Hanketietoisku Vaasassa 24.3.2010 Lyhyt johdatus hanketoimintaan www.rakennerahastot.fi
Yksi tukee yrityksiä kasvamaan ja työllistämään, toinen työllistää maahanmuuttajia, kolmas parantaa tulevaisuuden kilpailukykyä kouluttamalla teknologiaosaajia, neljäs vahvistaa alueellista tasa-arvoa. Yhteistä hyville, elvyttäville EU-hankkeille on realistinen toteuttamissuunnitelma ja toimiva yhteistyöverkosto. Sinäkin voit olla mukana lisäämässä organisaatiosi ja Suomen kilpailukykyä sekä hyvinvointia käyttämällä EU:n 1,7 miljardin euron vipuvoimaa, jolla ideat voidaan muuttaa kehityshankkeiksi ja käytännöksi. Tukea jaetaan kahdesta rakennerahastosta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Lähde mukaan elvyttävään hanketoimintaan Yritykset, järjestöt ja erilaiset organisaatiot voivat ottaa osansa EU:n tarjoamasta kehittämishyödystä helpoiten osallistumalla paikallisiin, alueellisiin tai valtakunnallisiin hankkeisiin. Kulut ovat varsin kohtuulliset ja hyödyt merkittävät. Hanketoiminnan punaisena lankana on uusien ratkaisujen ja toimintatapojen hakeminen, kokeileminen ja toteuttaminen sekä hyväksi havaittujen käytäntöjen levittäminen. Hyvien hankkeiden tulokset jäävät elämään normaaliin toimintaan, auttavat kasvattamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä turvaamaan tulevaisuutta. Rakennerahastotoiminnan periaatteena on, että hankkeessa on mukana ja siitä hyötyy useampi kuin kuin yksi toimija. Hanketoiminta synnyttää parhaimmillaan uudenlaista paikallista kumppanuutta ja verkostoja. Toimivassa verkostossa mukana olevat sekä saavat että antavat. Verkostolaskuopin mukaan 2 + 3 on paljon enemmän kuin 5. Eri osapuolten välisen yhteistyön verkonkutojana ja alueellisen hanketoiminnan kehittäjänä toimivat ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Siksi osallistumisesta EU-hankkeeseen ei voi odottaa suoranaisia taloudellisia pikavoittoja. Hankkeiden vetureina toimivat usein ns. hankeammattilaiset, kuten oppilaitokset, kunnat tai muut organisaatiot. Näillä on alueellasi todennäköisesti käynnissä jo lukuisia erilaisia hankkeita, sekä paikallisia että valtakunnallisia. Näistä muutama on esitelty seuraavilla sivuilla. Hankkeisiin haetaan toimijoita mm. ilmoittelun sekä järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden omien kanavien kautta. yrittäjyys yritystoiminta Työllisyys Osaaminen ja innovaatiot Kansa
Jos ideasi tarvitsee oman hankkeen Omalla hankkeella voit saavuttaa enemmän ja tarkempia tuloksia Kun sinulla on idea hankkeesta, jota voitaisiin rahoittaa osittain EU:n rakennerahastoista, testaa se vastaamalla kysymyksiin miksi, mitä, kenelle, miten, kuka, milloin ja missä. Selvitä tarve ja kysyntä suunnitelmallesi keskustelemalla sekä omassa organisaatiossasi että muiden toimijoiden ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Samalla käynnistät verkoston, joka tulevaisuudessa toimii hankkeesi tukena. Miksi ideasi ja suunnitelmasi toteutuminen on tärkeää? Osoita minkälaista lisäarvoa suunnitelmasi toteuttaminen tuo hyödynsaajille (osallistuvat ihmiset, yritykset, organisaatiot jne.) ja omalle organisaatiollesi. Pohdi mitä suunnitelman mukaan kehitetyille uusille toimintamalleille ja käytännöille tapahtuu hankkeen päätyttyä. Varmista, että suunnitelmasi sopii organi- saatiosi strategisiin tavoitteisiin, jolloin hankkeen toteuttaminen kehittää ja vie eteenpäin organisaatiotasi. Varmista vielä, kannattaisiko hanke toteuttaa kuitenkin yhteistyössä hankeammattilaisen kuten oppilaitoksen kanssa. Mitä tavoitteisiin pääseminen vaatii? Kirjaa selkeästi asiat, mitä pitää tehdä, jotta suunnitelmassasi määritellyt tavoitteet saavutetaan. Varmista, että suunnitelmasi on mahdollista toteuttaa lainsäädännön puitteissa. Perusta