Kansantalouden perusteet

Hannu Piekkola, Hannu Törmä, Pekka Mannonen, Mikko Lintamo Kansantalouden perusteet Syyskuu 2010 Vaasa

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet S2010 Luentorunko Hannu Törmä Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate, mikrotaloustiede (kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino, markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi, julkisen vallan rooli) Mankiw & Taylor luvut 1-12, Lauri Uotila kansantalous Ma 12-16 Viikot 45-45 Salissa A202Levon Ti 8-12 Viikot 45-45 Salissa A202Levon Ke 8-12 Viikot 45-45 Salissa A202Levon To 8-14 Viikot 45-45 Salissa A202Levon Huom! 12-14 pääekonomisti Lauri Uotila Sampopankki Pekka Mannonen Yrityksen teoria, kysyntäfunktio, yritys kilpailullisilla markkinoilla, rahoitusjärjestelmä Ke 12-17 Viikot 46-46 Salissa F118 To 8-13 Viikot 46-46 Salissa A202Levon Mikko Lintamo Työmarkkinat Mankiw & Taylor luvut 18-20 Ti 12-16 Viikko 47 Salissa A202Levon Hannu Piekkola BKT, talouskasvu ja tuottavuus, finanssikriisi Mankiw & Taylor luvut 23-26, 36-38 Ke 8-12 Viikko 47 Salissa A202Levon24.11.2010 To 8-12 Viikko 47 Salissa A202Levon University of Vaasa 2

Kuulustelut KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet Kuulustelu monivalinta. Kuulustelu 13.12. 1. ylimääräinen kuulustelu 18.2. 2. ylimääräinen kuulustelu 5.4. University of Vaasa 24.11.2010 3

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet Alustava sisältö: 0 Opintojen aluksi 1 Taloustieteen kymmenen perusperiaatetta - "stand-up"-ekonomistin tulkinta (linkki) 2 Vaihdanta ja suhteellisen edun periaate Mikrotaloustiede: 3 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi 5 Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia 6 Julkisen vallan rooli markkinataloudessa 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla 9 Tuottavuus ja kilpailukyky 10 Monopoli 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu University of Vaasa 24.11.2010 4

KANS1001 Kansantaloustieteen perusteet Makrotaloustiede: 12 Kansantuotteen ja elinkustannusten mittaamisesta 13 Elintaso, hyvinvointi ja onnellisuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 17 Työmarkkinat ja työttömyys 18 Raha ja inflaatio 19 Avotalouden makroteoriaa 20 Suhdannevaihtelut 21 Raha- ja finanssipolitiikka 22 Työttömyys ja inflaatio lyhyellä aikavälillä 23 Havaintoja nykyisestä talouskriisistä 24 Lopuksi University of Vaasa 24.11.2010 5

Kansantaloustieteen perusteet / Piekkolan osuus BKT määritelmä, talouskasvu, luku 23-24 Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 Talouskasvu ja tuottavuus Mankiw & Taylor luku 25-26 Finanssikriisi, Euroopan rahaliitto luku 36-38 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 6

BKT Understanding National Accounts Lequiller & Blades, luku 1 Yhden yrityksen tuotanto hyödykeittäin helposti laskettavissa Kuinka paljon pastaa pizzeria myy Kansantalouden tuotanto komplisoitu: laskettava yritysten arvonlisät Kaikkien ruokapaikkojen tuottaman pastan laskemisessa yhteen ei järkeä koska tuotettu kovin eri tavoin Vuosi 1 Yritys A Tuotanto $ 100 000 Vuosi 2 Yritys A Yritys B(jauhot) Tuotanto $ 100000 $ 30 000 Vuonna 2 pasta yrityksen jauhot ostetaan yritykseltä B, aikaisemmin jauhot tehtiin itse. Tuotanto kasvaa 30%, mutta arvonlisä pysyy samana $100 000, välituote jauhot yritykseltä B eivät lisää arvonlisää 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 7

BKT mitä sisältyy Tuotantorintama Mitä ostetaan Kotitaloustyö: kokonaistyöaika 60 t josta kotityötä 15-25 tuntia? Julkishallinto: palveluja joita ei osteta 15-25% BKT:sta Asumistulo Omistusasuntojen implisiittinen vuokra + vuokra-asuntojen vuokra Oma tuotanto imputoituna Maanviljelijöiden omaan käyttöön tuottama vilja ja käyttöesineet (esim. kehitysmaissa) Harmaa talous 2%-15% BKT:sta OECD maissa 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 8

