JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 SISÄLLYSLUETTELO 5 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 10 6 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 11 7 EROAMINEN LUOTTAMUSTEHTÄVÄSTÄ... 12 8 SOPIMUS YMPÄRISTÖVIRANOMAISPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ JUUPAJOEN KUNNAN JA ORIVEDEN KAUPUNGIN KESKEN... 13 9 VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖS... 14 10 VUODEN 2015 ARVIOINTIKERTOMUS... 17 11 VESIHUOLTOLAITOKSEN KIRJANPIDOLLISEN TASEYKSIKÖN PERUSTAMINEN... 18 12 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 21
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 9 Kokouksen paikka ja aika Kiinteistö Oy Juupajoen Koskiportin kokoussali Korkeakoskella maanantaina 25.4.2016 klo 18.00 18.45 Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Eskola Juho Hämylä Hannu Jauhiainen Jani Kallenautio Johanna Lakiasuo Leo Lepistö Martta Lepola Anne Markkula Anne Niemelä Aarno Pasuri Pertti Rae Pekka Rahkonen Antti Rintamäki Yrjö Saarinen Mirja Salomaa Janne Sikiö Heikki Soikka Juha Suosaari Veikko Valkeajoki Jussi Voutilainen Ulla Välttilä Esko Musturi Timo Koskinen Tarja-Riitta Lindström Pirkko Korhonen Mervi Tuovila Anne Mäkivirta Laura jäsen puheenjohtaja jäsen I varapuheenjohtaja jäsen II varapuheenjohtaja jäsen varajäsen kunnanhallituksen jäsen kunnanjohtaja pöytäkirjanpitäjä varhaiskasvatuksen johtaja taloussuunnittelija Kokouksen laillisuus Asiakohta 1, 5. ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Asiakohta 2, 6. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Jani Jauhiainen Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella _25_. 4. 2016 Anne Markkula pöytäkirjantarkastaja Aarno Niemelä pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä 29.4.2016 kunnanvirastossa klo 9.00-14.00.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 10 5 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 5 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista, ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Juupajoen valtuustossa on 21 varsinaista jäsentä, jotka on merkitty esityslistan alussa olevaan luetteloon. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista on läsnä. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen on postitettu 18.4.2016. Kokouskutsu on julkaistu Oriveden Sanomissa. Työjärjestyksen 14 :n mukaisesti läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut, ja läsnä olevat varavaltuutetut, sekä onko valtuusto laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja totesi pöydälle jaetun lisäasian ja tiedusteli kunnanvaltuustolta ottaako kunnanvaltuusto kiireellisenä käsittelyyn pykälänä 12 Lisämääräraha / Kiskobussiliikenteen yhteyksien parantamisen kuntarahaosuus. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti käsittelyjärjestyksen muutoksen ja lisäasian käsittelyyn ottamisen tässä kokouksessa.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 11 6 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Valtuuston päätöksen mukaisesti pöytäkirjantarkastajat valitaan aakkosjärjestyksessä. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Anne Markkula ja Aarno Niemelä. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anne Markkula ja Aarno Niemelä.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 12 7 EROAMINEN LUOTTAMUSTEHTÄVÄSTÄ Kunnanhallitus 16.2.2016 18 Seppo Pistool on toimittanut kuntaan 26.1.2016 seuraavan kirjeen: Asia: eroaminen luottamustehtävistä. Syy: Ylöjärven kuntalainen Ylöjärvellä 22.1.2016 Seppo Pistool Seppo Pistool on toiminut kunnanvaltuuston varavaltuutettuna, viranomaislautakunnan jäsenenä, hyvinvointilautakunnan varajäsenenä ja kiinteistötoimitusten uskottuna miehenä. Kuntalain 38 :n mukaan Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuutetun ja varavaltuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Edelleen kuntalain 39 :n mukaan Luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu ja sen jälkeenkin siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. Kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto myöntää Seppo Pistoolille eron luottamustehtävistä toiselle paikkakunnalle muuton vuoksi. Edelleen kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto valitsee - uuden jäsenen viranomaislautakuntaan - uuden varajäsenen hyvinvointilautakuntaan sekä - uuden kiinteistötoimitusten uskotun miehen. