Työpajaan osallistunut asiantuntijaryhmä edusti monipuolisesti maatalousalaa.

Maataloustieteet Työryhmän osallistujat Laura Alakukku, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Paula Elomaa, Helsingin yliopisto Juha Helenius, Helsingin yliopisto Pertti Martikainen, Itä-Suomen yliopisto Pirjo Mäkelä, Helsingin yliopisto Asko Mäki-Tanila, MTT Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto Pirjo Peltonen-Sainio, MTT Jukka Rintala, MTT Jari Valkonen, Helsingin yliopisto Anna Valros, Helsingin yliopisto Aila Vanhatalo, Helsingin yliopisto Hilkka Vihinen, MTT Hannu Mikkola, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri) Työpajaan osallistunut asiantuntijaryhmä edusti monipuolisesti maatalousalaa. Maataloustieteiden tilaa ja tasoa arvioitaessa olisi hyvä määritellä myös maataloustiede terminä. ARVIOINTITEEMAT A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Mikä merkitys TKI-toimintaympäristön muutoksilla on tieteenalalle? Helsingin yliopiston ja MTT:n organisaatiouudistuksilla on ollut sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Yliopistolla hallinnollinen työ on lisääntynyt ja aikaa opetukseen ja tutkimukseen on aiempaa vähemmän. Toisaalta Helsingin yliopiston EU- ja Akatemiahakujen tuki sai käyttäjältään kiitosta. MTT:n matriisiorganisaatio on haasteellinen, koska esimiessuhteet ovat epäselvemmät kuin linjaorganisaatiossa. MTT:n taloustutkimuksen läsnäolo Viikissä on puolestaan lisännyt myönteistä vuorovaikutusta MTT:n ja yliopiston taloustutkijoiden välillä. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan muuton suomia mahdollisuuksia ei ole vielä täysin hyödynnetty, ja yhteistyön kehittämistä tulee jatkaa. Yhteistyötä yliopistojen, yliopistojen laitosten sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä voidaan edelleen lisätä. Edellytykset kansainvälisen yhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen ovat kasvaneet merkittävästi. 1

Pääsy mukaan EU:n tutkimusohjelmiin on avannut uusia tieteen tekemisen mahdollisuuksia. Todettiin kuitenkin, että EU ei rahoita innovatiivisia tutkimuksia. Vain tunnetut teemat menevät siellä läpi. Kilpailu tutkimusrahoituksesta on lisääntynyt ja kilpailu syö tutkimustyön resursseja. Työnjako yliopistojen ja sektoritutkimuksen välillä on epäselvä. Sektoritutkimuksessa ei tiedetä, arvioidaanko tutkimusta julkaisujen määrän ja laadun perusteella vai yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tutkijat eivät ole kaikissa tapauksissa riittävästi ennakoineet ympäristön muutosta, ja yhteiskunta on saattanut ajaa tutkimuksen ohi. Ketteryyttä tarvitaan, jotta voidaan vastata tulevaisuuden tuomiin haasteisiin. Tutkijat ovat kuitenkin jossain määrin osaamisensa vankeja. Ei pidä istua liian tiukasti omien aineistojensa ja osaamisensa päällä, koska silloin on vaarana jäädä yhteistyökuvioiden ulkopuolelle. Cardiffin yliopisto mainittiin esimerkkinä uudenlaisesta tavasta esittäytyä ulkomaailmalle. Siellä yliopiston perinteinen laitosrakenne on häivytetty taustalle ja ulospäin näkyvät ratkaistavana olevat ongelmat. Suomen Akatemian ja maataloustutkimuksen käsitykset monitieteisyydestä eivät aina kohtaa. Maatalouden ongelmanratkaisuun tarvitaan tyypillisesti maatalous- ja perustieteiden osaajia. Maataloustutkimus ei ole kuitenkaan kyennyt osoittamaan, että mainitut tieteenalat ovat aidosti hankkeissa