Harmaa talous 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 9

Harmaan talouden arvioitu osuus v. 2002 35-44% kehitysmaissa 21-30% kehittyvissä talouksissa (Venäjä 44%) 14-16% kehittyneissä talouksissa (US 10%) Source: F Schneider and D. Enste Hiding in the Shadows: the Growth of the Underground Economy IMF Economic Issues 30, Washington DC 2002

Size of the shadow economy (% GDP) Country 1990 2002 Austria 5 11 Belgium 20 22 Canada 14 16 Denmark 11 18 Germany 12 16 Greece 27 28 France 9 15 Ireland 12 16 Italy 23 27 Netherlands 14 13 Norway 15 19 Spain 21 23 Sweden 16 19 Switzerland 7 9 UK 10 13 USA 7 9 Source: F. Schneider, The value added of underground activities: size and measurement of the shadow economies of 110 countries all over the world, June 2002, see: www.economics.uni-linz.ac.at/members/schneider/publik.html

Harmaan talouden aiheuttajat ja ehkäiseminen Aiheuttajia: Korkea verotus ja oikeudenmukaisuuden puute Voimakas säännöstely Korkea työttömyys yhdistettynä korkeaan työttömyyskorvaukseen Jäykkä työlainsäädäntö Kulttuurilliset ja henkilökohtaiset käyttäytymisominaisuudet Ehkäiseminen: Verotuksen alentaminen ja veroperustan laajentaminen Lainsäädännön parantaminen Valvonta ja kansainvälinen yhteistyö

BKT Understanding National Accounts Lequiller&Blades, luku 1 GDP combines in a single figure, and with no double counting, all the output (or production) carried out by all the firms, non-profit institutions, government bodies and households in a given country during year or quarter (even monthly) BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI-TUONTI Tämä määrittely on yksi kolmesta tavasta määritellä BKT ja sitä kutsutaan BKT-määrittelyn lopputuotemenetelmäksi G(ross)D(omestic)P(roduct) Gross=kiinteän pääoman kulutus (kulumista ei vähennetä) Domestic=maan (tai alueen) sisällä tapahtuva kotimainen ja ulkomainen tuotanto Product=päämääränä mitata tuotantoa (käyttäen arvonlisän mittaa) G(ross)N(ational)I(ncome) (kansantulo): income of all economic agents residing within the territory 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 13

BKT Understanding National Accounts Lequiller&Blades, luku 1 Irlanti BKT 145 416 2 128 200 23 596 134 786 Ensitulo muualta Ensitulo muualle 2003 Suomi Saksa Luxemburg Kansantulo GNI -1 103 (netto) +104 610 +52 972 +30 296-118 630-55 722-52 139 144 313 2 114 180 21 206 112 942 Erotus -0.8% -0.7% -11.5% -16.2% G(ross)N(ational)I(ncome): income of all economic agents residing within the territor 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 14

Hintaindeksin valinta Kiinteähintainen indeksi, Laspeyres indeksi p0q0 p0q1 p0q t,..., p hinta, q määrä p q p q p q 0 0 0 0 0 0 Additiivinen esim autojen ja kuorma-autojen volyymi (määrä) yhdessä on sama kuin nämä erikseen ja summattuna yhteen Vääristää kun hintasuhteet muuttuvat yli ajan, esim. tietokoneiden hinnat ovat laskeneet rajusti ja vanhalla hinnalla arvottaminen johtaa liian suureen arvoon 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 15

Ketjutettu, Laspeyres ketjut Määrä (volyymi) ja hinta 1. Muutokset määrissä edellisen vuoden eikä perusvuoden hinnoin 2. Muutokset ketjutetaan eli kerrotaan nykyinen seuraavalla, saadaan kasvuasteet 3. Sarjat kerrotaan vertailuvuoden hinnoin, joka vaihtuu joka viides vuosi p1q0 p2q1 pnqn 1 X X, p hinta, q määrä p q p q p q 0 0 1 1 n 1 n 1 kukin termi kertoo kuinka paljon hinnat ovat nousseet periodien tn-1 ja tn välissä. kerrottaessa keskenään kertovat hinnan nousun ajasta t=0 lähtien 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 16