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Valtuusto 25.4.2016 7 Kunnanvaltuusto myönsi Seppo Pistoolille eron luottamustehtävistä, ja päätti yksimielisesti seuraavat henkilövalinnat: - jäseneksi viranomaislautakuntaan valittiin varsinaiseksi jäseneksi Raimo Lepistö ja varajäseneksi Matti Tammelin - varajäseneksi hyvinvointilautakuntaan valittiin Raimo Lepistö - kiinteistötoimitusten uskotuksi mieheksi valittiin Jouko Piittala
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 13 8 SOPIMUS YMPÄRISTÖVIRANOMAISPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ JUUPAJOEN KUNNAN JA ORIVEDEN KAUPUNGIN KESKEN Kunnanhallitus 16.2.2016 19 Oriveden kaupungilla ja Juupajoen kunnalla on ollut voimassa sopimus ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä vuoden 2001 alusta lähtien. Sitä ennen tehtävät olivat Oriveden seudun kansanterveystyön kuntayhtymällä. Kuntalain (410/2015) 147 :n mukaan kuntien yhteistoimintasopimukset on saatettava uuden lain mukaisiksi viimeistään 1.6.2017. Kuntien yhteistoimintaa koskevat säädökset ovat kuntalain 8 :ssä ja 49-64 :ssä. Oriveden ja Juupajoen ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät hoidetaan aikaisempaan tapaan Oriveden kaupunki isäntäkuntana. Sopimus uusitaan siten, että se on voimassa 1.4.2016 alkaen toistaiseksi. Sopimuksen sisältö ei muutu, mutta sitä tarkennetaan. Sopimuksen mukaan Juupajoen kunnan lakisääteisenä monijäsenisenä ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oriveden ympäristölautakunta, joka toimii myös Oriveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena. Ympäristönsuojeluviranomaisen asioita käsitellessään lautakunta toimii kuntien yhteislautakuntana ja siinä on mukana jäsenenä yksi Juupajoen kunnanvaltuuston valitsema henkilö. Kustannukset jaetaan asukaslukujen suhteessa. Lautakunnan esityslista, jossa käsitellään Juupajoen asioita, toimitetaan etukäteen tiedoksi jäsenten lisäksi Juupajoen kunnanjohtajalle ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle. Lautakunnan pöytäkirja, jossa käsitellään Juupajoen asioita, toimitetaan tiedoksi Juupajoen kunnanhallitukselle. Liitteenä n:o 4 sopimus ympäristöviranomaispalvelujen järjestämisestä. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy esityslistan liitteenä olevan sopimuksen ympäristöviranomaispalvelujen järjestämisestä. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Valtuusto 25.4.2016 8 Liitteenä n:o 1 sopimus ympäristöviranomaispalvelujen järjestämisestä. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 14 9 VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus 15.3.2016 31 Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kunnan, joka tytäryhtiöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Luonnos Juupajoen kunnan tilinpäätös- ja toimintakertomukseksi vuodelta 2015 on esityslistan liitteenä n:o 5. Toimintakertomukseen sisältyy konsernituloslaskelma, konsernitase ja konsernin rahoituslaskelma sekä niihin liittyviä tunnuslukuja. Esityslistan liitteenä n:o 6 ovat tuloslaskelman toteutumavertailu ja toteutumavertailu tulo- ja menolajeittain. Tilikauden tulos on 780.928,12 euroa ylijäämäinen. Tuloslaskelmassa tuloutetaan tehtyjä poistoeroja 10.571,23 euroa, jonka jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu 791.449,35 euroa. Tilinpäätös on merkittävästi talousarviossa arvioitua parempi. Merkittävimmät tekijät ylijäämäisen tilinpäätöksen taustalla ovat talousarvion hyvä toteutuminen sekä verotulojen reipas kasvu. Tilinpäätösvuonna verotuloja kertyi 710.491 euroa budjetoitua enemmän, kaikkiaan 7.280.491 euroa. Vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna verotulojen kasvu on n. 9 % (v. 2014 verot 6,7 eur).
