Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU



Samankaltaiset tiedostot
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Lasten kokonaisvaltainen liikunta. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

VALMENTAMINEN LTV

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus

Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus

YHDEN HARJOITUSKERRAN FYSIOLOGIA LTV

Lasten ja nuorten harjoittelusta fyysisestä näkökulmasta

Nuoren kasvu ja kehitys

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET

Nuoren kasvu ja kehitys. Tanja Komulainen LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

PELAAJAPOLKU C1 - B HARJOITUSRYHMÄT JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO VALMENNUS/TAVOITTEET TESTAUS KILPAJOUKKUEET C JA B HARRASTERYHMÄT (VALKOINEN)

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

Pitkäjänteinen fyysinen harjoittelu

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

FORMARE Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

Nuorten valmennuksen erityispiirteitä Jaana Ronkainen

TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

SPL Taitavuus / Leikkimaailma

Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat?

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri

PELAAJAPOLKU E1 - D2

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Jalkapallo, hyvää tahtoa ja kavereita!

Liikunta. Terve 1 ja 2

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

Elimistön tasapainotila homeostaasi

Yleisurheilijan ura. Suomen Urheiluliitto ry. Lajikarnevaalit Radiokatu Helsinki

Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu

Harjoittelun suunnittelu

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ominaisuuksien kehittäminen

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen


TAVOITTEENA terve ja menestyvä urheilija. Mikko Manner

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, Nuorten maajoukkue

Liikkuvuus ja stabiliteetti Koripalloharjoittelun tukitoimet

Jalkapallo Biologinen ikä

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

Sisällys. 1. Johdanto... 11

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

Pelastaja huolla lihaksistoasi

PELAAJAPOLKU Kiekkokoulu - F2

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

Koripalloilijan nopeusharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

PELAAJAPOLKU D1 - C2

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri

Luennon sisältö VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

Kilpauintikoulu luo pohjan seuran kilpauinnin opetukselle. Tavoitteena on saada Vesirallista tullut uimari kilparyhmään maksimissaan neljässä

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!

Herkkyyskaudet, harjoittelun pitkäjänteisyys ja monipuolisuus Harri M Hakkarainen

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

Kasva monipuolisuuteen. Kotka Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä

Murrosikäisen kehitys

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

POLKUJUOKSUHARJOITTELU & VALMISTAUTUMINEN ENSIMMÄISEEN POLKU- ULTRAAN. Juuso Simpanen & Miikka-Pekka Rautiainen Jalanjälki juoksuvalmennus

URHEILEVIEN LASTEN JA NUORTEN FYYSIS-MOTORINEN HARJOITTELU

AC Kajaani valmennuslinja 2017

Energiaraportti Yritys X

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

Juoksukoulu (

Sisällys. 1. Lasten ja nuorten valmennuksen suomalaiset mallit JOHDANTO... 15

Mitkä asiat ovat tärkeitä vuotiaiden urheilussa?

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta

Transkriptio:

Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU

Luennon sisältö Kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen Monipuolinen harjoittelu eri ikäryhmissä

Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu Pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua Kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta kasvuaikataulu ja nopeus sekä rytmi eroaa kullakin ihmisellä, kehon osalla ja elinjärjestelmällä Perimällä suuri vaikutus ( > 60%) kasvuennusteeseen, mutta vielä suurempi vaikutus kasvuaikatauluun Kasvuympäristöllä kuitenkin yllättävän suuri merkitys Esim. hermoston rakenteeseen ja moninaisuuteen voidaan lapsuuden monipuolisella liikunnalla ja harjoittelulla vaikuttaa

Ihmisen fyysinen kehitys Kehitys Solujen ja elinten ja elinjärjestelmien rakenteellinen ja toiminnallinen kehitys noudattaa myös pitkälti perittyä järjestystä ja aikataulua On osittain riippuvainen rakenteiden kasvusta, mutta ympäristöllä ja esim. harjoittelulla on todella suuri merkitys Esim. lihassolujen tulevaan määrään ja pituuteen ei voi juurikaan lapsuuden harjoittelulla vaikuttaa, mutta niiden toiminnallista kehittymistä nopeaan tai hitaaseen suuntaan ohjaa lapsuuden liikunta ja harjoittelu Aerobinen aineenvaihdunta ja rasvanpolttokyky myös kehitettävä ominaisuus jo lapsuudessa

