Hyvinvointiosaaminen aluekehityksen voimavarana Juha Kinnunen, Professori 26.8.2009
Ajatuksen kulku Ilkeä yhteiskuntapolitiinen ongelma Miten ja millä turvaamme väestön terveyden ja hyvinvoinnin? Hyvinvointiosaamisen resurssit Itä Suomessa Muutoksen aikaansaamisen problematiikka Lopuksi UEF/Viestintä 27.8.2009 2
Vuosi 2020 ja hyvinvointiyhteiskunnan pakkaskestävyys Itä ja pohjois Suomessa Menneisyyden ja Tulevaisuuden sisäkkäisyys Hyvinvoinnin ja terveyden indikaatorit 1980 luvun keskiarvoissa Väestön ikärakenne 2020 luvun ennakoinnin tasolla Itäinen Suomi ääriolosuhteina, mutta kansallinen funktio Alueen sisäinen polarisaatio Kasvukeskittymät Harveneva pysyvä asutus Tihentyvä osaaika asuminen Ikääntyminen yhteiskunnan suuri menestystarina
2800 2600 Hoivapalvelumenot iän mukaan asukasta kohti keskimäärin kuukaudessa vuonna 2003 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Ikä, vuotta Pekka ParkkinenVATT 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Ikä, vuotta 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0
Miten ja millä turvaamme väestön terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuudessa? UEF/Viestintä 27.8.2009 5
Vaurauden turvaaminen, Mutta sillä rajansa Suomi Käännöspiste n. 8000 USD/henkilö/vuosi
Tuottaako vain terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut terveyttä ja hyvinvointia? Koulutus ja taloudellinen kehitys vaikuttavat enemmän terveyteen kuin terveydenhuolto tai muut hyvinvointipalvelut (sekä kansakunnassa että yksilöillä) Koulutus ja sivistystason turvaaminen varmin hyvinvoinnin ehto Erityisesti miehillä Mistä terveydenhuollon hyödyllisyys koostuu? Rokotukset (50%) Antibiootit (20%) Sydän ja verisuonisairauksien ehkäisy ja hoito (15%) Muu lääketiede (15%)
Meillä Itä Suomessakin neljä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen epäonnistumista Tupakka, alkoholi, ylipaino, mielenterveys Tupakka, alkoholi, ylipaino, mielenterveys Tupakka, alkoholi, ylipaino. Mielenterveys Kaikki merkittävältä osin yksilön elämäntapa valintoja, joihin hän itse voi vaikuttaa
Hyvinvointialan professionaalisten ammattilaisten riittävyys, rekrytointi ja pysyvyys suurin yksittäinen uhkatekijä Koulutetun työvoiman pula sulkee palveluyksiköitä ja rajoittaa palvelujen tarjontaa Hyvoivntipalvelujen hallitsemattoman ekspansion hillintä Henkilöstöresurssien alueellinen suunnittelu ja ohjaaminen Palvelujärjestelmän alueellinen organisointi jättäen tilaa seuduttaisuudelle ja paikallisuudelle Yliopistot Ammattikorkeakoulut Sairaanhoitopiirit
Palvelujen järjestämisessä ja tuotantotavoissa tavoiteltava merkittäviä kehityspyrähdyksiä UEF/Viestintä 27.8.2009 10
Elintason kasvu syntyy tuottavuuden kasvusta Elintason osatekijät Suomessa, 1900 2004 (indeksejä, 1900 = 1) 14 12 10 bkt/asukas = bkt/työtunnit työtunnit/asukas Vuosina 1900 2004: Elintaso on kasvanut liki 13 kertaiseksi 8 6 4 2 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Bkt asukasta kohti Bkt työtuntia kohti Työtunnit asukasta kohti vaikka työn määrä asukasta kohti on vähentynyt 10 % sillä työn tuottavuus on kasvanut 14 kertaiseksi Lähde: Pohjola 2005
Tieto ja osaamisyhteikunnan palvelut, Esimerkkinä terveydenhuolto Tietoyhteiskunnan terveydenhuolto Teollisen ajan lääketiede Perusterveyden huolto Tietoverkkohoito Ennaltaehkäisevä ja omaehtoinen hoito Telelääketiede Avohoito Laitoshoito Itsehoito Tuettu hoito Sairauksien hoito Kansalaislähtöinen terveydenhuollon tiedonhallinta Tuottajalähtöinen terveydenhuollontiedonhallinta Erikoissairaanhoito Kiinnostus uuteen tiedonhallintaan Kiinnostus perinteiseen tiedonhallintaan Eisenbach 2000, Saranto & Kinnunen 2006
