Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita. syksy 1985 osa 2

Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita syksy 1985 osa 2

SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN 11.10.1985 1 (9) EC36 VENT (Tavarat) A H N N A T 1 YLESTÄ Vientihintojen nousu hidastuu nopeasti ennusteperiodilla Tähän on kaksi, kansainväliseen inflaatiokehitykseen vaikuttanutta syytä: a b Raaka-aineiden hinnat laskevat ensi vuoden lopulle asti. Myös öljyn hinnan voimakas putoaminen eurooppalaisissa valuutoissa vähentää inflaatiopaineita. OECD-maissa korkeana pysyvä työttömyysaste pitää myös kotimaiset kustannukset kurissa, jolloin kunkin maan kotimaista alkuperää oleva inflaatio säilyy alhaisena. Molemmat tekijät heijastuvat myös Suomen vientihinnoissa. Myöskään Suomessa kotimaisista kustannuksista ei synny järin suurta painetta vientihintoja kohtaan. Kevään ennusteeseen verrattuna vientihintojen nousu jää hitaammaksi kansainvälistä inflaatiota koskevien tarkistusten mukana. Tosin puutavarateollisuuden hintojen voimakkaampi tarkistus alaspäin kuluvana vuonna lisäsi vaikutusta. 1983 1984 1985 1986 1987 Vientihinnat 6.5 5.8 3.5 0.1 2.4 HWWA (FM) 20.6 9.6-7.1-8.7 1.1 (plo energia) OECD 17.4 7.6 5.2-1.3 0.6 BKT defl. (FM) SVT 8.4 2.7 4.7 4.2 3.2 BKT defl. (FM) Suhteeliset 6.5-4.5-3.4-1.6 0.5 yksikkötyökustannukset, % Vientihintojen taso on ennusteperiodin lopussa (1987) selvästi alempana kuin SVT-maiden BKT-deflaattori verrattuna vuoteen 1984 (kuviot A ja B). Lisäksi voi todeta, että vientihintojen suhde kotimaiseen BKT-deflaattoriin on laskeva ennusteperiodilla (samoin kuin tuonnissakin) (kuvio C), mikä merkitsee ulkomaankaupasta syntyvien inflaatiopaineiden alenemista.

SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTOR RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN 11.10.1985 2 EC36 2 VENTHNNAT TOMALOTTAN 2.1 Metsäteollisuus TAULUKKO 2 %-muutoksia Edellä oleva merkitsee, että ns. tradeables-hyödykkeiden suhteelliset hinnat jäävät tavanomaisesta suhdannekuvasta poiketen suhteellisen alhaiselle tasolle verrattuna non-tradeables hyödykkeisiin. Tätä voidaan perustella kolmella seikalla. Ensiksi, pääomakantaa jää keskimäärin edelleen käyttämättä. Toiseksi, teollisuusyritykset eivät ole kovin paljon lisänneet työvoimaa, jolloin yksikkötyökustannukset teollisuudessa ovat laskeneet. Kolmanneksi, korkeista koroista johtuen spekulatiivinen kysyntä jää alhaiseksi. 1983 1984 1985 1986 1987 Vientihinta 10.9 7.0-5 -4.0 8 puutavara (kuvio D) HWWA (FM) 21.1 9.6-7.1-8.7 1.1 (pl. energia) Vientihinta 1.8 10.5 4-1 1 paperiteoll (kuvio El SVT 8.4 2.7 4.7 4.2 3.2 BKT defl. (FM) Suhteelliset 6.4-4.5-3.4-1.6 0.5 yksikkötyökust. Kantohinnat 1.9 9.9 5.5-1 +2 Tietystä perushyödykkeen luonteesta huolimatta metsäteollisuuden vientihinnat ovat vaihdelleet lievemmin kuin raakaainehinnat yleensä. Tähän on ilmeisesti vaikuttanut stabiilimpien kysyntätekijöiden lisäksi joustavampi tarjontakäyttäytyminen suuresta työvoimakustannusten osuudesta johtuen. Kun lisäksi muuttuvista kustannuksista energian hinta pysyy ennustejaksolla alhaisena (merkityksellistä paperiteollisuudessa) ja kotimaisista kustannustekijöistä, kantohinnat eivät nouse kovin korkealle. Puutavarateollisuuden vientihinnan kuluvana vuonna alkanut lasku jatkuu ensi vuoden puleen väliin, jolloin ne kääntyvät nopeutuvaan nousuun. Paperiteollisuuden hinnat säilynevät suurin piirtein nykytasollaan ensi vuoden puoleen väliin saakka, jonka jälkeen hinnoissa tapahtuu pieni notkah-

SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN 11.10.1985 3 EC36 dus alaspäin. Uusi 1987 kuluessa. nousu hinnoissa lähtee liikkeelle vuoden 2.2 Metalliteollisuus TAULUKKO 3 %-muutoksia Vientihinta metallituotteet 1983 9.6 1984 1985 1986 1987-0.2 3.5 2.5 2 Perusmetalli 3.8 11.2 4.5-3 3 SVT 8.4 2.7 4.7 4.2 3.2 BKT defl. (FM) Suhteelliset 6.4-4.5-3.4-1.6 0.5 yksikkötyökust. HWWA (FM) (pl. energia) 2.3 Muu teollisuus TAULUKKO 4 %-muutoksia Vientihinnat 21.1 9.6-7.1-8.7 1.1 Metallituoteteollisuuden vientihinnat nousevat samassa tahdissa SVT-maiden BKT-deflaattorin kanssa. Voimakkaat vientiponnistukset sekä itään että länteen eivät antane mahdollisuutta inflaatiovauhtia ylittävään hinnoitteluun. 1983 1984 1985 1986 1987 Elintarviketeollisuus 9.0-4.3 0 2 3 Tekstiiliteollisuus 10.8 4.6 5 3.5 2.5 Kemian teollisuus 7.3 4.4 4.1-4.3 4.9 dänviennin supistumisen aiheuttama liikakapasiteetti elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa ja siitä seuraavat paineet lännenvientiin pitävät vientihintojen tasoa alhaalla suhteessa SVT-maiden BKT-deflaattoriin. Kotimaiset kustannukset alkavat tosin ennusteperiodin lopulla painaa hintoja ylös. Euroopassa vallitsevasta liikakapasiteetista ja merkittävän kustannuskomponentin, öljyn, hinnan alhaisuudesta johtuen kemian teollisuuden vientihinnat ovat jääneet selvästi jälkeen

SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN 11.10.1985 4 EC36 sekä HWWA-indeksistä että muista hinnoista. Vuonna 1984 kemian teollisuuden viennistä n. 45 % oli öljyn jalosteita eri muodossa. B VE N NlN 1 KOKO VENT 1.1 Yleistä M Ä Ä R Ä Koko viennin määrä kasvaa ennusteperiodilla melko verkkaisesti. Kuluvana vuonna lännenviennin hidasta kasvua kompensoi melko voimakas idänviennin kasvu. Vuonsina 1986 ja 1987 idänviennin supistuminen vetää koko viennin kasvuprosentin lähelle nollaa. Viennin tulovaikutus kansantalouteen on kuitenkin tänä vuonna viimevuotista voimakkaampi huolimatta lännenviennin lähes nollakasvusta (ks. lännenvientiin vaikuttavat tekijät). TAULUKKO 1 %-muutoksia Viennin määrä Koko vienti, tav. Lännenvienti dänvienti SVT-maiden tuonti SVT-maiden BKT Suomen vientimarkkinat (pl. SEV) 1983 1984 1985 1986 1987 3.9 9.7 3.4 0.9 0.3 5.9 16.6 1.3 3.3 0.8-1.1-12.5 12-8 -2 2.3 7.8 7.1 2.9 3.3 2.3 2.8 2.7 2.3 2.1 1.4 7.1 5.9 3.3 3.7 Maailmankauppa 0.9 8.7 5.4 3.7 3.7 1.2 lännenvienti lännenviennin määrän voimakas kasvu 16.6 % vuonna 1984 johtui osin laivojen viennin (ks. metalliteollisuus) ja DDR:n omistaman, Suomessa jalostettavan öljyn viennin kasvusta. Kysynnän puolelta katsottuna viennin vaihtelut ovat olleet hyödykerakenteesta johtuen voimakkaampia kuin SVT-maiden tuonnin vaihtelut (ks. myös suhteellisia vientihintoja). Tarjontatekijöistä katsottuna idänviennistä vapautunut kapasiteetti nosti lännenvientiä. Myös laman aikana jatkunut investointitoiminta on pitänyt kapasiteetin kilpailukykyisenä. Toisaalta vienti-

SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN 11.10.1985 5 EC36 Lännenvienti plo plo hintojen kehitys jää melko vaisuksi ja vientihintojen suhde BKT-deflaattoriin laskee nopeasti ennusteperiodin loppuun (ks. kuvio 1). Tosin tämä kompensoituu osin avoimen sektorin nopeammalla tuottavuuskehityksellä ja mahdolliset vaikutukset vientikapasiteettiin jäävät pääosin ennustehorisontin ulkopuolelle. 1984 1985* 1986* 1987* 16.6 1.3 3.3 0.8 laivat 11.0 6.1 3.3 0.8 laivat ja Neste 9 9 3.5 0 Suomen vientimarkkinat 7.1 5.9 3.3 3.6 Suht. yks. * ennuste työkustannukset -3.7-3.4-1.6 0.5 Ennusteen lähtökohtana on yleensä mallin antama ennuste, johon erityyppiset poikkeustekijät aiheuttavat korjauksia. Ennustehorisontin pidetessä pitäisi kuitenkin kumulatiivisen eron malliennusteen ja korjatun ennusteen välillä hävitä. Jos lasketaan vuoden 1984 toteutunut kehitys ja kolme ennustevuotta, niin lännenviennin kasvu on suurinpiirtein sama kuin markkinoiden kasvu. Kun laivat lasketaan mukaan, on lännenviennin keskimääräinen kasvu vv. 1984-87 hiukan markkinoiden kasvua nopeampaa huolimatta kilpailukyvyn ll menetyksistä. Metsäteollisuuden keskusliitto on korjannut alaspäin omia ennusteitaan puutavarateollisuuden osalta. Heidän mukaansa puutavarateollisuuden viennin volyymi supistuisi -7 %. Paperipuolella näkemyserot ovat marginaalisia. Vuosien 1986-87 osalta voi todeta, että mikäli kv. ennusteen kuva raaka-ainemarkkinoista ja suhdannekehityksestä on oikea, ei metsäteollisuudelle näistä vuosista syntyne kovin syvää lamaa, mikäli kotimaiset kustannustekijät pysyvät kurissa. Metalliteollisuus. Kuluvana vuonna metalliteollisuuden lännenviennin kasvu (pl. laivat) ennakoidaan olevan noin 20 % ja viennin kasvu on erityisen suurta konepuolella (esim. paperikoneet). Vuonna 1986 ja 1987 vienti vielä kasvaa. Kevään ennusteeseen verrattuna vuoden 1986 vientilukuja on korjattu ylöspäin. Vuosi 1987 on tosin melkoinen kysymysmerkki metallituoteteollisuudelle. nvestointikysynnän rakenteen muutos saattaa pudottaa melkoisesti määrälukuja (erityisesti metsäteollisuuden koneet). Yhteenveto. Pois luettuna raaka-aineiden hintakehityksessä tapahtunut lievä heikentyminen, niin karkeasti ottaen kuva

SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN 11.10.1985 6 EC36 tulevasta kehityksestä on säilynyt kevään ennusteen mukaisena. Kuvaa tukee myös se, että kaikilla päätoimialoilla kehitys on ollut ennusteen mukaista. Keskeiset epävarmuudet ovat vuoden 1987 kehityksessä ja dollarin kurssissa. 1.2 dänvienti Problemaattisin osa vientiennusteessa on oletus idänviennistä, koska siihen vaikuttavat erilaiset kauppapoliittiset toimenpiteet, kuten viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet. KT-osasto otti lähtökohdaksi idänkaupanosaston vientiennusteen. Tähän valintaan liittyy epävarmuustekijöitä. Lännenviennin suhteellisen hyvästä menestyksestä huolimatta ennusteperiodin lopussa syntynee poliittisia paineita idänviennin lisäämiseksi. dänviennin määrän osuus koko viennistä kasvaa kuluvana vuonna ja ensi vuonna. 2 VENNN MÄÄRÄ TOMALOTTAN (ks. myös yrityssektorin raportti) 2.1 Metsäteollisuus (kuvio 2E) TAULUKKO 2 %-muutoksia Viennin määrä 1983 1984 1985 1986 1987 Puutavara -0.3-3.8-2 -4 5 Paperi 8.4 10.4 7 1-2 - siitä: itä -1.1 (osuus 1983 18.1 %) -1.1 3.8 0.6-10.9 TAULUKKO 3 Viennin määrään vaikuttavat tekijät 1985 1986 1987 Tarjonta Kapasiteetti Kantohinnat (ks. kuvio) Suht. yksikkötyökustannukset o + o + + o Kysyntä Suht. hinnat Aktiviteetti o + o + + Muut tekijät EEC: tullien poistaminen Puupula + + + + o +

SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTOR 1 RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN 11.10.1985 7 EC36 2.2 Metalliteollisuus (kuvio 2F) TAULUKKO 4 %-muutoksia Kevääseen verrattuna puutavarateollisuuden vientiennuste on huomattavasti pessimistisempi. Sahojen kannattavuus on huomattavasti heikompi sekä kuluvana että ensi vuonna kuin keväällä arvioitiin. Vientihinnat ovat laskeneet odotettua nopeammin, samoin kantohintojen nousu oli odottamattoman suuri. Toisaalta Ruotsissa kantohinnat ovat nousseet viime aikoina hyvin voimakkaasti. On luultavaa, että puupulan poistuttua suomalaiset pystyvät valtaamaan takaisin menettämiään markkinaosuuksia. Kevään ennusteeseen verrattuna paperiteollisuuden vientiennusteessa olennainen muutos on idänviennin kasvun voimakas supistuminen. Lännenviennin ennuste on suurin piirtein ennallaan. Paperiteollisuuden vientiä lisää EEC-a1ueen tullien 10ppuerienkin poistuminen vuoden 1984 alusta lähtien. Toisaalta protektionistiset paineet EEC:ssä (erityisesti Ranskassa) skandinaavisia tehokkaita paperintuottajia vastaan ovat viime aikoina voimistuneet. Tosin mahdollisia konkreettisia toimenpiteitä on odotettavissa vasta seuraavassa 1askusuhdanteessa. Lisäksi Pohjois-Amerikan sisäinen kysyntä- ja tarjontatilanne antaa vielä toistaiseksi tilaa suomalaisille toimittajille. Dollarin oletettu heikkeneminen alkaa rassata metsäteollisuuden vientiä ensi vuoden lopulta alkaen. Tosin hintaerot Euroopan ja USA:n markkinoilla eivät vielä kokonaan kuroudu umpeen ennusteperiodin aikana. Viennin määrä 1983 1984 1985 1986 1987 Meta11 in _ perusteollisuus 20.6 7.4 9-5 o Metallituoteteollisuus -2.5 14.2 6 4-1 dänvienti 7.2-20 12-8 -2 TAULUKKO 5 Metalliteollisuuden lännenviennin määrään vaikuttavat tekijät 1985 1986 1987 Kysyntä Aktiviteetti Suht. hinnat ++ o + o o Tarjonta Kapasiteetti Suht. yksikkötyökunnukset + o + +

SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN 11.10.1985 8 EC36 2.3 Muu teollisuus TAULUKKO 6 Viennin määrä Koko muu teoll i suus dänvienti Elintarviketeoll. Tekstiil iteoll. Kemian teolle Metallin perusteollisuudessa viime vuoden alkupuolella tapahtunut viennin erittäin nopea nousu jatkuu vielä kuluvana vuonna. Protektionistinen puristus saattaa kuitenkin jatkossa aiheuttaa ongelmia, Euroopassahan liikakapasiteetti on alalla subventioista yms. tekijöistä johtuen huomattava ennusteperiodin loppuun. Samoin USA:ssa ollaan rajoittamassa lisää Euroopan teräsvientiä. Metallituoteteollisuudessa lännenvienti elpyi viime vuonna kolmen vuoden laman jälkeen. Viime vuoden lännenviennin voimakas kasvu johtui tosin pääosin laivatoimitusten ajoittumisesta. Muiden metallituotteiden lännenviennin kasvun huippu ajoittuu kuluvalle vuodelle. Lähitulevaisuudessa Ruotsin viennin voimakas ekspansio on lisäämässä merkittävästi Suomen alihankintavientiä Ruotsiin. Myös ensi vuonna metallituoteteollisuuden vienti, erityisesti konepajapuolen, jatkuu voimakkaana. Metalliteollisuuden oman vientikyselyn mukaan yritysjohtajat ovat selvästi tietoisia kv. inflaation hidastumisesta. Siten suhteellisista hinnoista ei ainakaan ennusteperiodilla pääse syntymään vientiä rajoittavaa tekijää. 1983 1984 1985 1986 1987 2.7 10.9-2.7 1.2 2.9-12.7-6.2 5.9-7.9-8.5 8.5-7.1 5 0-3 -17.3 7.5 2 0-2 19.9 14.3-6.7 0.4 8 TAULUKKO 7 Vientiin vaikuttavat Kysyntä (Länsi) Aktiviteetti Suhteelliset hinnat Tarjonta Kapasiteetti Suht. yksikkötyökustannukset 1985 1986 1987 + + + o + (-) + +