Ihmisen fyysinen kypsyminen Kypsyminen tarkoittaa kehon rakenteiden, elinjärjestelmien ja sukupuolisten piirteiden sekä toimintojen kypsymistä aikuisen tasolle Kypsymisaikataulu ja nopeus hyvin yksilöllinen Vahvasti peritty ominaisuus, mutta ympäristöllä myös vaikutusta Biologinen ikä määritellään hyvin usein juuri kypsymisasteen perusteella Ulkoisten sukupuolimerkkien kypsymisaste Tytöillä kuukautisten alkamisikä Luiden kasvulevyjen kypsymisaste

Elinjärjestelmien luonnollinen kypsyminen

Hermoston kehitys Syntymähetkellä lähes kaikki hermosolut jo olemassa Ensimmäisien elinvuosien jälkeinen kehitys pääasiassa olemassa olevien hermoverkkojen ja niiden tukirakenteiden kasvua ja toiminnallista kehitystä => voidaan vaikuttaa MOTORISILLA ÄRSYKKEILLÄ Hermoston harjoitettavuus vahvasti perinnöllistä, mutta elinympäristön antamat ärsykkeet tärkeämpi tekijä ENNEN MURROSIKÄÄ HERMOSTON KEHITTÄMINEN TÄRKEÄÄ KAIKISSA LAJEISSA!! JOKA PÄIVÄ OHJELMASSA?? Taito Tasapaino / Ketteryys Nopeus TOISTOMÄÄRÄT!!

Lihaksiston kasvu ja kehitys Lihassolujen määrä ei lisäänny merkittävästi syntymän jälkeen Alle 45% aikuisiän lihassolusuhteesta on perittyä ympäristöllä ja aktiivisuudella on suuri merkitys Varhaislapsuuden liikunta voi ohjata lihassolujen toiminnallisuutta aerobiseen ja hitaaseen tai anaerobiseen ja nopeaan suuntaan LAPSUUDESSA TÄRKEÄÄ ON MONIPUOLINEN ÄRSYKE, JOLLOIN MYÖHEMMIN ON SEKÄ NOPEUS- ETTÄ KESTÄVYYSRESERVIÄ KÄYTETTÄVISSÄ ERI TYYPPISISSÄ LAJEISSA / KUORMITUKSISSA Voimaharjoittelusta hyötyä jo lapsuudessa, mutta voima kehittyy Ennen hormonaalista kypsymistä pääasiassa lihashermotuksen tehostumisella ja lihaksen sisäisten entsyymiaktiivisuuksien kehittymisellä Lihassolun kasvu tehokkainta vasta kasvupyrähdyksen loputtua (0,5-2 v) Keskivartalon ja monipuolisen ( sekä aerobisen että anaerobisen) lihaskunnon sekä lihaskoordinaation kehittäminen tärkeintä ennen kasvupyrähdyksen alkua LAPSUUDEN TOIMINNALLISET MUUTOKSET KATOAVAT HELPOSTI SÄÄNNÖLLISEN KUORMITUKSEN LOPUTTUA!!!

Tukielimistön kasvu ja kehitys Luuston kehitys Luiden pituuskasvu / -nopeus / -aikataulu vahvasti perinnöllistä Kuormitus lisää luun tiheyttä ja sietokykyä Luun tiheyden lisääntyminen tehokasta jo ennen kasvupyrähdystä Luuston kasvussa ja kehityksessä muutokset murrosikävaiheessa Selän ja yläraajojen suhteellinen pituus lisääntyy (lapsuuden pitkäjalkaisuus voi muuttua pitkäselkäisyydeksi Tyttöjen lantion ja poikien hartioiden leveys lisääntyy Huomioi tämä vamma-alttiudessa ja motoriikan häiriöissä!! Jänteiden ja nivelsiteiden kehitys Harjoittelu vaikuttaa jänteiden lujuuteen ja aistimusjärjestelmään jo varhaislapsuudessa Rasvakudoksen kasvu ja kehitys Vähäinen kuormitus lisää rasvakudoksen määrää (erityisesti rasvasolujen kokoa) Tytöillä rasvan kertyminen alkaa jo varhaisessa murrosiässä

Hormonaalinen kehitys Kasvuhormonin eritys Lisääntyy murrosiässä Levolla ja ravinnolla suuri merkitys Testosteronin eritys Lapsesta murrosikään murto-osa aikuisen erityksestä Murrosiässä voimakas lisäys Murrosiän jälkeen lihaksen koon ja voiman kasvu tehostuu Eritys sykäyksittäistä ja riippuu rasituksen / levon suhteesta sekä ravinnosta

