Kliiniset lääketieteet
|
|
- Akseli Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija Puura, Tampereen yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Suomalaisista tieteellisistä julkaisuista suurin osa on kliinisen lääketieteen alalta ja ne ovat laadultaan korkeatasoisia, siten kaikki muutokset kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen alueella vaikuttavat koko suomalaisen tieteen tilaan ja tasoon. Muutoksia tutkimuksen toimintaympäristöön tuo mm. uusi yliopistolaki, jonka vaikutusta kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen ei kaikilta osin vielä tiedetä. Jo tapahtuneita suuria muutoksia on ennen muuta EVOrahoituksen väheneminen. Tällä hetkellä rahoitus on ollut vuosittain noin 40 miljoonan euron tasolla, ja on vähenemässä 35 miljoonaan euroon. Aiemmin EVO-tutkimusrahoitus on ollut reaaliarvoltaan noin 60 miljoonaa euroa. Yliopistosairaaloiden EVO-toimikunnissa jaettava tutkimusrahoitus on nykyisin noin kymmenesosa siitä, mitä se oli vuonna Jo nyt jaettavien pienten apurahojen mielekkyys suurille tutkimusryhmille on tullut kyseenalaiseksi. Kliininen tutkimus ymmärretään muissa maissa siten, että se sisältää myös perustutkimuksen. Suomessa perustutkimus ja kliininen tutkimus ovat edelleen liian erillään, vaikka esimerkiksi tautien etiologiaa selvitetään kliinisissä tutkimuksissa myös perustieteiden menetelmin. Translationaalinen tutkimus, jossa parhaimmillaan kliinikko ymmärtää ja käyttää perustutkimuksen menetelmiä, on tärkeää kliinisen tutkimuksen tulevaisuuden edellytysten kannalta. Jäykkä jako eri tutkimusaloihin voi olla uhka suomalaiselle tutkimukselle. Professoreiden asema yliopistosairaaloissa alkoi heikentyä vuotta sitten. Sairaalaorganisaation muutos on tehnyt professoreille mahdottomaksi samaan aikaan tehdä korkeatasoista tutkimustyötä ja toimia johtajana. Sairaaloissa tietotekniikan jatkuva lisääntyminen osana kliinistä työtä on lisännyt potilaskohtaisesti käytettyä aikaa n. 30 %:lla koneellisen kirjaamisen vuoksi. Yliopistoissa professoreiden aikaa kuluu entistä enemmän hallinnoimiseen tietoteknisiä ohjelmia käyttäen. Kaikki nämä vähentävät tutkimukseen käytettävissä olevaa aikaa. Professorien aseman heikentyminen on poistanut yhden lääkäreiden uralla ylenemiseen liittyvän kannusteen ryhtyä tutkijaksi. Sairaalaympäristössä on myös aiempaa vaikeampaa tehdä tutkimusta kaikilla tutkijanuran asteilla toisaalta lisääntyneiden säännösten ja byrokratian vuoksi, toisaalta jatkuvasti tehostetun perustyön ja sen kannattavuuskilpailun seurauksena. Tutkimukselle kielteinen ympäristö, tutkijanuran hämärtyminen sairaaloissa, ja tutkijoiden heikompi palkkaus vähentävät erityisesti nuorten lääkäreiden halukkuutta ryhtyä tutkimustyöhön. Nykykulttuurissa kasvaneet nuoret aikuiset arvostavat vapaa-aikaansa aiempaa enemmän, eikä tutkimuksen tekeminen omalla ajalla tutkimuskielteisessä ympäristössä motivoi heitä. Lehtien vaatimukset julkaistavien artikkeleiden laadusta ovat tiukentuneet, ja etenkin uran alussa kuilu nuorten 1
2 tutkijoiden osaamisen ja alan vaatimusten välillä on suuri. Muilla tieteenaloilla tohtorintutkinnot ovat lisääntyneet, mutta lääketieteessä erityisesti miesten osuus väitöskirjojen tekijöistä on vähentynyt. Tutkijakunnan naisistuminen asettaa tutkijanuralle erilaisia vaatimuksia, mm. perheen perustamisen ja tutkimustyön yhdistämiselle. Näistä kaikista syistä johtuen lääkärin koulutuksen omaavia tutkijoita on enää vähän yliopistojen tutkimusryhmissä. Myös Suomen Akatemiaan saapuneissa hakemuksissa lääketieteellisen tutkinnon omaavien hakijoiden määrä on jatkuvasti vähentynyt. Tutkimuksen kannalta myönteisiä toimintaympäristön muutoksia on vähän ja ne ovat pieniä, esimerkkinä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ensimmäisen kerran esittämä määräraha tutkimuksen tukemiseen vuodelle Eri yliopistoihin on perustettu tutkijanpaikkoja, joissa kustannukset jaetaan puoliksi yliopistosairaalan ja yliopiston kesken. Turussa on perustettu Clinical Research Centre, joka on puoliksi yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rahoittama, kliinisiä tutkijoita tutkimusprojektien hallinnointiin liittyvissä asioissa auttava yksikkö. Myös muissa yliopistosairaaloissa on vastaava yksikkö. Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu ja paikalliset kliiniset tutkijakoulut ovat kliinisen lääketieteen tutkimuksen tilanteen vakavuuteen nähden pieniä, myönteisiä alkuja, mutta yksinään riittämättömiä. Suomen Akatemiassa strategista rahaa on suunnattu erityisesti kliiniseen tutkimukseen, mutta suuruudeltaan rahoitus on ollut vähäistä. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Suomalainen kliininen tutkimus sijoittuu hyvin kansainvälisessä vertailussa, mutta julkaisujen ja niihin tehtävien viittausten määrä on 2000-luvulla vähentynyt. Erityisen huolestuttavaa on, että maastamme ei ole nousemassa uusia huippututkijoita vuotiaiden tutkijoiden ikäryhmässä. Tämä on selvä muutos aiempaan. Brasiliassa, Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa eli BRIC-maissa bruttokansantuotteesta tutkimukseen sijoitettava osuus on voimakkaimmin kasvanut. Tämän vaikutuksesta kiinalaiset tutkijat ovat palaamassa mm. USA:sta ja Suomesta takaisin kotimaahansa, koska Kiinasta tulevat työtarjoukset ovat jo kannattavampia. Intiasta Suomeen on tullut huomattavan hyvätasoisia tutkijoita, joita biotieteissä hakijoista on jo noin puolet. Kiina on kiinnostunut tutkimusyhteistyöstä ja tätä pidetään suomalaisenkin tutkimuksen mahdollisuutena. Tutkimuskohteena Suomen ja Venäjän väestöjen terveyserot ovat nousseet kiinnostaviksi elintapasairauksien osalta, yhteistyössä suomalaiset ovat kuitenkin olleet antavana osapuolena. Intia on nousemassa tärkeäksi resurssiksi, ja maassa tutkimuksen kehitys on nyt nopeaa. Palvelututkimuksessa mm. BRIC-maiden toisenlaiset toimintamallit voisivat olla hyödynnettävissä. Suomalaisten huippuyksiköt ja akatemiaprofessuurit ovat edistäneet suomalaista tutkimusta, tosin kliinisen lääketieteen tutkimuksen alalla on vain kaksi akatemiaprofessoria (Heikki Joensuu ja Markku Laakso). Huippuyksiköt stimuloivat omaa tutkimusalaansa ja parantavat tutkimuksen laatua. Kuitenkaan edes huippuyksiköt rahoituksineen eivät kumoa kielteisiä muutoksia tutkimusympäristössä, eivätkä ole lisänneet suomalaista kliinistä tutkimusta tai väitöskirjojen tekijöiden määrää. Kielteisen kehityksen muuttamiseen myönteiseksi tarvitaan laaja tiedepoliittinen interventio. Kliininen tutkimus ei kehity verkottumalla vain kotimaassa, vaan kansainväliset yhteydet ovat kehittymiselle välttämättömiä. Verkostoituminen USA:n tutkijoiden kanssa on tieteellisen tutkimuksen laadun kannalta erityisen tärkeää, sillä USA:ssa tutkimuksen taso ja vaatimukset ovat eurooppalaista tasoa korkeammat. Kokemuksia onnistuneesta tutkimusyhteistyöstä myös 2
3 Euroopan sisällä on olemassa silloin, kun yhteistyöverkosto on syntynyt yhteisen tutkimuskysymyksen ympärille toisensa jo tuntevien tutkijoiden ja keskusten välille. Suomalaisen tutkimuksen verkostoitumisen yhtenä esteenä on nuorten tutkijoiden haluttomuus lähteä kouluttautumaan ulkomaille ja oppimaan muiden maiden tutkimuskulttuuria. Tulevaisuuden uusia tuettavia tutkimusalueita ovat systeemibiologia, bioinformatiikka ja biokuvantaminen sekä suomalainen monitieteinen lapsitutkimus. Suomalainen neuvolajärjestelmä on poikkeuksellisen hyvä tutkimusympäristö, samoin maamme väestö-, rekisteri- (mukaan lukien potilasrekisterit) ja kohorttiaineistoja on kliinisessä tutkimuksessa mahdollista hyödyntää kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla. Kliinisessä tutkimuksessa voitaisiin edetä translationaalisesta tutkimuksesta transformatiiviseen tutkimukseen. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Nykyisellään sairaaloiden vaatimukset eri virkoihin ohjaavat lääkäreitä jättämään tutkimusuransa tohtorin tutkinnon jälkeen; samoin on epäselvää, mikä merkitys tohtorintutkinnolla nykyisin on kliinisessä ympäristössä. Terveydenhuollossa tarvitaan kuitenkin palvelujen tason säilyttämiseksi tieteellistä tutkimusta tehneitä ja ymmärtäviä lääkäreitä. Lääketieteen alalla tulevina vuosina eläkkeelle siirtyvien tohtoreiden määrä on suuri. Jotta lääketieteen professuureihin ja yliopistosairaaloihin saadaan päteviä viranhaltijoita jatkossakin, täytyy tohtorikoulutuksessa olla riittävä määrä lääkäreitä. Nykyistä järjestelmää, jossa yliopisto saa rahaa suoritetuista tohtorin tutkinnoista, pitäisi muuttaa siten, että tutkinto ei muodostuisi tutkimuksen ainoaksi tavoitteeksi. Ihannetapauksessa tutkija väittelisi noin 30-vuotiaana. Kliinikkoina toimineet tutkijat väittelevät usein myöhemmin, mutta kliinisen kokemuksensa ansiosta he tekevät usein palvelujärjestelmää hyödyttäviä väitöskirjoja. Kliinisen tohtorin urapolun puute on huolestuttava tekijä, jonka korjaamiseksi tulisi perustaa riittävästi kliinikko-tutkija-yhteisvirkoja. Post-doc vaiheessa olevien senioritutkijoiden urakehitystä haittaavat vaikeudet perustaa oma tutkimusryhmä, joka kuitenkin olisi välttämätön osoittamaan tutkijan todellinen painoarvo. Tutkimusryhmän perustamisen esteenä on rahoituksen vaikea saanti tutkimuksen tekemisen muuttuessa koko ajan kalliimmaksi. Yliopistoissa pitäisi olla enemmän tietyn tutkimuskohteen tai -kysymyksen ympärille syntyneitä tutkimusryhmiä, joissa olisi juuri väitelleitä tutkijoita, kokeneempia tutkijoita ja dosentteja. Näistä ydinryhmistä syntyisi uusia tutkimusryhmiä tutkimuksen edetessä. Nykyisistä apulaisprofessuureista saadun kokemuksen perusteella uusien apulaisprofessoreiden virkojen perustaminen hyödyttäisi uusien tutkimusryhmien rakentumista. Toinen tapa tukea tutkimusryhmien syntymistä on tutkijakollegium-järjestelmä, joista esimerkkeinä ovat Turun luonnontieteiden ja lääketieteen kollegium ja Helsingin tutkijakollegium. D. Liikkuvuus ja verkostot Tutkijoiden kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden esteenä on nuorten tutkijoiden haluttomuus lähteä suorittamaan post-doc vaihetta toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan. Muuttaminen koetaan vaivalloiseksi, ja rahoitus liian niukaksi ja sen hakeminen vaikeaksi. Tutkijakunnan naisistumisen myötä perheen ja lasten tarpeet nousevat suuremmiksi, ja ongelmaksi koetaan myös mukana seuraavan puolison, erityisesti miehen, työllistyminen. Nuoria tutkijoita pitäisi kuitenkin kannustaa hakeutumaan sellaisiin paikkoihin, joissa tehdään tutkimusta 3
4 ammattimaisesti. Tenure track -urapolut voisivat helpottaa tätä. Perusopiskelijoiden halukkuus ulkomaille tapahtuvaan opiskelijavaihtoon on myös vähentynyt, ja kenties siihen kannustaminen jo perusopintojen aikana helpottaisi lähtemistä myös myöhemmin tutkimusuralla. Erikoistumispaikoista on kuitenkin varsinkin suosituilla lääketieteen aloilla kilpailua, mikä vaikeuttaa ulkomaille lähtemistä erikoistumispaikan menettämisen pelon vuoksi. Toisaalta Suomessa voi virassa ollessaan saada virkavapautta muualla työskentelyn ajaksi. Aiemmin ulkomailla työskentelevät saivat Suomessa olevasta virasta osan palkastaan tältä ajalta. Euroopan Unionin sisällä tutkijaverkostot voivat toimia hyvin, jos tutkijoilla on yhteiset tavoitteet ja heillä on toisiaan täydentävää osaamista. EU:ssa tutkimusryhmän rahoitus voi kuitenkin jäädä niin niukaksi, että todellisen tutkijavaihdon sijaan tutkijat voivat tehdä vain lyhyitä vierailuja muiden maiden tutkimusyksiköihin. EU-tutkimusrahoituksen saaminen edellyttää useita partnereita, on byrokraattista, ja