Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016

Kajaanin kaupunki Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016

Kajaanin kaupungin konserni 2014 Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus Sivistystoimiala Ympäristötekninen toimiala Kainuun Pelastuslaitos Juridinen konserni Tytäryhtiöt Kajaanin Elokuvakeskus Oy 100 % Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 100 % Liikelaitokset Kajaanin kaupunginteatteri Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin Mamselli Kajaanin Vesi Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Measurepolis Development Oy 100 % Kajaanin Teknologiakeskus Oy 100 % Loiste Oy 75,77 % Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus 74,8 % Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 100 % Kuntayhtymät Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 47,5 % Kainuun liitto 46,8 % Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi 42,8 % Yhteisyhteisöt Kainuun Voima Oy 50 % Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy 50 % Kajaanin Lämpö Oy 50 % Omistusyhteysyhteisöt Kainuun Etu Oy 45,4 % Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie 41,4 % Kiinteistöosakeyhtiö Otanmäen Kauppakulma 22,5 % Kajaanin Matkailu Oy 30 % Kajaanin Palvelutalosäätiö

TALOUSARVIO 2014 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 5 1 YLEISPERUSTELUT 7 1.1 YLEINEN KEHITYS... 7 1.2 HENKILÖSTÖ... 17 1.3 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 19 1.4. TALOUSARVION SITOVUUS... 24 1.5 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA... 26 2 KAJAANIN KAUPUNGIN STRATEGIA 2013 2017 3 KÄYTTÖTALOUSOSA 28 35 3.1 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 3.2 KAUPUNGINVALTUUSTO... 3.3 TARKASTUSLAUTAKUNTA JA TILINTARKASTUS... 3.4 KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMIALA... 3.4.1 Kaupunginhallitus -tulosalue... 3.4.2 Työllisyyden hoito -tulosalue... 3.4.3 Keskushallinto -tulosalue... 3.4.4 Maahanmuuttajapalvelut... 3.5. SIVISTYSTOIMIALA... 3.5.1 Sivistyslautakunta -tulosalue... 3.5.2 Varhaiskasvatus -tulosalue... 3.5.3 Perusopetus -tulosalue... 3.5.4 Kulttuurilaitokset -tulosalue... 68 71 3.5.5 Liikunta- ja nuorisopalvelut -tulosalue... 77 3.6 YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA... 81 3.6.1 Tekninen hallinto -tulosalue... 83 3.6.2 Ympäristö- ja maankäyttö -tulosalue... 85 3.6.3 Kunnallistekniikka -tulosalue... 88 3.6.4 Tilapalvelu -tulosalue... 91 3.7 KAINUUN PELASTUSLAITOS -TOIMIALA... 95 35 37 38 40 41 45 48 51 55 61 64 KAUPUNGIN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ 2012 2016... 4 TULOSLASKELMA 97 98 4.1 KAUPUNGIN TULOSLASKELMA 2012 2016... 98 4.2 KAUPUNGIN JA LIIKELAITOSTEN TULOSLASKELMIEN YHDISTELMÄ 2014... 99 4.3 LIIKELAITOSTEN TULOSLASKELMIEN YHDISTELMÄ 2013... 100 5 INVESTOINTIOSA 101 5.1 INVESTOINTIEN PERUSTELUT... 101 5.1.1 MAA- JA VESIALUEET... 101 5.1.2 RAKENNUKSET ( PERUSKORJAUS JA UUDISRAKENTAMINEN )... 101 5.1.3 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET... 104 5.1.4 IRTAIN OMAISUUS... 106 INVESTOINTIOSA 2012 2016... 108 3

TALOUSARVIO 2014 6 RAHOITUSOSA 110 6.1 KAJAANIN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA 2012 2016... 110 6.2 KAUPUNGIN LIIKELAITOSTEN RAHOITUSLASKELMIEN YHDISTELMÄ 2014... 111 7 LIIKELAITOKSET JA TYTÄRYHTIÖT 112 7.1 LIIKELAITOKSET... 112 7.1.1 Kajaanin kaupunginteaatteri liikelaitos... 112 7.1.2 Kajaanin Mamselli -liikelaitos... 116 7.1.3 Kajaanin Vesi liikelaitos... 120 7.1.4 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos... 124 7.1.5 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos... 128 7.2.1 Measurepolis Development Oy... 131 7.2.2 Kajaanin Elokuvakeskus Oy... 133 7.2.3 Kiinteistö Oy Lohtajan palvelukeskus... 135 7.2.4 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari... 136 7.2.5 Kajaanin Teknologiakeskus Oy... 138 7.2.6 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy... 141 7.2.7 Kajaso Oy... 145 4

KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kaupunginjohtajan katsaus Kuntasektori tuottaa valtaosan kansalaisten peruspalveluista. Juuri näissä peruspalveluissa tarve on kasvanut valtavasti ja laatukriteereitä on tiukennettu. Kunnilla lasketaan jo olevan 535 lakisääteistä tehtävää ja muuta velvoitetta. Kunnat ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa karsimalla ei-lakisääteisiä toimintojaan ja käyttäneet jatkuvaa juustohöyläystä. Näillä konsteilla ei enää ole paljon irrotettavissa lisäsäästöjä. Kunnilta vaaditaan melkoista luovuutta kyetä järjestämään palvelut uudella tavalla. Suurin osa tehtävistä on sellaisia, että ne on joka tapauksessa järjestettävä tavalla tai toisella. Menopuolen lisäleikkaukset tarkoittavat käytännössä palveluiden vähentämistä tai joistakin tehtävistä luopumista. Tulopuolella paine purkautuu veroprosenttien korotuksina. Menojen ja tulojen tasapainon löytäminen kuntasektorilla on vaikea tehtävä. Lääkkeeksi hankalaan tilanteeseen on tarjottu rakenneuudistuksia. Esillä ovat olleet jo vuosien ajan kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä sosiaali- ja palvelurakenteen uudistus. Uusimpana ovat tulleet Kataisen hallituksen elokuussa tekemät päätökset ns. miljarditalkoista, joilla tavoitellaan kuntien menojen leikkaamista vähentämällä niiden tehtäviä. Rakenneuudistusten toteuttaminen on hidasta ja ne vaikuttavat viiveellä. Kaikki tuntuvat kuitenkin olevan yksimielisiä nykyisten palvelurakenteiden muutostarpeesta ja siitä, että positiivinen muutos tapahtuu vain rakenteiden uudistamisen kautta. Tilanne on jo pitkään ollut lähtökuopissaan seisova, eikä yhteisesti ymmärrettävää lähtölaukausta ole vielä kuulunut. Kaivattu lähtölaukaus saattaisi löytyä nykyistä tarkemmista ja täsmällisemmistä määritellyistä käytännön operaatioista ja etenemistavoista tavoitellun muutoksen edistämiseksi. Talouden tasapainottamisohjelmaa ja henkilöstösuunnitelmaa pitää jatkaa ja kehittää niitä vastaamaan entistä paremmin tuleviin haasteisiin. Vuonna 2010 aloitetulla tasapainottamisohjelmalla on saatu aikaan merkittäviä tuloksia kaupungin talouden tervehdyttämisessä. Henkilöstösuunnitelman avulla on saatu tähän mennessä sopeutettua henkilöstön kokonaismäärän kasvua luontaista poistumaa hyödyntäen. Kaikilla näillä toimenpiteillä on taloutta pidetty kurissa puuttumatta varsinaiseen palvelurakenteeseen ja tuotettujen palveluiden kokonaismäärään. Talouden tasapainottamisohjelman keskeisin osa tulevina vuosina on palveluohjelma. Se pureutuu nimenomaan palvelurakenteisiin, palvelutasoon ja ylipäätään palvelujen sisältöihin. Seuraavien vuosien suurin strateginen tehtävä on palvelutuotannon perinpohjainen perkaaminen. Palveluohjelman valmistelu on jo aloitettu ja tavoitteena on saada sen linjaukset käytännön tasolle vuoden 2014 aikana. Varsinaiset toimenpiteet näkyvät vuoden 2015 talousarviovalmistelussa. Talousarvio vuodelle 2014 saattaa jäädä viimeiseksi, jonka pohjana on nykyinen palvelutaso kaupunkilaisille. Talousarvion kipukohtana on sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän liian kova menojen kasvu odotettavissa olevaan tulopohjaan nähden. Näillä sektoreilla palvelutarve kasvaa selvästi edellisvuoteen nähden. Menojen kasvu kaupungin oman toiminnan osalta on saatu hallintaan. Toimintakatteella mitattuna oma toiminta on nollakasvulinjalla ja kuntayhtymien maksuosuudet huomioiden 2,3 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimen kasvu jää varsin kohtuulliseksi, koska vuodelta 2013 kuntien katettavaksi jäävä alijäämä (6 milj. euroa) on sisällytetty rahoituspohjan laskennassa talousarvioon kuuluneeksi eräksi. Alkuperäiseen sosiaali- ja terveystoimen talousarvioon verrattuna kasvua kertyy vuoteen 2013 verrattuna 5 prosenttia. 5

KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Lainakannan osalta olemme kutakuinkin valtakunnallisesti kuntien keskiarvossa. Ensiarvoisen tärkeää on, että lainaa ei aleta ottaa syömävelaksi. Viime vuosien investointitaso on ollut hyvin korkea. Tavoitteena on ollut kiinteistöjen kertyneen korjausvelan kiinniottaminen suurten peruskorjausten muodossa. Vuoden 2014 investoinnit jäävät poikkeuksellisen matalalle tasolle (11 miljoonaa euroa) pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Yhtään isoa peruskorjauskohdetta tai uusinvestointikohdetta ei ole alkamassa ensi vuonna. Keskeinen osa kaupungin taloutta ja tulevaisuutta on sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon kustannusten kehitys. Vuoden 2013 alusta sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon palvelut on järjestetty kuntayhtymä-pohjalta, jossa on säilynyt monia Kainuun mallin mukaisia palvelurakenteita ja toimintatapoja. Tavoitteena on ollut säilyttää aiemman mallin hyviä käytänteitä ja korjata epäkohdiksi koettuja asioita. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella näissä tavoitteissa on vielä paljon petraamisen varaa, mutta varsinkin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseen tämä malli antaa hyvän pohjan. Sosiaali- ja terveystoimen kuntayhtymän palvelut on saatava integroitua kaupungin palveluohjelmaan. Ilman toimivaa sote-yhteistyötä palvelumalli jää puolitiehen. Palveluohjelmaan kannattaa panostaa, koska se tulee luomaan pitkän aikavälin perustan talouden tasapainossa pitämiseen. Tätä kirjoitettaessa tarkat aikataulut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen samoin kuin valtionosuusuudistuksen osalta ovat vielä avoinna. Hallituksen elokuussa esittämät kuntien miljardisäästötavoitteet odottavat myös vielä tarkentumistaan. Tulevaisuus on rakennettava tarkasti harkiten pala kerrallaan. Tämän hetken tilanteessa tässä kokonaisuudessa on vielä sekä puuttuvia että paikkaansa hakevia palasia. Kaupungin talousarvio vuodelle 2014 on tulokseltaan negatiivinen, mutta syömävelkaa emme tule tekemään. Kaupungin omien toimintojen menojen osalta päästään nollakasvuun. Tulopuolella verotulojen kasvuennuste on varovainen ja valtionosuudet jopa hieman pienenevät. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä toiminnallisen tuloksen osalta päästään vähintään nollatulokseen. Lisäksi sähköyhtiön osakekauppa tuo taseeseen säätelyvaraa ja puskuria vaikeiden aikojen yli selviytymiseen. Kajaanin kaupungilla on varsin hyvä valmius selviytyä tulevaisuuden taloudellisista haasteista. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii aktiivista suunnittelua ja ennakointia. Muutokset ja uudistukset ovat osin työläitä, mutta oikein toteutettuina niistä on hyötyä. Kaupungin elinvoimaisena pitäminen on haasteellista tiukassa taloustilanteessa. Ainoa kestävä tie tulopohjan vahvistamiseen on tuloksellinen elinkeinopolitiikka. Kehittämiseen osoitetut rahat säilyvät kutakuinkin ennallaan, mutta niillä tavoitellaan nykyistä parempia tuloksia ja vaikuttavuutta. Merkittäviin uusiin avauksiin ei ole mahdollisuutta. Päivitetyssä elinkeinostrategiassa uudeksi kehittämiskohteeksi on nostettu asenne- ja yritysilmapiiri, jossa korostetaan vielä nykyisestään yrittäjien ja kaupungin yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä Jari Tolonen kaupunginjohtaja 6 Kaupunginvaltuusto 9.12..2013

1 YLEISPERUSTELUT 1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen kehitys Kansantalous Euroalueen taantuma päättyy v. 2013 ja jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään. Maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Suomen BKT supistuu 0,5 % v. 2013. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Talousarviovuonna 2014 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan n. 2 % ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Ennusteen loppuvuosina BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka historiallisesti katsottuna talouskasvu on vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden 2013 keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja v. 2014 se on 2,1 %. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee 8,3 prosenttiin v. 2013. Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaantoongelmien vuoksi. Maailmantalouden kasvu hidastuu, kun taantumaan ajautuneen euroalueen kriisi jarruttaa taloutta muuallakin maailmassa. Vielä alkuvuonna odotettiin taloustilanteen kohenevan kuluvan vuoden lopulla, mutta kriisin kärjistyttyä uudelleen keväällä ja kesällä kääntyivät ennakoivat indikaattorit taas laskuun. Käänne on odotettavissa aikaisintaan vuoden 2013 puoliväliä lähestyttäessä. Riski oleellisesti huonommastakin kehityksestä on edelleen olemassa. Tällä hetkellä akuutein riski liittyy siihen, kyetäänkö EU:ssa vakauttamaan ongelmamaiden julkisen sektorin rahoitus. Yhdysvalloissa suurimmat haasteet ovat yksityisen sektorin luottamuksen palauttaminen ja poliittinen päätöksenteko presidentinvaalien alla. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja. Tämä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta ja luo siihen niin sanotun kestävyysvajeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on n. 4,7 % BKT:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna n. 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan velvoitteensa ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa kestämättömälle uralle. Myös heikko suhdannetilanne rasittaa julkista taloutta. Vaikka kokonaistuotanto alkaisikin kasvaa vuoden 2013 aikana, se jää vuositasolla vuotta 2012 alhaisemmaksi. Julkisen talouden rahoituspohjaa heikentävä työttömyyden kasvu näyttäisi jatkuvan ensi vuoden alkupuoliskolle saakka. Talouden kasvun edellytysten vahvistaminen ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen ovat pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan keskeiset haasteet. Hallituksen politiikkaa ohjaavat linjaukset on määritetty hallitusohjelmassa. Valtion talousarviot ja valtiontalouden kehykset laaditaan näiden linjausten mukaisesti. 7

1 YLEISPERUSTELUT Taulukko. Kansantalouden kehitys 2010 2014 Kansantalouden kehitys 2010 2011 2012 2013 2014 BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 179 189 193 195 202 BKT, määrän muutos, % 3,4 2,7-0,8-0,5 1,2 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 69,0 68,7 69,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 Pitkät korot (valtion oblig.10v), % 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2014 Julkisen sektorin talouskehitys Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää 60 prosentin rajan jo v. 2014. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Kehysriiheen oli ladattu ennätysmäisen paljon erilaisia, myös kuntia koskevia asioita. Tämä koskee niin kunta- ja sote-uudistusta kuin kuntatalousvaikutuksia. Kehyspäätöksessä todetaan, että suurimmat menosäästöt kohdistuvat kuntasektorille. Hallitusohjelmassa päätetyn 631 miljoonan euron tilapäisen leikkauksen lisäksi kuntien valtionosuutta on leikattu vuoden 2012 päätöksillä 500 miljoonaa euroa niin, että vuonna 2015 valtionosuudet ovat 1.131 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin hallituskauden alussa. Nyt tehdyt lisäleikkaukset entisten päälle merkitsevät valtionosuusleikkausten kohoamista 1,4 miljardiin euroon vuonna 2017. Tämä aiheuttaa laskennallisesti noin 1,4 veroprosenttiyksikön korotuspaineen kunnallisverotukseen. Tämä on reilusti yli puolet valtion päättämistä menojen leikkauksista. Vaikka julkisen talouden vakauttaminen on tärkeä asia, Kuntaliitto pitää näin suuria valtionosuusleikkauksia kohtuuttomina. Leikkaukset kiristävät kunnallisverotusta, nopeuttavat kuntien velkaantumista ja uhkaavat heikentää kuntapalvelujen saatavuutta. Leikkaukset eivät paranna julkisen talouden tilannetta, vaan siirtävät vaikeat säästöpäätökset käytännössä kunnanvaltuustojen harteille. Kehysriihessä hallitus teki vuosia 2014 2017 koskevia veroratkaisuja, jotka lisäävät kuntien verotuloja. Jäteveron tuotto, noin 70 miljoonaa euroa, siirretään kunnille vuoden 2014 alusta lukien. Kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen ja ikäalennusten alentaminen lisäävät kuntien verokertymää noin 100 miljoonalla eurolla myös vuodesta 2014 lukien. Yhteisöverokannan alentaminen, osinkotulojen verotuksen siirtäminen pääomatuloverotuksen piiriin, vähennysoikeuksien rajaaminen sekä poistojen muutos sen sijaan heikentävät kuntien rahoitusasemaa noin 180 miljoonalla eurolla. Hallitus on ilmoittanut, että nämä kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaan täysimääräisesti. Valtion ja kuntien rahoitusalijäämä kasvoi vuonna 2012 prosenttiyksiköllä 4.9 prosenttiin BKT:sta. Kuluvana vuonna se alenee hieman, 4.7 prosenttiin. Valtion vaje oli 3.8 prosenttia BKT:sta vuonna 2012. Hidastunut taloudellinen kasvu eliminoi tänä vuonna säästöjen ja veronkorotusten vaikutuksen, ja vaje pienenee vain vähän, 3.7 prosenttiin. Vuonna 2014 valtion rahoitusjäämä alenee veronkorotusten ja menoleikkausten sekä taloudellisen kasvun ansiosta 3.4 prosenttiin kokonaistuotannosta, ja vuonna 2015 edelleen 3 prosenttiin. Koko julkisen talouden ns. EMU-alijäämä on 0.9 prosenttia BKT:sta vuonna 2015. Julkisen ns. EMU-velan suhde kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan ja ylittää vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan vuonna 2015. Hallitusohjelman kirjaus valtionvelan BKT-suhteen kääntämisestä laskuun ei toteudu ennustetulla kasvulla ilman menojen ja tulojen lisäsopeutusta. Ennusteemme mukaan velan BKTsuhde kasvaa vuonna 2015 vielä puolella prosenttiyksiköllä. Velkasuhteen stabiloiminen edellisen vuoden lukemiin edellyttäisi noin miljardin euron suuruista lisäsopeutusta. Korkeintaan 1 8