Määrä (volyymi) ja hinta Ei ole enää mahdollista muodostaa volyymin aggregaattia esim toimiala D teollisuus laskemalla yhteen volyymit teollisuuden toimialoittain DA, DB, DC jne. Fisher ketju käyttää vuosiparien hintojen keskiarvoa, ero Laspeyres ketjuun suhteellisen vähäinen USA ja Kanada, USA BKT kasvu 2001-2003 2.7% olisi 4.3% kiinteähintaisella indeksillä Selittyy tietokoneiden käytön yleistymisellä Muissa maissa ei käytössä koska eivät additiivisia missään suhteessa 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 17

Määrä (volyymi) ja hinta SNA 1993 Chain-linking should not be done more frequently than annually. This is mainly because short-term volatility in relative prices (e.g., caused by sampling errors and seasonal effects) can cause volume measures that are chain-linked more frequently than annually to show substantial drift 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 18

Tuotannon ja hinnan muutokset 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 19

Tuotannon ja hinnan muutokset 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 20

Tuotanto yhteenveto Tuotantorintama Markkinatuotanto (tavarat ja palvelut jotka tarkoitettu myyntiin) Ei-markkinatuotanto: julkinen hallinto ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Kotitalouksien tuotanto omaan käyttöön ja yksityisen sektorin pääomahyödykkeiden Asumistulo Markkinatuotanto käyvin hinnoin Liikevaihto ja varastojen muutos (valmiit ja keskeneräiset tuotteet) Ei-markkinatuotanto kustannusten mukaan Välituotteiden kulutus, palkansaajamaksut, kiinteän pääoman kuluminen (kulutus) ja muut verot tuotannolle Pankkien tuotanto Saatujen korkotulojen ja korkomenojen erotus (korkokate) ja suoraan laskutettujen palveluiden myynti (välityspalkkiot, pankkikulut) 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 21

Arvonlisä tuotanto omaan käyttöön Tuotanto - Välituotteiden kulutus Myynti - Ostot + Varastojen muutos Kassavirrasta Palkat ja SOTU-maksut Verot vähennettynä saadut tulipalkkiot Koneiden ja laitteiden jälleenhankinta-arvo Velkojen korot Osingot osakkeenomistajille Uusien koneiden ja laitteiden osto Säästäminen (financial saving) 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 22

Tuotanto: yhteenveto Kassavirrasta Palkat ja SOTU-maksut Verot vähennettynä saadut tulipalkkiot Koneiden ja laitteiden jälleenhankinta-arvo Velkojen korot Osingot osakkeenomistajille Uusien koneiden ja laitteiden osto Säästäminen (financial saving) 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 23

BKT:n menopuoli Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 5 s. 96 Loppukäyttö final use (lopputuotteet ja hyödykkeet) Välituotekäyttö ovat hyödykkeet ja palvelut jotka kulutetaan (käytetään loppuun) tuotantoprosessissa alueella vuoden sisällä; lopputuotteita ovat kaikki muut Kuluttajat ostavat aina lopputuotteita koska he eivät käytä niitä tuotantoon, niinpä ne oletetaan aina kulutetuksi samana vuonna kun ne on ostettu Yritysten menot on välituotteiden käyttöä paitsi varastojen kasvu ja investoinnit Investointien kulutus (tai arvon aleneminen depreciation) jakautuu usealle vuodelle Vienti-Tuonti (onko sitten lopputuotteita tai ei) 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 24

Kotitalouksien kulutus Kulutuksen muutos kohti vapaa-ajan hyödykkeitä ja palveluita Perushyödykkeiden osuus kulutuksesta laskenut ruoka, alkoholi, tupakka, vaatetu Yhteydessä tulotason nousuun Perushyödykkeiden tulojousto alempi kuin palveluiden Jousto (100+palveluiden kasvuaste)/(100+tulojen kasvuaste) Terveyspalvelut ja koulutus luokitellaan julkiseksi kulutukseksi 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 25

