1 Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin työseminaarin muistio Aika: Tiistai 13.3.2012 klo 9-16.00 Paikka: Osallistujat: Satakuntatalon Kiltasali (Lapinrinne 1, 00180 Helsinki) Kampissa. Nina Räike Suomen Latu, Johanna Silvius Turku/ varhaiskasvatus, Leena Lahtinen Vantaan kaupunki/sivistystoimi, Annika Tavasti Aurinkoinen tulevaisuus, Katariina Nousiainen päivähoito, Kalervo Valli varhaiskasvatus Turku, Katja Viberg Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Lotta Kivelä, Espoon kaupunki Eestinmetsän pk, Elina Pulli Espoon kaupunki, Sanna Heino Koulutuskeskus Tavastia, Tarja Vaahtera Järvenpään varhaiskasvatus, Kirsi Huotari Espoon kaupunki/säterinmetsän päiväkoti, Kirsi Räty Opetushallitus, Jani Johansson Vantaa Patotien päiväkoti, Marja-Liisa Akselin Hämeenlinnan varhaiskasvatuspalvelut, Krista Lappalainen Kirkkonummen kunta/varhaiskasvatus, Hanna Koivuranta Helsingin kaupunki + Nuori Suomi, Mervi Kärkkäinen Mäntsälän kunta, Sirkku Kela-Tammiruusu Mäntsälän kunta Kaunismäen pk, Päivi Virtanen Kouvola Kymintehtaan pk, Eila Seppälä- Vessari Suomen Lastenhoitoalan Liitto, Anu Taivainen Salon kansalaisopisto, Harri Myllynen Lastentarhanopettajaliitto, Tuomo Heiniö Vantaa Kivimäen päiväkoti, Helena Nurmi Hämeenlinna Tarvasmäen vkk, Liisa Lehtinen Tarvasmäen vkk, Tanja Palosaari Hyvinkään kaupunki/ Varhaiskasvatus, Timo Järvensivu Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulu, Katja Riit`aho Vantaan kaupunki, Terhi Turunen Vantaa/ Lintukallion ty, Anneli Pönkkö Oulun Yliopisto, Päivi Benjamisson Nurmijärvi/ varhaiskasvatus, Hannele Rissanen Nurmijärvi / varhaiskasvatus, Seppo Sarras Varhaiskasvatuksen toimija, Saila Nevanen Socca / Pääkaupunkiseudun osaamiskeskus, Marianna Tarhala Nuori Suomi, Nina Korhonen Nuori Suomi, Anu Kullberg Nuori Suomi. Nuori Suomi on muodostamassa uutta yhteistyöverkostoa, jonka tavoitteena on rakentaa valtakunnallinen liikuntaohjelman suunnitelma varhaiskasvatukseen. Työseminaarin tavoitteena oli käsitellä verkoston toimintasuunnitelmaa sekä pohtia liikuntaohjelman tavoitteita ja sisältöjä. Seminaarissa kuultiin seuraavat puheenvuorot: Anu Kullberg, kehityspäällikkö, Nuori Suomi. Matka jatkuu ja yhteinen näky kirkastuu. Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Verkostoissa toimiminen - verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Seppo Sarras, varhaiskasvatuksen valmentaja, Helsinki. Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina. Saila Nevanen, erityissuunnittelija, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Hyvinvoinnin kehittämistä ja tutkimusta pääkaupunkiseudun päiväkotien arjessa. Anneli Pönkkö, LitT Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus, Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto. LiikuntaVasusta vaikuttavuutta. Tanja Palosaari, päiväkodin johtaja, Tanssikallion päivähoito, Hyvinkää. Hyvinkään hyvinvoiva liikkuva lapsi ohjelman tavoitteet, niiden toteutuminen ja mittaaminen. Tarkemmat esitykset löytyvät Nuoren Suomen extranetistä, osoitteesta http://extranet.nuorisuomi.fi/pages/viewpage.action?pageid=5872567
2 Aamupäivän ryhmätyöt: Verkoston toimintasuunnitelman käsittely Verkoston työn haaste ja verkoston tavoitteet Lähtökohta: mitä pitäisi tapahtua, ja mikä on kenenkin rooli verkostossa. Pulmana nostettiin esille - mitä sellaista voisi vielä keksiä, jota ei ole vielä kokeiltu? Keskustelussa todettiin, että varhaiskasvatushenkilökunnan ymmärtäessä liikkumisen osaksi kasvua ja oppimista, liikunta huomioidaan paremmin varhaiskasvatustyössä. Mitkä ovat oikeat termit? Esim. hyvinvoiva lapsi, lapsen ääni, lapsen arki jne. Ryhmä toivoi kehiteltävän tapoja, joilla lasten liikunnasta saataisiin karppaamisen tai zumban tapainen ilmiö. Myös lait ja säädökset sekä niiden pohjalta yksikkövasu ja lapsen vasu nousivat esille. Niiden pohjalta käytävä keskustelu tulee olemaan arvokasta. Verkoston toimijat ja rakenne Ryhmä esitti toiveen, että työryhmiä tulisi olla ympäri Suomea. Teematapaamiset olisivat hyvä rakentaa aluetta kiinnostavien aiheiden ympärille. Ryhmä näki tärkeäksi, että tapaamisten ideat tulee viedä työryhmistä työpaikoille kokeiltavaksi ja niiden