saattaa hyödyttää parhaiten maita, joissa ei ole vahvaa tutkimusta entuudestaan. EU:n tiedepolitiikka puiteohjelmineen tekee tieteellisesti korkeatasoisen tutkimusyhteistyön onnistumisen vaikeaksi, ellei tutkijoilla ole jo olemassa keskinäistä yhteistyöverkostoa. Kansallisesta verkostoitumisesta pediatrien tutkimusyhteistyö on positiivinen esimerkki. Tutkimusyhteistyötä Suomessa on syntynyt myös mm. harvinaisten sairauksien ja suomalaisen tautiperimän ympärille. Tutkimusyhteistyölle on tyypillistä, että kansallisissa tutkimuskeskuksissa osataan kussakin eri osa-alueita tutkimuksesta. Kliinisessä lääketieteen tutkimuksessa Suomessa pitäisikin enemmän käyttää hyväksi keskusten erityisosaamista ja tukea tämän ympärille tapahtuvaa verkottumista. Suomessa post doc -vaiheessa olevien tutkijoiden liikkuvuutta yliopistosta toiseen ei erityisesti suosita. Maan sisäinen tutkijoiden liikkuvuus on vähäistä, mikä ei ole kuitenkaan merkittävä asia, sillä liikkuvuutta muualle maailmaan on pikemminkin kannustettava. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Suomessa sairaalat on varustettu hyvillä tutkimuslaitteilla, mutta niitä ei ole helppoa saada tutkijoiden käyttöön. Tutkimuskäyttö ajoittuu kliinisen käytön ulkopuolisiin aikoihin, ja sen pitäisi olla nykyistä selkeästi paremmin tuettua ja riittävän helppoa. Esim. kuvantamisyksiköiden määrittämiä hintoja laitteiston käytöstä ei tulisi asettaa niin korkealle, että tutkimusrahoitus kuluu lähinnä niihin. Potilaskäytön suuren määrän vuoksi joidenkin laitteiden kohdalla tutkimuskäyttöön jäävä resurssi on pieni. Kunnissa päättäjät voivat olla haluttomia antamaan verovaroin hankittuja tutkimuskäyttöön, vaikka toisaalta kalliiden laitteiden todetaan olevan liian vähäisessä käytössä. Tutkimuksen infrastruktuurin osalta on olennaista harkita, mitä Suomeen kannattaa hankkia, mikä ostaa halvemmalla muualta. Jos keskus jo on Suomessa (PET-keskus Turussa, Suomen Genomikeskus Helsingissä), sen pitäisi olla koko valtakunnan käytössä. Suomeen perustetut valtakunnalliset eri tutkimusmenetelmiin erikoistuneet keskukset eivät tavoitteistaan huolimatta palvele koko maan tutkijoita kattavasti ja tasapuolisesti. Mahdollisesti keskusten toimintaa koordinoiva ja seuraava valtakunnallinen elin voisi parantaa tilannetta. Suomalaisen tutkimuksen menestystekijöitä on kliinisten ja perustutkimuksen yksiköiden läheisyys eri yliopistojen kampusalueilla, mikä tekee yhteistyön helpoksi. Translationaalinen tutkimus lähentää perustutkimusta ja kliinikkoja, samoin kliinikko-tutkijan virassa olevat voivat tehdä myös perustutkimusta. Myös kliinisen ja epidemiologisen tutkimuksen läheinen yhteistyö toimii hyvin. 4
5 Suomen perinteiset vahvuudet tutkimuksen kannalta ovat kattavat ja luotettavat rekisterit, biopankit, tutkimuksen kohteena olevat syntymäkohortit ja koko väestön kattavat palvelujärjestelmät, sekä kansalaisten ja potilaiden tutkimusmyönteisyys. Ongelmana on kuitenkin se, miten saadaan yhdistettyä kliiniset tiedot näytteisiin ja muuhun tutkimusdataan tilanteessa, jossa ei ole valtakunnallista potilaskertomusta, eivätkä terveydenhuollon erilaiset tietojärjestelmät keskustele keskenään. F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Tieteenalan kannalta tärkeä kysymys on, miten kliininen tutkimus rajataan. Keinotekoinen jako kliiniseen ja perustutkimukseen on ongelmakeskeisessä tutkimuksessa osin tarpeeton, ja vaarana on, että jos kliinisen lääketieteen tutkimuksessa pidetään tiukasti kiinni perinteisistä kliinisen tutkimuksen menetelmistä, tutkijoilla ei ole intressiä oppia perustutkimusta. Kliininen lääketieteellinen tutkimus voisi määrittyä enemmän sen kautta, mikä on ihmiseen/potilaaseen liittyvä ongelma, eikä niinkään tutkimusmenetelmien kautta. Suomessa on yliopistosairaaloissa vaikea tehdä tutkimusta mm. yleisen tutkimusmyönteisyyden puutteen vuoksi. Yhtenä ratkaisuna tähän voisi olla yliopistosairaaloiden rahoituksen siirtäminen sairaanhoitopiireiltä valtiolle. Norjassa tämä ratkaisu tehtiin, minkä seurauksena kliininen tutkimus on lisääntynyt huomattavasti. Uudessa rahoitusmallissa Norjan yliopistosairaaloissa vähintään 1% sairaalan budjetista ohjataan tutkimukseen, Oslon yliopistosairaalassa jopa 5%. Suomessa olemme nyt kriittisessä pisteessä: jos radikaalia muutosta ei tapahdu, suomalaisen kliinisen lääketieteen tutkimuksen alamäki jatkuu. 5
Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotSTM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY
STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä aloitti työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotTiede- ja tutkimusstrategia 2020
Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan
LisätiedotLuo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.
Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden
LisätiedotAsk & Apply -kiertue 2013
Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU
LisätiedotSinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen
Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotKokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008
KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi
PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunnalle
1 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Tiivistelmä: Valtion osoittama terveyden tutkimuksen rahoitus on vuosina 2011-2016 leikattu kolmanteen osaan (37%; TEM). Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet lääketieteellisen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotProfessorikunnan uudistuminen ja rekrytointi
1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotYliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa
Yliopistojen tutkimusyhteistyö sairaanhoitopiirien/yliopistollisten sairaaloiden kanssa Tutkimuspalvelupäivät Tampere 27.8.2015 Toni Ahvas Senior Legal Counsel Turun yliopisto - VSSHP Turun yliopisto tehtävänä
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotSelvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle
LisätiedotSuomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen
LisätiedotICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden
LisätiedotIdeasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu
1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotTutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen
LisätiedotApurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotSosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi
Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotLiikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa
Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
Lisätiedot7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.
7.3.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja
LisätiedotTohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti
OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotSUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotTKI O. Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiorakenne syntyykö uutta?
TKI O Tutkimus-, koulutus- ja innovaatiorakenne syntyykö uutta? Marketta Rajavaara, professori, Helsingin yliopisto marketta.rajavaara@helsinki.fi Sosiaalihuollon näkymät - työkokous Helsingin kuntatalo
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotJatko-opinnot tutkijanuran alku?
Jatko-opinnot tutkijanuran alku? PhD. Maria Maunula Tutkimusrahoituksen asiantuntija Tutkimuspalvelut Yliopistonmäki, päärakennus, huone 209 Turun yliopisto Puh +358 (0)2 333 6551 maria.maunula@utu.fi
LisätiedotTohtoriopintojen rahoitus
Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa
LisätiedotMitä kuuluu MALLIMAAHAN?