BKT ja investoinnit BKT kasvussa investoinnit olennainen tekijä Säästämisellä aikaan saadaan pitkän aikavälin kasvua Kehittyneissä maissa säästämisaste 20% lähellä optimaalista tasoa kehitysmaissa paljon alhaisempi Pääomalla vähenevä rajatuotto Kehitysmaissa investoinneilla saadaan paljon aikaan koska on paljon kiinni kurottavaa, ns. catching up Koulutuspääoma ns. human capital tärkeä puuttuva tuotannontekijä Rikkaat maat lähempänä tuotantomahdollisuuksia Kasvun edellyttää uusia aineettomia investointeja: tutkimus- ja kehitystoiminta, ICT investoinnit ja infrastruktuuri, työn organisointi ns. organisaatiopääoma Corrado Hulten Sichel ei kansantalouden tilinpidossa: organisaatioosaaminen (johtamiskulut), yrityskoulutus, T&K toiminta, Brändi (mainonta), muotoilu, mineraalien etsintä 24.11.2010 26

Kuva 1 BKT:n kasvu ja investoinnit Copyright 2010 South-Western

Aineeton pääoma Aineellinen (tangible) pääoma Koneet, laitteet, kuljetusvälineet Rakennukset, infrastuktuuri investoinnit Aineeton (intangible) pääoma Kaikki se mitä ei kuluteta samana vuonna kun tuotetaan on investointia tulevaisuuteen Kansantalouden tilinpitossa database, software 24.11.2010 Corrado Hulten Sichel CHS uusin aineeton pääoma T&K Tutkimus ja kehitystoiminta, uudet finanssituotteet, muotoilu Taloudellinen kyvykkyys (economic competence) Organisaatiopääoma: johtaminen, markkinatutkimus Yritysten tarjoama koulutus Brändi (mainoskulut)

Figure 2: Intangibles as share of GDP (%) 2005: EU 27 countries (and Norway) 10,0% 9,0% Investment in R&D and Intangibles as share of GDP 8,0% 7,0% 6,0% 5,0% 4,0% 3,0% 2,0% 1,0% 0,0% 24.11.2010 29 Source: www.innodrive.org

Aineettomat investoinnit yrityksissä Oma aineeton pääoma ns. own-account production Vain jos käytetään investointina, investointitavaraa on sellainen jota voidaan käyttää pidemmän ajan, rajana on yleensä vuosi Ulkoistamisen ja sisäistämisen kuilu Table 1. Osuus organisaatio, T&K ja ICT työstä jolla tuotetaan investointeja (www.innodrive.org) ICT R&D OC Osuus työstä 0.50 0.70 0.15 jolla tuottoa yli vuoden Aineettomaan pääomaan välituotteiden ja pääomakulut kyseisesten hyödykkeiden tuottamiseen panos-tuote taulukot toimialoilta: Computer and related activities (Nace 72) as proxy for ICT goods, Research and development (Nace 73) as proxy for R&D goods, and Other business activities (Nace 74) as proxy for OC goods. 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 30

Tobinin q ja aineeton pääoma suomalaiset pörssiyritykset 1998-2008 Tobinin q=markkinaarvo/ fyysinen pääoma Tobinin q sis. aineeton pääoma=markkina-arvo / (fyysinen+aineeton pääoma) Aineeton pääoma: Organisaatiopääoma, T&K pääoma ICT pääoma Arvioitu tuottavuuden mukaan Tobin's q Tobin's q including intangibles.5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Year 2.5 2 1.5 1 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE Kick-off meeting 31

Intangibles and Tobin s q in high market value firms in Finland 1998-2008 Intangibles on average 114% of fixed assets Tobin s adjusted q 1.6 excluding Nokia Name Intangible capital Fixed asset Int.cap/ fixed asset Tobin's q Tobin's q including intangibles Nokia 1492 5859 25 % 29.9 23.8 Metso 1146 2216 52 % 0.5 0.3 Finnair 567 606 94 % 0.7 0.3 Upm_Kymmene 436 9675 5 % 0.8 0.8 Rautaruukki 350 1306 27 % 0.8 0.6 Wartsila 342 1484 23 % 0.3 0.2 Fortum 204 13800 1 % 0.7 0.7 Storaenso 166 12900 1 % 0.4 0.4 Kone 158 1216 13 % 0.6 0.6 Outokumpu 138 4979 3 % 0.4 0.4 M_Real 129 3451 4 % 0.4 0.4 Kemira 123 1134 11 % 0.7 0.7 Kesko 119 1581 8 % 0.4 0.3 Konecranes 98 137 72 % 3.8 2.2 Comptel 92 10 961 % 21.3 2.0 Nokianrenkaat 80 197 40 % 7.9 5.6 F_Secure 72 6 1288 % 37.6 2.7 Vaisala 44 57 77 % 7.7 4.3 Hkscan 37 290 13 % 1.0 0.9 Ponsse 28 26 104 % 15.1 7.4 Raisio 24 307 8 % 0.9 0.8 Lemminkainen 24 229 10 % 0.7 0.6 Stockmann 21 301 7 % 2.5 2.3 Oriola_Kd 5 121 4 % 2.5 2.4 Amersports 2 1131 0 % 1.0 1.0 Correl. Intangible Capital 0.18 Average 114 % 5.5 2.5 Average excluding Nokia 118 % 4.5 1.6 24.11.2010 32