suunnitelmasi hankkeen hyödynsaajien ja sen toimintaympäristön huolelliseen analyysiin. Ketä suunnitelmasi hyödyttää ja ketkä voivat auttaa sinua? Mieti hyvin tarkkaan, kenelle suunnitelmasi on tarkoitettu. Mieti myös, mitkä tahot voisivat auttaa hyödynsaajien löytämisessä. Selvitä vielä, ketkä tulee saada mukaan hankesuunnitelman toteuttamiseksi. Varsin kohtuulliset kehittämiskustannukset EU-tuen edellytyksenä hankkeille on aina myös kansallinen rahoitus, eli valtion, kuntien ja projekteihin osallistuvien yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden oma rahoitusosuus. EU:n ja muun julkisen rahoituksen jälkeen hankkeeseen osallistuvan toimijan maksettavaksi jäävä osuus on varsin kohtuullinen, kun sitä vertaa osallistumisesta saatavaan hyötyyn ja kehittämispanostuksiin yleensä. Aina ei edes tarvita eurosuoritusta, vaan osallistujat panostavat hankkeeseen omaa aikaansa. Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EU-tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa kenttää. Hankkeessa on oltava mukana Euroopan unionin lisäksi myös muita rahoittajia. Hanketoteuttajalta vaaditaan pääsääntöisesti myös omaa rahoitusta hankkeeseen. Esimerkkejä oman alueesi hankkeista löydät seuraavilta sivuilta. EU:n rakennerahastojen arvioidaan vaikuttaneen yli 22 000 työpaikan ja runsaan 3 200 uuden yrityksen syntymiseen vuonna 2007 alkaneella ohjelmakaudella. Koko ohjelmakauden 2007 2013 työpaikkatavoitteesta on jo toteutunut lähes 44 prosenttia ja uusien yritysten tavoitteesta 24 prosenttia. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeissa on aloittanut yli 61 000 suomalaista. Määrä on lähes 14 prosenttia ohjelmakauden tavoitteesta. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamia hankkeita on käynnistynyt yli 5 000. invälistyminen Tasavertainen tulevaisuus Kestävä kehitys tasa-arvo
ELY-keskus on palvelutalo Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia on 15 ja niihin on koottu entisten TE-keskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston, sekä Merenkulkulaitoksen tehtäviä, muun muassa: yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut työllisyysperusteiset tuet ja työvoimakoulutus maatila- ja kalatalousasiat maahanmuuttoasiat EU:n rakennerahastohankkeet ympäristönsuojelu alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus luonnonsuojelu ympäristön tilan seuranta vesivarojen käyttö ja hoito maanteiden kunnossapito tiehankkeet liikenteen lupa-asiat liikenneturvallisuus joukkoliikenne ja saaristoliikenne ammatillinen koulutus, kirjasto-, liikuntaopetus- ja nuorisotoimen tehtävät. ELY-keskukset toimivat yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa. Maakuntien liitot alueensa yhteisen tahdon muodostajia Maakuntien liitot ovat kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimivia lakisääteisiä kuntayhtymiä. Liitot toimivat lakisääteisenä aluekehitysviranomaisena sekä maakuntakaavoitusviranomaisena ja ovat siten maakunnan johtavia suunnittelu- ja edunvalvontayksikköjä. Kunnalliseen demokratiaan nojaten ne ovat alueensa yhteisen tahdon muodostajia ja työskentelevät maakuntansa henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Liittojen toimialaan kuuluu myös muita, kuin laissa säädettyjä tehtäviä. Liitot toimivat maakunnan kehittämisen keskuksina. Ne ajavat maakunnan, sen kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja, tuottavat tutkimuksia, suunnitelmia ja selvityksiä. Maakunnan liitto on myös maakunnan eri vaikuttajatahojen yhteistyöorganisaatio. Maakuntien liittojen toiminnassa painottuvat sekä pitkäjänteinen suunnittelu että nopea reagointi ajankohtaisiin asioihin. Liitot toteuttavat ja koordinoivat runsaasti erilaisia kansallisia ja EUprojekteja. Liittojen