1 YLEISPERUSTELUT prosentin alijäämätavoitteen saavuttaminen on vielä vaikeampaa, koska se edellyttäisi noin 4 miljardin euron lisäsopeutusta hallituskaudella. Hallitukselta loppuu aika kesken. Hallituksen elokuussa esittelemä rakennepoliittinen ohjelma ei ehdi juurikaan vaikuttaa julkisen talouden tasapainoon ennusteperiodilla. Jos ohjelma saadaan toteutetuksi uskottavalla tavalla, se vähentää painetta budjetin lisäsopeutuksiin lyhyellä aikavälillä. Ns. EMU-velan kasvu yli 60 prosenttiin BKT:sta rajoittaa kuitenkin talouspolitiikan liikkumavaraa. Tästä syystä julkisen talouden tasapainotustoimia tarvitaan yhä keskipitkällä aikavälillä. Lähteet: Valtion talousarvioesitys 2014, Peruspalveluohjelma 2014 2017, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tiedote 25.9.2013. Taulukko: Julkinen talouden kehitys 2010 2014 Julkisen talouden kehitys 2010 2011 2012 2013 2014 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 55,8 55,2 56,6 58,1 58,1 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta Valtionvelka, % BKT:sta Lähde: Valtion talousarvioesitys 2014 48,7 42,0 49,2 42,2 53,6 43,6 58,3 47,5 60,7 49,3 Kuntatalous Kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Vuoden 2012 odotettua heikompi toteutunut kehitys yhdistettynä lähivuosille ennustettuun hitaaseen talouskasvuun ja valtionosuusleikkauksiin merkitsee sitä, että kuntatalous pysyy alijäämäisenä ilman mittavia sopeutustoimia. Kuntatalous ei ole tarkasteluajanjaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Vuosina 2013 2017 toimintamenojen keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi ennakoidaan 3,6 prosenttia vuodessa, mikä on hyvin haasteellista ottaen huomioon kustannuspaineet sekä kuntapalvelujen kysynnän kasvu. Verorahoitus (kuntien verotulot ja valtionosuudet) lisääntyvät vastaavasti 3 prosenttia vuosittain. Toteutuessaan tämä kehitys merkitsee alhaisellakin toimintamenojen kasvulla kuntien vuosikatteen merkittävää heikkenemistä kehyskaudella. Kuntien menoja lisäävät myös kehyspäätökseen liittyvät kuntien velvoitteiden ja tehtävien lisäykset, joista merkittävin on kuntien työllisyyden hoidon vastuun kasvattaminen pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa ja rahoituksessa. Kuntaliitto pitää rahoitusvastuun alustavasti arvioitua kuntien taloutta 150 miljoonaa euroa kiristävää vaikutusta kohtuuttomana. Vähintäänkin on varmistettava, ettei tätä kautta kuntataloutta rasiteta arvioitua enemmän. Kunnille on myös annettava keinot vastata aktivoinnin haasteisiin. Taulukko. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina 2012 2016, mrd. euroa Talous mrd. 2012 2013 2014 2015 2016 Tuloksen muodostuminen Toimintakate -25,8-26,8-27,7-28,9-30,0 Verotulot 19,3 20,2 21,0 21,8 22,5 Valtionosuudet, käyttötalous 8,1 8,3 8,2 8,5 8,6 Rahoitustuotot ja kulut, netto 0,2 0,2 0,1-0,1-0,2 Vuosikate 1,7 1,8 1,6 1,3 0,9 Poistot -2,4-2,7-2,8-2,9-3,0 Satunnaiset erät, netto 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 Tilikauden tulos -0,4-0,7-1,0-1,4-1,9 Rahoitus Vuosikate 1,7 1,8 1,6 1,3 0,9 Satunnaiset erät 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 Tulorahoituksen korjauserät -0,5-0,5-0,5-0,5-0,5 Tulorahoitus, netto 1,5 1,5 1,3 1,0 0,6 Käyttöomaisuusinvestoinnit -4,7-4,7-4,7-4,7-4,7 Rahoituskos. ja myyntituotot 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Investoinnit, netto -3,7-3,7-3,7-3,7-3,7 Rahoitusjäämä -2,1-2,1-2,3-2,6-3,1 Lainakanta 13,9 16,1 18,5 21,2 24,3 Kassavarat 4,3 4,3 4,3 4,2 4,0 Nettovelka 9,6 11,8 14,3 17,0 20,1 Lähde: Valtiovarainministeriö: Peruspalvelubudjetti 2014-2017 9

1 YLEISPERUSTELUT Oman talousalueen kehitys Kainuussa yritysten liikevaihdon kehitys on viime aikoina ollut samankaltaista kuin keskimäärin Suomessa. Päätoimialoista teollisuuden volyymit ovat jääneet eniten jälkeen maan keskimääräisestä kehitystrendistä. Rakennusalalla kehitystrendi on sen sijaan kehittynyt selvästi koko maata suotuisammin. Myös tukku- ja vähittäiskaupan alalla liikevaihto on alueella kehittynyt hieman koko maata suotuisammin. Kainuussa työttömyysaste on ollut muuta maata korkeampi. Työvoiman kysyntää on Kainuussa ollut työvoiman tarjontaan nähden selvästi vähemmän kuin keskimäärin Suomessa. Työvoiman saatavuusongelmia on alueella kuitenkin ollut ja tulee arvioiden mukaan jatkossakin olemaan joissakin ammateissa. Väestön väheneminen ja ikääntyminen vähentää työttömyyttä, mutta lisää entistä enemmän osaavan työvoiman rekrytointivaikeuksia. Työttömyys kasvanee edelleen, mutta sen odotetaan painuvan vuoden kuluttua kutakuinkin nykyiselle tasolle. Kainuussa vallitsee varovaisuus. Tulevaisuuteen katsotaan toisaalta hämmentynein ja toisaalta positiivisen odottavin mielin. Epävarmuus silti jatkuu, ja joillakin aloilla on odotuksia tilanteen edelleen heikentymisestä. Lähitulevaisuuden ei uskota tuovan vielä parannusta, sillä kaksi kolmasosaa yrityksistä kokee suhdannenäkymien pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Toisaalta esim. metalli- ja matkailualoilla kehitys on jatkunut hyvänä. Kajaanin seutukunnassa odotetaan yritystoiminnan tilanteen olevan parempi vuoden päästä, Kehys-Kainuussa odotetaan sen pysyvän ennallaan. Mitään jyrkkää laskua ei enää laajasti odoteta. Uusia nousevia aloja ovat korkeaan osaamiseen pohjautuvat mittaustekniikka ja peliala. Työpaikkojen suhteen lähivuosien kasvuodotukset kohdistuvat kaivosteollisuuteen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja konesalipalveluihin. Metallialan hyvä kehityksen tukijalka on Transtechin vahva tilauskanta. Sekä Vuokatin että Ukkohallan matkailu on kasvanut selvästi. Myös erämatkailun merkitys on kasvussa. Kainuussa matkailun vahvuutena on ympärivuotisuus ja kotimaisuus, haasteena kansainväliset markkinat. Kaivosteollisuuden merkitys Kainuun aluetaloudelle on suuri ja kasvava. Toiminnassa olevien kaivosten lisäksi maakuntaan on tulossa myös uutta kaivostoimintaa sekä kaivosteknologian yritystoimintaa. Talvivaaran kaivoksen työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu kaikkiaan lähes 2 000 henkilöä Kainuun lisäksi useissa muissa jalostusketjun maakunnissa. Tänä vuonna nikkelin heikko hintakehitys ja vesitaseen haasteet ovat heikentäneet kaivoksen taloudellista tulosta, ja yhtiö joutuu etsimään lisärahoitusta. Sotkamon Taivaljärven hopeakaivoshanke sai keväällä ympäristöluvan. Kaivoksella on suurin koskaan Suomessa löydetty hopeaesiintymä. Kaivoksen avaaminen on kiinni rahoituksen järjestymisestä. Kajaanissa Otanmäen suljettua kaivosta Kajaanissa valmistellaan uudelleen avattavaksi. Vanadiini oli kaivoksen päätuote Kainuu on bioenergian hyödyntämisessä yksi Suomen kärkimaakuntia. Kainuussa nähdään kasvun mahdollisuuksia erityisesti metsäenergian hyödyntämisessä. Bioetanolia liikenteen polttonesteeksi valmistava energiayhtiö St1 suunnittelee Renforsin Rannan yritysalueelle uutta tuotantolaitosta, joka tuottaa etanolia sahanpurun selluloosasta. Tehtaan ympäristölupaprosessi on käynnissä. St1:n tavoitteena on tehdä investointipäätös etanolitehtaasta vielä vuoden 2013 aikana, jolloin tuotanto voisi alkaa vuonna 2015. ICT-alan yritykset suhtautuvat luottavaisesti tulevaisuuteen. Metso Automationin ja Elektrobitin Kajaanin yksiköt ovat niistä suurimmat. Lisäksi mittaustekniikan alalla ja muilla perinteisen ICT:n aloilla on paljon pienempää yritystoimintaa. Uutena kasvualana ovat konesalipalvelut, joista ovat käynnistyneet CSC Oy:n palvelinkeskus ja Herman IT Oy:n konesalit Renforsin Rannassa, joka tarjoaa erittäin hyvän datacenter-ympäristön. Terveys- ja sosiaalipalveluiden merkitys kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Alalle tarvitaan lähivuosina runsaasti uutta työvoimaa jo pelkästään eläkkeelle jäävien tilalle. Ala on muutenkin murroksessa, sillä suuret terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavat yritykset laajentavat toimintaansa myös Kainuuseen. Uuden henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat vaivanneet alalla jo pitkään, eikä esimerkiksi lääkäreiden ja sairaanhoitajien saatavuus näytä helpottuvan. Kajaanissa UPM:n paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidon onnistuminen on vahvistanut ja monipuolistanut elinkeinorakennetta, mikä luo kestävyyttä talouskehityksen vaihteluihin. Kainuussa on onnistuttu löytämään uusia menestysaloja ja mittavasti korvaavia työpaikkoja. Puolustusvoimien leikkauksissa ja uudelleenjärjestelyissä Kainuun Prikaatin asema on vahvistunut. Kiel- 10