USD bn 1000 800 600 400 200 RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN Veli-Matti Mattila SP Latin America Other industrialised Other Asia China Japan Oil exporters 0-200. -400-600 -800-1000 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Ketkä rahoittavat USAn alijäämää United States Euro Area Central and Eastern Europe Onko globaali likviditeetti taas liiallinen Rahoitusjärjestelmän säätelyn uusiminen 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 33

Aineeton pääoma ICT työntekijät ICT työntekijöitä paljon tietyillä toimialoilla, suunnittelevat myös pidemmälle horisonttiin INNODRIVE projekti www.innodrive.org T&K pääomaa ja ICT pääomaa mitataan käytettyjen resurssien perusteella (expenditure-based approach) Organisaatiopääoma Tietty osa johtamis- ja markkinointikuluista katsotaan investoinniksi (projektissa 16%) Tuotto-vaikutusten arviointi (performance-based approach): pitkän aikavälin johdon suunnittelu tuottavampaa kuin mitä maksetut palkat antavat ymmärtää, esim. toimitusjohtaja päättää hyvin laajoista asioista yrityksissä joiden tuottovaikutus on moninkertainen palkkaan nähden, tai bonus on vain osa tuotosta Tuotantofunktioestimointi, jossa johdon ja markkinoinnin tuottavuutta verrataan muihin työntekijöihin 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 34

Aineeton pääoma Kiinteä pääoma on materiaalista (kiinteä fixed tarkoittaa että sitä ei voi käyttää varastoon vaan kaikki on käytössä) Liikennevälineet, koneet, toimistot, varastot, tehtaat, insinöörivoimin rakennetut laitteet Lisää BKT:ta ja siten kasvua Aineeton pääoma tilinpidossa Ohjelmistot, lisenssit Ohjelmistoyhtiöt kuten Microsoft pitää kuluina, koska epävarma tuotto (varovaisuusperiaate tilinpidossa) ja voi heti vähentää kuluina Mineraalien etsintä Aikaisemmin ajateltiin tiedon hankinnaksi, mutta nykyisin mineraaleja löydetään varsin ennustettavalla todennäköisyydellä eli pääomanmuodostus ennustettavaa Viihdeteollisuus: kirjat, elokuvat, CD-Rom arvoa vain tekijänoikeuksien suojin 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 35

Aineeton pääoma Aineeton pääoma joka ei kansantalouden tilinpidossa Tutkimus- ja kehitystoiminta Suunnitteilla tilinpitoon 2012 eteenpäin 80% työkustannuksia, ovatko ainoastaan insinöörit tuottavia yli ajan Taloudellinen kompetenssi (economic competence) Johtohenkilöt suunnittelevat myös pitkää horisonttia, Corrado-Hulten- Sichel olettavat että 20% management kuluista aineettomia investointeja Brandaus, markkinointikulut, yrityksen tarjoama koulutus Insinööri- ja suunnittelutoimistot 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 36

TUOTANTO Understanding National Accounts Lequiller Blades, luku 4 s. 96 Y A f ( L, K ) logy log A log f ( L, K ) Kolme tuotannontekijää: työ, aineellinen ja aineeton pääoma, välituotteet (intermediate input) Y arvonlisä (value added): välituotteet poistettu Kokonaistuottavuus A: se osa arvonlisästä jota ei voi selittää työllä ja pääomalla A selittää suuren osan kasvusta USA:ssa ja Pohjoismaissa Tuotantokuilu Mikä on maksimaalinen BKT (=arvonlisän) kasvu joka ei kiihdytä inflaatiota Tehdyt työtunnit eri koulutustasolla, pääomakannan laskeminen k t =i t +(1-r)k t-1 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 37

