Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma 90 op Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä Yliopettajat: Lea Rissanen Pirkko Sandelin 3.6.2009 / Aini Ojala Eija Skarp
YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON KOHTAVAT KOULUTUSOHJELMAT OULUSSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN v. 2005 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN v. 2007 KUNTOUTUS v. 2008 KLIINISEN ASIANTUNTIJAN KOULUTUS V2009-2010 (yhdessä Turun amk:n kanssa) SOSIAALIALA v. 2009
YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 90 op Master s programme Ylemmän ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1. työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta 2. tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten. 3. syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä 4. valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn.
5. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen, 6. työelämässä vaadittava hyvä viestintä ja kielitaito ja 7. kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön (Valtioneuvoston asetus 423/2005).
Uusien koulutusohjelmaesitysten arviointi Tutkinnonomaisuus Vahvistaa amk:n rakenteellista uudistumista Potentiaalinen opiskelijamäärä Ammattikorkeakoulun profiilin vahvistaminen Osaamiskeskittymä ja resursseista huolehdittu Suunnitelman selkeys ja valmius Opettajien määrä ja koulutustaso ko. alueella (tohtorit; lisensiaatit)
Kliinisen asiantuntija koulutuksen tausta - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kliinisen osaamisen kehittämistarve ja pula osaajista - Kliinisen hoitotyön alueella tehtävänkuvat laajentuneet asiakkaat sairaampia - Kansainvälisesti kliinisen asiantuntijan tehtäviin suositellaan maisteritason/ylemmän amk tutkinnon suorittanutta henkilöä - Kokeneet ammattilaiset halusivat syvempää tietoa mm. sairauksien synnystä, patofysiologiasta, ennaltaehkäisystä, lääkehoidosta - Asiakkaiden ohjaus ja opetus keskeistä - perusteelliset ohjaus- ja opetustaidot edellyttävät em. asioiden syvällistä tuntemusta
Suunnitteluprosessi - Useita neuvotteluja työelämän edustajien kanssa; Oulun yliopistosairaala, alueen terveyskeskukset, kuntien edustajat, erikoistumisopintoja suorittavat opiskelijat - Yhteinen näkemys; tarvitaan laajaa osaamista ja asiantuntijuutta lähelle potilasta - Tarvitaan laaja-alaisia osaajia, joiden valmiudet voidaan hyödyntää yli sektorirajojen (vrt. erikoistumisopinnot) - Koulutus koskee aluksi sairaanhoitajia (sh, th, klö, ensihoitaja), koska heillä tarve suurin
OPISKELIJAKELPOISUUS Tutkintoa suorittamaan voi hakea henkilö, joka on -suorittanut sosiaali-, terveys tai liikunta-alan ammattikorkeakoulu- tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon. -hakijalla on oltava vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta.
Yleiskuvaus opinnoista Koulutusohjelman suorittanut on keskeisten kansansairauksien hoitotyön asiantuntija oman erityisalansa mukaisesti. Hän osaa kehittää hoitotyön auttamismenetelmiä sekä ohjaus- ja opetusprosesseja. Hän hallitsee hoidon laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin ja on oman alansa hoitoteknologian asiantuntija. Hän osaa toimia tiimin johtajana ja kliinisen osaamisen kehittäjänä.
Osaamislupaus Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelmasta valmistuttuaan sairaanhoitaja osaa kehittää hoitotyön auttamismenetelmiä, ohjaus- ja opetusprosesseja sekä välittää kliinistä asiantuntijuutta työyhteisöissä. Hän hallitsee hoidon laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin ja on oman alansa hoitoteknologian asiantuntija. Hän osaa toimia tiimin johtajana ja sen toiminnan kehittäjänä.
Ammattitehtävä Koulutusohjelman suorittanut on keskeisten kansansairauksien hoitotyön asiantuntija oman erityisalansa mukaisesti. Hän voi toimia erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa potilaan/asiakkaan kansansairauksien hoidon ohjaamisen/opettamisen asiantuntijana, tiimin johtajana ja sen osaamisen kehittäjänä.
Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelman opintosuunnitelma, 90 op Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Kliinisen hoitotyön osaaminen: Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelmakohtaiset osaamisalueet: - osaa hyödyntää eri tieteenalojen tietoa toimiessaan kliinisenä hoitotyön asiantuntijana, hoitaessaan ja ohjatessaan asiakkaita/potilaita, omaisia ja henkilökuntaa. Osaamisen kehittäminen kliinisessä hoitotyössä: - osaa kehittää omaa ja muun henkilökunnan kliinistä hoitotyön osaamista - osaa hyödyntää terveydenhuollon palvelujärjestelmän tuottamaa tietoa hoitamisessa - osaa kliinisen hoitoteknologian kehittämisen kliinisen hoitotyön alueelta ja syventää kliinistä osaamistaan kliinisen hoitotyön alueilta oman henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaan
Opintojaksot : 1. Hoitotieteellinen tieto ja eettiset kysymykset. Opiskelija hallitsee hoitotieteellisen tiedon ja eettiset kysymykset. Hän osaa toimia asiakas-potilas- ja perhelähtöisesti kliinisessä hoitotyössä. 2. Monitieteellinen tieto kliinisessä hoitotyössä; Opiskelija hallitsee keskeisten elinjärjestelmien fysiologian ja patofysiologian. Hän hallitsee kansansairauksien farmakologiaa sekä niiden lääketieteellisen ja psykologisen hoidon ja erityiskysymykset. 3. Syventävä kliininen hoitotyö. Opiskelija hallitsee kliinisen hoitotyön ydinosaamisen sekä ohjaus ja opetusmenetelmät. Hän osaa kehittää psykososiaalista hyvinvointia sekä käyttää hyvinvointiteknologiaa hoidon apuna. 4. Osaamisen johtaminen. Opiskelija osaa kehittää omaa ja tiimin osaamista sekä osaa soveltaa terveydenhuollon palvelujärjestelmän tuottamaa tietoa kliinisessä hoitotyössä. 5. Tutkimus ja kehittämisosaaminen. Opiskelija hallitsee tutkimus ja kehittämismenetelmiä ja osoittaa niiden käytön opinnäytetyöskentelyssään sekä kliinisen hoitotyön kehittämisessä. Opinnäytetyö 30 op. Opiskelija osaa soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä kliinisen hoitotyön ja sen toimintaympäristöjen haasteiden erittelyyn ja ratkaisemiseen. Hän hallitsee itsenäisen kliiniseen asiantuntijatyöhön liittyvän tutkimus ja kehittämistyön.