SUOMEN PANKK Pentti Forsman/AR SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN 11.10.1985 9 EC36 Kemian teollisuudessa (pl. Nesteen vienti) idänviennin supistumista kompensoi lännenviennin reipas kasvu. Nesteen viennin supistumisen seurauksena koko kemian viennin määrä laskee kuluvana vuonna. Elintarvike- ja tekstiiliteollisuus eivät pääse määrällisesti lähellekään 1981 huipun tasoa. Tekstiiliteollisuuden ongelmana on lisäksi Ruotsin markkinoiden hidas kasvu. C EPÄVARMUUDET Suomen ongelmana on 1910-luvun alusta ollut vientimarkkinoiden hidas kasvu. Euroopan hidastunut taloudellinen kasvu, joka ei ennustejaksolla kiihdy paljoakaan, heijastuu kysyntävaikutuksen lisäksi sekä vaihtosuhteen että lisääntyvän protektionismin kautta Suomen vientiin. Hitaasti kasvavilla markkinoilla osuuksien valtaaminen tapahtuu (laadun lisäksi) alempien hintojen kautta, mikä heikentää vaihtosuhdetta. Protektionismi heikentää myös vaihtosuhdetta subventioiden hintoja alentavan vaikutuksen vuoksi. Pääasiallisesti protektionismi vaikuttaa viennin määrään lisäämällä kustannuksia, joita sopeutuminen erilaisiin kotimaista tuotantoa suosiviin määräyksiin, ym. piilorajoituksiin edellyttää. Monet huomioitsijat pelkäävät protektionismin lisääntyvän Euroopassa, mikäli tällä hetkellä menossa oleva nousukausi jää matalaksi ja työllisyystilanne ei kovin paljon korjaannu. Kaupan esteiden lisääminen kohdistuisi virallisesti tietysti Japania vastaan, mutta todennäköisesti myös Suomi joutuisi kokemaan vastaavia toimenpiteitä, kuten esim. Ranskassa hiljakkoin kuullut syytökset Suomen paperiteollisuuden tehokkuudesta jo osoittavat. Toinen epävarmuustekijä on valuuttakurssien kehitys. Dollarin kurssikehitys on selvästi parantanut metsäteollisuuden kannattavuutta suhteessa muihin. Dollarin voimakkaalla laskulla olisi päinvastaiset vaikutukset. Dollarin lisäksi myös rupla on käyttäytynyt ennakoimattomasti. Mikäli rupla menee dollarin mukana alas, niin myös itäviennin markkamääräinen hinta heikkenee, koska laskutus tapahtuu ruplissa. Valuuttakurssien voimakkaat heilahdukset lisäävät myös suhteellisten hintojen vaihtelua. Vaikka valuuttakurssi-indeksi pitää keskimääräisen kilpailukyvyn ennallaan, niin osalle yrityksistä koituu suuria vaikeuksia, koska sopeutuminen on hidasta ja kallista. Siten valuuttakurssien vaihtelulla saattaa olla selvä rakenteellista työttömyyttä lisäävä vaikutus. JAKELU KT:n johto " tutkijat " aktuaarit " laskentahenkilöstö S. Hämäläinen

KUVO 1 VENTHNNAT A. KOKO VENT. YKS.ARVO SVT-MAOEN BKT OEFLAATTOR (FM) %~----~------_r------~----~ 8~OKO VENNN YKS.ARVO/SVT-MAOEN BKT OEFLAATTOR (FM) nd.=-----~-------r------~----~ 40E---~~-------+------~----~ 110~----~~.----+-------r----~ 30F---~~-------+------~------4 100~--~~---T=-~------~----~ 20E---~~-------+------~------4 90E---+-~-------+------~----~ BO~~--~-------+-------r----~ c. KOKO VENNN YKS.ARVo/BKT DEFL 80=100 nd. = - - 100 - (1 ~ Af ~ \ 95 ~ V~ 90 B5 80 75 =~ t = ~ "J = = ; 1965 70 75 80 85!\ [ [ [ 90 ~UTAV.TEOL.VENNN YKS.ARVo HWWk R-AN.PL. ENERGA (FM) %r------,------~------~----~ 50~--~~-------+------~----~ ~~~-4~-------+------~----~ E. PAPERTEoL. VENNN YKS.ARVo SVT-MADEN BKT OEFLAATToR (FM) %~----~------~-------r----~ FMET.TUOTETEOL. YKS.ARVO SVT-MAOEN BKT OEFLAATToR (FM) %r------,------~------~------~ 50~---T~-------+------~----~ 20~---+~-r~---+------~----~ 25~--+--#-------+------~----~ 0~~---4+r-----+------~~--~ 0~-----4-------+----~~------~ 2-0ct-85

KUVO 2 DÄNVENNN MÄÄRÄ ~. LÄNNENVENNN MÄÄRÄ KOKO VENNN MÄÄRÄ VENNN MÄÄRÄ o VENNN MÄÄRÄ: METSÄTEOLLSUUS ). VENNN MÄÄRÄ: METALLTEOLLSUUS VENNN MÄÄRÄ: MUU ----. l=-----~------~------~----~ 30~--~-+-------~--------~-----~ 20E-~----+-----~~~--~---~-----~ 20E-r-~r+------~~r-------r-----_4-10er--~~--------4_---~r-r-------_4-20E-----~--------4--------~------4-10E----+~--------~~-----~-----4-20 E-----Hf--------t------+_ -----1 LÄNNENVENNN MÄÄRÄ SVT-MADEN TUONNN MÄÄRÄ SUOMEN VENTMARKKNAT DÄNVENNN MÄÄRÄ/KOKO VENNN MÄÄRÄ Sr-----~--------~------~----~ 25r-------~-------!+~~--+--------! -10 20-20 15-30 75 80 85 90 10 75 80 85 90 -. LÄNNENVENNN MÄÄRÄ: METSÄTEOL. OECD-MADEN BKT MÄÄRÄ s ---- - +. LÄNNENVENNN MÄÄRÄ: MET.TUOTETEOL. SVT-MADEN BKT MÄÄRÄ S --- 40 25 30 0-25 ~- 20 10 0-10 -60 75 80 85 90-20 75 80 85 90 3-0ct-B5

VENNN YKSKKÖARVONDEKS, %-MUUTOS EDELLSEN VUODEN VAST. NELJÄNNEKSESTÄ % c: :::J% 40 L 1\ t-:j 40 30',, +-.------~-------+------~~--..-!- 30 20',, --+-- ---- 20 10 A" lo' - '<}, '< p... ~ 10 \ r, 7 0 1 -, r o -10 1974 78 78 80 82 84 86 88 10 3-0ct-86

SUOMEN LÄNNENVENNN MÄÄRÄ (PL.ÖLJYTUOTTEET).1980=100 SUOMEN VENTMARKKNAT. 1980=100 ------ Log.ast. Log.ast. 1251 joo-- 1125! 1001 1 ~~-- 1:/ i100 --i! ~.- \!! 75 75 / / ~ ".- " / ~ i ~ / : 50 70 72 74 76 78 80 82 84 86 50 --j, 1 25-Sep-B5

SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 1 (7) LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN 1.10.1985 EC28 TUONT 1 Tuontiennusteen keskeiset piirteet ja epävarmuudet Maailmanmarkkinahintojen aleneminen ja sen vaikutukset tuontihintainflaatioon ovat tämän ennusteen keskeisin ongelma. Dollarin kurssiin ja raakaöljyn hintaan liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, koska alenemispaineet ovat käyneet entistä ilmeisemmiksi. Ennusteessa on oletettu aleneva dollarin kurssi, mutta raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan on oletettu säilyvän kutakuinkin ennallaan. Riski raakaöljyn hinnan alenemisesta on kuitenkin melkoinen. 2 Tuontihinnat Paitsi maailmanmarkkinahintojen ennustamiseen myös inflaation hidastumisen välittymiseen Suomen tuontihintoihin liittyy epävarmuutta. Heijastuvatko alhaiset hinnat välittömästi tuontihintoihin vai onko Suomen tuonnin rakenne sellainen, että hinnat ovat jossain määrin jäykät alaspäin. Ennusteessa on otettu varovainen kanta ja oletettu, että vain osa hintojen alenemisesta näkyy yksikköarvoissa. Tuontimäärien arvioidaan ennusteperiodilla kasvavan hitaasti. Kuluvana vuonna raakaöljyn ja investointitavaroiden tuontimäärien toteutuminen on vielä epävarmaa. Molempien tuonti saattaa jäädä hieman ennustettua alhaisemmaksi. Kuluvana vuonna tuontihinnat nousivat vuoden alkupuoliskolla voimakkaasti dollarin korkean kurssin vuoksi. Vuoden jälkipuoliskolla hintojen arvioidaan vastaavasti alenevan dollarin halpenemisen myötä. Vuositasolla tuontihintojen nousu jäänee vajaaseen 4 prosenttiin. Vuonna 1986 tuontihinnat alenevat heijastaen kansainvälisen inflaation hidastumista ja nousevat lievästi vuonna 1987. Kansainvälisen hintakehitykseen pohjautuvat tuontihintamallit indikoisivat huomattavasti alhaisempia tuontihintoja vuodelle 1986. Tällä ennustekierroksella käytettiin edellisessä sektoriraportissa esitettyä tuontihintamallia (MUMMU:3) ja uutta mallia (MUMMU:4), jossa metalliteollisuuden raaka-aineiden sekä muiden raaka-aineiden tuontihinnat ennustetaan Satu Paulaharjun estimoimien yhtälöiden avulla (Ks. liite 1). Taulukossa 1 on verrattu malliennusteita varsinaiseen ennusteeseen.