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 15 Tuloveroja kertyi 5.986.861 euroa, joka on v. 2014 tilinpäätökseen verrattuna 8 % enemmän. Merkittävältä osalta tähän vaikutti kunnallisveron korottaminen 20:stä 21 prosenttiin. Yhden tuloveroprosentin vaikutus on n. 260.000 euroa. Ilman veroprosentin korotusta kunnallisverokertymä kasvoi n. 3 %. Yhteisöverojen kasvu jatkui myös tilinpäätösvuonna. Vuosien 2013 2014 välillä kasvu oli 45 %. Vuoden 2015 yhteisöverokertymä on 165.331 euroa eli 28 % enemmän kuin vuonna 2014. Kiinteistöveroja kertyi 541.388 euroa, joka on kutakuinkin sama kuin edellisenä vuonna. Valtionosuudet kertyivät ennakoidusti ja niiden kokonaismäärä on 4,7 milj. euroa. Tilinpäätöksen toimintakulut olivat kokonaisuudessaan 12.635.791,41 euroa, jossa ylitystä on 75.300 euroa (mukana myös sis.kulut). Toimintamenojen ylitykset johtuvat ennakoimattomista menoista sivistystoimessa. Näistä suurimmat yksittäiset ovat: koulukuljetukset 49.100 euroa, kotikuntakorvausmenot 28.650 euroa ja palkkakulujen ylitys 24.700 euroa. Toimintatuottoja kertyi 1.883.786,64 euroa, joka on 26.673 euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Merkittävin yksittäinen tuloerä, joka ei toteutunut oli myyntivoittojen 40.000 euroa. Talousarvio toteutui käyttötalouden osalta kohtalaisen hyvin, käyttötalousnettomenojen ylitys on tilinpäätöksessä 101.925 euroa. Kertomusvuoden merkittävin investointi oli liikuntahallin peruskorjaus ja kuntosalin laajennus (268.000 euroa), mikä hanke jatkuu vielä vuoden 2016 puolella. Hankkeeseen saatiin valtion liikuntapaikka-avustusta 123.000 euroa, josta kertomusvuodelle kirjattiin 37.000 euroa. Korkeakosken viemäreiden saneeraus käynnistyi vuonna 2015 ja jatkuu koko taloussuunnitelmakauden. Tilivuonna 2015 kunnan pitkäaikaisten lainojen määrää pystyttiin vähentämään 185.000 euroa. Lainat per asukas ovat 1.985 euroa. Koko kuntakonsernin lainat ovat 3.267 eur/as. Kertomusvuoden negatiivisin tunnusluku on kunnan asukasluvun kehitys. Asukasluku painui ensimmäisen kerran kunnan historiassa alle 2.000 asukkaan. Asukasmäärä 31.12.2015 tilanteessa oli 1.987 (vrt. v. 2014 2.036 as). Huolestuttavaa on myös syntyvien lasten määrän vähäisyys. Kertomusvuonna syntyi vain kymmenen lasta. Vastuualuejohtajat ovat kokouksessa selvittämässä tilinpäätöstä omalta osaltaan. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 16 1. esittää kunnanvaltuustolle, että poistoero 10.571,23 euroa tuloutetaan, jonka jälkeen tilikauden ylijäämä 791.499,35 euroa siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille, 2. allekirjoittaa vuoden 2015 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi sekä 3. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Valtuusto 25.4.2016 9 Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Esityslistan liitteenä n:o 2 on tilinpäätös- ja toimintakertomus ja liitteenä n:o 3 on tilintarkastuskertomus. EHDOTUS: Kunnanvaltuusto päättää tarkastuslautakunnan esityksen perusteella seuraavaa: merkitsee tilintarkastuskertomuksen tiedokseen, hyväksyy vuoden 2015 tilinpäätöksen ja myöntää kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille sekä tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015. Lisäksi kunnanvaltuusto päättää kunnanhallituksen ehdotuksen 1-kohdan mukaisesti, että poistoero 10.571,23 tuloutetaan, jonka jälkeen tilikauden ylijäämä 791.499,35 euroa siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 17 10 VUODEN 2015 ARVIOINTIKERTOMUS Kuntalain 71.2 :n mukaan "Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet". Tarkastuslautakunnan