Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat ravinnon (54A) Kalojen ekologinen lokero Muoto ja väritys kertovat elintavoista ja elinympäristöstä Valokuvia kaloista Kalataulu s. 62 63 Keskeiset käsitteet Ennakkokäsityksiä Nimeä kalalajit Sijoita kalat oikeaan elinympäristöön Oppikirjan tehtävät Osaatko? Kalatesti Linkit ja videot Kuvat

Ennakkokäsityksiä Mitä erilaisia elinympäristöjä järvissä on kaloille? Mitkä kalat viihtyvät kasvien seassa? Mitkä kalat viihtyvät karujen järvien kirkkaissa vesissä?

Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä 2 4 9 6 1 3 5 Mitä kalalajeja tunnistat? 7 10 8

Kuvan 54A kalalajit 1. Ruutana 2. Ahven 3. Lahna 4. Särki 5. Hauki 6. Salakka 7. Kuha 8. Siika 9. Muikku 10. Harjus

Kalojen ekologinen lokero Kalat tarvitsevat ravintoa, kutupaikan ja suojapaikkoja. Kukin kalalaji on erikoistunut tietynlaiseen elintapaan ja elinympäristöön (=ekologinen lokero). Erikoistuminen vähentää kilpailua ja näin useampi laji voi elää samalla alueella. Kalan muoto ja rakenne kertovat sen elinympäristöstä ja ravinnosta.

Suun muoto ja rakenne paljastavat ravinnon Salakan ylöspäin vino suu (syö pinnan hyönteisiä) Muikun siivilähampaat (syö planktonia) Lahnan torvisuu (imee ravintoa pohjalta) Hauen piikkihampaat (nappaa saaliin)

Muoto ja väritys kertovat elintavoista ja elinympäristöstä Raidoitus tai vihreä väri toimii suojavärinä vesikasvien joukossa. Pintavesien kalat ovat alapuolelta vaaleita ja yläpuolelta tummia. Näin saalistajat eivät erota niitä vaaleaa vedenpintaa tai tummaa pohjaa vasten. Tumma väri auttaa pohjakaloja piiloutumaan. Virtaviivaisuus on nopean uimarin merkki.

Kalataulu s. 62 63

Valokuvia kaloista Jos haluat näyttää kalat ilman nimiä, jatka suoraan seuraavaan diaan. (Dioja on 14) Jos haluat kuvien linkit nimineen näkyviin, napsauta painikkeesta. Pääset kunkin kuvan paluunuolesta takaisin kuvaluetteloon. KUVALUETTELOON

Kiiski

Pasuri

Ruutana

Särki

Muikku

Taimen

Harjus

Valokuvia kaloista Hauki Ahven Kuha Kiiski Lahna Pasuri Ruutana Särki Muikku Siika Taimen Lohi Harjus Made

Keskeiset käsitteet Petoeläin syö toisia eläimiä. Esim. hauki on petokala. Ekologinen lokero on eliölajin toiminnallinen sijainti ekosysteemissä. Esim. kalalajit elävät järvessä hieman erilaisessa ympäristössä ja käyttävät erilaista ravintoa. Kukin laji on siten omassa ekologisessa lokerossaan. Tämä vähentää lajien välistä kilpailua ja mahdollistaa usean lajien elämisen samalla alueella.

1 Nimeä kalalajit harjus salakka 2 4 purotaimen 6 5 kuha 3 ahven 7 särki kiiski 10 8 hauki 9 muikku made 12 13 11 säyne järvitaimen 14 lahna ruutana

Sijoita kalat oikeaan elinympäristöön Missä viihtyy.. Karu järvi harjus särki muikku hauki ahven made järvitaimen kiiski Rehevä järvi särki salakka hauki ahven kuha lahna ankerias

Osaatko? Kaloja ja niiden elinympäristöjä 1. Tunnista kalalajit 1-10. 2. Mainitse yksi kalalaji, joka a) elää pohjalla, b) hankkii ravintoa pinnasta c) on petokala d) elää parvessa. 3. Miten kalat hyötyvät siitä, että niiden elintavat ovat erilaisia? 4. Miksi kalat tuottavat paljon poikasia? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Testin vastaukset 1. 1) Hauki, 2) ahven, 3) muikku, 4) kuha, 5) kiiski, 6) lahna, 7) salakka, 8) särki, 9) harjus, 10) purotaimen 2. a) Esim. lahna, made, ankerias b) Esim. salakka, muikku c) Esim. hauki, kuha, ahven, lohi, taimen ym. d) Esim. muikku, salakka, ahven, särki 3. Lajit eivät kilpaile keskenään. 4. Jotta edes osa poikasista kasvaisi aikuisiksi.

Oppikirjan tehtävät 1. Tutki oppikirjan kuvaa 54A. Tee luettelot kaloista, jotka a) elävät pohjassa, b) matalassa vedessä c) ulapalla. 2. Ryhmittele kuvan 54A kalat erilaisen suun rakenteen mukaan ja kerro, mitä ravintoa ne pyydystävät. 3. a) Mitä tarkoittaa ekologinen lokero? b) Vertaile ahvenen ja lahnan ekologista lokeroa. 4. Miksi kalojen on tuotettava paljon poikasia?

Tehtävän 1 vastaus a) Pohjalla elää ruutana, lahna, made ja ankerias. b) Matalassa vedessä elää ahven, hauki, särki ja salakka. c) Ulapalla elää kuha, muikku, harjus ja siika.

Tehtävän 2 vastaus Muikku napsii vedestä planktoneläimiä ja siivilöi ne kiduksissa olevilla siivilähampaillaan. Myös siialla on siivilähampaat. Hauki tarttuu saaliiseen terävillä hampaillaan. Myös ahven ja kuha ovat petokaloja, joilla on hampaat. Salakka poimii pinnasta hyönteisiä ylöspäin vinolla suullaan. Myös särjellä on ylöspäin vino suu. Lahna imuroi torvimaisella suullaan pohjan selkärangattomia. Ruutanakin syö pohjamutien eläimiä.

Tehtävän 3 vastaus a) Kullakin lajilla on oma ekologinen lokeronsa, eli oma paikkansa ja tehtävänsä luonnossa. Lajien välillä on työnjako. Kukin samalla alueella elävä laji on erikoistunut esimerkiksi tietynlaiseen ravintoon. Samalla paikalla ei voi elää toista lajia, joka kilpailee täsmälleen samasta ravinnosta. b) Kumpikin elää vesikasvillisuuden seassa. Lahna tonkii pohjaeliöitä imusuullaan. Ahven elää matalassa vedessä ja syö poikasena planktonia ja pieniä pohjaeläimiä ja aikuisena toisia kaloja. Ne siis elävät samanlaisilla alueilla, mutta eivät hyödynnä samaa ravintoa.

Tehtävän 4 vastaus Poikasia vaanivat monet pedot, ja ne joutuvat kilpailemaan ravinnosta. Moni poikanen kuolee ennen kuin ehtii aikuiseksi. Poikasten suuri määrä takaa, että edes jotkut selviävät jatkamaan sukua.

Linkit ja videot Särki ja hauki, saalis ja peto http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=1755 Opi tuntemaan suomalaisia kalalajeja http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=6388 Riistan- ja kalantutkimus, Kala-atlas http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/ Kalatalouden keskusliitto http://www.ahven.net/