mukana. Ongelmanratkaisu edellyttää yhä useammin monitieteistä lähestymistapaa. Monitieteinen yhteistyö on jo itsessään haaste. Yhteistyö ei ole hankkeissa itseisarvo, vaan sen on lisäarvo, joka tulee hakemuksessa osoittaa. Tämä koskee muitakin kuin Suomen Akatemian hakemuksia. Todettiin, että maatalousaiheisia hakemuksia tulee Suomen Akatemiaan vähän ja että niiden hyväksymisprosentti on alempi kuin hankkeiden yleensä. Todettiin, että maataloustutkimus voisi olla itse aktiivisempi Suomen Akatemian suuntaan. MTT:n kokemuksen mukaan varmin keino saada Suomen Akatemian rahoitusta on käyttää maakuntayliopistoa päähakijana MTT:n asemasta. Todettiin, että hankkeen kansainvälisesti korkea tieteellinen taso on Suomen Akatemian rahoituksen ensisijainen arviointikriteeri. Maataloushankkeiden huonon menestyksen arveltiin johtuvan Suomen Akatemian haussa hankkeiden soveltavasta luonteesta sekä siitä, että niiden teoreettinen taso ei ole riittävä. Suomen Akatemian mukaan biotieteiden ja ympäristöntutkimuksen toimikunnan hankkeet ovat luontaisesti laaja-alaisia ja niiden arvioitsijoiksi valitaan laaja-alaisuuteen kykeneviä henkilöitä. Esitettiin kysymys, ohjautuuko tutkimus oikein sillä, että tutkija kirjoittaa toiselle tutkijalle osoittaakseen oppineisuuttaan, jota vertaisarviointi mittaa. Takaako tämä mekanismi yhteiskunnan kannalta relevanttien aiheiden ja osaamisen kehittymisen sekä eri tiedon lajien kohtaamisen (myös yksityisen sektorin ja politiikan/hallinnon tieto)? Kun tiede joutuu tulevaisuudessa kilpailemaan julkisten resurssien jaosta muiden yhteiskunnan tarpeiden kanssa, on vaarana, että olemme ajaneet itsemme sivuraiteelle. Työpajaraportin luonnokseen lähetettyjen kommenttien perusteella, perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen edustajat voivat olla vastauksesta perustellusti eri mieltä. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen eroa luonnehdittiin mm. tulosten soveltamismahdollisuuksilla siten, että perustutkimusta voidaan usein hyödyntää globaalisti, kun soveltava tutkimus on enemmän aikaan ja paikkaan sidottua. Riskirahoituksen ja keksijöiden määrää pidettiin riittämättömänä. 2

Rahoituksessa kolme vuotta on lyhyt aika, kun lähdetään kehittämään ideasta uutta tuotetta tai menetelmää. Monia suomalaisia maatalousalan tuotantotarvikkeiden toimittajia (Kemira Grow How, Valtra) tai tuotteiden jalostajia (Cultor, Raisio Oyj:n mallasliiketoiminta) on myyty ulkomaille ja on syytä epäillä, onko ulkomaisilla omistajilla intressiä säilyttää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Suomessa. Kuluttajien näkökulmasta puutteellinen vesiensuojelu on suurin maatalouden aiheuttama haitta. Huoli eläinten hyvinvoinnista ja epäilykset muuntogeenisten organismien vaikutuksista ovat myös median kestoaiheita. Mitkä muut kansalliset ja kansainväliset TKI-toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet alan kehitykseen ja miten? Yhteistyö yritysten kanssa on joissain tapauksissa vaikeuttanut tieteen tekemistä, koska rahoitus ei riitä julkaisujen kirjoittamiseen ja tulokset ovat usein liikesalaisuuksia. Huippututkimus ja yritysrahojen hankkiminen nähdään osin toisensa poissulkevina vaihtoehtoina. Toisaalta yritysyhteistyöstä on myös myönteisiä kokemuksia. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Miten suomalainen tutkimus sijoittuu alan kansainväliseen tutkimuskenttään? Esimerkiksi mikä on tieteenalan kehityksessä Suomessa erityislaatuista muihin maihin verrattuna? Mikä on tieteenalan kansainvälinen taso? (esimerkiksi bibliometriikka, kilpailtu kansainvälinen rahoitus) Suomessa on profiloiduttu tekemään tutkimusta boreaalisessa ympäristössä, minkä ansiosta monet tuloksista on sovellettavissa Pohjoismaissa, Kanadassa, Venäjällä ja myös Japanissa. Toisaalta tehdään geenitutkimusta, joka on luonteeltaan globaalia. Julkaisujen ja viittausten määrällä mitattuna maataloustutkimus pärjää kansainvälisessä tutkimuskentässä erittäin hyvin (vrt. Suomen Akatemian julkaisu Suomen tieteen tila ja taso 2009). Suomessa julkaistava Agricultural and Food Science on vertaisarvioitu lehti ja se kuuluu alansa parhaaseen neljännekseen siitäkin huolimatta, että parhaiden suomalaisten tutkijoiden kirjoittamien artikkelien arveltiin ohjautuvan tunnetumpiin ja omaa erikoisalaa edustaviin lehtiin. Todettiin, että suomalainen maataloustutkimus menestyy kansainvälisessä vertailussa hyvin. Maaseutututkimuksessa olemme suurvalta. Maatalousekonomiassa ja maatalouden ympäristökysymysten taloudellisessa tarkastelussa on tapahtunut merkittävää edistystä ja kansainvälistä huippua on otettu kiinni. Tutkimus on erittäin hyvin edustettuna alan projekteissa ja konferensseissa. Mikä merkitys BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistumisella on alan suomalaiselle tutkimukselle tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Venäjä on mielenkiintoinen kohde, mutta toistaiseksi hankkeet ovat kehityshanketyyppisiä. Kiinasta on koulutuskysyntää. Suomessa tulisi tehdä strateginen päätös osallistumisesta Venäjän, Kiinan ja Intian hankkeisiin. Ne eivät vie tutkimusta eteenpäin, mutta pitäisikö niissä olla silti mukana. 3

Raporttiluonnoksen kommentointikierroksella ehdotettiin pohdittavaksi osallistumisen sijasta sitä, miten löydetään parhaat teemat ja yhteistyömuodot. Minkälaiset kansainväliset yhteydet alalla on? Tutkimuksen kannalta olisi erittäin hyödyllistä, että kansainvälisissä järjestöissä kuten FAO, OECD ja Maailman pankki työskentelisi enemmän suomalaisia asiantuntijoita. Silloin saisimme etupainotteisesti tietoa uusista linjauksista jo valmisteluvaiheessa. Ongelmana on suomalaisten tutkijayhteisöjen pienuus. Boreaalisuus nähtiin vahvuutena, mutta se on toisaalta haitta. Tutkimustulokset eivät puhuttele koko Eurooppaa. Todettiin, että suomalaiset tutkimusryhmät ovat joillakin aloilla päässeet tutkimusyhteistyöhön ulkomaisen teollisuuden kanssa. Mikä on huippuyksiköiden, akatemiaprofessoreiden ja FiDiPro-professorien merkitys alan tutkimusympäristöissä? FiDiPro-professuurit (Finland Distinguished Professor Programme) nähtiin hyvänä keinona kotikansainvälistymiseen. Todettiin, että huippuyksikkö ja uusien akatemiaprofessorien saaminen vahvistaisivat alaa ja edistäisivät sen kehitystä. Maatalousalan tutkijakoulua pidettiin tärkeänä tavoitteena. Hot spotien ja nousevien alojen/teemojen tunnistaminen: miten ollaan mukana niiden tutkimuksessa? Nousevien alojen tunnistamisessa on onnistuttu vaihtelevasti. Genomitutkimus (kasvit ja eläimet) tunnistettiin ajoissa ja siihen panostettiin, vaikka riskitkin tiedostettiin. Jälkikäteen panostus on osoittautunut kannattavaksi. Nousevien alojen eteenpäin viemistä haittaa osittain se, että hankerahoittajat eivät välttämättä tue heille mahdollisesti vielä vieraita aloja/teemoja. Mitkä ovat ne lupaavat, kriittiseltä massaltaan vielä pienet ja aluillaan olevat alat, joilla voi olla tulevaisuudessa suuri potentiaali tieteenalan kehityksessä? Energian käytön vähentäminen ja maataloustuotannon perustuminen uusiutuvaan energiaan. Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen kehittämällä uusia kestäviä kasvinsuojelumenetelmiä. Puhtaat tuotantojärjestelmät. Todettiin, että uusia tuotantojärjestelmiä pitäisi lähteä kehittämään ja tutkimaan puhtaalta pöydältä. Agro-Ecological Engineering kokonaisten järjestelmien tarkastelu ja säätö. Automaation ja reaaliaikaisen tiedon hyödyntäminen tuotannossa. Rehukasvien käyttökelpoisuutta ja kotieläinten metaboliaa selvittävien analyysien yhdistäminen genomiikka- ja fysiologiatasolla. Bioinformatiikka maatalouden tutkimusalojen (kotieläin- ja kasvinjalostus sekä kasvipatologia) tarpeisiin. Ilmastonmuutokseen liittyvät aiheet. 4

Ravinnon riittävyys ja ruokahuollon turvaaminen. Kaikki riskit huomioon ottavan maatalouspolitiikan tutkimus. Todettiin, että yhteiskunnallisessa keskustelussa ollaan siirtymässä kestävyyden käsitteestä resilienssin käsitteeseen. Miten alat voidaan tunnistaa? Seuraamalla yhteiskunnallista keskustelua sekä muiden tieteenalojen kehitystä. Aiheeseen liittyvä artikkeli: Vanloqueren, G. & Baret, P. V. 2009. How agricultural research systems shape a technological regime that develops genetic engineering but locks out agroecological innovations. Research Policy, Vol. 8, Issue 6, July 2009, pp. 971-983. Miten kokeiluihin ja riskinottoon voidaan kannustaa? MTT voi käyttää riskihankkeisiin omaa strategiarahoitustaan. Samoin Helsingin yliopistolla on ollut kahtena vuonna haettavissa uusien avauksien rahoitusta. Tekes aikoo rahoittaa tulevaisuudessa korkeamman riskin hankkeita. Suomen Akatemia jatkaa nykyistä linjaansa. Onko lähitulevaisuudessa näkyvissä merkittävää tutkimuksen uudelleensuuntautumista? Merkittävää uudelleensuuntausta ei noussut esille. Toivottiin parempaa ohjausta politiikan ja tutkimusohjauksen välille. Onko tunnistettavissa paradigmojen muutoksia tai läpimurtoja? Ruoka - ruoan tuottaminen sen mukana - on yhteiskunnallistunut. Tämä merkitsee "maataloustutkimuksen" -käsitteen laajentumista siten, että perinteisten alojemme lisäksi entistä näkyvämpi rooli on sellaisilla aloilla kuin sosiaalipolitiikka, sosiaaliantropologia, jne. Kyse ei enää ole "arvoneutraalista" teknologian kehittelystä. Uusia tärkeitä arvoja määrällisesti ja laadullisesti hyvän ruoan tuottamisen lisäksi ovat mm. ekologinen kestävyys, reiluus, eettisyys jne. Nämä ovat hyvinvoinnin mukanaan tuomia: näihin on nyt varaa. Mikä on tieteidenvälisyyden merkitys alan kehitykselle lähitulevaisuudessa? Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät toivotettiin tervetulleiksi mukaan tekemään maataloustutkimusta. Tieteidenvälisyys on välttämätöntä alan kehitykselle, kun tehdään systeemitason tutkimusta. Uusin tieto tulee eri alojen osaamisen yhdistämisestä. 5