Hyvinvointipalvelut ja siihen liittyvät osaamisresurssit aluetaloden yksi kivijalka Työvoimavaltaisuus Tieto ja asiantuntijakeskeisyys Pysyvyys Ennakoitavuus Ei siirry Kiinaan tai Intiaan UEF/Viestintä 27.8.2009 13
Tarve kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun Mitä tutkimus ja koulutus sektorin pitäisi tehdä? Tieteen ja tutkimuksen on tarjottava riittävä analyyttinen tuki Pelkkä konsultointi tai käytäntölähtöinen kehittäminen ei riitä UEF/Viestintä 27.8.2009 14
Hyvinvointipalvelujen poliittis hallinnollis oikeudellinen perusta VI Ohjausjärjestelmät Professionalismi Rakenne Teknologia ja tutkimusinnovaatiot Tasa arvo Hyvinvointi palvelujen etiikka ja päämäärät Perustehtävä Humaanisuusi TEOT Tehokkuus Lopputulos/ tuotos Aineelliset ja osaamisesurssit Asiakaslähtöisyys Prosessi Kansalaisten ja asiakkaiden terveystarpeet ja odotukset Markkinat (Kinnunen & Vuori 2005) 15
Itä Suomessa on kattava koulutus ja tutkimusjärjestelmä, jonka kehittämiselle erinomaiset edellytykset Itä Suomen yliopisto Muut yliopistot Ammattikorkeakoulut Ammatilliset oppilaitokset Osaamis ja kehittämiskeskukset Sektoritutkimuslaitokset Suurten yritysten ja organisaatioiden tutkimus, tuotekehitys ja koulutusyksiköt UEF/Viestintä 27.8.2009 16
Itä Suomen yliopisto 3 kampusta: Joensuu, Kuopio, Savonlinna Noin 15 000 tutkinto opiskelijaa, aikuisopiskelijoita 14 365 Noin 2 200 uutta opiskelijaa vuosittain 4 tiedekuntaa 11 koulutusalaa, noin 100 pääainetta tai koulutusohjelmaa, vapaa sivuaineoikeus. UEF/Viestintä 27.8.2009 17
Vahvuusaloista monet painottuvat hyvinvointiosaamiseen Joensuun yliopisto Kasvatus, kehitys ja koulutus Metsä ja ympäristö Optiikka, uudet materiaalit ja informaatioteknologia Raja ja Venäjä Kuopion yliopisto Molekyylilääketiede, lääketutkimus ja biotekniikka Ympäristöterveys ja ympäristön muutoksen tutkimus Lääketieteellinen ja hyvinvointiteknologia Hyvinvointipalvelututkimus UEF/Viestintä 27.8.2009 18
YHTEISKUNTA KAUPPATIETEIDEN TIEDEPERUSTA Johtaminen ja taloustieteet Kauppatieteet Oikeustieteet Yhteiskuntatieteet Maantiede ja historia Teoreettis Metodologinen tutkimus Soveltava tutkimus Empiirinen tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Hyvinvointi Ympäristö (Liiketoiminta) Raja & Venäjä Mikronäkökulma Makronäkökulma
Hyvinvointiosaamisen alueella vahva, mutta vaatii jatkuvaa vaalimista Maailmanluokan tutkikuksen verkottunutta ja kapeilla osilla sen kärkeä edustavaa Löytyy asiantuntemusta laaja alaisesti hyvinvoinnen eri aluille Koulutusjärjestelmä palvelee suoraan alueen kehittämistä Tutkimuksessa primaarit hyödynsaajat voivat olla myös kansallisia tai kansainvälisiä UEF/Viestintä 27.8.2009 20
Mitä hyvinvointiaosaamista ja tutkimusta pitäisi kehittää ja tukea (1/2) Kaiken päätöksenteon terveys ja hyvinvointivaikutusten systemaattisempaa arviointia Hyvinvointivajeiden ja ongelmien tunnistamisesta painopisteen siirtäminen niiden ratkaisemiseen Järjestelmätason muutosproblematiikan tutkimusta ja käytännöllisten sovellutusten kehittämistä Hallittua tulevaisuus analyysiä UEF/Viestintä 27.8.2009 21
(2/2) Ikäihmisten omatoimisuuden tukemista koskevan tietämyksen lisäämiseen Kustannusvaikuttavuus tutkimus Rahoituspolittiikan tutkimus Toiminta ja työpsosessien uudistamistamiseen Uusyrittäjyyteen ja verkostoitutumisen edellytysten kehittämiseen UEF/Viestintä 27.8.2009 22
Lopuksi Lähtötilanteemme on hyvä Uhkakuvina rakenteen ja sisällön pysähtyneisyys Hyvinvointiosaamisen mitoitus suhteutettava kansakunnan kestokykyyn Hallitsematon ekspansio vältettävä UEF/Viestintä 27.8.2009 23