1 YLEISPERUSTELUT Väestörakenne teisenä asiana Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuksen loppumisen vaikutukset tuntuvat ensi vuonna täysimääräisinä. Tulevaisuuden huolenaiheina koetaan aluehallinnon uudistumisen aiheuttamat mahdolliset leikkaukset. Saavutettavuus koetaan Kainuun kehittymisen kannalta edelleen pahaksi pullonkaulaksi. Myönteistä kehitystä on tapahtunut lentoliikenteessä, kun lentolippujen hinnat ovat tulleet kohtuullisemmiksi ja yhteyksiä on tullut jonkin verran lisää. Lentoyhtiöiden haasteet pitää yllä kannattavaa kotimaan reittiliikennettä ovat kuitenkin suuret. Lähde: TEM Alueelliset kehitysnäkymät 2/2013 syyskuu 2013 Vuonna 2012 Kajaanissa oli 37 973 asukasta ja vuonna 2016 asukkaita ennustetaan olevan 37 991. Väestömäärä pysyy siis suhteellisen vakaana. Viimeisten viiden vuoden aikana Kajaaniin on syntynyt vuosittain keskimäärin 449 lasta. Kuolleita on ollut vuosittain keskimäärin 357. Kajaanista on muutettu muualle maahan enemmän kuin muualta tänne. Maan sisäistä muuttoliikettä on tapahtunut pääosin Kajaanin ja Kainuun muiden kuntien, Oulun, Kuopion sekä pääkaupunkiseudun välillä. Muuttoliike on kuitenkin pysynyt Kajaanille myönteisenä, koska ulkomailta on muuttanut Kajaaniin vuosittain noin 190 henkeä. Kajaanista ulkomaille on muuttanut vain hieman yli 30 henkilöä vuosittain. Kajaanissa asuu noin 900 ulkomaan kansalaista (2,4 % väestöstä). Noin kolmannes heistä on eurooppalaisia ja kolmannes afrikkalaisia. Aasialaisia on noin 250 ja venäläisiä noin 240. Väestörakenteen kehitys asettaa haasteita palvelujen rahoitukselle ja palvelurakenteelle. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä suhteessa työikäisiin heikkenee. Vuonna 2000 huoltosuhde oli 48,2 ja vuonna 2012 se oli 54,0. Huoltosuhteen ennustetaan heikkenevän 59,2:een jo vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2020 lasten määrä pysyy kutakuinkin ennallaan, sen sijaan nuorten 15 21-vuotiaiden ja erityisesti työikäisten 30 64-vuotiaiden määrä laskee. Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja 65 74-vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti. Sen sijaan vanhemmat ikäluokat kasvavat vain lievästi vuoteen 2020 mennessä. Kuvat. Väestökehitys ikäryhmittäin ja väestöllisen huoltosuhteen kehitys 1980 2040. Taulukko. Kajaanin väestöennuste ikäryhmittäin 2013-2020 Ikäryhmät 2013 2014 2015 2016 2020 0-6 3 060 3 083 3 071 3 055 3 064 7-14 3 197 3 190 3 233 3 270 3 359 15-21 3 406 3 299 3 198 3 127 2 992 22-29 4 001 4 000 4 016 4 017 3 867 30-64 16 959 16 820 16 652 16 487 15 761 65-74 4 022 4 146 4 331 4 383 5 079 75-84 2 502 2 537 2 502 2 606 2 732 85-869 930 992 1 046 1 137 Yhteensä 38 016 38 005 37 995 37 991 37 991 Lähde: Tilastokeskus 2013 11

1 YLEISPERUSTELUT Väestön hyvinvointi Seuraavassa on tarkasteltu väestön hyvinvoinnin kehitystä viiden vuoden ajalta hyvinvointikertomuksen indikaattorien avulla. Merkkien selitykset: ei muutosta tai muutos alle 5 % muutos vähintään 5 % muutos vähintään 10 % muutos vähintään 15 % muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Arvo 5 v. muutos Väestö 31.12. (2012) 37 973 5 426 670 77 435 Huoltosuhde, demografinen (2012) 54,1 54,3 58,9 Väestöennuste 2030 (2012) 38 060??? 5 847 680 72 108 Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta (2011) -4,7 3,1-5,7 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta (2012) 29,3 49,2 22,4 Lapsiperheet, % perheistä (2012) 38,9 39,5 35,1 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2012) 20,8 20,4 19,4 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2012) 42,2 41,5 41,6 Työlliset, % väestöstä (2011) 40,4 43,6 38,1 Koulutustasomittain (2011) 337 340 296 Kajaanilaisten huoltosuhteessa ei ole juurikaan muutosta edelliseen viiteen vuoteen. Eroa suhteessa vertailualueisiin ei myöskään ole. Koulutustaso on noussut edelliseen verrattuna. Suhteessa Kainuuseen Kajaanissa on korkeampi koulutustaso. Muuhun maahan ja muihin vertailukuntiin verrattuna ei ole eroa. Lapsiperheiden osuus on laskenut edelliseen viiteen vuoteen verrattuna. Lapsiperheiden osuudessa ei ole eroa verrattuna vertailualueisiin. Muualla Kainuussa lapsiperheiden osuus on vähintään 10 % pienempi kuin Kajaanissa. Muuta kuin Suomen virallisia kieliä äidinkielenään puhuvien osuus on kasvanut edelliseen viiteen vuoteen verrattuna yli 15 %. Nettomuutto on muuttunut yli 15 % negatiivisemmaksi aiempaan verrattuna. Nettomuutto on huonompi kuin koko maassa ja vertailukaupungeissa Mikkelissä ja Kokkolassa. Kajaanin nettomuutto on parempi verrattuna muualle Kainuuseen. Työllisten osuudessa ei ole tapahtunut muutosta edelliseen viiteen vuoteen. Myöskään eroa suhteessa muihin alueisiin ei ole. Väestön määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Yhden hengen asuntokuntien määrässä ei ole tapahtunut muutosta edelliseen verrattuna. Yksinhuoltajaperheiden lukumäärässä ei ole tapahtunut muutosta. Verrattuna koko maahan, Kainuuseen ja Mikkeliin ei eroa ole. Kaikki ikäryhmät Teema ja indikaattori Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu Osallisuus: Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) 51,5 58,2 54,1 Terveys ja toimintakyky: Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2011) 112,2-120,3 Turvallisuus: Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta (2012) 10,7 7,5 9,4 Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus: Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2011) 26,3 28,5 25,5 Toimeentulo: Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2011) 16,3 15 17,3 Kuntalaisten palvelut: Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2011) 32??? 61 30 12