SUOMEN PANKK Hannele Kuosmanen/TN SEKTOR RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN 1.10.1985 2 (7) EC28 TAULUKKO 1 Tuontihintojen malliennusteet1 1985 1986 1987 i i M3 M4 E M3 M4 E M3 M4 E!, 1 Raakaöljy 0.0 0.3 0.3-10 -11.1\ -11.1-2 1-2.21-2.2! l 1 i i Muut raaka-aineet 4.0 3.3 1.9-1.5-3.6, 1-3.9 2.0 1 1.3 ; 1.8 - metalliteolli- ~ 1 1: suu teen 2! 1.7 1.5-1.5-2.1 1-1.6 2.0 i 1.9 1.4 - muut 5.0 i 4.1 2.2-1.5-3.8 j -4.4 2.0 i 1.0 2.0 1 ~! ~ i Poltto- ja voitelu- ; j 1! aineet 6.0! 4.5 4.5-6.0-6.7 1-6.7-1.~ -1.3 j -1.3 nvestointitavarat 3.0 1 2.3 2.3 2.5 1! ~! 1.2 i 1.2 3.0 i 3.1 : 3.1 i 1.0 3.5 ; 2.9 ' 2.9 1 Kulutustavarat 6.0 l 5.9, 5.9 3.0 1.0, TAVARAT YHTEENSÄ 2.2-1. 8-4.0 i -4. 1 1. 7 1.1. 1.3 3.7 j 2.8 i i i 1 Palvelukset 4.5 1 4.5 4.5 3.5 3.5 i 3.5 3.5 3.5 3.5 Tavarat ja palvelukset 3.8 3.4 2.9-1.0-2.1-2.2 2.0 1.5 1.7 MEMO: Dollarin kurssi $/FM 6.2 5.6 5.4 Raakaöljyn hinta $/BAR 27.5 27.0 27.8 E = ennuste M3 = vanha malli, MUMMU:3 M4 = uusi malli, MUMMU:4, (Satu Paulaharjun yhtälöt mukana) 1 Mallit ratkaistu 85S2:sta lähtien. f, Suurimmat erot ennusteen ja mallilaskelmien välillä tulevat raaka-aineiden hinnoista, joiden aleneminen on vuonna 1986 on ennustettu huomattavasti varovaisemmin kuin mitä mallit näyttäisivät. Palvelusten hinnat ovat näissä mallilaskelmissa eksogeeniset. Raakaöljyn markkamääräinen hinta alenee pelkästään dollarin kurssioletuksen perusteella n 10 % vuonna 1986 ja edelleen lievästi vuonna 1987, vaikka raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan on

SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN 1.10.1985 EC28 3 (7) TAULUKKO 2 Tuontihintojen malliennusteet, raakaöljy 20 $/barreli oletettu jo kääntyvän nousuun. Öljyn hinta vaikuttaa myös poltto- ja voiteluaineiden hintojen muutoksiin, joita kuitenkin tasoittaa kivihiilen hinnan nousu. Taulukossa 2 on huvin vuoksi esitetty mallien (MUMMU:3 ja MUMMU:4) tulokset, kun oletetaan, että raakaöljyn maailmanmarkkinahinta alenee vuoden 1986 alusta 20 dollariin/barreli. Havaitaan, että tuontihinnat laskisivat lähes 5 %-yksikköä ennustettua enemmän vuonna 1986. 1986 1987 M3 M4 M3 M4 Raakaöljy -34.1-34.1-4.9-4.9 Muut raaka-aineet - metalliteollisuuteen - muut -3.6-2.1-3.8-1.6-4.4 1.3 1.9 1.0 1.4 2.0 Poltto- ja voiteluaineet - 20.9-20.9-2.9-2.9 nvestointitavarat 1.2 1.2 3.1 3.1 Kulutustavarat 1.0 1.0 2.9 2.9 TAVARAT YHTEENSÄ -8.8-9.0 0.9 1.1 MEMO: Dollarin kurssi $/FM Raakaöljyn hinta $/BAR 5.6 20.0 5.4 20.0 E ennuste M3 vanha malli, MUMMU:3 M4 = uusi malli, MUMMU:4, (Satu Paulaharjun yhtälöt mukana) Valmiiden tavaroiden hinnat on arvioitu tärkeimpien tuontimaiden vientihintakehityksen perusteella. Vuonna 1986 hintojen nousun on kuitenkin arvioitu olevan nopeampaa kuin kansainvälinen hintakehitys edellyttäisi (taulukko 1).

SUOMEN PANKK SEKTOR 1 RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN 1.10.1985 EC28 4 (7) 3 Tuonnin määrä TAULUKKO 3 Taulukossa 3 on verrattu tarjonnan rakennemallin antamia BKTja tuontiennusteita varsinaiseen ennusteeseen. Rakennemalliajossa (RMl) on otettu huomioon Nesteen raakaöljyn tuonti vientiä varten. Rakennemallin mukaan BKT:n kasvu vuosina 1986 ja 1987 olisi lievästi ennustettua korkeampi ja tuonti vastaavasti alhaisempi. Rakennemallin tulokset ennusteeseen verrattuna 1985 1986 1987 BKT Tuonti MEMO: E ennuste RMl "vanha" RM = "vanha" E RMl RM E RMl RM E RMl RM 3.0 3.1 2.7 2.0 2.3 2.0 2.0 2.2 1.9 3.9 3.7 4.7 2.4 1.3 2.2 2.6 2.0 3.0 rakennemalli, Nestekorjaus rakennemalli, ilman Nestekorjausta Tuontialttius pysyy verrattain alhaisena koko ennustejakson ajan, koska energian tuonti suhteessa BKT:een alenee lievästi ja metalliteollisuuden raaka-aineiden tuonti suhteessa metalliteollisuuden tuotantoon jää alhaiselle tasolle (kuviot 2D ja 3A) Muiden raaka-aineiden (pl. raakaöljyn ja metalliteollisuuden raaka-aineet, n 30 % koko tavarantuonnista) tuontialttiudessa ei ole havaittavissa alenevaa trendiä (kuvio 3B), päinvastoin se on ollut lievässä nousussa vuodesta 1981 lähtien. Vuonna 1985 tuontialttius nousee hieman varastojen täydentämisen vuoksi. Tuotannon muutoksiin sopeutuen tuonnin oletetaan alenevan lievästi vuonna 1986 ja elpyvän hieman vuonna 1987.

SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN 1.10.1985 EC28 5 (7) TAULUKKO 4 Öljy tase, milj. tonnia Kulutustavaroiden tuonti kuten kulutuskin kasvavat ennusteperiodilla suhteellisen ripeästi. Kulutustavaroiden tuontialttius pysyy nousevalla trendillään (kuvio 2E). Vuonna 1985 investointitavaroiden tuonnin määrä suhteessa koneja laiteinvestointeihin alenee ennusteen mukaan vuoden 1978 tasolle (kuvio 2F). Tämäkin ennuste on verrattain optimistinen, koska elokuun loppuun mennessä investointitavaroiden tuonnin määrä oli samalla tasolla kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Raakaöljyn tuonnin määrän suuret vaihtelut heiluttavat koko tuonnin määrää vuonna 1985. Suurimmat tuonnin huiput ajoittuvat vuoden ja V neljänneksille. Raakaöljyn tuontimäärien toteutuminen on jossain määrin epävarmaa, koska NL:sta ei ole alkuvuodesta saatu sovittuja määriä. Viimeaikaiset neuvottelutulokset ovat kuitenkin vähentäneet epävarmuutta. Ennusteessa on oletettu raakaöljyn tuonnin säilyvän melko korkeana koko ennustejakson ajan ja että toimitusvaikeuksien sattuessa itäöljy korvataan lännestä tuotavalla öljyllä. Raakaöljyn tuontimääriä, öljytuotteiden vientiä, kotimaista kulutusta sekä varastojen muutosta pyrittiin arvioimaan öljy taseen avulla (taulukko 4). Kotimainen kulutus ennustettiin KTM:n energiaosaston julkaiseman pitkän aikavälin kulutusarvion perusteella. 1984 1985 1986 1987 Raakaöljyn tuonti 9.3 9.6 9.6 9.6 Öljytuotteiden tuonti 2.9 2.8 2.8 2.8 Öljytuotteiden vienti 3.0 2.0 2.0 2.6 Kotimainen kulutus 8.8 9.3 9.3 9.1 Varaston muutos -0.6 0.4 0.4 0.1

SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT 6 (7) LUOTTAMUKSELLNEN Hannele Kuosmanen/TN 1.10.1985 EC28 4 Palvelutasemalli Tällä ennustekierroksella pyrittiin mallittamaan palvelutaseennustetta Pirkko Miikkulaisen tutkimustuloksia hyödyntäen (P.Miikkulainen: "Palvelujen ulkomaankauppa Suomessa vuosina 1970-1983"). Tutkimusraportin ideoiden mukaisesti estimoitiin aggregaattiyhtälöt kansainvälisen mallin puolivuosiaineistosta palvelusten viennin ja tuonnin määrille. Palvelusten viennin määrää selitettiin OECD-maiden BKT:lla sekä vientihintojen ja OECD-maiden kuluttajahintojen suhteella. Palvelusten tuonnin määrää puolestaan selitettiin kotimaisella BKT:lla sekä tuontihintojen ja kotimaisen hintatason erolla. Miikkulaisen raportissa oli estimoitu yhtälöt ainoastaan palvelujen ulkomaankaupan määrille. Jotta päästäisiin laskentajärjestelmän edellyttämiin arvoennusteisiin, tarvitaan ennusteet myös hinnoille. Yksinkertaiset hintayhtälöt estimoitiin, mutta tulokset eivät olleet vakuuttavia. Palvelutulojen hinnan muutosta selitettiin kotimaisella inflaatiolla sekä kotimaisen hintatason sekä palvelujen vientinan erolla. Palvelumenojen hintoja puolestaan approksimoitiin koko tavarantuonnin sekä kulutustavaratuonnin yksikköarvoilla (ks. liite 2). Taulukossa 5 on esitetty mallilaskelmat sekä ennusteet. Mallit on ratkaistu vuodesta 1986 eteenpäin. Taulukosta nähdään, että palvelutaseen eriä ei ennustettu mallien avulla. Suhteellisten hintojen muutoksilla on erityisesti vientiyhtälössä suuri vaikutus, eikä mallituloksen mukaiseen palvelujen vientitulojen voimakkaaseen supistumiseen uskottu. Hintayhtälöiden mukaisia alhaisia palvelujen hintoja ei myöskään otettu ennusteeseen. Palvelutaseen aggregaattimalli oli alustava kokeilu, jota on tarkoitus jatkaa Miikkulaisen selvityksen mukaisesti palvelujen vientiä ja tuontia disaggregoimalla.

SUOMEN PANKK Hannele Kuosmanen/TN SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN 1.10.1985 7 (7) Ee28 TAULUKKO 5 Palvelustaseen mallilaskelmat ja ennuste 1985 1986 1987 Palvelusten vienti,80-mmk Palvelutulojen hintaind. (80=100) Palvelutulot, mmk Palvelujen tuonti, 80-mmk Palvelumenojen hintaind. (80=100) _p~al_v~e_l_um_e_n_ot~,~mm E = ennuste P1 = hintayhtälöt mukana P3 = hinnat eksogeeniset E -10.1 6.0-4.7-1.1 E P1 P3 1 1-2.41-31.5! -7.0 1! 4.01 2.61 4.0 1.51-29.71-3.3 403 1 11.71501 1 1 4.5 3.51 0.5: 3.5! j k ~ 3_._3 -+_8~'._~1_~2.3 E P1 P3,! l 1 0.1-7.1 j 0.7 1 i ~ 3.5 2.9 3.5 3. 6-4. 3, 4. 2 1 -... 2.7 3.5 7.1 3.7 i t 1 2.9 i 3.5 ~ ~~.7 F_6_._3_+-1_0_._2_!~7_._3 LTTETÄ JAKELU: KT:n johto KT:n tutkijat KT:n aktuaarit KT:n laskentahenkilöstö S. Hämäläinen

KUVO 1 TUONNN YKS.ARVO A. BKT: N HNT ANOEKS KULUTTAJAHNTANOEKS TUONTHNNAT %=----r----r----r----~--~----, 8. TUONNN YKS.ARVO/BKT:N HNTA. 80=100 nd.~--~----r----r----~--~----, 40E---~----~~~----+----+--~ 30E---~----~~~----+----+--~ 100r----f-----~---r---,~---+--~ 20F---~~--r-~~----+----+--~ 90r----f-----r----r--r-+---~--~ 80r--4rr----r-~-r----+---_+--~ C. RAAKA-ANEET PL. ÖLJY HWWA R-ANEET PLo ENERGA % ~ t.. 40 l' \A ~ 30 == 20 10 o ~ 1\ ~ \ 1\ ( 1~ (FM) 1\ ~J '\ \ \' \ lf 'f' \\.- ~ -10 == / -20 "1"'\.,, [\ v V \ "' 1...) ~ 1 ' 1 1 1 1 1 1 1 1 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 D. ENERGANTUONNN HNTA/BKT OEFL. 80=100 nd. r- r- f- f- /~ 100 1-- r- 1-- 1-- 75 50 f- 1-- 1-- 1-- r 1/ 1\... / V 1-- f- 1-1--1'- 1 1 1 1 ""-., \ 1 1 1 1 E. VALMT TAVARAT/SVT-MADEN VENTHN.80=100 nd. - -=r '\ J\ 110 ;! r- \ ~ r- l.,- 105 r- ~ J \ V-- V r- r- r- / 100 r- f- r- r- 1 1 1 1 1 1 1 1 1 < FVALMT TAVARAT KULUTTAJAHNTANDEKS % 15 10 ;1 1-- f- f- ( f-, ""\ l- N E~ // \ \ r [/ rv \... / i- 5 f- f- 1-./ f"\ " N A ~ " \.. '\: ~ 1-1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 o 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 27-SEP-85

KUVO 2 TUONNN MÄÄRÄ A. KOKO TUONNN MÄÄRÄ. %-MUUTOS BKT:N MÄÄRÄ.%-MUUTOS 30,-----.---.,----,---,----.-----, 30 20~-_r-+;r--_r--+----+-~ 20 10 B'VARASTOJEN MUUTOS.SO-MMK (AST.VAS.) R-AN.PL.ÖLJY TUONT.%-M. east.ok.) 10000,-----.---.,----,----y------,--- 50 SOOO ~--+--+---,\,.-+--.,.-+----+-~ 40 6000 ~--+---r-_+++- f,~--+-~ 30 4000 r---t+---+-f\--+--#---f\-+---t-----3 20 2000 ----N-----,-rl-T-t-..,...p.-\t---H-+l+---,ri------=! 10 o -2000 r-- --_l --H+l-f------t---.-=;;j o -10 L...l-L...l-6L..5L...l-L...l-7L..O~~7J..-5~J..-J..-8.1...0.1...1...1...1...8..L5.1...1...1...1...9..L...10-10 -4000 65 70 75 BO B5 90-20 C. R-ANEET Plo ÖLJYN TUONT/TEOL. TUOTANTO PLo METSÄTEOLLSUUS 80-MMK 110~--.--r----,---,------r--~ ENER6ANTUONT/BKT:N MÄÄRÄ D ENER6.TUONNN HNTA/BKT:N DEFLAATTOR 'SO=100 (AST.OK.) 10 125 100F------+----+--+---+-~ S 100 90E-~~~-~------l----+---3 90 6 75 801---~~-rh-+-++--+---+-~ SO 4 50 70F------+---~~~+----+-~ 70 2 25 90 60 0 65 70 75 BO B5 90 0 E. KUL.TAV.TUDNNN MÄÄRÄ/YKS.KULUTUKSEN MÄÄRÄ 8,-----.---.,----,---,----.-----, F. NV.TAV.TUONNN MÄÄRÄ/KONE-JA LATENV.MÄÄRÄ 50 50 7r--_r--r--_+--7~-_+-~ 45r-------+--.~-~~--+-~45 6r---+--+--+-"-+4r+-+---+-~ 5r--~-+-+-------+---+-~ 35~--M~~~---+--+---+--~35 4~~~~~~.1...1...1...1...1...1...1...1...1...1...1...1...1...1...1...1...~ 65 70 75 BO 85 27-SEP-B5

\(,\)\1'0 3 A METALLTEOLLsuuDEN R-ANETUONT/METALLTEOLLSUUDEN TUOTANTO (BO-MMK) 90~---~----~------r------~----~-----r---~----~~90 BO 1--4---+------!-- BO. 60 t-------t------+-----'lh-- -1-50~---~-----+----~--~'+- 40~~~--~~---~~~~~~--~~---L-~~--~-i~40 1972 74 76 78 80 82 84 86 n MUDEN R-ANEDEN TUONT/TEOLLSUUSTUOTANTO PLo METSÄ- JA METALLTEOllSUUS (BO-MMK) 94~---~--~~-----r----~------~-----'----'-----'~94 ~--~+---+-----r---1-----+-~--~---4-----+~b9 74~----4-----+----~---+;-----+------~----;------+~74 ~~~ ~~---~~~L-J-~ ~~ L-~~---~-i~69 1972 74 76 78 80 82 86 26-Sep-85

LTE 1 SA D\J ~ TUONTHNTAYHTÄLÖT o Estimointiväli 197,S2-1984S1 Selitettävä Selittäjät PMt - PMt-1 SVPXDOLt - FDt-1 - SVPXDOLt_1 FDt-2 MUMUSD 0.83 0.16 (8.80) (3.77) MU138U 0.83 (12.89) TBEVt - TBEVt_l 0.10 ( 2.97) NFMt - NFMt-1 - R2 DW SE NFMt_1 NFMt-2 0.8690 2.016 0.028 0.05 0.07 0.8723 1.665 0.022 (1.65) (2.14) Muuttujat logaritmisia. Suluissa t-arvot. R2 vapausasteilla korjattu kokonaiskorrelaatiokerroin MUMUSD tuonnin yksikköarvo; raaka-aineet, pl. energia ja metalli; USD MU138U tuonnin yksikköarvo; metalliteollisuuden raaka-aineet; USD FD HWWA elintarvikkeet; USD TBEV HWWA nautintoaineet; USD NFM HWWA metallit ja mineraalit; USD SVPXDOL = SVT-maiden viennin yks.arvo; USD