laatima arviointikertomus on liitteenä n:o 4. EHDOTUS (tarkastuslautakunta): Tarkastuslautakunta esittää kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi tarkastuslautakunnan laatiman vuoden 2015 arviointikertomuksen. Tarkastuslautakunnan esitys hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 18 11 VESIHUOLTOLAITOKSEN KIRJANPIDOLLISEN TASEYKSIKÖN PERUSTAMINEN Kunnanhallitus 5.4.2016 42 Juupajoen kunnan vesi- ja viemärilaitos on ollut kunnan kirjanpidossa laskennallisesti eritytetty yksikkö. Tilinpäätöksessä siitä on johdettu tuloslaskelma ja tase. Laskennallisesti eritytetyn vesihuoltolaitoksen talousarvio on sisällytetty kunnan talousarvioon. Laskennallisesti eriytetyn liiketoiminnan tilinpäätöskaavat eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia osakeyhtiöiden laskelmien kanssa erityisesti tasejatkuvuuden osalta. Peruspääoman sijasta kunnan sijoitusta kuvaa jäännöspääoma, jolla ei ole tasejatkuvuutta. Vesihuoltolain muutokset (681/2014) ovat tulleet voimaan 1.9.2014 alkaen. Vesihuoltolain 20 mukaan kunnan tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista. Vesihuollolle on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Tase ja tuloslaskelma on laadittava kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti. Mitä vesihuoltolain 20 :n 1 momentissa säädetään vesihuollon eriyttämisestä, sovelletaan sitä myös ko. lain 17 a :ssä tarkoitettuun huleveden viemäröintiin. Toistaiseksi Juupajoella kunnan vesi- ja viemärilaitos ei huolehdi hulevesien viemäröinnistä vaan se sisältyy teknisen toimen järjestämisvastuuseen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on 9.3.2015 antanut lausunnon nro 112 vesihuoltolain muutosten vaikutuksista kunnallisten vesihuoltolaitosten kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Vesihuollon toiminnan eriyttämisellä muista toiminnoista pyritään siihen, että tilinpäätöksen ja siinä esitettyjen tunnuslukujen perusteella voidaan läpinäkyvästi arvioida, missä määrin vesihuollosta ja huleveden viemäröinnistä perittävät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset pitkällä aikavälillä ja ovatko maksut kohtuullisia. Kuntajaosto katsoo, että vesihuoltolaitoksen ja huleveden viemäröinnin kirjanpidollinen eriyttäminen muista toiminnoista joko kunnallisena liikelaitoksena tai taseyksikkönä, kirjanpitolain soveltaminen ja tilinpäätöslaskelmien esittäminen kuntajaoston liikelaitosohjeen mukaisina johtavat yhdessä siihen, että kunnallisen vesihuoltolaitoksen tilinpäätös on riittävän vertailukelpoinen osakeyhtiön tilinpäätöksen kanssa. Huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muusta vesihuoltolaitoksen toiminnasta laskennallisesti. Kunnan liikelaitos ja muu taseyksikkö eroavat toisistaan talousarviokäsittelyn suhteen. Liikelaitos on erillään kunnan talousarviosta, kun taas taseyksikön määrärahat ja tuloarviot otetaan kunnan talousarvioon. Taseyksiköllä voi olla omat pankkitilit tai vaihtoehtoisesti sisäinen yhdystili, jonka kautta vesihuoltolaitoksen rahaliikenteeseen vaikuttavat tapahtumat kirjataan.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 19 Kuntaliitto ohjeistaa aloittavan taseen muodostamisesta mm. seuraavaa: Eriytettävän liiketoiminnan avaavan taseen vastaava- ja vastattavaerien arvojen tulee perustua kunnan edellisen tilikauden tasearvoihin. Kirjanpidollista taseyksikköä muodostettaessa yksilöidään liiketoimintaan kohdistuvien omaisuus- ja velkaerien sisältö. Kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta, ja se voidaan jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Koska aloittavassa taseessa määritellään omaisuus ja velkaerät lähtökohtaisesti pysyväisluonteisesti, valtuuston on päätettävä asiasta. Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan tasejatkuvuuden periaatetta siten, että kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennallisesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toimintaa jatkava kirjanpidollinen taseyksikkö, aloittavaan taseeseen on suositeltavaa merkitä myös ko. liiketoimintaan kohdistuva aikaisemmilta tilikausilta kertynyt yli-/alijäämä. Ellei yli-/alijäämää ole mahdollista selvittää toiminnan aloittamisesta saakka, kertynyt yli-/alijäämä on perusteltua selvittää vähintään viidestä edeltävästä tilinpäätöksestä. Aloittavaa tasetta ensimmäistä kertaa laadittaessa tase-erien siirrot tehdään kirjanpitoarvoissa tasetilien välisinä käsittelemättä siirtoja eriyttämisvuoden talousarviossa. Aloittavan taseen valtuustokäsittely on johdettavissa kuntalain 14 :n säännöksestä, jonka mukaan liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista päättää valtuusto. Peruspääomasta maksettava korvaus on liiketoiminnassa keskeinen taloudellinen tavoite, jonka kohtuullisuutta arvioidaan taseeseen merkittyjen erien perusteella. Näin ollen korvauksen on perustuttava valtuuston vahvistamaan peruspääomaan. Taseyksikön talousarvio muodostuu tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosasta. Taseyksikön tulosbudjetissa sovelletaan nettobudjetointia: sitovia eriä valtuustoon nähden ovat tilikauden tulos sekä mahdolliset tilinpäätössiirrot. Taseyksikön investointibudjetissa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat investointimenot ja -tulot, mutta valtuusto voi osoittaa investointeihin määrärahat myös hanke- tai hankeryhmäkohtaisesti. Taseyksikön rahoitusbudjetissa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat antolainauksen, ottolainauksen ja oman pääoman muutosten erät. Taseyksikön perustaminen vaatii muutoksia kunnan taloushallinnon järjestelmiin. Esityslistan liitteenä n:o 2 on Juupajoen kunnan vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase 1.1.2016. ESITYS (Kj): Vesihuoltolain muutosten johdosta kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että a) 1.1.2016 alkaen Juupajoen kunnan vesihuoltolaitoksesta muodostetaan taseyksikkö, jolle laaditaan tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot, b) vesihuoltolaitoksen peruspääoma ja avaava tase 1.1.2016 määrätään liitteen mukaisesti,
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 20 c) vesihuoltolaitos taseyksikön peruspääoman koroksi vahvistetaan 6 %, d) kunnanvaltuusto toteaa, että hulevesien viemäröintiä ei eriytetä kirjanpidossa, vaan tekninen toimi huolehtii edelleen hulevesien viemäröinnin järjestämisestä asemakaava-alueella (sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslakia). Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Valtuusto 25.4.2016 11 Liitteenä n:o 5 on Juupajoen kunnan vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase 1.1.2016. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 21 12 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS Kunnanhallitus 20.4.2016 48 Kiskobussiliikenne rataosuudella Tampere-Keuruu on ollut muutoksien ja muutosuhkien alla viime kuukausien aikana. Jo syksyllä 2015 ilmoitettiin, että valtio luopuu ostoliikenteestä useimmilla rataosuuksilla ja mainittu Tampere-Keuruu rataosuus kuului tämän lakkautettavan yhteyden piiriin. Valtio perusteli ostoliikennerahoituksen luopumista valtiontalouden säästöillä. Alkuun vaikutti siltä, että henkilöjunaliikenne Tampere-Keuruu rataosuudella päättyy kokonaan 27.3.2016. Tilalle oli suunnitelmissa tuoda markkinaehtoista linjaautoliikennettä. Kunnat ja maakuntaliitot ovat koettaneet pitää keskustelu- ja neuvotteluyhteyttä sekä VR:n että Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) suuntaan koko prosessin ajan. Jo syksyllä sekä alkutalvella käydyissä neuvotteluissa Juupajoen kunta, Oriveden kaupunki, Mänttä-Vilppulan kaupunki ja Tampereen kaupunki avasivat keskustelun siitä, että kunnilla voisi tietyillä ehdoilla olla halukkuutta panostaa henkilöjunaliikenteen jatkumiseen myös rahallisesti. Nämä keskustelut eivät syystä tai toisesta johtaneet tulokseen viime vuoden puolella. LVM:n alkuperäisenä ajatuksena ilmeisesti oli, että markkinaehtoinen linja-autoliikenne voisi korvata junayhteydet näillä rataosuuksilla, joille henkilöjunaliikenne oli suunniteltu lakkautettavaksi. Kuitenkin tammi-helmikuun vaihteessa 2016 LVM päätti kasvattaa rataliikenteen velvoiteliikennettä siten, että kyseisellä päätöksellä siirrettiin ostoliikenteen junareittien lakkautuksia tämän vuoden maaliskuusta joulukuuhun. Velvoiteliikenteeseen ohjatut määrärahat olivat kuitenkin ostoliikennemäärärahoja pienemmät ja se tarkoitti, että vuorovälejä harvennettiin huomattavasti aiemmasta kaikilla muutoksen kohteena olleilla ratayhteyksillä. Tämä ratkaisu johti osaltaan siihen, että linja-autoliikennettä suunnitelleet liikennöitsijät vetivät liikennelupahakemuksensa pois, koska he katsoivat, että heille olisi jäänyt ajettavaksi vain kannattamattomat vuorot. Tilanne muodostui julkista liikennettä käyttävien matkustajien kannalta todella ongelmalliseksi. Tämän johdosta kunnat ovat koettaneet yhä edelleen aktiivisesti löytää asiaan luovaa ratkaisua. Kunnat ovat useasti keskustelleet saman pöydän äärellä VR:n ja LVM:n kanssa. Keskusteluja on omalta osaltaan hidastaneet vastuuhenkilöiden vaihdokset LVM:ssä. Viimeisin neuvottelu Juupajoen kunnan, Mänttä-Vilppulan kaupungin, Oriveden kaupungin, Pirkanmaan liiton ja VR:n sekä LVM:n kanssa käytiin 4.4.2016. Tampereen kaupungin edustaja ei pääsyt tähän neuvotteluun mukaan. Tässä neuvottelussa VR lupasi lähettää kunnille tarjouksen kuntien mahdollisesta rahoitusosuudesta reitille Tampere-Keuruu. Tarjouksen sovittiin koskevan 20.6. - 10.12.2016 välistä aikaa eli ajanjaksoa, jolle velvoiteliikennepäätös on annettu. Kunnat pyysivät tarjousta kahdelle eri lisävuorovaihtoehdoille. Toinen vaihtoehto oli
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 22 sellainen, jossa 20.6.2016 palattaisiin tilanteeseen, joka oli ennen vuorojen supistamista. Toinen vaihtoehto oli kuntien esittämät muutamat lisävuorot nyt voimassa oleviin supistettuihin aikatauluihin. Alla olevassa kuvassa näkyvät nyt voimassa olevat aikataulut sekä kuntien esittämät vaihtoehtoiset lisävuorot: VR lähetti tarjouksensa kunnille perjantai-iltana 8.4.2016. Tarjous on luokiteltu VR:llä yrityssalaiseksi, joten se ei ole esityslistan liitteenä. Kunnanhallituksen jäsenillä on ollut mahdollisuus tutustua tarjoukseen ennen kokousta. Päättäjät voivat käydä tutustumassa tarjoukseen kunnanvirastossa. VR:n lähettämä tarjous on voimassa tällä erää vain 4.5.2016 saakka, koska tuohon päivämäärään mennessä VR lupaa, että aikataulumuutokset voivat astua voimaan 20.6.2016. Myöhemmin päätettynä VR ei voi taata muutosaikataulujen voimaan astumista mainittuna ajankohtana. Tässä mielessä päätöksellä asian suhteen on kiire. Muista kunnista saatujen tietojen pohjalta voi tässä vaiheessa arvioida, että