1 YLEISPERUSTELUT Kajaanissa ei ole tapahtunut muutosta äänestysaktiivisuudessa. Kajaanin tilanne suhteessa koko maahan, Kokkolaan ja Mikkeliin on vähintään 10 % huonompi. Muuhun Kainuuseen verrattuna äänestysaktiivisuudessa ei ole eroa. Sairastavuusindeksissä ei ole tapahtunut muutosta. Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Muihin vertailualueisiin verrattuna ei ole eroa. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on kasvanut vähintään 15 %. Verrattuna koko maahan, Kainuuseen Kajaanin luku on vähintään 10 % suurempi. Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna ei ole eroa. Gini-kerroin ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Kajaanissa Gini-kerroin on pienentynyt vähintään 5 %, tulot ovat siis jakautuneet aiempaa tasaisemmin. Kajaanin tilanne on vähintään 10 % parempi kuin muualla Suomessa. Verrattuna muihin vertailualueisiin ei ole eroa. Pienituloisuusaste on laskenut vähintään 5 % aiemmasta. Kajaanin pienituloisuusaste ei ole eroa muualle Suomeen ja Kainuuseen verrattuna. Terveydenedistämisaktiivisuus kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla 0 100. Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on vähintään 10 % huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Verrattuna muuhun Kainuuseen terveydenedistämisaktiivisuudessa ei ole eroa. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Teema ja indikaattori Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) 9,9 9,1 9,8 Henkinen hyvinvointi: Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. 9.-luokan oppilaista (2011) 15,3 12,8 14,2 Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista 18,3 16,4 16,8 (2011) Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) 15 15,5 15,7 Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) 7,8 8 6,2 Turvallisuus: Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2011) 22,9 22,3 21,4 Asuminen ja ympäristö: Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2012) 27 29,2 28,6 Toimeentulo: Lasten pienituloisuusaste (2011) 16,2 14,9 16,4 Kuntalaisten palvelut: Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta (2012) 0??? 73,7 103,2 8. 9.-luokkalaisten ei yhtään läheistä ystävää -indikaattorissa ei ole tapahtunut muutosta aiempaan. Verrattuna koko maahan, Kainuuseen, Kokkolaan ja Mikkeliin, ei ole eroa. Sen sijaan 8. 9.-luokkalaiset kokevat keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta vähintään 15 % enemmän kuin aiemmin. Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Verrattuna muuhun Kainuuseen ei ole eroa. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden 8. 9.-luokkalaisten määrä on kasvanut vähintään 15 % aiemmasta. Verrattuna koko maahan ja Mikkeliin Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on parempi, muualle Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Laittomia huumeita kokeilleiden 8. 9.-luokkalaisten määrä on noussut vähintään 15 % aiemmasta. Muualle Kainuuseen ja Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Muihin vertailualueisiin nähden ei ole eroa. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien 8. 9.-luokkalaisten määrä on vähentynyt vähintään 10 % edellisestä. Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Koko maahan ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. 13

1 YLEISPERUSTELUT Vanhemmuuden puutetta kokeneiden 8. 9.-luokkalaisten osuus on noussut vähintään 5 % aiemmasta. Verrattuna Mikkeliin, Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Koko maahan, Kainuuseen ja Kokkolaan verrattuna ei ole eroa. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus ei ole muuttunut aiempaan verrattuna. Muihin vertailualueisiin nähden ei ole eroa. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden osuus on laskenut vähintään 5 % aiempaan verrattuna. Kajaanin tilanne on parempi verrattuna Kokkolaan, muihin vertailualueisiin nähden ei ole eroa. Nuoret ja nuoret aikuiset Teema ja perusindikaattori Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Henkinen hyvinvointi: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16 24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä (2012) Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Turvallisuus: Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Opiskelu ja työ: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Asuminen ja ympäristö: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15 24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2011) Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu 6,7??? 7,4 7,1 7,4 7,8 7 0,9 0,9 1 18,3??? 17,1 18,7 22,6 20,7 22,8 20,5??? 24,3 20,5 10,8??? 13,6 9,8 21 21 20,5 17,4 20,7 18,1 9,4 11,2 9,1 34,2??? 41,7 30,4 3,2 2,9 3,4 1 1,2 0,9 Sellaisten ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus, joilla ei yhtään läheistä ystävää, on vähentynyt vähintään 15 % aiemmasta. Verrattuna muihin vertailualueisiin, ei ole eroa. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tilanteessa ei ole eroa vertailualueisiin nähden. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16 24- vuotiaiden osuus on kasvanut vähintään 15 % aiemmasta. Koko maahan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Kainuuseen, Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna Kajaanissa on parempi tilanne. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden lukion 1. 2. vuoden opiskelijoiden osuudessa vertailualueisiin nähden ei ole eroa. Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden ammatillisen oppilaitoksen 1. 2. vuoden opiskelijoiden osuus on noussut vähintään 15 % edellisestä. Muualle Suomeen ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Lukion 1. 2.-luokkalaisista 14

1 YLEISPERUSTELUT laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleita on muualle Kainuuseen ja Kokkolaan verrattuna vähintään 10 % enemmän. Koko Suomeen verrattuna Kajaanin tilanne on parempi. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden nuorten osuus on kasvanut vähintään 5 % aiemmasta. Koko maahan nähden ei ole eroa, mutta muihin vertailualueisiin nähden Kajaanin tilanne on vähintään 10 % huonompi. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti 18 24-vuotiaiden osuudessa ei ole tapahtunut muutosta. Koko maahan verrattuna Kajaanissa on näitä henkilöitä vähintään 10 % enemmän. Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 15 24-vuotiaiden määrä on vähentynyt vähintään 5 % aiemmasta. Työikäiset Teema ja indikaattori Henkinen hyvinvointi: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2012) Terveys ja toimintakyky: Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Opiskelu ja työ: Vaikeasti työllistyvät, % 15 64- vuotiaista (2012) Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25 64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2011) Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu 23,2 18,7 23,4 10,3 8,3 12,7 5,5 4,1 5,4 1,9 2,2 1,8 1,3 3,2 1,2 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 64-vuotiaiden osuus on kasvanut vähintään 5 % aiemmasta. Muualla Suomessa mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrä on vähintään 10 % pienempi kuin Kajaanissa. Kainuussa ei ole eroa verrattuna Kajaaniin. Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrässä ei ole tapahtunut muutosta verrattuna aiempaan. Koko maahan ja Kokkolaan verrattuna Kajaanissa on vähintään 10 % enemmän ko. eläkettä saavia. Kainuussa ko. eläkettä saavia on vähintään 10 % enemmän kuin Kajaanissa. Vaikeasti työllistyvien 15 64-vuotiaiden määrässä ei ole tapahtunut merkittävää verrattuna aiempaan. Verrattuna koko maahan, Kokkolaan ja Mikkeliin Kajaanissa on vähintään 10 % enemmän vaikeasti työllistyviä. Kainuuseen verrattuna ko. ryhmän määrässä ei ole eroa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25 64-vuotiaiden määrä on kasvanut vähintään 5 % aiemmasta. Mikkeliin ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Koko maahan verrattuna Kajaanissa on vähemmän toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavia. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 25 64-vuotiaiden määrä on noussut vähintään 15 % aiemmasta. Ikäihmiset Teema ja indikaattori Henkinen hyvinvointi: Dementiaindeksi, ikävakioitu (2009) Terveys ja toimintakyky: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Asuminen ja ympäristö: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Toimeentulo: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Kuntalaisten palvelut: Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Kajaani Arvo 5 v. muutos Koko maa Kainuu 125,1??? 100 120,3 69,2 63,2 70,3 90 89,6 91,2 2,4 2,8 3 11,2 11,9 13 15

1 YLEISPERUSTELUT Dementialääkekorvausoikeutettuja on 10 % enemmän kuin koko maassa. Kokkolaan, Mikkeliin ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Kotona asuvien 75-vuotiaiden osuudessa ei ole tapahtunut muutosta edelliseen viiteen vuoteen verrattuna. Suhteessa muihin vertailualueisiin ei ole eroa. Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on pienentynyt aiemmasta vähintään 15 %. Kajaanin tilanne on 10 % parempi kuin muualla maassa, Kainuussa ja Sotkamossa. Verrattuna Kokkolaan ja Mikkeliin täyttä kansaneläkettä saaneiden osuudessa ei ole eroa. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Kajaanissa säännöllistä kotihoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut aiemmasta vähintään 15 %. 16

