WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa ja määrittää vähimmäisvaatimukset lääkehoitoa toteuttaviin yksiköihin - Henkilöstön rakenne ja tehtävät, lupakäytännöt ja lääkehoitoon liittyvät koulutukset tuodaan tiedettäväksi - Kuvataan yksikön lääkehoidon sisältö ja toimintatavat, riskitekijät,ongelmakohdat, kehittämiskohteet jne. Lääkehuollon osa-alueet käydään läpi, valikoima,tilaaminen,säilyttäminen,antaminen, palauttaminen ja hävittäminen - Lääkehoidon tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden arviointi määritellään myös lääkehoitosuunnitelmassa, samoin siitä tulee löytyä dokumentointi- ja tiedonkulkuohjeistus - Seuranta- ja palautejärjestelmät, esim. poikkeamat jne. - Toimintayksikön johdolla vastuu laatimisesta, toteuttamisesta ja seurannasta -yhteistyö koko toimintayksikön kesken laatimisessa tärkeää! - Kaikkien työntekijöiden hyvä lukea välillä lävitse, kerraten. - Suunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vuosittain - Aiheesta lisää mm. "Turvallinen lääkehoito vanhusten palvelutalossa"
-Opinnäytetyö, Eija Myllymäki, AMK, sh 2009 2. HYVÄN LÄÄKEHOIDON TOTEUTUMISEN EDELLYTYKSIÄ - Lääkehoitosuunnitelman hallitseminen ja toteuttaminen - Lääkehoidon osaaminen, osaamisen ylläpito ja kehittäminen sekä arviointi - Hoivakodissa -asukkaan taustojen tunteminen - Oikea diagnoosi -yhteistyö moniammatillisen tiimin kesken, mukaanlukien asukkaan omaiset -24h läsnäolo ja havainnointi -lääkehoidon kokonaisarviointi tarvittaessa -herkkyys huomata muutokset asukkaan terveydentilassa - Lääkityksen selvittäminen ja yksinkertaistaminen - Tiedetään lääkkeiden ominaisuudet, haitta- ja yhteisvaikutukset - Sopiva annos - Uusien oireiden selvittäminen - lääkkeestä vai sairaudesta johtuva? - Lääkkeen oikea anto- ja ottotapa - Lääkkeen lopettaminen tarpeettomana/haittavaikutuksia aiheuttavana - Hoitaja seurannan aitiopaikalla -huolehtii oikeinottamisesta, seuraa vaikutuksia, raportoi lääkärille, tarkistaa kokonaisarviointien säännöllisyyden, jne. - Kaikenkaikkiaan lääkehoidon perustana -hoidolle oltava funktio -hoidon tulee vaikuttaa sairauteen tai oireisiin
helpottavasti/parantavasti -hoito aiheuttaa mahdollisimman vähän haittavaikutuksia 3. IKÄÄNTYNEEN LÄÄKEHOITO - Vaatii erityisosaamista ja hyvää tietoutta vanhenemisesta ja sen vaikutuksista elimistöön - Lääkehoidon kannalta olennaisimpia muutoksia: *syljen ja suolahapon eritys vähenee, jolloin vatsalaukun ph nousee *ohutsuolen pinta-ala pienenee, jolloin suoliston toiminta hidastuu *elimistön rasva-neste tasapaino muuttuu -kudososa pienenee, vesipitoisuus laskee, rasvan paino-osuus nousee *plasman albumiinipitoisuus laskee *sydämen minuuttitilavuus pienenee *ääreisverisuoniston vastus nousee *maksan verenkierto heikkenee ja maksasolujen määrä vähenee *munuaisten koko pienenee ja verenkierto heikkenee - Vanhenemismuutokset pienentävät lääkkeiden annostarvetta, koska lääkkeet hajoavat ja poistuvat hitaammin ja toisaalta vaikka lääkeaineiden imeytyminen voi hidastua,usein imeytymisen kokonaismäärä ei muutu, joten sietokyky alenee -karkea yleisohje on ettäyli 80-vuotiaan lääkeannos tulisi olla noin puolet normaaliannoksesta, huomioiden yksilölliset erot kuitenkin - Myös monet sairaudet voivat muuttaa lääkkeen vaikutusta, esim. sydämen vajaatoiminnassa lääkkeiden jakaantumistilavuus pienenee ja plasmapitoisuus nousee, jolloin seurauksena voi olla voimakkaatkin lääkevaikutukset. Ja esim.