palveluksessa on monipuolisesti koulutettu, ammattitaitoinen henkilöstö, jolla on kokonaisnäkemys alueen kehittämisestä. Keskeinen työskentelytapa on yhteistoiminta sidosryhmien kanssa. Maakunnan suunnittelussa ja muissa maakunnan kehittämistoimissa korostetaan visiointia ja strategista otetta. Tulevaisuuteen suuntautuneisuus on avaintekijä. Lähtökohtana on alueen omien voimavarojen vahvistaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen. Alueesi ELY-keskus tarjoaa asiantuntemusta: konsultointi- ja kehittämispalveluja, koulutusta, kehittämisprojekteja ja laajempia kehittämisohjelmia. ELY-keskuksilla on valmiina täsmä- ja tuotekehitysohjelmia. Tarjolla on mm. pk-yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin tuotteistettuja asiantuntijapalveluja ja analysointi- ja kehittämistyökaluja. Näistäkin monet toteutetaan rakennerahastojen tuella. Lisätietoja yrityspalveluista saa myös osoitteesta: www.yrityssuomi.fi yrittäjyys yritystoiminta Työllisyys Osaaminen ja innovaatiot Kansa
BOTNIA INTEGRATION Malli maahanmuuttajien ohjauskeskukseksi (ESR) Hanke kartoittaa alueellisen maahanmuuttajien ohjauskeskuksen tarpeen. Tavoitteena on luoda malli ohjaus- ja neuvontapisteestä, jossa moniammatillisen yhteistyön avulla eri viranomaisten kesken, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin kanssa, tarjotaan tietoa ja opastusta mm. työhön, opiskeluun, viranomaispalveluihin ja järjestötoimintaan liittyen. Ohjauskeskus palvelee maahanmuuttajien lisäksi esim. työnantajia, kuntia ja muita viranomaisia, jotka tarvitsevat kotoutumiseen ja maahanmuuttoon liittyvää tietoa. Ohjauskeskus tuo tietoa alueelle ja yhdistää toimijoita maahanmuuttaja-asioissa. Verkostotyö Hankkeen tavoitteena on kartoittaa verkoston työtavat ja yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa kehittää ja luoda yhteisiä työkaluja ja palvelumalleja, jotka edistävät maahanmuuttajien kotoutumista. Hanke kartoittaa myös millaisia toimia tarvitaan toimijoiden osaamisen tukemiseksi sekä miten ne toteutetaan. Työllistymistä edistävä toiminta Maahanmuuttajien työllistymisen ja kotoutumisen edistämiseksi hanke järjestää esim. kielikoulutusta sekä ohjaavaa koulutusta. Hankkeen tavoitteena on parantaa työnantajayhteyksiä. Kielikoulutuksen harjoittelujakson aikana hankkeessa toimijat vierailevat kieltenopettajan johdolla harjoittelupaikoissa ja antavat paikan päällä henkilökohtaista ohjausta ja vahvistavat yhteyksiä työnantajiin. Maahanmuuttajia on työllistynyt projektin kautta palkkatuella. Kohderyhmät Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen työ- ja elinkeinotoimistoissa työnhakijana olevat maahanmuuttajat, työnantajat, yritykset sekä yhteistyökumppanit kuten kunnat, erilaiset järjestöt, yhdistykset ja hankkeet, jotka edistävät maahanmuuttajien työllistymistä. Toteutusaika: 1.9.2008-31.8.2011 Lisätietoja: Katarina Fodge, katarina.fodge(at)mol.fi BOTHNIA WORK Työvoiman saatavuuden turvaaminen (ESR) Bothnia Work -hankkeen tavoitteena on auttaa turvaamaan työvoimaan saantia Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella. Autamme pieniä ja keskisuuria yrityksiä osaavan työvoiman etsimisessä EU- ja ETA-maista silloin, kun työntekijöitä on vaikea löytää kotimaasta. Teemme tiivistä yhteistyötä EURES- verkoston (eurooppalainen työnvälitysverkosto) kanssa. Autamme työnantajaa yhteydenpidossa työntekijöihin lähtömaissa sekä tuemme niin työnantajia kuin maahanmuuttajiakin alkuvaiheessa. Toimintamme on työnantajalähtöistä, eli liikkeelle lähdetään työnantajan tarpeista käsin. Suomeen työn perään tulleille, työssä jo oleville sekä lomautetuille työperusteisille maahanmuuttajille järjestetään kielikoulutusta. Myös maassa oleville työttömille ulkomaalaisille