toimivuutta on testattava käytännössä. Kokeilu työympäristössä mahdollistaa lasten ja työntekijöiden vaikuttamisen ideoihin ja saa heidät osallisiksi prosessiin. Haastavaksi ryhmä koki saada mukaan ne toimijat, jotka eivät ole aktiivisesti mukana kehitystyössä. Pyörä todettiin keksityksi ja siksi tärkeimpään rooliin nousee se, miten toimintaan saadaan sidotuksi kaikki toimijatahot. Ryhmän mielestä kuntatason toimijat tulisi saada aktiivisesti mukaan ja pohti, kuinka paljon sitouttaminen veisi työaikaa. Verkoston toimijoiden tehtävät, roolit ja vastuut Ryhmä käsitteli paljon toimijoiden vastuuta. Jotta verkoston ideat ja suunnitelmat saataisiin kulkemaan kentälle ja takaisin, on toimijoiden otettava vastuu viestin välittämisestä. Lisäksi ryhmän mielestä toimijoiden välillä tulee olla arvokeskustelua - mukaan keskusteluun on saatava lapset, vanhemmat, varhaiskasvattajat, päiväkotien johtajat ja heidän lisäkseen varhaiskasvatuksen asiantuntijoita ja suunnittelijoita. Uuden mallin ei saa jäädä ylähyllylle. Kaikkien tahojen osallistuttua keskusteluun saadaan varmemmin kaikki ideat mukaan. Lisäksi ryhmässä oli keskusteltu siitä, kenellä on vastuu levittää edelleen hyviä käytäntöjä ja mitä reittiä tiedon levittämiseen käytetään. Tiedotus oli myös esillä. Ryhmä toivoi, että kuvia saataisiin näkyville esimerkiksi Nuoren Suomen extranetiin. Arvioinnin ja palautteen koettiin olevan tärkeä osa prosessia, jotta asia etenee ja kehittyy. Myös sosiaalisen median hyödyntäminen nousi esille.
3 Tiedon kerääminen ja liikkuminen Tiedon liikkuminen verkostossa pohjautuu yhtenäiseen luottamukseen. Omien ajatusten julkaiseminen vaatii uskallusta, joka perustuu tasa-arvoisuuden tuntoon. Nuoren Suomen extranettiin kirjoittamisen kynnyksen madaltamista mietittiin: kirjoittamisen tulisi tuntua helpolta ja jokaisen tulisi olla sitoutunut tiedon tuottamiseen. Verkoston jäseniltä toivottiin yhteisiä syötteitä extranet-sivuille. Extranetin toivottiin olevan paikka vuoropuhelulle ja tiedon arvioimiselle. Dialogin merkitystä verkostossa korostettiin. Esitettiin toive, että tiedon sisältöä tulisi pilkkoa (esimerkiksi lasten liikunta), ja sen jälkeen teematyöpajat pysyttelisivät pilkotussa osa-alueessa. Teematyöpajoihin toivottiin tarkempaa tietoa kyseisestä teemasta. Tiedon valinta, rajaaminen ja jatkotyöstö puhutti - onko verkoston vastuulla valita, mikä tieto on oleellista ja keskeistä asian kannalta? Sekä tiedotussuunnitelma että yhteinen tiedon jatkotyöstösuunnitelmaa hankkeen jälkeen olisivat hyviä olemassa. Ryhmä koki, että varhaiskasvatuksen näkökulmassa tulee pysyä ja valintaa tulee tehdä verkoston. Päätöksien tekeminen, verkoston toiminnan seuranta ja arviointi On tärkeää päästä vaikuttamaan valtakunnallisiin asiakirjoihin, toimijoihin, päättäjiin, kulttuuriministeriöön jne. Niihin tulisi saada näkymään leikki ja liike. Prosessin arviointi todettiin tärkeäksi ja sen toivottiin olevan jatkuvaa - ei vain lopussa tehtävää. Arvioinnin kriteeristöä pohdittaessa esiin oli noussut esille kysymyksiä, kuten: mitä arvioidaan -> tuotosta, vaikuttavuutta vai verkoston toimintaa? Mikä on arvioinnissa oleellista ja millä kriteereillä arvioidaan? Ovatko esimerkiksi lapsen liike ja mielipide oleellisia? Verkoston toimintasuunnitelma on käsitelty verkostossa ja ryhmätyöt otetaan huomioon kun verkoston toimintasuunnitelmaa kirjoitetaan eteenpäin. Iltapäivän ryhmätyöt: Valtakunnallisen liikunta- ja hyvinvointiohjelman sisällöt ja tavoitteet Lapsen näkökulmasta Sisältötietoa on olemassa jo vaikka kuinka paljon, joten liikuntaohjelman uudelleenkirjoittamisessa ei kannata hylätä jo olemassa olevaa tietoa. Ohjelman tulisi ratkaista ristiriita: lapset eivät tule päiväkotiin kasvatettaviksi tai liikutettaviksi, vaan kavereiden kanssa leikkimään. Aikuiset tulevat kasvattamaan ja liikuttamaan. Koreografian tulee olla väljä ohjelman tulee tukea kokonaisuutta. Ohjelman henki tulee olla sellainen, joka tukee kasvattajan ymmärrystä liikunnan läpileikkaavuudesta. Toiminnan tulee olla lapselle hauskaa ja henkilökunnalle helppoa ja sen tulee liittyä varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen, liian kapea liikunnan tavoite ei toimi.