Thomas Babington Macaulay: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku." Mitä kuuluu MALLIMAAHAN? Professori Jukka Westermarck, LT Biotekniikan keskus Biolääketieteen laitos Turun Yliopisto https://tiedeedella.blogspot.fi
LisätiedotLAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä
LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25
LisätiedotTutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos
Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos, Liisa Marttila, Oili-Helena Ylijoki ja Erkki Kaukonen Tieteen-, teknologian-
LisätiedotNuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?
Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,
Lisätiedot3 Tieteellinen toiminta
3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian
LisätiedotSuomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila
Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila 27.11.2018 1 Miksi kansainvälinen vertailu on tärkeää? Tiede on kansainvälistä Tiede perustuu arvioinnille Suomalainen tiede on jatkuvasti
LisätiedotKutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena
LisätiedotEduskunnan sivistysvaliokunta
Eduskunnan sivistysvaliokunta Asia: Professoriliitto sivistysvaliokunnan kuultavana 12.1.2011 E 98/2010 vp komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle
LisätiedotSYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät
SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotYliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus haku. Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5.
Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus - 2015 haku Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5.2014 Paljonko jaetaan? Valtion rahoitus terveyden tutkimukseen n. 31
LisätiedotEettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta
Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotTampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010 Yhdessä terveyttä ttä potilaan parhaaksi Hallintoylilääkäri Jaakko Herrala Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
LisätiedotKANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA
KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen
LisätiedotJatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen
Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi
PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotPerusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto
PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta
LisätiedotHae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!
Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö
LisätiedotElintarviketieteet ja ravitsemustiede
Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotJulkisen sektorin edellytykset ja valmiudet kansainvälistymiseen
FinBIRD Finnish Brain Injury Research and Development Julkisen sektorin edellytykset ja valmiudet kansainvälistymiseen Olli Tenovuo LKT, neurologian dosentti projektipäällikkö, VSSHP toimitusjohtaja, FinBIRD
LisätiedotTutkimus ja opetus sotessa
Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen
LisätiedotSTN:n huhtikuun haun Rahoituksesta
STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
LisätiedotHorisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?
Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa
LisätiedotLT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne
LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
Lisätiedothttps://e-lomake.fi/lomakkeet/4028/lomake.html?esikatselu=true
Sivu /5 Valtion tutkimusrahan haku hankekaudelle 06 ---------------------------------------------------------------- --------------------------- T Ä M Ä O N M A L L I -Ä L Ä T Ä Y T Ä!!!!!!! Lomake on
LisätiedotLÄÄKETIETEEN TUTKIMUSRAHOITUS 2010-LUVULLA
TIIVISTELMÄ SELVITYKSESTÄ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSRAHOITUS 21-LUVULLA LÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖT SELVITYS SUOMALAISEN LÄÄKETIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Joulukuussa 218 yksitoista suomalaista lääketieteen
Lisätiedot29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä.
LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 29 28.01.2016 HANNA ROUHEN OIKAISUVAATIMUS NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKAVALINTAAN LOHLTK 29 Erikoislääkäri, LT Hanna Rouhe on tehnyt oikaisuvaatimuksen
LisätiedotNuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut
Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin
LisätiedotEnergia- ja ympäristötekniikka
Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan
LisätiedotHarvinaissairauksien kansallisen ohjelman päivitys
Harvinaissairauksien kansallisen ohjelman päivitys 2018-2021 Järjestöjen yhteistyötä harvinaisten sairaus- ja vammaryhmien hyväksi Taustaa päivitykselle Ensimmäisen ohjelman kausi 2014 2017 Toimintaympäristössä
LisätiedotKuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta
Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja
LisätiedotHelsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014
Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos
LisätiedotDatanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotLUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö
1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat
LisätiedotHakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015
Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa
LisätiedotHIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012
HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.
LisätiedotHoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotOulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös ja yliopiston rekrytointiohjeet TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA
28.2.2012 Jakelussa mainitut Oulun yliopiston johtosääntö, hallituksen päätös 15.6.2011 ja yliopiston rekrytointiohjeet 1.9.2011 TENURE TRACK JA NELIPORTAINEN TUTKIJANURA Yliopiston hallitus on kokouksessaan
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotTerveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015
Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,
LisätiedotTampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
Lisätiedot