Parkinsonin taudissa neuroleptien käyttö pahentaa taudin oireiluja. - Vanhusten monilääkitys eli polyfarmasia *eri lääkkeet muuttavat toistensa vaikutusmekanismeja keskushermostossa, vaikuttavat toistensa imeytymiseen, jakautumiseen, metaboliaan tai eritykseen *lääkeaineita pidetään yhtenä tärkeimmistä syistä vanhusten ohimeneviin tai palautuviin kognitiivisiin häiriöihin *iäkkäät saavat lääkeaineista haittavaikutuksia useammin kuin nuoremmat -mitä useampia lääkkeitä samanaikaisesti, sitä suurempi riski haitallisille yhteisvaikutuksille - Yleisimmin haittavaikutuksia aiheuttavat lääkkeet: varfariini,tulehduskipulääkkeet,psyykelääkkeet,diureetit,opioidit,antikolinergiset lääkkeet, digoksiini, Parkinsonin taudin lääkkeet, epilepsialääkkeet - Sairaus vai oire lääkkeestä? -Melkein mikä tahansa oire voi olla lääkkeen haittavaikutus - WHO:n suositus korkeintaan 5 lääkettä kerrallaan vanhuksen hoidossa - Yksi hoitava omalääkäri - Lääkkeen oikein ottaminen tärkeää - Aiheesta lisää esim. * 2011 Jouni Ahon väitöskirja; Iäkkäiden lääkehoito ja vältettävät lääkkeet *Sirkka-Liisa Kivelä, Geriatrian erikoislääkäri; Iäkkäiden lääkehoito-kirja 4. MUISTISAIRAAN VANHUKSEN LÄÄKEHOITO - Pitkäaikaishoidon vanhusasukkaista noin kaksi kolmasosaa muistisairaita - noin 80% muistisairaista sairastaa Alzheimerin tautia (AT), joka rappeuttaa hitaasti etenevänä aivoja heikentäen muistia, tiedonkäsittelyä ja toimintakykyä
johtaen lopulta kuolemaan - Lääkityksellä pyritään taudin etenemisen hidastamiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja oireiden lievittämiseen - Hoivakodeissa yleensä asukkaalla keskivaikea-vaikea AT - Lievä ja keskivaikea AT : AKE-lääkkeet (asetyylikoliiniesteraasin estäjät), donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini - Keskivaikea ja vaikea AT : Memantiini tai AKE-lääke +memantiini - Tarkkaillaan 1-3kk aloituksesta lääkityksen siedettävyyttä, 6-8kk kuluttua oireiden muuttuminen, lääkkeen teho arvioidaan ja hoitovasteen arviointi tehdään 6-12kk välein tai tarvittaessa - AKE-lääkkeiden sivuvaikutuksia voivat olla ; pahoinvointi, lihaskrampit, päänsärky, käytösoireet, sydämensykkeen lasku, rintakipuilu, ihottuma rivastigmin-laastarista - Memantiinin sivuvaikutuksia; ummetus, huimaus,liiallinen aktivoituminen - HAASTAVA KÄYTTÄYTYMINEN *jopa 90% :lla muistisairaista ilmenee käytöshäiriöitä painottuen juuri hoivakodeissa hoidettaviin, keski-ja vaikeanvaiheen muistisairaisiin *lääkkeetön hoito hoitotyön keinoin *lääkehoidon etusijassa asianmukainen AT-lääkitys, siitä hyötyy yli puolet muistisairaista, joilla käytösoireita (AKE-lääkkeet apatiaan, mielialaan, motorisiin oireisiin ja memantiini agitaatioon, ärtyneisyyteen) *kokonaisarvio tilanteesta ja lääkehoidon rauhoittavilla tulisi olla tilapäistä, max.12vko *vaikeisiin psykoosi- ja masennusoireisiin psyykelääkkeet (sertralin,sitalopraami) *psykoosi liittyen muistisairauteen (risperidoni) Huom. AVH-riskin