TUONNN YKSKKÖARVO METALLTEOLLSUUDEN RAAKA-ANEET TOTEUTUNUT SOVTE O. 17 r----,..----,----,------,----;-----,-----,------, O. 17 0.12 ----+----+-+-:'-----!----!----+----+----+----- O. 12 O. 07 r---+-+----f/----+-t----;f-1r---f-:'-t-~-4--t---_+-- i 0.07 o. 02 r----t-+--'1---ti+----t-t---jf--t--f---t--~-\h----+- ; i 0.02-0. 03 r----*+---+----+--+-l'---+----t----fl---fi-'tlr--lf--\-,--~-o. 03-0. 08 L...---J...19-7-0.l...---1...-7-2...L-----L--7 4-'-----'-7-'6 '-----'--7-S'----'--S-O.l...---1...- S - 2...L---..J..- S ---'4-0. 08 TUONNN YKSKKÖ ARVO RAAKA-ANEET PLo ENERGA JA METALL TOTEUTUNUT SOVTE 0.3r-----,..----,----,------,-----;----~---~------, 0.3 O. 2 t-----+----+---t-"'~-t----t----t----t---_+-- i 0.2 O.1r----~--~--4+--~---r~r--+---+--~ 0.1 O.Or-----+--~+----t-r-~-t--~-t----~-~-+~~----i 0.0 -O.1r-----+---+----+-~--+----t-----t----+--~ -0. 2 L---L..19-7-0..L..-----L--7-2...L------'--7 4~---'-7-'6 '------'--7-S.l---L..-S-O..L..-----L--S-2-'---J.----S4-0. 2

SUOMEN PANKK Hannele Kuosmanen/TN SEKTORRAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN 30.9.1985 L TE 2 1 (1) EC28L PALVELUSTASEMALL Estimointijakso 71S1-83S1 Selitettävä XSQ Sel ittäjät 1,'!!, l' OEQS PXS- ~SQ-1- KAUS- 11 GDPQ 1 PMS- 1 PFX3 1 MSQ1 DUMMY 1 PCP!! 1 i 1! i! 1, VAKO 1.401-0.62 i 0.37,1 0.16! j -4.99 (0.35}!.1 (0.23)1 (0.16 (1.33) 1.. (0.02) 1. 1 j MSQ 1 i 0.59 0.08 0.85! -0.43 1-6.48 j 1 (0.18, (0.03) 1(0.38)1 (0.41)1 (2.96) 1 ~ i \ t i, 1 1 PCP- jpcp -2-1 MU- MU4- j PCPOl PXC-2 MU2! MU42 1! 0.97 0.95 Tunnusluvut 1 j D-W!! 1 1.98 2. 20 1 S-E 0.04 0.06 PXS - PXS2 PMS - PMS_1 0.92 (0.08) 1! 1 0.51 1 1 (0.15)\ 1! 1 i 0.34 1 0.67 l (0.04}j (0.07) Muuttujat ovat logaritmisia; suluissa keskihajonnat XSQ = palvelujen vienti, 80-mmk MSQ = palvelujen tuonti, 80-mmk PXS = palvelutulojen hintaind., 80=100 MXS = palvelumenojen hintaind., 80=100 OEQS = OECD-maiden BKT PFX3 = OECD-maiden kuluttajahinnat GDPQ = Suomen BKT,mh, 80-mmk PCP = yksityisen kulutuksen deflaattori MU = tavarantuonnin yks.arvo, 80=100 KAUSDUMMY = saa arvon 0 vuoden alkupuoliskolla ja arvon 1 vuoden jälkipuoliskolla 1 0.35 0.81 i 0.95 0.04 1.23 0.04

PA..\l E.L.v Tv koi 1'\ '\...\-\ S:b\J TE 7251 S3S1 7251 S3S1 7000~----~-------r------~------~----~~----~------~ 6000~----~-------+------~------+-------~HH--~------~ 5000r-----~-------r------;-----~~r---~~-----+------~ 4000r-----~-+~-,~-+~~~~----+-----~~-----+-------~ 3000~--1-9-7-2~--1-9-7-4L----19-7-6~---19-7-8~---19-8-0~---19-8-2~---1-98~4 PPt...\JfLvM~N t'\ A.\...h.) ~ {)\ \ ie ot, 80-t1n~ 7251 S3S1 7251 a351 5000 4000 3000 2000 " ~.",- - 1', ~~/. ;::. ", Af ~ ooj '1 t, /\ /r '. 1jY/ -, 1000 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 20-Aug-85

PALVELUTULOJEN HNTANDEKS BO-100 T 0 TE. vi\) rvv1 ha...\ s. 0'1 i~ 7251 eas1 7251 8351 150 125 100 75 50 ~ /7 ~... ~ ~/ / /..., V :/' r/ V/ L ~ y - 25 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 PALVELUMENOJEN HNTANDEKS BO-100 T OTE: \.Jl'V N\Jl \'\1'.\..\..\ s.o","te 7251 83S1 7251 8351 150 125 100 75 50 25 ~ V./ V V '... "'/... ~7 / /+~ -' V 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 L 20-Aug-85

4.2.1 TUONNN ARVO MLJ. MK, ~-MUUTOKSA 26. -9- js 85 LTE :3 ============ =======================================================_.-._=._===== 1983 1984 1985 1986 1987 =====:=============-=========================:=-====================._========-=== RAAKAöLJY 12548.0 11866.0 12281.3 11053.2 10832.1 11.0~ -5.4~ 3.5~ -10.0~ -2.0~ MUUT RAAKA-ANEET 32209.0 35162.0 38292.6 37530.5 39093.8 7.9~ 9.2~ 8.9~ -2.0~ 4.2~ POLTTO- JA VOTELUANEET 5006.0 5034.0 4935.8 4911.1 4862.0 2.8~ 0.6~ -1.9~ -0.5~ -1.0~ NVESTONTTAVARAT 10860.0 10993.0 11719.1 12852.9 13900.4 18.1~ 1.2~ 6.6~ 9.7~ 8.1~ KULUTUSTAVARAT 10572.0 11454.0 12869.7 13918.6 15054.0 15.8~ 8.3~ 12.4~ 8.1~ 8.2~ MUUT TAVARAT 333.0 173.0 449.8 449.8 449.8-19.4~ -48.0~ 160.0~ O.O~ O.O~ TAVARAT YHTEENSÄ 71528.0 74682.0 80548.3 80716.1 84192.1 10.5~ 4.4~ 7.9~ 0.2~ 4.3~ TÄTUONT 20468.0 19727.0 19~1~ 19~ 13.5~ -3.6~.O~ 1.8.9 LÄNSTUONT 51060.0 54931.0 61221.3 61039.1 64338.1 9.3~ 7.6~ 1.1.5~ -0.3~ 5.4~ KORJAUSERÄ TULL-SNA 611.0 417.0 500.0 500.0 500.0 TAVARAT CSNA) 72139.0 75099.0 81048.3 81216.1 84692.1 PALVELUKSET 10.7" 4.1~ 7.9~ 0.2" 4.3" 10631.0 12724.0 13150.0 14200.0 15100.0 KULJETUS Y1 15.3~ 19.7" 3.3~ 8.0" 6.3~ 2565.2 2639.6 2500.0 2600.0 2700.0 SUOM KUL ULKOMALLA 5.5~ 2.9~ -5.3~ 4.0~ 3.8" 3599.0 4251.0 4850.0 5400.0 5900.0 MUUT PALVELUKSET 14.4" 18.1" 14.1~ 11.3~ 9.3" 4466.8 5833.4 5800.0 6200.0 6500.0 22.6~ 30.6" -0.6~ 6.9" 4.8" ===================_================================== =======.========~===c======= TAVARAT JA PALVELUKSET 82770.0 87823.0 94198.3 95416.1 99792.1 11.3~ 6.1 " 7.3~ 1.3" 4.6" =================-====================================-=========================== 4.2.2 TUONNN MÄÄRÄ "-MUUTOKSA EDELLSVUOTSESTA 26. -9-1985 ================================================================================== 1983 1984 1985. 1986 1987 ==== ========================================c==c============================== RAAKAöLJY MUUT RAAKA-ANEET POLTTO- JA VOTELUANEET NVESTONTTAVARAT KULUTUSTAVARAT TAVARAT YHTEENSÄ ltätuontl LÄNSlTUONT 6.5 1.5 4.7 6.2 4.7 3.5 8.8 1.5-9.2 3.1-1.3-2.6 3.5-0.3-7.7 2.2 3.5 4.7-7.5 3.5 6.0 4.0-1.9 6.1 0.0-0.5 5.9 7.0 5.0 2.0 7.1 0.5 0.0 2.1 0.0 5.0 4.5 2.6 2.4 2.6 PALVELUKSET 5.1 12.8-1.1 4.3 2.7 TAVARAT JA PALVELUKSET 3.6 1.2 3.9 2.4 2.6.~c.. =._.c. == ==========~=======================~= ============================ 4.2.3 TUONTHNNAT 26. -9- j~85 1987 1984 AR 1984 1985 1986 1987 VON "-OS ================a======_====================================================== AAKAi:iLJY 15.9 4.1 0.0-10.0-2.0 luut RAAKA-ANEET 47.1 5.9 4.0-1.5 2.0 'OLTTO- JA VOTELUANEET 6.7 1.9 6.0-6.0-1.0.NVESTONTTAVARAT 14.7 3.9 3.0 2.5 3.0 :ULUTUSTAVARAT 15.3 4.7 6.0 3.0 3.5 AVARAT YHTEENSÄ TUUONT LÄNS TUONT 100.0 26.4 73.6 ALVELUKSET 17.0 6.1 4.5 3.5 3.5 ========.============================================= ======================~ AVARAT JA PALVELUKSET 117.6 1..9 3.3-1.0 2.0 4.7 3.4 5.2 3.7-1.8-0.1-4.9 5.0-0.8 1.7-1.5 2.7

SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN 1.10.1985 EC25 1 (7) YRTYSSEKTOR Tuotanto 1984 1985 1986 1987 Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio BKT mh Teollisuus Suljettu BKT mh Teollisuus Suljettu yritys- yrityssektori sektori 2.9 3.5 2.9 3.0 4.9 2.4 3.5 4.1 3.6 3.0 3.2 3.4 2.7 2.9 2.8 2.0 1.6 2.0 1.5 1.1 1.6 2.0 2.0 1.9 Kokonaistuotannon kasvuarviota on tarkistettu kevään ennusteesta alaspäin, lähinnä vientiennusteen alenemisen takia. Tuotannon muutokset jäävät ennusteperiodilla edelleen totuttua pienemmiksi. Teollisuustoimialoittaiset tuotannon kasvuarviot: 1984 1985 1986 1987 Työvoimamarkkinat Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Metsä Metalli Muu Metsä Metalli Muu 6.8 4.9.6 7.2 6.5 2.3 4.5 5.0 3.0-1.5 9.0 1.0 2.0 4.0 2.5-1.0 4.0 1.0 0 2.0 1.0 2.0 2.5 1.5 1984 1985 1986 1987 Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Koko työ- Teollisuus Suljettu Koko työ- Teollisuus Suljettu panos yritys- panos yrityssektori sektori 1.0-1.5 1.9.4 -.9.5.8 0 1.0.5 -.7.9.5 0.4 -.4-2.0 -.3 0-1.0 -.1 -.3-1.9 -.5 Työvoiman kysynnän kehitys on heikompi kuin kevään arviossa, varsinkin teollisuudessa. Työpanos kasvaa tyypilliseen tapaan nopeammin suhdannehuipun jälkeen, mutta huippu jää

SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT 2 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN 1.10.1985 EC25 matalaksi.edelleen on arvioitu, että työllisten määrä kasvaa jonkin verran nopeammin kuin tehdyt työtunnit. Tämä heijastaa sitä, että yritykset säätävät laskusuhdanteessa työvoimakustannuksiaan lähinnä työtuntien kautta. Tuottavuuskehitys 1984-87, tuotannon kasvu/työpanoksen kasvu: 1984 1985 1986 1987 Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Koko kan- Teollisuus Suljettu Koko kan- Teollisuus Suljettu santalous {avoin yritys- santalous (avoin yrityssektori) sektori sektori sektori 2.9 5.1 1.0 3.5 5.8 1.9 3.0 4.1 2.6 3.1 3.9 2.5 2.2 2.9 2.4 2.8 3.7 2.3 2.0 2.1 1.8 2.8 4.0 2.4 Tuottavuuden kasvun arvioidaan hidastuvan molemmissa sektoreissa suhdannetilanteen heikentyessä, mutta selvästi keväällä arvioitua vähemmän. Sekä tarjonnan että etenkin kysynnän kasvu hidastuu elvästi ensi vuonna ja työttömyysaste nousee, jääden kuitenkin alle 7 prosentin ennusteperiodin lopulla. Työvoimatase 1984-87, 1000 henkeä ja %-muutos: Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio 1984 1985 1986 1987 1984 1985 1986 1987 Työikäinen väestö 3700 3707 3715 3718 3700 3708 3717 3720 %-muutos.5.2.2.1.5.2.2.1 Työvoima 2572 2595 2615 2629 2572 2596 2612 2626 %-muutos 1.0.9.8.5 1.1.9.6.5 Työlliset 2413 2438 2453 2458 2413 2432 2440 2446 %-muutos 1.0 1.0.6.2 1.0.8.3.2 Työttömät 159 157 162 171 159 164 172 180 Työttömyysa s te 6.2 6.1 6.2 6.5 6.2 6.3 6.6 6.9

SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 3 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN 1.10.1985 EC25 Kannattavuus ja tulot Pääomatulojen osuus jalostusarvosta: 1984 1985 1986 1987 Toimialoittain: Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Teollisuus Suljettu Yrittäjä- ja Teollisuus Suljettu Yrittäjä- ja yritys- pääomatulojen yritys- pääomatulojen sektori osuus bkt:sta sektori osuus bkt:sta 40.3 36.2 34.5 40.3 37.2 35.3 40.6 35.6 33.9 39.6 36.9 34.6 39.4 34.8 33.3 38.2 36.8 34.2 38.1 32.7 32.4 37.2 36.5 33.9 1984 1985 1986 1987 Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Metsä Metalli Muu Metsä Metall i Muu 46.7 31.5 44.3 48.6 32.4 42.3 47.4 31.7 44.4 45.9 33.1 42.0 45.9 30.8 43.3 43.9 32.2 41.0 44.5 29.3 42.1 42.6 32.4 40.8 Sekä teollisuuden että suljetun sektorin kannattavuus pääomatulojen jalostusarvo-osuudella mitattuna heikkenee ennusteperiodilla tuottavuuden kasvun hidastumisen takia. Paranevan vaihtosuhteen ansiosta kannattavuus pysyy kuitenkin varsin hyvänä suhdannevaiheeseen nähden. Yri tyssek tori n 1984 1985 1986 1987 tulot Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Toimintaylijäämä Bruttotulo Toimintaylijäämä Bruttotulo 22 989 24 081 25 064 25 184 23 036 24 516 24 541 25 670 24 339 25 647 24 920 25 637 22 939 24 456 27 416 28 144

SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 4 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN 1.10.1985 EC25 Kapasiteetin käyttöaste 1984 1985 1986 1987 nvestoinnit Kevään 1985 arvio.!rityste!!.!.iinteät investoi!!.nit Syksyn 1985 arvio Koko Metsä Metall i Koko Metsä Metalli teollisuus teollisuus 84.5 87.4 85.7 84.5 87.4 85.7 84.4 88.5 85.3 83.6 84.0 88.4 83.2 87.7 83.2 81.5 81. 7 86.7 80.8 85.8 79.5 79.9 82.6 83.6 Kapasiteetin käyttöaste jäi 1984 selvästi alhaisemmaksi kuin aikaisemmissa suhdannehuipuissa, osaksi sen takia että investointitoiminta oli suhteellisen vilkasta vuosina 1982-83, osaksi tuotannon kasvun vaimeuden takia. Ennusteperiodilla käyttöaste alenee, joskaan ei jyrkästi. Kiinteiden investointien ennuste on noussut edellisestä ennusteesta. Yritysten investointien nopea kasvu 1985 ei yllä samoihin lukemiin kuin aikaisemmissa suhdannenousuissa. Samalla jää kuitenkin myös taantuma lieväksi. Ennustejakson lopulla investointien painopistettä on siirretty jonkin verran suljetun yrityssektorin ja rakennusinvestointien suuntaan. 1984 1985 1986 1987 Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Teollisuus Suljettu Koko Teollisuus Suljettu Koko yritys- yritys- yritys- yrityssektori sektori sektori sektori 8.4-6.6 -.8 5.7-4.6 -.8 8.4 4.4 6.3 14.5 4.7 8.1 6.1 4.6 5.6 2.7 5.2 3.8.7 2.8 1.3 2.2 4.0 2.5 Ennusteessa on lähdetty siitä, että investointien taantumavaihe jää lyhyeksi ja että kasvu nopeutuu jo tämän vuoden alusta alkaen. Viime vuoden osalta investointien kasvulukuja alensi korkojen nousun ohella edellisvuosien korkea investointitaso. Toisaalta korkojen investointeja hillitsevä vaikutus oli osaksi luonteeltaan investointien ajoitukseen vaikuttavaa. Kun korkojen odotettiin laskevan, investointeja kannatti lykätä sekä kustannussyistä että korkoihin liittyvän epävarmuuden pienentämiseksi. Uusien pankkiluottojen korot ovat nousseet melko nopeas-