Mänttä-Vilppulan kaupunki, Oriveden kaupunki sekä Tampereen kaupunki suhtautuvat tähän kokeiluun sinällään myönteisesti. Näiden kahden lisävuoroja tuovan vaihtoehdon välillä kukin kunta vielä puntaroi omaa kantaansa. Keuruun kaupungin näkemys asiaan on tässä vaiheessa ollut toisensuuntainen ja muista poikkeava. Keuruun kaupunginhallitus ottanee asiaan kantaa kokouksessaan 25.4.2016. Kuntien välisestä kustannusjaosta ei ole vielä tarkempia laskelmia eikä sopimuksia. Kuitenkin kustannusten jaossa voisi käyttää samaa logiikkaa kuin Tampereen kaupunkiseutu käyttää omissa julkisen liikenteen rahoituksissa. Tässä mallissa huomioidaan matkustajamäärä sekä matkan pituus. Tältä pohjalta voidaan arvioida, että Juupajoen kunnan kustannus laajemmasta vaihtoehdosta voisi olla noin 30.000 euroa. Koska lähtökohtaisesti Keuruun kaupunki on suhtautunut kustannuksiin osallistumiseen varauksellisesti, on VR:ltä pyydetty tarjousta myös siitä vaihtoehdosta,
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 23 että kuntien rahoittama kiskobussiliikenne toteutuisi jatkossa vain välillä Tampere- Vilppula. Sinällään raideliikenteen rahoittaminen ei tulisi kuulua kuntien rooliin eikä vastuuseen. Kun kuntakentältä kokonaisuudessaan ollaan karsimassa velvoitteita, on käsittämätöntä, että elinvoimaisuuden ylläpitämisen nimissä kunnat joutuvat pakosta rahoitusvastuuseen toimialoilla, jotka eivät sille vielä kuulu. Valtiovallalla on aikomus löytää henkilöjunaliikenteen puolelle markkinaehtoista toimintaa ja tässä tilanteessa vaikutusalueellamme olevaa raideliikennettä voi olla perusteltua jossain määrin tukea siirtymäkauden ajan. Mikäli kiskobussiliikenne pääsee kokonaisuudessaan loppumaan Tampere-Vilppula välillä, voi sen uudelleen käynnistäminen olla erityisen vaikeaa. Tästä näkökulmasta katsoen voi olla perusteltua, että alueen kunnat turvaavat liikenteen jatkumisen nykyisessä muutosvaiheessa. Lisäksi on huomattava, että kuntien panostuksella kiskobussiliikenteen matkustajamäärää voidaan ylläpitää sillä tasolla, että reitti olisi jatkossa houkuttelevampi niille tahoille, jotka mahdollisesti suunnittelevat jatkossa osallistuvansa henkilöjunaliikenteen tarjoamiseen. Koska lopullisella päätöksenteolla on kiire siinä tapauksessa, että kunnat lähtevät mukaan rahoittamaan kiskobussiliikennettä, on valtuustolle esitettävä lisämäärärahapyyntö. Talousarviossa tähän ei luonnollisestikaan ole varauduttu. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto päättää - myöntää 30.000 euron lisämäärärahan kiskobussiliikenteen kuntarahaosuuteen kustannuspaikalle 1140 Joukkoliikenne - valtuuttaa kunnanjohtajan sopimaan muiden kuntien kanssa tarkoituksenmukaisesta ja tasapuolisesta kuntien välisestä kustannusjaosta lisämäärärahan puitteissa - valtuuttaa kunnanjohtajan solmimaan tarvittavat sopimukset eri toimijoiden kanssa - velvoittaa kunnanjohtajaa tuomaan sopimukset tiedoksi kunnanhallitukselle. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.
JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2016 24 Valtuusto 25.4.2016 12 Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti - myöntää 30.000 euron lisämäärärahan kiskobussiliikenteen kuntarahaosuuteen kustannuspaikalle 1140 Joukkoliikenne - valtuuttaa kunnanjohtajan sopimaan muiden kuntien kanssa tarkoituksenmukaisesta ja tasapuolisesta kuntien välisestä kustannusjaosta lisämäärärahan puitteissa - valtuuttaa kunnanjohtajan solmimaan tarvittavat sopimukset eri toimijoiden kanssa - velvoittaa kunnanjohtajaa tuomaan sopimukset tiedoksi kunnanhallitukselle.