C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtoritarve Todettiin, että opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa 2010/13 Tohtoritarve 2020- luvulla arvioidaan vuosittainen tarve seuraavasti: o maatilatalous: 7 o puutarhatalous: 0 o luonto- ja ympäristöala: 12 o elintarvikeala ja biotekniikka: 3 Katso linkki: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2010/liitteet/okm13.pdf?lang=f i Todettiin, että Helsingin yliopistossa maataloustieteiden laitoksen tavoite on 10 11 tohtoria/vuosi. Tutkijanuraa pohdittaessa kiinnitettiin huomiota tutkimusryhmän optimaaliseen ikärakenteeseen. Laajaa ikäjakaumaa pidettiin parhaana mm. tiedonsiirron kannalta. Urakehitys on kuitenkin monesti hidas johtuen ryhmän vinoutuneesta ikärakenteesta. Tutkijanuraa pidettiin vähemmän houkuttelevana mm. palkkaus- ja urakehityssyistä. Väittelijöiden keski-ikää pidettiin liian korkeana. Tähän on syynä mm. se, että väitöskirjaa tehdään työn ohessa. Väitöskirjojen määrällisiä vaatimuksia pidettiin kovina kansainvälisesti verrattuna. Vaatimuksia on kuitenkin viime aikoina kevennetty. Osa jatko-opiskelijoista suorittaa tohtorintutkinnon noin neljässä vuodessa, mutta monilla siihen menee 5 6 vuotta. Säätiöiden rahoitus on tärkeä opintojen loppuvaiheessa, koska muu rahoitus on usein siinä vaiheessa jo loppunut. Tutkijakouluja kaivattaisiin lisää. Maataloustieteissä ei ole omaa tutkijakoulua, mutta maataloustieteiden opiskelijoita on opiskelemassa muiden alojen tutkijakouluissa (mm. matching funding positiolla, esim. VALUE). Väitöskirja tehdään nykyisin useimmiten nippuväitöskirjana, mutta monografiallakin on puolensa. Sen kirjoittaja osoittaa kykenevänsä hallitsemaan suuren määrän tietoa ja pystyy jäsentämään siitä loogisen kokonaisuuden. Miten tohtorit sijoittuvat / tulisi sijoittua tutkimustyöhön ja muihin tehtäviin? Toistaiseksi maatalousalan tohtorit ovat työllistyneet hyvin, ja työllistyminen onkin paras koulutustarpeen indikaattori. Tutkimuksen lisäksi tohtoreita tarvitaan esimerkiksi ammattikorkeakoulujen yliopettajina sekä hallinnossa. Teollisuus on myös rekrytoinut muutamia tohtoreita. Tällä hetkellä on pulaa tohtorikoulutettavista. Todettiin, että Suomella on kehittyneenä maana velvoitteensa kouluttaa myös kehitysmaiden opiskelijoita tohtoreiksi. Todettiin, että tohtorien osaamisalan kapeus on toisinaan työllistymisen este. Tohtoriopiskelijoiden rekrytointi ulkomailta voisi olla yksi keino ylläpitää tohtorikoulutuksen tasoa. Rekrytoinnista ulkomailta on myös huonoja kokemuksia. Osaaminen ja siitä esitetyt dokumentit eivät ole aina vastanneet toisiaan. Todettiin että maatalousalan tohtorinpaikkoja hakevat mm. maantieteilijät, biologit ja ympäristötieteilijät, joiden työllisyystilanne lienee maataloustieteilijöitä huonompi. 6

Miten tohtorien sijoittumista voidaan edistää muihin kuin akateemisiin tutkimustehtäviin Poistamalla ennakkoluuloja tohtorin ylikouluttaneisuudesta esimerkiksi tuotekehitystehtäviin. D. Liikkuvuus ja verkostot Mitkä ovat kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuudet ja ongelmat tutkimustyössä tieteenalalla, tieteidenvälisesti ja eri sektorien välillä? Jatko-opiskelijat ja myös post doc -tutkijat ovat haluttomia lähtemään ulkomaille. Perhesyyt, taloudelliset seikat, asuntolainat ja pelko sijoittumisesta työmarkkinoille paluun jälkeen ovat yleisimmät lähdön esteet. Pääsy mukaan EU:n tutkimusohjelmiin on lisännyt kansallista sekä kansainvälistä vuorovaikutusta. Liikkuvuuteen on saatavissa rahoitusta. Minkälaista liikkuvuus on ja miten sitä voidaan tukea? Ulkomailta kotiin palaavista tutkijoista huolehtiminen. Mitkä ovat keskeisimmät verkostoitumisen ja yhteistyön