järjestetään ammattilista koulutusta. Esimerkiksi alueen ensimmäinen maahanmuuttajille suunnattu lähihoitajakoulutus käynnistyi joulukuussa 2009 ja pian on tulossa metallialan ammatillinen koulutus. Hyvät käytännöt Projekti on saanut aikaan yhdessä Euresin kanssa rekrytointimallin, jonka halutaan jäävän toimivaksi käytännöksi projektin päät- tymisen jälkeenkin. Tähän asti tulijamme ovat saaneet hyvin pitää työnsä ja lisäksi monien työperusteisten muuttajien perheetkin ovat muuttaneet Suomeen. Lisäksi kielikoulutuksesta on saatu hyvää palautetta. Verkostoyhteistyö Bothnia Work -projekti tekee yhteistyötä monien eri tahojen kanssa (viranomaiset, yritysjärjestöt, muut projektit, kolmas sektori) levittääkseen tietoa työperusteisesta maahanmuutosta. Kohderyhmät Projektin kohderyhmään kuuluvat alueelliset työnantajat, ulkomaiset työnetsijät, jo maassa olevat maahanmuuttajat sekä viranomaiset. Toteutusaika: 1.4.2008-31.8.2011 Lisätietoja: projektipäällikkö Riitta Lehtisalo, riitta.lehtisalo(at)mol.fi invälistyminen Tasavertainen tulevaisuus Kestävä kehitys tasa-arvo
InnoStart Pietarsaari (EAKR) InnoStart Pietarsaari -projektin tavoitteena on auttaa mikro- ja pk-yrityksiä lisäämään liiketoimintaosaamistaan, välittää tietoa eri osaamiskeskuksista ja kehittää yhteistyötä eri kehittäjäorganisaatioiden välillä Pietarsaaren seudulla. Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, on perustettu Avanso-yrityshautomo. Yrityshautomo antaa käytännön opastusta ja henkilökohtaista neuvontaa yrityksille, joilla on kasvuhalua ja -potentiaalia. Yrityshautomo on avoin eri alojen yrityksille, sekä aloittaville että jo perustetuille yrityksille. Tärkeimmät kriteerit yrityshautomoon valittaville yrityksille ovat yrittäjän sitoutuminen, avoin mieli, yhteistyöhalu ja riittävä kasvupotentiaali. Nämä asiat arvioidaan tapauskohtaisesti ja yrittäjille ilmoitetaan selvästi ne odotukset, jotka yrityshautomo asettaa osallistujille. Yrityshautomo pitää säännöllisesti tilaisuuksia liiketalouden ja kehittämisen aloilta voidakseen auttaa yrittäjiä parantamaan osaamistaan. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Yrityshautomo tarjoaa myös tilat yrityshautomoyrityksille dynaamisessa ja inspiroivassa ympäristössä, mikä luo mahdollisuuden yhteistyöhön muiden samassa tilanteessa olevien yritysten kanssa. Tällä hetkellä Avansolla on seitsemän aktiivista yrityshautomoyritystä ja n. 70 muuta on osallistunut yrityshautomon toimintaan. Palaute osallistuvilta yrityksiltä on ollut hyvin positiivista ja he ovat arvostaneet toiminnan käytännönläheisyyttä. Kiinnostus osallistumiseen on suurta. Toteutusaika: 1.1.2008-30.9.2010 Lisätietoja: projektipäällikkö Anne-May Lindgren, anne-may.lindgren(at)concordia.jakobstad.fi www.concordia.jakobstad.fi JEP Pedagoginen muutos juonneopetuksen implementointi (ESR) JEP-hankkeen lähtökohtana on ollut kehittää opetussuunnitelmia osaamispohjaisiksi ja paremmin työelämäyhteyksiä ja muuta TKI-toimintaa (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiot) tukevaksi ja tätä kautta rakentaa koulutustamme entistä paremmin työelämää palvelevaa osaamista tuottavaksi. Tämä lähtökohta tukee sekä EU:n laajuista että valtakunnallista kehityssuuntausta, joten se on Vaasan ammattikorkeakoulun ja alueellisen kehityksen sekä valtakunnallisen yhteistyön kannalta ollut erittäin onnistunut lähtökohta. Ensisijaisena kohderyhmänä on Vaasan ammattikorkeakoulun opetushenkilöstö, välillisinä kohderyhminä muu henkilöstö sekä alueen muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten henkilöstö. Projektin päätavoite JEP-hankkeen päätavoitteena on Juonne-OPSin jalkautus kaikille toimialoille ja TKI-toiminnan entistä vahvempi integrointi opetukseen. l Laajat