Frida Lappalainen, FM Mikko Tikkinen, MMM Hankkeen vastuututkija Tuija Aronen, Laboratoriotiimi, aineistopalvelutiimi Yhteistyötahot: - Mikkelin ammattikorkeakoulu - Elektroniikan 3k-Tehdas - UPM Joroisten taimitarha - SweTree Technologies Ab - Metsänjalostusohjelma

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Työpaketti I: Solukkolinjoja tuottavan tutkimuslaboratorion tehokkuutta parannetaan - suurien linjamäärien käsittelyn mahdollistavat tietokanta- ja tunnistejärjestelmät - LED-teknologian hyödyntäminen viljelmien valaisussa - bioreaktorisovellukset viljelmien monistukseen ja alkiotuotantoon suurempi määrä laboratoriotestattuja linjoja kenttätestaukseen korkealaatuinen ja perinnöllisesti monimuotoinen metsänviljelyaineisto teknologiatuki massamonistukselle

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Työpaketti II: Solukkolinjojen kenttätestausta tehostetaan - yhdistetään solukkolisäys- ja pistokasteknologioita - integroidaan solukkolinjojen testaus metsänjalostuksen kanditestaukseen Linjat nopeammin kenttätesteihin Ei erillistä solukkolinjojen testausohjelmaa

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Työpaketti III: Solukkotaimien tuotannon pilotointi yhteistyökumppanien kanssa - ruotsalaisten kehittämän liuoskasvatuksen ja automaation testaaminen suomalaisilla linjoilla - tutkimuslaboratorion tuottamien solukkotaimien koekasvatus taimitarhalla Arvio teknologioiden toimivuudesta ja yhteensopivuudesta Toimijoille mahdollisuus suunnitella erikoistumista ja mahdollisia kumppanuuksia solukkotaimien tuotantoketjussa

Tulevaisuuden arvopuut solukkolisäys männyn sienikestävyyden parantamisessa Hankkeessa on tuotettu männyn solukkolinjoja, joiden uuteainepitoisuus tunnetaan. Uuteaineiden (stilbeenit) pitoisuus vaihtelee suuresti linjojen välillä. Tuotetut taimet ovat valmiita istutettavaksi kenttäkokeisiin. Alustavien kokeiden perusteella solukkolinjat kestävät sienen hyökkäystä koemaljoilla eri tavoin; paljon stilbeenejä sisältävät ovat kestävämpiä

Tulevaisuuden arvopuut solukkolisäys männyn sienikestävyyden parantamisessa I) Korkean ja matalan stilbeenipitoisuuden mäntylinjojen juurikääpäkestävyyden testaus - Solukkotaimilla perustettu kenttäkoe juurikäävän saastuttamalle alueelle - 2v. solukkotaimien saastutus 10 sienikannalla kasvihuoneessa - Solukkoviljelmien laboratoriotestaus (sienillä / UV-valolla) - Tulosten vertailu

Tulevaisuuden arvopuut solukkolisäys männyn sienikestävyyden parantamisessa II) Inventoitu juurikäävän saastuttama männyn kenttäkoe, josta löydetty myös kestäviä puita solukkoviljelmiä terveistä ja sairaista puista, testataan niitä eri menetelmin Löytyykö kestäviä linjoja? Onko kehitettävissä pikamenetelmää kestävyyden testaamiseen? Kuva: Jarkko Hantula Toteutetaan osana hanketta Puun laatuominaisuudet ja niiden fenotyypitys metsänjalostuksen tarpeisiin Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa -tutkimusohjelmassa 2014-18; yhteistyössä metsägeneetikkojen ja patologien (mm. FT Anni Harju, MMT Seppo Ruotsalainen, prof. Jarkko Hantula, MMT Tuula Piri) kanssa

KIITOS