1 YLEISPERUSTELUT 1.2 Henkilöstö Kunta on turvallinen työnantaja Tasa-arvoisia työyhteisöjä Kunnissa tarvitaan osaajia Kunta on turvallinen työnantaja. Suomessa on 320 kuntaa ja 130 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli 437 000 henkilöä lokakuussa 2012. Kaupunkien ja kuntien palveluksessa on yhteensä 315 000 henkilöä ja kuntayhtymien palveluksessa 122 000 henkilöä. Kuntatyöpaikkojen vahvuuksia ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liittyvät tekijät, kuten hyvä työviihtyvyys ja työilmapiiri. Kajaanin kaupungilla työyhteisöjen toimivuustutkimukset on tehty joka toinen vuosi ja vuonna 2014 työyhteisöissä tehdään toimenpiteitä syksyllä 2013 toteutetun työyhteisön toimivuuskyselyn tuloksien pohjalta. Kuntatyönantajat irtisanovat ja lomauttavat työntekijöitään erittäin harvoin muihin työmarkkinasektoreihin verrattuna. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvia irtisanomia ei juuri ole ollut. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset takaavat tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Tutkimusten mukaan miehet ja naiset kokevat olevansa tasa-arvoisessa asemassa kunnallisilla työpaikoilla. Myös naisten ja miesten palkkaerot ovat kunta-alalla pienemmät kuin yksityisellä sektorilla. Kajaanin kaupunki tarvitsee osaajia. Kajaanin kaupungilta eläköityy vuosittain 70 80 henkeä vuodesta 2014 vuoteen 2019. Vaikka henkilöstön poistumaa käytetään säästökeinona, rekrytointitarve on nykyisten henkilöstösuunnitelmien mukaan 80 prosenttia poistumasta. Hyvä työnantajakuva luo pohjaa rekrytoinnille Kajaanin kaupungin maine työnantajana ja vaivattoman arjen kaupunkina on keskeinen tekijä rekrytoinnissa. Hyvä työnantajamaine syntyy hyvistä teoista ja houkuttelee ja sitoo osaavia työntekijöitä. Työnantajakuva on osa Kajaanin kaupungin mainetta ja kaupunkikuvaa. Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset KT:n valtuuskunta hyväksyi 25. lokakuuta työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista 2014 2016. Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskausi alkaa 1. maaliskuuta 2014. Sopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi 2014 2016 muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 1.3.2014 31.12.2015 ja toinen jakso on 1.1.2016 31.1.2017. Sopimusjakso 1.3.2014 31.12.2015 Palkantarkistus 1.7.2014 17

1 YLEISPERUSTELUT Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkoja korotetaan 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8. Palkantarkistus 1.7.2015 Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta 1.7.2015 lukien. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä. Sopimusjakso 1.1.2016 31.1.2017 Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa 2015. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä. Vuosilomamääräyksiin muutoksia sopimuksissa 2014 2016 Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset 2012 2013 ovat voimassa 28. helmikuuta 2014 saakka. Kunta-alan sopimuksissa 2014 2016 on otettu huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulevat voimaan 1.maaliskuuta 2014. 18

1 YLEISPERUSTELUT 1.3 Taloudelliset lähtökohdat Verotulot Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yleinen kehitys Vuoden 2014 verotulojen arvioidaan valtakunnan tasolla kasvavan yhteensä noin 2,2 prosenttia. Tästä kunnallisverotuoton kasvu on vain noin 1,4 %:ia, yhteisöverotuoton 5,8 %:ia ja kiinteistöverotuoton 9,0 %:ia. Hallitusohjelma ja hallituksen kehysriihipäätökset sisälsivät runsaasti erilaisia veroperustemuutoksia. Keskeisinä kuntien verotuloja lisäävinä päätöksinä on tehty jäteveron tuottoa vastaavan summan ohjaaminen kunnille (70 M ). Lisäksi kiinteistöverotuksen pohjana olevien rakennusten ja maapohjien arvoja on nostettu lähemmäs todellisia arvoja (yhteensä 100 M ). Kuntien verotuloa vähentävistä muutoksista keskeisin on yhteisöverokannan laskeminen 24,5 %:sta 20 %:in vuoden 2014 alusta lukien. Muutoksen vaikutus on noin 250 miljoonaa euroa ja tämä on esitetty kompensoitavaksi kuntien jako-osuutta korottamalla. Veroperustemuutosten on arvioitu ansiotuloverojen osalta nousevan muutosten johdosta vuonna 2014 n. 47 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 vaikutus olisi -35 miljoonaa euroa. Kunnallisveroperusmuutokset on ehdotettu kompensoitavaksi tai vähennettäväksi valtionosuuksissa. Lähde: Kuntaliitto Kajaanin kaupunki Kaupungin verotulot koostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuonna 2014 kaupungin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 137,0 miljoonaa euroa, jossa on kasvua vuoden 2013 verotulojen talousarvioon noin 2,7 miljoonaa euroa. (2,2 %). Vuonna 2013 kunnallisveroa arvioidaan kertyvän lokakuussa tarkistetun ennusteen mukaan noin 0,7 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Toteutuman ennustetaan olevan noin 120,0 miljoonaa euroa. Talousarvio perustuu 21,0 kunnallisveroprosenttiin. Vuonna 2014 kunnallisveroa arvioidaan kertyvän noin 1,6 %:ia kuluvan vuoden ennustetta enemmän. Kertymän arvioidaan olevan 121,8 miljoonaa euroa. Kunnallisveron veropohja kasvaa arviolta 1,6%:ia. Suunnitelmakausien kunnallisverotuotot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan vuosina 2015 2016 noin 2,6 %:ia vuodessa. Vuonna 2013 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän syyskuussa tarkistetun arvion mukaan 5,1 miljoonaa euroa eli noin 0,3 miljoonaa euroa talousarvioon arvioitua enemmän. Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2014 arvioidaan 5,4 miljoonaa euroa. Vuodelle 2015 ennustetaan noin 4 %:n kasvua. Vuoden 2016 osalta tuoton arvioidaan olevan alenevan noin 17 %:ia jako-osuuden muutoksen johdosta.. Vuoden 2014 talousarvio perustuu kiinteistöveroprosenttien säilyttämiseen vuoden 2013 tasolla. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,10, vakituisten asuinrakennusten 0,55, muun asuinrakennuksen 1,15, rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 ja voimalaitosten 2,85 prosenttia. Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja maalle ei ole erillistä kiinteistöveroprosenttia, vaan ko. rakennus ja maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin tai asuinrakennuksen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin mukaan. Näillä oletuksilla kiinteistöveron tuotoksi on arvioitu 9,7 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvaa vaikka kiinteistöveroprosentit pidetään vuoden 2013 tasossa. Tämä johtuu siitä, että osana hallitusohjelmaa ja kevään kehysriihen päätöksiä rakennusten jälleenhankinta-arvoja nostetaan, rakennusten ikävähennyksen maksimimäärää lasketaan asteittain ja maapohjien verotusarvoja nostetaan 2 %:ia. 19

1 YLEISPERUSTELUT Valtionosuudet 2014 2016 Toimintatuotot Vuoden 2014 arviot valtionosuuksista perustuvat Kuntaliiton ennakkotietoihin ja Valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon vuoden 2014 kustannustason muutos (indeksikorotus) 2,4 prosenttia. Valtionosuuksia laskettaessa kustannustason muutos määräytyy peruspalveluiden hintaindeksin mukaisesti. Hintaindeksi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenoilla painotettuun kustannustason muutokseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon vuoden 2014 valtionosuusleikkaus 362 miljoonaa euroa, 67 /asukas. Peruspalvelujen valtionosuuksien asukaskohtaiseksi kunnan rahoitusosuudeksi on arvioitu 3310,86 euroa/asukas (3135,80 /as.). Kunnan rahoitusosuus nousee, koska valtionosuuksien leikkaus laskee valtionosuusprosenttia. Valtionosuusprosentti vuodelle 2014 on 29,57 % (30,96 %). Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään vuodeksi 2014. Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen valtionosuusprosentti on 41,89 %. Ylläpitäjäjärjestelmällä on oma asukaskohtainen kuntien rahoitusosuus, jonka suuruudeksi vuodelle 2014 on arvioitu 359,08 euroa/asukas. Lisäksi yksikköhintoja leikataan 1,6 %. Ennakkotietojen mukaan vuodelle 2014 saatava verotulotasaus on 6,9 miljoonaa euroa, jossa vähennystä on noin 0,5 miljoonaa euroa vuoteen 2013 verrattuna. Vuoden 2014 talousarviossa valtionosuuksia arvioidaan saatavan 100 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2013 ovat 112,5miljoonaa euroa. Suurin muutos tulee ammattikorkeakoulu - liikelaitoksen yhtiöittämisestä, joten ammattikorkeakoulun valtionosuus ohjautuu suoraan yhtiölle vuodesta 2014 lukien. Kokonaisuutena valtionosuudet pysyvät lähellä vuoden 2013 tasoa. Valtionosuudet kohdistuvat siten, että peruskunnalle kohdistuu 63,0 miljoonaa euroa (-0,5 %), ja teatterille 0,97 miljoonaa euroa (+ 2,8 %) ja Kajaanin koulutusliikelaitokselle 36,4 miljoonaa euroa. Suunnitelmavuosien 2014 2015 valtionosuuden korotuksen oletetaan olevan keskimäärin 2,7 % vuosittain. Suunnitelmavuosien valtionosuuksiin sisältyy epävarmuutta leikkausten ja meneillään olevan valtionosuusuudistuksen vuoksi. Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 38,5 miljoonaa euroa, jossa kasvua 0,8 %:ia. Uutena eränä tuloslaskelmassa on Valmistus omaan käyttöön, esitetään toimintatuottojen jälkeen. Kun otetaan huomioon sekä varsinaiset toimintatuotot ja valmistus omaan käyttöön, tuottojen kasvu on n. 2,5 %:ia. Toimintatuottoihin on tehty taksojen korotukset ja toiminnan mukanaan tuoma tuottojen kasvu/vähennys. Toimintakulut Toimintakulujen laskentaperusteet ovat seuraavat: Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön palkkoihin on laskettu 0,8 prosentin korotusvaraus, jolla on kyettävä kattamaan yleis- ja taulukkokorotukset. Lomarahavaraus on kuusi prosenttia. Palkat on laskettu toukokuun 2013 palkkatietojen mukaan henkilöittäin ja kuukausittain. Budjetoinnin edetessä on toukokuun palkkatilanteeseen tehty tiedossa olevat muutokset. 20