lisääntyminen *muistisairautta sairastavien hoidossa annettavat rauhoittavat voivat nopeasti viedä sekä toiminta- että liikuntakyvyn - unilääkkeiden käyttö yleisin syy unihäiriöihin muistisairailla -suositeltavin melatoniini/mirtazapin, tai ne yhdessä -kaatumisriski ja muistihäiriöt lisääntyvät herkästi - Aiheesta lisää esim. Geriatri Pirkko Jäntti; Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta - Duodecim-lehden julkaisu 6.5.2014 5. MEDIKALISAATIO -osa laajempaa kulttuurin muutosta? - Vanheneminen, normaalia? Normaali vanheneminen? -ei oikein määriteltävissä - Sairaudet pyritään määrittelemään, ja tämä yleensä onnistuukin -sairauskeskeisyys? - Ylidiagnostiikka? - Toisaalta medikalisaatio apu moniin vanhenemisen tuomiin vaivoihin, toisaalta sopimaton lääkitys aiheuttaa paljon muutenkin vanhenemiseen liittyviä vaivoja, esim. väsymys,vapina,unettomuus,huimaus,muistihäiriöt,sekavuus,jne. - Halu kieltää elämän rajallisuus ja kuolema? - Lääkkeillä palautettu "normaalius"? -erektiolääkkeet, hormonikorvaushoidot, jne. - " Kun tiede korvaa uskonnon ja tradition ihmisen elämän määrittäjänä, kasvaa lääketieteen valta kertoa, mitä vanheneminen on, ja kuinka siihen pitää suhtautua" - Vanhuus ei kelpaa kuoleman syyksi - " Medikalisoitumisen myötä ihmiselämän eksistentiaaliset kysymykset tulkitaan
teknisiksi ongelmiksi -niihin ei löydy ratkaisua, koska vaikka eläisimme 150 vuotiaiksi, ovat elämän rajallisuuden ja kuoleman kohtaamisen kysymykset edelleen vastassamme" - vanhenemismuutosten ja sairaalloisten muutosten ero usein tulkinnanvarainen, tuolloin on tärkeä miettiä onko hoidon aloittaminen perusteltua? -Elämänlaatu paranee? -Oireet helpottuvat? -Mitkä ovat resurssit? 6. RYHMÄTYÖ: ESIMERKKIASUKAS "ERKKI" - 80v. ERKKI, entinen maanviljelijä, leski jo 20 vuotta, ei lapsia - TK:n kautta hoivakotiin, sijoituksen syynä kotonapärjäämättömyys, masennus, sekavuus, huimaus ja virtsankarkailu. - Diagnosoituina löytyy verenpainetauti, eturauhasen liikakasvu, kakkostyypin diabetes, korkea kolesteroli. - Lääkityksinä verenpainelääke, verensokeritaudin tabletti -lääke, eturauhasen liikakasvuun lääke, psyykelääke masennukseen, unilääke turvaamaan yöunta, huimauslääke, kolesterolilääke - Pohdi ryhmässä, miten monta lääkitykseen liittyvää muutosta/huomiota/seuranta-aihetta asukkaalla VOISI olla näiden taustatietojen valossa - Keskustellaan aiheesta lopuksi ja todetaan yhdessä, miten moninaiset asiat on huomioitava hoivakodin asukkaiden lääkityksissä
KIITOS! Ruusu Ruoslahti, muistihoitaja 2015, Suomen Psykologinen Instituutti Lähteinä kehitystyöni ja sen lähteet (Muistisairaan lääkehoidon seuranta hoivakodissa)