4 Suunnitelmaan tulisi luoda henki, asenne ja arvomaailma, joka auttaa ja tukee varhaiskasvattajan kasvatustyötä. Liikunta on osa päivää - ei erillinen ja irrallinen osa. Aikuisen tavoite ei saa viedä aikaa lapsilta. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta Osaavan, innostuneen ja sitoutuneen henkilökunnan arvoa korostettiin. Tavoitteeksi nostettiin liikkumisen määrän kasvattaminen varhaiskasvattajien aktivoinnin kautta (koulutus, liikunnan kirjoittaminen vasuun läpileikkaavasti ja sen arviointi, jne). Myös liikunnan merkityksen laajempi ymmärrys sekä liikuntaa tukevan toimintaympäristön rooli (esim. asenteet ja pelot sekä niiden estävä vaikutus) nousivat ryhmäkeskusteluissa esille. Mukana pitää olla ammatillinen ja lapsilähtöinen pedagogiikka, joka velvoittaa aikuisen aktiiviseen toimintaan ja rooliin. Kunnan näkökulma Tavoitteeksi asetettiin hyvinvoiva lapsi ja perhe. Esille tulee nostaa vahvasti hyvinvointi, ei liikunta. Liikunnan ennaltaehkäisevää vaikutusta pidettiin tärkeänä ja siksi lähiliikuntapaikat, yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa eri lajeja ja perheliikunnan tukeminen (perhesetelit) ovat tarpeen. Myös kunnan arvot ja asenteet liikuntaa kohtaan puhuttivat. Poikkihallinnollisuus nostettiin tärkeänä esille ja toimiva palvelurakenne ja kuntatason verkostot. Liikkumaan houkutteleva arkiympäristö ja kylä kasvattaa ajattelua lisää. Yhteiskunnan näkökulma Ryhmä koki haasteeksi pysyä yhteiskunnan muutosten vauhdissa - arviointia tulisi tehdä jatkuvasti ja muutoksiin tulisi päästä vaikuttamaan nopeasti. Liikuntaohjelman tavoitteet tuli ryhmän mielestä kirjoittaa velvoittavina lakiin ja asetuksiin sekä niiden tulisi näkyä kuntien hyvinvointiohjelmassa ja julkisena keskusteluna mediassa. Neuvoloiden mahdollisuus huomioida perheiden liikunnallisuus ja tarvittaessa puuttua esimerkiksi ylipainoon tai liian vähäiseen liikkumiseen tulisi hyödyntää. Yhteistyötä koulun kanssa sekä perheiden vastuuta arkiliikuttajana haluttiin esille. Liikunnan ei koettu useasti olevan kiinni rahoituksesta. Ilmiöt, hiljaiset signaalit, ulottuvuudet Miksi pienten lasten kanssa pitäisi puhua erikseen liikunnasta? Liikunta = leikki. Ollaan vaan turvallisinta on että lapsi liikkuu. Lapsen hyvän elämän kokonaisuus korostui ryhmän puheenvuorossa. Tavoitteiksi nousivat ilo kokeilla ja olla. Aikuisten ja lasten yhdessä liikkumisen uskottiin luovan terveitä roolimalleja lapsille ja lisäävän myös heidän liikunnallisuuttaan. Maailman täytyy kannustaa liikkumaan - rakennetun ja rakentamattoman ympäristön tulee houkuttaa liikkumaan.
5 Tarkemmat ryhmätyöpurut löydät osoitteesta: http://extranet.nuorisuomi.fi/pages/viewpage.action?pageid=5872567 Loppusanat ja kiitokset Anu ja Nina kiittivät seminaarista. Seuraava tapaaminen on 25.4.2012 Helsingissä järjestettävä pääsuunnitteluryhmän työseminaari, johon lähetetään kutsut lähiaikoina. Vapaamuotoisempi tapaaminen järjestetään 5.6. Helsingissä iltapäivästä alkaen, lähetämme siitä tarkempaa tietoa myöhemmin. Nina Korhonen, Nuori Suomi (040-7525255) Anu Kullberg, Nuori Suomi (0400-599246) Jukka Karvinen, Nuori Suomi