SUOMEN PANKK SEKTOR RAPORTT 5 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN 1.10.1985 EC25 Teollisuuden investoinnit Suljetun yrityssektorin investoinnit ti pankkien yrittäessä kuroa umpeen keskikoron ja kattokoron välistä kuilua. Kun katto saavutetaan, uusien luottojen korot asettuvat keskikoron tuntumaan, jolloin rahoituksen investointipäätöksen kannalta tärkeä rahoituskustannusalenee. Ennusteoletusten mukaan ero päiväkoron ja hallinnollisen koron välillä supistuu selvästi ennusteperiodilla. Peruskoron aleneminen heijastuu jokseenkin täysimääräisesti yritysten velkojen korossa. Vaikka reaalinen korkotaso ei ennusteen mukaan alenekaan, korko-oletus on nyt selvästi alempi kuin keväällä. Vaikka kysyntänäkymät ovat nyt heikommat kuin keväällä, korkojen aleneminen ylläpitää yritysten investointihalukkuutta. Rahoituksen saatavuuden ei oleteta rajoittavan yritysten investointeja. Teollisuuden investointiennuste on laadittu kevään investointikyselyn mukaiseksi. Vuoden 1985 luvut on otetty kyselystä sellaisenaan. Vuoden 1986 lukuja on korjattu ylöspäin noin 15 %, koska kevään investointikyselystä saatu arvio seuraavan vuoden investoinneille on ollut keskimäärin saman verran toteutuneita investointeja pienempi. Kun aliarvostusprosentti pienenee investointien kääntyessä laskuun, ei kyselyn perusteella voida kuitenkaan kokonaan sulkea pois ennustettua hitaammankaan investointikasvun vaihtoehtoa. Aikaisemmin teollisuuden investointien vaihtelut ovat olleet nyt ennustettua voimakkaampia ja tulokehityksen perusteella myös taso saattaisi olla ennustettua korkeammalla. Reaalikoron positiivisuuden ja kapasiteetin käyttöasteen odotetun alenemisen ohella teollisuuden investointeja ja ehkä myös investointien vaihtelua vähentää teollisuuden pitkävaikutteisten menojen rakenteen muuttuminen. Tavanomaisia investointeja selvästi voimakkaammin kasvavat markkinointi-, tuotekehittely- ja tutkimusmenot. Suorat sijoitukset ulkomaille ovat lisääntyneet viime vuosina näitäkin nopeammin. Suljetun sektorin investoinnit ajoittuvat normaalin suhdannekierron mukaan lähinnä ensi vuoteen. Kuitenkin poikkeamat tavanomaisesta suhdanneurasta ovat olleet aikaisemmin suuria. nvestointikyselyn tietojen mukaan sähkö-, kaasu- ja vesihuollon investoinnit käynnistyvät jo tänä vuonna. Rakennuslupien ja muiden indikaattorien mukaan myös palveluelinkeinoilla on runsaasti investointihankkeita on viimevuotista enemmän. Liikenteen investointeja lisäävät kuluvalle vuodelle ajoittuvat autolauttatoimitukset, mutta toisaalta kiihtyvä varustamotoiminnan siirtäminen mukavuuslippujen alle pienentää tilinpidon investointilukuja. Koko suljetussa yrityssektorissa investoinnit kääntyvät kasvuun jo tänä vuonna. Ensi vuonna ja vuonna 1987 investointien kasvu pysyy tämänvuotisella tasollaan.

SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 6 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN 1.10.1985 EC25 Varastoinvestoinnit 1984 1985 1986 1987 Kevään 1985 arvio Syksyn 1985 arvio Pl. ti 1 asto- Ml. tilasto- Pl. ti 1 asto- Ml. tilastovirhe, 80-mmk virhe, 80-mmk virhe, 80-mmk virhe, 80-mmk -881-94 800 1303 700 1673 2000 4522 587 1563 500 1536-253 723 900 Vel at ja rahoitussaatavat Myös varastoinvestointeja on korjattu viime ennusteesta ylöspäin, lähinnä kuluvan vuoden ja vuoden 1987 osalta. Ennusteessa varastojen kehitys on hyvin tasainen. Useat eri tekijät vaikuttavat siihen, että varastojen vaihtelut jäävät ennustevälillä totuttua pienemmiksi. Ensinnäkin raaka-aineiden kansainvälinen hintakehitys on poikkeava. Toiseksi yritysten käytettävissä on korkeatuottoinen vaihtoehtoinen sijoituskohde. Kolmanneksi tuotannon kasvun tasaisuuden takia keskeneräisten töiden ja valmiiden tuotteiden varastojen vaihtelut jäävät normaalia pienemmiksi. Vaikka varastoinvestoinneissa on laskeva trendi, raaka-ainehankinnat ja tuotannon varastojen kasvu kasvattavat hieman varastoja tänä vuonna. Ensi vuonna varastojen kasvu jää keskimääräistä alhaisemmaksi ja varastoinvestointien vähäinen kasvukontribuutio vuonna 1987 johtuu lähinnä varastoinvestointien palautumisesta trendilleen. Lisäksi kansainvälisen suhdannetilanteen paraneminen heijastuu paitsi teollisuuden tilauskannan vahvistamisena myös keskeneräisten töiden varaston 1 i säyksenä. Yri tyste.!!.!.ahoi tusta~ 1984 1985 1986 1987 Kevään 1985 arvio, mmk Syksyn 1984 arvio, mmk Rahoitus- Luottojen Saatavien Rahoitus- Luottojen Saatavien jäämä 1 isäys 1 i säys jäämä 1 i säys 1 i säys -8 246-20 532-10 450-9 711-17 923-8 808-13 557-20 821-9 000-15 561 25 969 11 900-15 825 69 769 6 400-15 680 21 273 6 550-17 692 21 612 6 000-16 087 20 391 5 700 Yritysten rahoitustarve lisääntyyennustejakson alusta alkaen selvästi investointitoiminnan vilkastuessa ja pysyy korkealla tasollaan koko ennusteajanjakson. Vaikka yritysten velat ovat kasvaneet viime vuosina selvästi

SUOMEN PANKK SEKTORRAPORTT 7 LUOTTAMUKSELLNEN P. Peisa/AR,TN 1.10.1985 EC25 kokonaistuotannon arvoa nopeammin, saatavat ovat kasvaneet samaa tahtia ja yritysten nettovelka on pysynyt suhteessa bruttokansantuotteeseen vakaalla hiukan alle 50 prosentin tasolla. Ennusteen mukaan sekä velkojen että saatavien kasvu hidastuu tästä vuodesta alkaen. Kun saatavien lisäys pienenee enemmän kuin velkojen lisäys yritysten velkaantuneisuus kasvaa vuosina 1986 ja 1987. Jälkimmäisenä vuonna nettovelan suhde bkt:hen ylittää niukasti 50 prosentin rajan. Viime vuonna yritysten velan koostumus muuttui nettomääräisesti ottaen voimakkaasti ulkomaanrahan määräiseksi. Valuuttamääräisten luottojen osuus koko nettoluotonotosta kohosi 44 prosenttiin. Tämän vuoden aikana osuus on laskenut 35 prosenttiin ja kahtena seuraavana vuonna osuus alenee 30 prosenttiin. Alentunutkin taso ylittää aikaisemman 80-luvun alkuvuosien keskimääräisen tason muutamalla prosenttiyksiköllä, joten ennusteen taustalle ei välttämättä ole oletettu valuuttakurssien muutosodotuksia. JAKELU: KT:n johto KT:n tutkijat KT:n aktuaarit KT:n laskentahenkilöstö s. Hämäl äi nen

BKT:N MÄÄRÄN %-MUUTOS SUHDANNEHERKÄN BKT:N %-MUUTOS %~------~------~r-------~------~--------~------~% 10~-----~----~~r------- ~----r~-- --+-----~10 -+-----l5 0~------~------~-------T-r~~--~--------4-------~ 0-5 10 5 0-5 -10 1965 1970-5 10 5 0-5 1980 1985 199Ö 1O TVOPANOS. VHTEENSÄ. %-M. TVOPANOS. PALKANSAAJAT. %-M. TVOLLSET. %-M. %~------.-------,--------r------~-------,r------,% 2.5~----r-4-------~--~~~~----~~--------~------~ 2.5-2.5~------4-~~--~~-----~-----~--------1------~-2.5-5.0-5.0 7.5 7.5 5.0 5.0 2.5 2.5 0.0 1965 1970 1975 199~'0

TUOTANTO JA TYÖPANOS: KOKO KANSANTALOUS TUOTANTO %-M. 10.~~~~~~------~------~------~------~~------------~10.0 7.5~------+---~~H-~~---+----~-4------~~----~ 7.5, 0.0~~~--~--~~~~--~-+~--~-4~,--_-_-~~------~ 0.0-2.5~------+-~~--~~-----+~~---4------~~----~-2.5-5.0~------+-------~-------+-------4------~~----~-5.0 7.5~------+---~~~~-----+-------4------~~----~7.5 5.0~------+-~~--~~~---+----~~------~~----~5.0 2.5~------+-------~------~~~---4-+----~~~--~2.5 0.0~~~1~9-65~~~1~9~70~~~1~97~5~~~1~98~O~~~19-8~5-L~L1~9-9~ 0 2-0ct-85 TUOTANTO JA TYÖPANOS: TEOLLSUUS TUOTANTO %-M. 1~~~~~~------~-------'-------'------~--------------' 15 10~------+---~--~-A~---+----~~------~~----~ 10 r, O~~~--~,--/~--~~--~~~~~~~----~r-----~ '/ -5~------+-------~------~~~---4------~~----~ -5 5 o -10~------+-----r-~~-----+--~~-4------~r-----~-10 ~~----+-------~~--~~~----~------~~----~ 2.5 ~------+-------~-----4~------~------~~----~ 0.0 ~------+-------4-------~-------4------~------~-2.5 2-0ct-B5