Rahoitustuotot ja kulut 1 YLEISPERUSTELUT Kevalle tilitettävät eläkemaksut muodostuvat palkkaperusteisesta osasta, varhaiseläkemenoperusteisesta osasta sekä eläkemenoperusteisesta osasta. Palkkaperusteinen osa on 16,75 prosenttia vuonna 2014. Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu vahvistetaan kunnittain ja toimialoittain euromääräisenä. Varhaiseläkemenot kasvavat n. 13 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Talousarvioon on varattu määrärahat kullekin tulosalueelle. Eläkemenoperusteinen maksu kasvaa n. 7 prosenttiyksikköä vuoden 2013 budjetin tasosta. Valtiokonttori vahvistaa kunnittain käytettävän kokonaiseläkeprosentin niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat VaEL-eläkejärjestelmän piirissä (opettajat). Palkkaperusteinen maksuosuus on 20,35 prosenttia vuonna 2014. Työttömyysvakuutusmaksun laskentaperusteena on 3,06 prosenttia, kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun 2,14 prosenttia ja tapaturmavakuutusmaksun 0,45 prosenttia. Henkilöstön ennakoitu poistuma on otettu huomioon. Vuodelle 2015 on huomioitu palkkojen tarkistukset saavutetun neuvotteluratkaisun mukaisesti. Vuodelle 2015 on laskettu 0,5 %:in korotus. Vuodelle 2016 korotusta on laskettu 2,0 %. Kajaanin kaupungin maksuosuus Sote kuntayhtymälle on 123,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 muutetun talousarvion mukainen maksuosuus on 120,9 miljoonaa euroa. Kaupunki kirjaa vuoden 2013 tilinpäätökseen pakollista varausta 3,1 milj. euroa. Kasvu vuoden 2014 ja vuoden 2013 maksuosuuksien välillä on n. 2,2 prosenttia. Kajaanin kaupungin maksuosuus Kainuun Liitto kuntayhtymälle on 1,2 miljoonaa euroa. Kajaanin kaupunki maksaa Kuntien Eläkevakuutukselle (Keva) Kainuun maakunta kuntayhtymän maksuosuuksiin sisältynyttä Eläkemenoperusteista Kuel maksua vuosittain n. 0,8 milj. euroa. Vuoden 2014 budjetoidut korkotuotot (korot ulkopuolisilta) ovat 3,0 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen verrattuna selittyy sillä, että Kajaso Oy maksaa antolainan korkoa kaupungille n. 3,0 milj. euroa. Aiemmin EO.N on maksanut osinkotuottoja, mikä erä on esitetty kohdassa muut rahoitustuotot. Muiden rahoitustuottojen määrä on 3,1 miljoonaa euroa. Tästä määrästä osinkotulojen osuus on 1,4 miljoonaa euroa, kuntayhtymien ja liikelaitosten peruspääoman korkojen ja muiden rahoitustulojen osuus on 1,9 miljoonaa euroa. Tästä Kajaanin Vesi liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on yhteensä 800.000 ja Kajaanin Mamselli - liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on yhteensä 50.000. Vuonna 2014 korkokulut pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista ulkopuolisilta ovat 1,4 miljoonaa euroa. Vuodelle 2013 korkokuluihin on varattu 1,3 miljoonaa, joka tulee alittumaan jonkin verran poikkeuksellisen alhaisen korkotason seurauksena. Korkotason ennustetaan nousevan maltillisesti vuonna 2014. Kaupungin tekemät koronvaihtosopimukset tasoittavat korkotason nousun vaikutusta. Vuosikate sekä poistot ja arvonalentumiset Kuntatalouden tasapainoa kuvataan pääsääntöisesti vuosikatteella. Sillä tarkoitetaan tulojen ja menojen erotusta eli sitä osaa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Tulorahoituksen katsotaan olevan tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistot eli käyttöomaisuuden vuosittaisen kuluman. Silloin tunnusluku vuosikate % poistoista on vähintään sata. Tulorahoitus on heikko, jos tunnusluku on jää nollan ja sadan välille. Jos vuosikate on negatiivinen, tulorahoitus on epätasapainossa, koska tulot eivät riitä edes varsinaisen toiminnan rahoittamiseen. Peruskunnan vuosikate vuonna 2014 on vain 2,3 milj.. Suunnitelman mukaiset poistot vuonna 2014 on peruskunnalla -8,7 milj. 21

1 YLEISPERUSTELUT Peruskunnan ja liikelaitosten yhteenlaskettu vuosikate vuonna 2014 on 7,4 milj.. ja peruskunta + liikelaitokset poistojen määrä on 12,6 milj.. Talousarvion suunnitelmakaudella 2014 2016 vuosikatteiden yhteenlasketun määrän tulisi olla suurempi tai yhtä suuri kuin suunnitelmapoistot yhteensä. Vuosikatteen tulisi olla lainojen lyhennystä suurempi, jotta vältettäisiin velkakierre. Suunnitelmakauden lopulle ajoittuu suuria investointeja, jotka nostavat poistotasoa. Vuosikatetta tulisikin olla suunnitelmavuosilla huomattavasti enemmän kuin vuonna 2014. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä vuonna 2014 on 8,8 milj. euroa. Tuleville vuosille suunnitellut laajat uus- ja peruskorjausinvestoinnit tulevat nostamaan merkittävästi poistotasoa. Peruskunnan vuosikate ja suunnitelman mukaiset poistot 2010 2016 Vuosikate / poistot 1000 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Vuosikate 13 470 6 010 3 713 4 705 2 326 2 344 1 029 Suunn. mukaiset poistot -7 734-8 307-8 758-8 894-8 785-8 945-9 269 Vuosikatteen ja poistojen ero 5 736-2 297-5 045-4 189-6 459-6 601-8 240 Investoinnit Lainat Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Jos vuositasolla investoidaan enemmän kuin vuosikate mahdollistaa, on kate otettava rahastoista tai lisättävä lainanottoa. Peruskaupungin bruttoinvestointien määrä on 11,1 miljoonaa euroa ja nettoinvestointien määrä on sama. 10,9 miljoonaa euroa vuonna 2014. Investointiosan tulot arvioidaan kertyvän maa- ja vesialueiden myynneistä. Vuosina 2015 2016 toteutetaan Hauholan ja Pietari Brahen/Lehtikankaan koulun uudisrakentaminen. Vesiliikuntakeskus valmistuu vuoden 2013 loppupuolella. Vuoden 2014 talousarvioon varataan 0,1 milj. euron määräraha mahdollisten lisätöiden suorittamiseen. Em. hankkeen lisäksi toteutetaan kaupungin palvelutuotannon ja kehittämisen kannalta välttämättömät investoinnit. Investointitaso pitäisi pystyä sopeuttamaan vuosikate-ennusteeseen suunnitelmakaudella. Sopeuttaminen tulee olemaan vaikeata heikosta vuosikatteesta johtuen. Vuonna 2014 velkamäärä lisääntyy alhaisen vuosikatteen ja investointien rahoitustarpeen seurauksena. Uutta pitkäaikaista lainaa nostetaan peruskunnan osalta 20,5 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennetään 12,0 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa 8,5 miljoonaa euroa nettona. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos rahoittaa tekemänsä investoinnit osittain velalla vuonna 2014. Uutta pitkäaikaista velkaa nostetaan 1,3 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään 0,6 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat kasvavat n. 0,7 miljoonaa euroa. Koko kaupungin tasolla uutta lainaa nostetaan 21,8 miljoonaa euroa, Vanhoja lainoja lyhennetään 12,6 miljoonaa euroa. Velkamäärä kasvaa nettona 9,2 miljoonaa euroa eli noin 242 euroa/asukas vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaisella asukasluvulla laskettuna. Vuoden 2013 lopun arvioitu lainamäärä on 88 miljoonaa euroa eli n. 2.316 /asukas ja vuoden 2014 lopussa lainamäärä on n. 97 miljoonaa euroa eli n. 2.553 /asukas. (Asukaslukuarvio 38.000 asukasta). Kaupunki hoitaa pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut lainaohjelman mukaisesti. Lainat ovat pääosin 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Tavoitteena suunnittelukaudella on, että lainamäärä asukasta kohti pysyy valtakunnan keskiarvon tuntumassa. Vuoden 2013 osalta arvioidaan, että kaupungin velkamäärä asukasta kohden on keskiarvon alapuolella. Kaupungin kokoon nähden suuret investoinnit erityisesti vuonna 2015 ja 2016 nostaa velkamäärä merkittävästi. Lainanottoon liittyvä ratkaisuvalta 1. Kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa pitkäaikaisten ja tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista. 22