OPINNÄYTETYÖ 30 OP Opinnäytetyö (30 op, 810 tuntia) tehdään työelämän kehittämistehtävänä. Aihevalinnassa ensisijaisena lähtökohtana on opiskelijan oman työyhteisön ja toimintaorganisaation laajempi kehittämishanke, mihin opinnäytetyö integroidaan. Opinnäytetyö mahdollistaa sekä työyhteisöjen, organisaatioiden ja laajemmin alueen osaamisen hyödyntämisen ja kehittämisen että opiskelijan omia henkilökohtaisen kehittymisen. Työn ideointi, suunnittelu ja toteutus tapahtuvat yhteistyössä työelämän kanssa. Opinnäytetyössä opiskelija yhdistää kehittämis- ja tutkimusosaamisen, omaan ammattiin liittyvän osaamisen sekä yhteiskunnalliset ja alueelliset alan kehittämishaasteet.
Hakeminen Pohjakoulutusvaatimus Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ja kolmen vuoden työkokemus. Haku valtakunnallisessa yhteishaussa. Valintakoe; pääsykoekirjat Koskenvuo Kimmo; Sairauksien ehkäisy. Duodecim (2003) II uudistettu painos. Luvut: 3-17 Hirsjärvi S. Sajavaara, P. & Remes P. (2007) Tutki ja kirjoita. 13-14 osin uudistettu painos. Helsinki: Tammi.
Toteutus Koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Lähiopetusta on pääsääntöisesti 2 pv/kk, jonka lisäksi opiskellaan ryhmässä ja itsenäisesti verkkoympäristöjä hyödyntäen Erikoistumisopintoja ja muita vastaavia korkeakoulutasoisia opintoja voidaan lukea hyväksi Opinnäytetyö
Lähteitä Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä. 2007. http://www.minedu.fi/opm/koulutus/artikkelit/bologna/index. html). Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen. http://www.pkamk.fi/ects/materiaali/ammattikorkeakoulut%2 0Bolognan%20tiellä%20012007.pdf Arene, Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto & Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto.2009. Oppimisesta osaamiseen: aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Arvioinnin ja kehittämisen kohteet opinto-opas 2008 2009 sisältämät osaamisperustaiset opintosuunnitelmat (http://www.oamk.fi/opiskelijalle/rakenne/opinto-opas/). Auvinen, P. 2006. Opetuksen suunnittelusta oppimisprosessin suunnitteluun. Eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (http://ec.europa.eu/education/policies/educ/eqf/com_2006_ 0479_en.pdf) Kansallisessa korkeakoulututkintojen viitekehyksessä. (http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/200 5/liitteet/opm_265_tr04.pdf?lang=fi) Kansainvälinen toiminta. http://www.oamk.fi/esittely/kvtoiminta/ http://www.oamk.fi/esittely/kv-toi-minta/ Koli, H. & Silander, P. (2002) Verkko-oppiminen. Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja. OAMK http://www.oamk.fi/amok/oppimat/lo/opetusmenetelmat06a/i ndex.html Opetushallitus - Edu.fi http://www.edu.fi/page.asp?path=498,530,1312,28010,28011,2 8012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE - ohjelma 2008 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008: 6. Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (2003) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030352 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (2005) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050423 Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta (2005) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050426
Esimerkkejä opinnäytetöistä ylemmissä amk tutkinnoissa Mini-interventio-toimintamallin kehittäminen päihdeongelmaisten hoidossa OYS:n yhteispäivystyksessä Sotaveteraanien ODL:n kuntoutuksen vaikutusten arviointi Lihavien lasten ravitsemusohjauksen kehittäminen OYS:n erityisvastuualueella. Hyvinvointikertomus Posion kuntaan
Ikääntyvien ravitsemus Ainolakodissa Ikäihmisten palveluohjauksen ja kotikäyntien kehittäminen osaksi kotihoidon toimintaa Kainuun maakuntayhtymässä Sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen OYS:n erityisvastuualueella Psyykkinen hyvinvointi Muhoksen terveyskeskuksessa Tyyppi 2 diabeetikon riskiryhmän silmänpohjaseulonta