Työn tuottavuuden log( Y/ L) ja sen osatekijöiden muutokset valtion sektorilla % Lähde VATT 24.11.2010 38

Tuottavuus Olli Savela TK: Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa Terveydenhuollon henkilöstön ammattijärjestön Tehyn työehtosopimuksessa mainitaan tuloksellisuuden edistäminen. Sopimukseen sisältyy vuoden 2011 toukokuussa maksettava kahden prosentin järjestelyerä, jos sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kokonaismäärä pysyy ennallaan tai vähenee vuodesta 2006 vuoteen 2010. Jos henkilöstön määrä kasvaa enintään 1 300:lla vuodessa, järjestelyerä on yksi prosentti palkkasummasta. Kuvio Työn tuottavuuden %-muutos vuosina 1975-2008 24.11.2010 39

TUOTANTO Kokonaistuottavuuden kasvua on selitetty panostukselle T&K:hon ja ICT investointeihin Changes in labour composition through age structure and education have had modest effect on productivity growth in 1994-2005 in Finland as well as in most of the other countries. Van Ark et al. (2008) controlled ICT capital but the two other major components of intangibles: R&D and organisational capital were not included in the analysis. ICT capital is assessed from hardware and database expenditures that are currently recorded in system of national accounts. Contributed to labour productivity growth by around 0.5%, the figure of which is comparable to the contribution in other countries. 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 40

Kasvulaskennassa käytetään pääomakantoja alla ICT mukana Growth accounting 1994-2005 in selected countries, source: van Ark, O'Mahoney, and Timmer (2008) 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 41

Kokonaistuottavuuden muutos A LP KD A=kokonaistuottavuus, LP= työn tuottavuus VA/L, ja KD= pääomaintensiteetti K/L KD includes intangibles Intangibles increase labour productivity, but implied higher capital deepening also explains part of the former unexplained growth attributed to technical improvement and marginal productivity growth. If the inclusion of intangible capital increases the rate of capital deepening by more than it increases the rate of labour productivity growth, total factor productivity growth A will fall. 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 42

Tuottavuuden kasvua selittävät tekijät Year A Total Tangible factor capital product. Labour productivity Organization capital R&D capital ICT capital Intangibles 0.7 % 0.0 % -0.2 % 0.1 % 0.7 % 0.1 % No intangibles 1.1 % 1.4 % -0.2 % 0.0 % 0.0 % 0.0 % Organization R&D ICT capital capital 2000-2005 capital Intangibles firm-level 0.6 % 0.4 % 0.2 % New intangibles national level 0.4 % 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 43

TUOTTAVUUS Labour productivity growth has been on average 1%. Intangibles contribute positively to labour productivity growth. Total factor productivity growth is close to zero if the contribution of intangibles to output is taken into account. Thus intangibles have improved labour productivity as much as is the direct effect to capital deepening. 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 44

RAHOITUSKRIISISTÄ GLOBAALIIN TALOUSKRIISIIN Maailmankauppa Kehittyneiden maiden tuonti Kehittyvien talouksien tuonti Määräindeksi 2000=100 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: CPB Netherlands. Globalisaatio ja Vaasa Pari miljardia ihmistä tuli lisää kansainvälisen kaupan piiriin Työnjako Maailmankauppa Tieto- ja viestintäteknologian kehitys Välimatkojen merkityksen väheneminen Metropolien merkityksen kasvu 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 45

FINANSSIKRIISI 2008-2010 M&T luvut 36-38 Rahamarkkinoiden säätelyn purkaminen 1980-luvulta alkaen 2000-luvun kasvuoptimismi: uusia tuottoisia kohteita Riskien suojaus uusilla tuotteilla esim. CDS credit default swaps Sub-prime markkinat laajenivat nopeasti Yhdysvalloissa Asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen Pääomittaminen, kansainväliset rahoituskanavat Korkojen nousu inflaation hillitsemiseksi puhkesi Pankkien väliset luottomarkkinat tukossa Lehman brothers konkurssiin 15.9.2008 Talouden taantuma 2008-2009 asuntojen hintakupla 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 46

Figure 4 US Federal Funds and Inflation, 2000-08 Copyright 2010 Cengage Learning

Figure 8 Global GDP (Constant Prices) Broken Down, 2005-09 Copyright 2010 Cengage Learning