osaamisperustaiset kokonaisuudet, joiden toteutukset sopivissa osissa, siten että opintojen edistyminen mahdollistuu l OPSien julkaisutavan ja kuvausten sisällön kehittäminen siten, että perustuvat osaamistavoitteisiin, vuositeemat. Projektin toiminta ja innovatiivisuus Sisäinen yhteistyö eri toimialojen, opetusalojen ja aineryhmien välillä on yhtenä edellytyksenä hankkeen päätavoitteiden toteutumiselle ja sen osalta mm. kielten ja ammattiaineiden integraatiossa ollaan jo pilotoitu uusia toimintamalleja mm. matkailun ja konetekniikan koulutusohjelmissa. JEP-hankkeen alkuvuoden seminaari järjestettiin 18.3.2010 kielten integraation teemasta (CLIL). Juonneopetussuunnitelma (JOPS) on jo käytössä kaikilla toimialoilla. JEP-hankkeen tavoitteissa ei ollut suoraan uusia tuotteita tai palveluita, mutta hankkeen aikana tuotetaan malleja ja toimintaohjeita, joita voidaan hyödyntää alueellisesti ja kansallisesti. Uusien yhteistyörakenteiden osalta pyrkimyksenä on löytää Vaasan ammattikorkeakoulun kannalta toimivin työelämäyhteistyön malli. Hankkeen alkuvaiheessa tuotettiin kielten ja ammattiaineiden integraatiomalli, jota on työstetty opettajien toimesta vuoden 2009 aikana. Kielten ja ammattiaineiden integraatiomallia tullaan esittelemään mm. JEP-hankkeen julkaisussa. Mallia kehittäneet opettajat ovat myös esitelleet ko. mallia jo syksyn 2009 aikana eri yhteyksissä valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin. Toteutusaika: 1.10.2008 30.9.2011 Lisätietoja: projektipäällikkö: Mira Pihlaja, mira.pihlaja(at)puv.fi www.puv.fi yrittäjyys yritystoiminta Työllisyys Osaaminen ja innovaatiot Kansa
Virtuaaliopetuksen pilotointi SecondLife (EAKR) Vaasan ammattikorkeakoulussa on syksyllä 2008 käynnistynyt Virtuaaliopetuksen pilotointi SecondLife-projekti. Sen tavoitteena on testata 3D virtuaalimaailman soveltuvuutta opetukseen. VAMK:n tarkoituksena on kehittää virtuaalinen oppimisympäristö opetuskäyttöön. Projektin kohderyhmät ovat Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan korkeakoulukonsortion rekrytointipiiriin kuuluvat ja koulutusta hakevat aikuiset ja nuoret. Yrityksille Second Life avaa uudenlaisia mahdollisuuksia yrityksien markkinointiin ja sen kautta uusien potentiaalisten asiakkaiden määrää voi lisääntyä. Projekti tarjoaa myös yrityksille mahdollisuuden kokeilla virtuaalimaailman käyttöä osana yrityksen toimintaa. Hanke päättyy kesäkuussa 2010 ja se on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Mikä on Second Life ja kuinka sitä hyödynnetään opetuksessa? Second Life on 3D virtuaalimaailma, käyttäjät luovat virtuaalihahmon (avatar), joka käyttää maailmanlaajuista 3D ympäristöä omalla tietokoneella toimivalla ohjelmalle. Palvelua ylläpitää Linden Lab yhtiö, joka myy ja vuokraa virtuaalimaata halukkaiden käyttöön. Oman tunnuksen luonti ja liikkuminen Second Lifessa on maksutonta, mutta kuten First Lifessakin, pitää Second Lifessakin käyttää rahaa ostoksiin. Palvelussa on käyttäjinä sekä yrityksiä, että yksityisiä ihmisiä ja virtuaalituotteiden ja palveluiden ennustetaankin kasvavan jatkossa nopeasti. Maailmalla Second Life-palvelua ja muita vastaavia 3D palveluita on otettu opetuskäyttöön. Pääpaino opetuskäytössä on ollut erilaisten simulaatioiden järjestäminen. Vaasan AMK:ssa projektin aikana on toteutettu Second Life virtuaalinen saari, jossa voidaan järjestää erilaisia opetuskokeiluja. Projektin tuottama lisäarvo Virtuaaliset 3D ympäristöt tarjoavat tulevaisuudessa mahdollisuuden realistisempia etäneuvotteluita kuin tämän päivät perinteiset videoneuvotteluratkaisut. Myös erilaiset opetuksen ja koulutuksen virtuaaliratkaisut ovat potentiaalisia käyttökohteita 3D ympäristöille. Projekti tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää käytäntöjä sekä kerätä kokemuksia virtuaaliympäristöjen käyttöstä. Toteutusaika: 1.11.2008-30.6.2010 Lisätietoja: Pekka Liedes, pekka.liedes(at)puv.fi www.puv.fi/sl/ ja www.secondlife.com invälistyminen Tasavertainen tulevaisuus Kestävä kehitys tasa-arvo
Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? Euroopan sosiaalirahaston tavoite on tukea työllisyyttä ja työllistymisedellytyksiä, osaamista ja palvelurakenteita kehittämällä. Euroopan sosiaalirahaston tuella voidaan edistää tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä, kehittää osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia tai kehittää järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa sekä aktivoivat ihmisiä osallistumaan ja tekemään työtä. Euroopan sosiaalirahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi työvoiman saatavuusongelman helpottamista nuorten työllistymistä nuorten koulutuksen keskeyttämisen alentamiseen pyrkiviä toimenpiteitä sellaisten joustavien rekrytointimallien kehittämistä, joilla voidaan vastata muutostilanteesta johtuviin työvoimatarpeisiin rakennemuutoksen vuoksi työttömäksi joutuneita henkilöitä työllistymään työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä työvoiman ikääntymisen vaikutuksiin varautumista henkilöstön osaamisen ja työorganisaatioiden kehittämistä pk-yritysten ja henkilöstön valmiuksien lisäämistä globalisaation kohtaamiseen uudenlaisen yrittäjyyden syntymisen edistymistä koulutuksen työelämävastaavuutta ja työelämään siirtymistä työperäistä maahanmuuttoa. Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmien tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla. Euroopan aluekehitysrahasto tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja verkottumisen edistämistä uusien ympäristöteknologioiden kehittämistä alueiden saavutettavuuden parantamista naisyrittäjyyttä palvelualojen uusia, luovia hankkeita yritysten sukupolvenvaihdoksen helpottamista pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä työllisyyttä edistävien toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittämistä. Muut rahoitusmahdollisuudet Euroopan unionilla on myös muita ohjelmia hanketoiminnan rahoittamiseksi. Maaseudun kehittämistä tuetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla ja elinkeinokalataloutta tuetaan kalatalousohjelmalla. Lisätietoa: www.maaseutu.fi ja www.mmm.fi. TEM/VCA 3/2010 Kysy lisää, kerro tarpeistasi Lisää tietoa paikallisista ja alueellisista hanketoiminnasta POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Hovioikeudenpuist. 19 A / PL 131 65101 Vaasa Kokkolan toimipiste Ristirannankatu 1 PL 240 67101 Kokkola Vaihde: +358 20 636 0140 Faksi: +358 6 329 6480 (Vaasa) Faksi: +358 6 832 6590 (Kokkola) etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/pohjanmaa Jouni Kytösaari, ESR-koordinaattori, ESR-hankkeet (TEM), puh. 050 312 8589 Marko Muotio, erikoissuunnittelija, ESR-hankkeet (OPM), puh. 040 531 8809 Juha Holmi, ESR-koordinaattori, ESR:n oman tuotannon hankkeet (TEM), puh. 050 312 8639 POHJANMAAN LIITTO Hietasaarenkatu 6 / PL 174 65101 Vaasa Puh. +358 (0)6 320 6500 Fax. +358 (0)6 320 6550 etunimi.sukunimi@obotnia.fi www.obotnia.fi Varpu Rajaniemi, aluekehitysjohtaja, puh.044 320 6561 Niklas Ulfvens, kehittämis- ja elinkeinopäällikkö, puh. 044 320 6563 Stefan Rannanpää, erikoissuunnittelija, puh. 040 721 9732 Lisätietoja myös: www.rakennerahastot.fi www.tem.fi www.oph.fi www.minedu.fi www.stm.fi www.ymparisto.fi www.liikennevirasto.fi www.mmm.fi www.finnvera.fi www.tekes.fi www.yrityssuomi.fi EU:n rakennerahastot, Yrittäjät, kauppakamarit, SAK, STTK, akava, ek, mtk, kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö www.rakennerahastot.fi