Hengitys- ja verenkiertoelimistön kehitys Sydämen koko lisääntyy hitaasti, mutta toimintakyky (erityisesti pumppauskyky) eri tehoisen liikunnan vaikutuksesta jo lapsuudessa Hiussuoniston ja punasolujen määrään voi vaikuttaa jo lapsuudessa, vaikka tehokkainta lisäys on vasta murrosiässä Aerobisen (rasvanpolttoon osallistuvien) entsyymien määrä lisääntyy jo nuorena, mikäli aerobista kuormitusta on riittävästi Keuhkojen koon kasvu tapahtuu muun kasvun mukana, mutta toiminta tehostuu harjoittelun vaikutuksesta Aerobinen liikunta luo pohjan kaikelle muulle harjoittelulle!! Aerobista liikuntaa tulee olla ohjelmassa joka päivä!! Vähintään 200-400 kcal aerobinen energiankulutus joka päivä on peruskunnon kehittymiselle välttämätöntä

200 kcal kulutus ja laji

Sisäelinten kehitys Kehittyy syntymän jälkeen voimakkaasti Ennen murrosikää tasannevaihe Murrosiässä lopullinen kehitysvaihe Mm. munuaisten ja maksan kyky poistaa kuona- ja vierasaineita Ei lisäravinteita yms. lapsille!! Maitohappojen tietoinen kasauttaminen vasta murrosiän jälkeen mutta: Lapsi palautuu aikuista nopeammin < 10 sek mittaisista suorituksista ja palautusajat voivat olla aikuisia lyhyemmät sekä toistomäärät suuremmat!! Anaerobinen lyhytkestoinen suorituskyky varsin voimakkaasti periytyvää

Biologinen vs. kalenteri-ikä Biologinen ikä Biologisista kehitysmittareista arvioitu ikä Luustoikä Hormonit Sukupuoliominaisuudet jne. Kasvupyrähdyksen mukaan Erot voivat olla jopa 2-4 vuotta Kehitystaso voi valehdella tai peittää lahjakkuuden Huippu-urheilussa on mukana aikaisin biologisesti kehittyneitä, mutta myös myöhään biologisesti kehittyneitä Aikaisesta kehityksestä hyötyä voiman ja kestävyyden kehittämisessä? Hitaasta kehityksestä hyötyä taidon oppimisessa ja nopeusedellytysten luomisessa? Erityisesti tytöillä aikainen kehitys voi johtaa liian vähäiseen harjoitusmäärään ennen murrosikää

Voima ja kehitystyyppi

Pojan murrosikä Alkaa keskimäärin 11,5 v (10,5-13,5) Kestää noin 3 v (2-5 v) Murrosiän ensimerkit (kivesten kasvu) alkavat 1,5 v ennen kasvun kiihtymistä Kasvu suurimmillaan 2-3 v ensimerkeistä Kasvu loppuu n. 6 v murrosiän alusta POJILLA KASVUPYRÄHDYS ON HÄPYKARVOITUKSEN PUUTTUESSA VIELÄ EDESSÄ

Yhteenvetoa Ihmisen kasvu- ja kehitysaikataulu sekä perusrakenne on vahvasti perinnöllinen, mutta < 50% fyysisestä suorituskyvystä on perinnöllistä Eniten harjoitettavuus, taito, nopeus ja anaerobinen suorituskyky Vähiten voima ja aerobinen suorituskyky Kudosten toiminnallisuus eli suorituskyky riippuu vain osin perimästä ja fyysisestä rakenteesta SIIHEN VAIKUTTAA ENITEN LAPSUUDEN JA NUORUUDEN LIIKUNTA, HARJOITTELU, RAVINTO JA ILMAPIIRI Urheilumenestyksen ja pysyvän liikuntaharrastuksen perusedellytykset luodaan ensimmäisten 15 vuoden aikana JUNIORIVALMENTAJILLA SUURI VASTUU!!!

Yhteenvetoa HARJOITTELUN ON OLTAVA PITKÄJÄNTEISTÄ JA SUUNNITELMALLISTA Ennen murrosikää (5 : Lihashermotus / nopeus / taito Elinjärjestelmien ja motoriikan monipuolisuus Peruskunto ja lihaskestävyys Kimmoisuus + liikkuvuus Ympärivuotinen yksilöllinen kehitys Murrosiän jälkeen: Lihasmassan hankinta Kovat maitohappotreenit Puhtaasti lajinomaiset harjoitteet ja kilpailumenestykseen tähtäävä harjoittelu

Mitä sitten pitäisi tehdä? Taito-, nopeus- ja voimaharjoittelun aloittamiselle ei ole alaikärajaa! Joka päivä vähintään 1 h aerobista liikuntaa kaikissa ikäluokissa Keskivartalon lihaksistoa vahvistavia harjoitteita Tasapainoa, refleksejä, ketteryyttä, nopeutta JOKA PÄIVÄ!!!