FINANSSIKRIISI 2008-2010 Kokemus osoittaa, että pankki- ja rahoituskriiseistä toipuminen on hidasta Ylivelkaantumisen purkaminen on pitkäaikainen prosessi Ovatko yritykset ylivelkaantuneet? Rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn palauttaminen vie aikaa Suomi: onko pankkien vakavaraisuus huono? Kriisin aikana talouden tuotantopotentiaali on pienentynyt Investoinnit ovat supistuneet, pääomakanta vanhenee Osa työvoimasta voi syrjäytyä työmarkkinoilta, rakenteellinen työttömyys lisääntyy Suomi: aineettomat investoinnit (T&K organisaatiopääoma) korvanneet aineelliset investoinnit Julkisen talouden tasapainottaminen vie voimavaroja Menoja joudutaan supistamaan ja/ tai veroja nostamaan Suomi: veroaste laskussa? 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 49

38 Euroopan rahaliitto Copyright 2010 Cengage Learning

RAHALIITTO Maantieteellinen yhden valuutan alue Yleisesti hyväksytty vaihdon välineeksi Jäsenet hyötyvät Keskinäinen kauppa vilkasta Transaktiokustannukset alemmat Ei valuuttakurssiepävarmuutta Haitat Rahapolitiikan itsenäisyys menetetään Valuuttakurssi eivät jousta epäsymmetristen shokkien iskiessä päälle Lyhyen aikavälin sopeutumismekanismit muuttuvat Palkkajoustavuus, työvoiman liikkuvuus ja pääomamarkkinoiden integraatio vähentävät haittoja Vapaamatkustajavaltiot velkaantumisessa Liian alhainen korko velkaantumiselle, esim. Kreikka, Irlanti: sure bailout 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 51

Table 1 Imports Plus Exports of 15 EU Countries From and To Other EU Countries as a % of GDP Copyright 2010 South-Western

Figure 3 Growth Rates in Germany, France and the Whole Euro Area Copyright 2010 South-Western

Figure 4 Growth Rates in Ireland and the Whole Euro Area Copyright 2010 South-Western

Kuva 1 Asymmetrinen shokki: hyödykkeiden kysyntä Saksasta Ranskaan Copyright 2010 South-Western Täydellinen kilpailu: Saksassa tuotanto alas: hinnat laskevat kunnes tuotanto palautuu ennalleen Epätäydellinen kilpailu: 1. Tasapainotuotanto alempi eli pitkän aikavälin aggregaattitarjontakäyrä AS (Long-run aggregate supply) vasemmalle 2. Sopeutuminen enemmän tuotannon ja työllisyyden muutosten kautta (hintajäykkyys ja palkkajäykkyys, price and wage rigidities)

Kuva 2 Vastaava kulutustottumusten muutos joustavien valuuttakurssien vallitessa Copyright 2010 South-Western Saksassa hyödykkeiden alentunut kysyntä: kauppataseen alijäämä ja valuuttakurssi heikkenee kunnes tuotanto ja kysyntä palautuvat ennalleen.

Lähde HS 24.11.2010 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE Kick-off meeting 57

Ilmastonmuutos ja talous Ihmiset elävät liiaksi kuin viimeistä päivää? Uusiutumattomien luonnovarojen käytössä kulutuksen kärsimättömyys olennainen (time preference of present over future consumption) Yritysmaailman tuloskehitys 12% Kuluttajien aikapreferenssi 7% Järkevä aikapreferenssi ehkä sama kuin reaalikorko 3-5% Voidaanko rahalla korvata delfiinien sukupuutto Makromallien perusongelma: onko tietyt luonnonarvot sellaisia että löytyy korvaava tuotanto/kulutus Kuparin ja tinan loppuminen huolestutti 1970-luvulla Kööpenhaminan kokous: Hiilelle ja muille kasvihuonekaasuille riittävän korkea hinta Ilmastosopimuksen kustannus 100 mrd euron kustannusten jako 95% uusista saasteista kehitysmaista Kiinassa kustannukset arvioitu olevan maassa 300 mrd euroa Ensi vaiheessa OECD laajuinen kauppa Sektorikohtaisesti myös laajemmalle Uusi ilmastosopimuksen alaisuudessa toimiva elin 24.11.2010 University of Vaasa Department of Economics INNODRIVE 58

RND asset Organization Capital IT asset 0 1998 2000 2002 2004 2006 Year 24.11.2010 59.18.16.14.12.1.08.06.04.02