muodot sekä mahdollisuudet ja ongelmat tutkijoiden ja eri sektoreiden välillä kansallisesti ja kansainvälisesti? Luonnonvara- ja ympäristöalan LYNET-yhteenliittymän kaltainen kehityskulku voisi olla mahdollinen kansallisella tasolla myös yliopistomaailmassa. Kansainvälisesti voitaisiin hyödyntää enemmän strategisia tutkimusyhteistyösopimuksia ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Mitkä ovat keskeisimmät tutkimuksen infrastruktuureihin liittyvät vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat? Tutkimusinfrastruktuuri rappeutuu nopeaa vauhtia. Vanhan infrastruktuurin ylläpito koetaan taloudellisesti raskaaksi erityisesti MTT:ssa, mutta toisaalta sen olemassa olo on ollut elintärkeää monille yhteistyökumppaneille. Tutkimusinfrastruktuurin ylläpidon laajempaan rahoittamiseen ei ole keksitty toimivaa ratkaisua. Infrastruktuurin ylläpitoon liittyy myös hiljaista osaamista, joka ei siirry määräaikaisten työsopimusten kautta. Kalliiden laitteiden ja muun tutkimusinfrastruktuurin ylläpito, huolto ja käyttö eivät saisi olla opiskelijoiden varassa, vaan niitä varten pitäisi olla sitoutunutta, vakituista henkilökuntaa. 7

Mikä on käytettävissä olevien tutkimusinfrastruktuureiden vaikutus alan tutkimuksen laatuun ja kansainväliseen asemaan? Ajanmukaiset menetelmät, laitteet ja mm. tutkimusnavetat ja hyvin hoidetut pellot ovat keskeinen kilpailutekijä alan luonnontieteellis-teknisessä tutkimuksessa kansainvälisesti. Esimerkiksi mallintamisessa tarvitaan koko ajan uutta, ajanmukaista ja monipuolista mittaustietoa mallien parametrisoinnissa ja simulointitulosten validoinnissa. Mm. SLU:ssa (Ruotsissa) on juuri rakennettu kotieläintieteiden tutkimukseen ajanmukainen navetta ja sikala sekä siipikarjan tutkimustilat. Talous- ja yhteiskuntatieteiden tutkimus hyödyntää em. tutkimusten tuloksia. Millaisilla tutkimusinfrastruktuureihin liittyvillä kehittämistoimilla tutkimuksen laatua ja kansainvälistä asemaa voidaan parantaa? Lisäämällä eri tahojen välistä yhteistyötä, jolloin kustannuksia voidaan jakaa. Perustamalla ja ylläpitämällä monitieteisiä tutkimusinfrastruktuureja, joita eri alojen tutkimusryhmät voivat hyödyntää yhtä aikaa. Huolehtimalla, että tutkimuksissa käytetään alan uusimpia mittaus-, laskenta- ym. menetelmiä. Meillä on kansallisella tiekartalla kärkeen rankattuja aloitteita (esim. FinLTSER - joka ESFRI:ssä mukana LifeWatch:issa), joissa maatalous on mukana. FinLTSER (kansainvälinen ILTER-verkostoon kuuluva Finnish Long Term Social-Ecological Research -verkosto) on ekososiaalisten systeemien tilan seurannan infrastruktuurialoite. Käytännössä tämä tarkoittaisi perustamis- ja ylläpitorahoitusta. Katso linkki: http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2009/kansallisen_tason_tutkimusinfrastruktuurit._n ykytila_ja_tiekartta.html Onko tieteenalalla tutkimusinfrastruktuureihin liittyvää erityisosaamista, joka edistää menestymistä kansainvälisessä kilpailussa? Pitkäaikaiskokeet sekä pitkäaikaiset, hyvin dokumentoidut aineistot. Miten tieteenalalla voidaan tehostaa tutkimusinfrastruktuurien käyttöä ja helpottaa niiden uudistamista? Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET nähdään mahdollisuutena turvata toimintakykyinen tutkimusympäristö, mutta se ei ole ainakaan toistaiseksi kyennyt vastaamaan infrastruktuurin ylläpidon ja rahoituksen haasteisiin. 8