1 YLEISPERUSTELUT 2. Kaupunginhallituksella on oikeus vuonna 2014: Ottaa talousarviossa oleva lainamäärä joko kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja. Päätös voi koskea: Lainan ennenaikaista takaisinmaksamista tai lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. Pitkäaikaista lainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta. Pitkäaikaista lainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 6 prosenttia Pitkäaikaista lainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskoron perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla laina-ajasta riippuen enintään 10 prosenttia Tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäisja vähimmäiskorosta enintään hyväksytyssä talousarviossa olevan lainakannan verran. Vaihtosopimuksia voidaan solmia kotimaisen tai ulkomaisen osapuolen kanssa, jonka pitkäaikainen luottokelpoisuus on hyvä. Käyttää lainojen korkosuojauksessa rahalaitosten tarjoamia vaihtoehtoja. 3. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tarvittaessa tilapäislainoja, joita saa kulloinkin olla enintään 15,0 milj. euroa. 23

1 YLEISPERUSTELUT 1.4 Talousarvion sitovuus Tavoitteiden sitovuus talousarviovuodelle 2014 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet - Kajaanin kaupungin strategiassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet/mittarit - toimialojen toiminnalliset tavoitteet/mittarit Valtuustoon nähden ei-sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden toiminnalliset tavoitteet ja mittarit Lautakuntiin nähden sitovina tavoitteina hyväksytään - tulosalueiden ja tulosyksiköiden toiminnalliset tavoitteet ja mittarit Määrärahojen sitovuus talousarviovuodelle 2014 Käyttötalouden määrärahan sitovuustaso valtuusto - käyttötalouden määrärahan sitovuustaso on toimialan toimintakate/ toimialanetto - valtuuston erikseen päättämä rahamäärän ylitys Investointien määrärahan sitovuustaso valtuusto (netto) - Hankekohtaisesti rakennukset > 1,0 milj. euroa muut aineelliset hyödykkeet ja käyttöomaisuusarvopaperit - Tulosaluekohtaisesti maa- ja vesialueet kiinteät rakenteet ja laitteet rakennukset < 1,0 milj. euroa - Toimialakohtaisesti irtain omaisuus Liikelaitosten sitovuus valtuusto - Kajaanin Vesi tuottovaatimus ja peruspääoman korko yhteensä 0,8 milj. vuosina 2014 tuottovaatimus ja peruspääoman korko yhteensä 1,2 milj. vuonna 2015-2016 - Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos peruspääoman korko tilikauden ylijäämä 0 - Kajaanin Mamselli tuottovaatimus ja peruspääoman korko yhteensä 50.000 vuodessa - Kajaanin kaupunginteatteri peruspääoman korko toiminta-avustus 1.241.000 vuonna 2014 tilikauden ylijäämä 0 - Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos peruspääoman korko tilikauden ylijäämä 0 24

1 YLEISPERUSTELUT Talousarvio 2013 Kuntayhtymät ja niiden liikelaitokset sitovuus valtuusto - Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä osuuksia vastaava peruspääoman korko - Kainuun liitto osuuksia vastaava peruspääoman korko - Kainuun jätehuollon kuntayhtymä osuuksia vastaava peruspääoman korko Kajaanin kaupungin tytäryhtiöt - Kajaanin Ammattikorkeakoulu (KAMK) Oy tilikauden ylijäämä 0 - Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari vuokrausaste vähintään 93,6 % yhtiön keskivuokrataso sama kuin asumistukeen hyväksytty vuokra (keskiarvo asuntokannan osalta) asiakastyytyväisyys asteikolla (1 5) > 4 velkaantumisaste < 500 /asm2. peruskorjauskohteita enintään 1 / vuosi (3 4 milj. /vuosi) - Measurepolis Development Oy rahoitusosuudet kumppaneilta 25 % omistajarahoitus 25 % kilpaillun kansallisen/kansainvälisen rahoituksen osuu 50 % vuosibudjetista - Kajaanin Elokuvakeskus Oy tappioiden minimointi, tilikauden tappio < 25000 Bio Rexin kävijämäärä yli 65.000 - Kajaanin Teknologiakeskus Oy vuokrausaste vähintään 92 % - Kajaso Oy investoinnit sähköverkkoon suunnitellusti 25

1 YLEISPERUSTELUT 1.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Riskienhallinta Kajaanin kaupungissa aloitettiin vuonna 2013 kokonaisvaltaisen riskienhallintamenetelmän kehitystyö. Alkusysäyksenä kehitystyölle toimi kuntalakiin (15.6.2012/325) kirjatut riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämistä koskevat merkittävät muutokset. Käytännössä lakimuutokset aiheuttivat kaupungille uusia velvoitteita riskienhallinnan toteuttamisen suhteen. Riskienhallinnan osalta keskeisimmät lakimuutokset koskevat riskienhallinnan järjestämisvelvoitteita ja riskienhallinnan asianmukaisen järjestämisen valvontaa. Kuntalain mukaan kaupunginvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13 ). lisäksi valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (50 ). Kaupungin omistamien liikelaitosten suhteen kuntalaki asettaa vaatimuksia niin liikelaitoksen johtokunnalle kuin liikelaitoksen johtajallekin. Käytännössä johtokunta ja liikelaitoksen johtaja vastaavat riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tieto siitä miten riskienhallinta on liikelaitoksessa järjestetty ja mitä johtopäätöksiä sen perusteella on tehtävissä pitää jatkossa sisällyttää tilinpäätöksen yhteydessä laadittavaan toimintakertomukseen. Tilintarkastajan on tarkastettava onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvontajärjestetty asianmukaisesti (73 ). Käytännössä tämä edellyttää sitä, että tilintarkastajilla on oltava mahdollisuus todentaa, että kunnanhallitus (sekä lauta- ja johtokunnat) seuraavat ja arvioivat dokumentoidusti sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan toimeenpanoa ja tuloksellisuutta. Käytännössä lakimuutokset edellyttävät Kajaanin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksen päivittämistä vastaamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Konserniohjauksen ja valvonnan ohjeistus sekä menettelyt täytyy määritellä aiempaa tiukemmin ja terävöittää, sekä huolehtia käytännön organisoinnista. Kokonaisvaltainen riskienhallinta edellyttää systemaattista prosessia joka pitää sisällään tehtävä- ja vastuumäärittelyt, kirjallisen ohjeistuksen, toimeenpanon menettelyt ja asiakirjat, dokumentoidun seurannan ja arvioinnin, sekä jatkuvan kehittämisen. Lisäksi on huolehdittava toiminnan koordinoinnista, riittävästä tiedottamisesta, henkilöstön kouluttamisesta, sekä määriteltävä miten syntynyttä tietoa ja asiakirjoja hallitaan. Kajaanin kaupungissa on valittu kokonaisvaltaisen lähestymistavan viitekehykseksi ISO 31000 standardi. ISO 31000 standardi on käytännössä asiantuntijoiden laatima kokoelma riskienhallinnan parhaista käytänteistä. Standardi on nopeasti saavuttanut suosioita, niin yrityksissä kuin julkishallinnon piirissäkin. Järjestämällä riskienhallinnan standardin mukaisesti Kajaanin kaupunki täyttää kuntalain riskienhallinnalle asettamat vaatimukset. Tähän mennessä tehdyt toimenpiteet Riskienhallinnan osalta kaupungin tulosyksiköissä ja liikelaitoksissa on kartoitettu ja arvioitu riskien vaikutuksia organisaatiokohtaisesti. Ensimmäistä kertaa käytössä oli nyt kaupungin eri yksiköillä yhteneväiset arviointikriteerit riskien arviointi varten, joka mahdollistaa vertailukelpoisen tiedon tuottamisen. Aikaisemmin organisaatiokohtaiset riskiarvioinnit eivät olleet keskenään vertailukelpoisia, koska yhteinen mittaristo puuttui. Riskien tunnistamisen ja arvioinnin yhteydessä toimialakohtaisten riskien lisäksi löytyi myös selkeitä koko konsernin läpileikkaavia riskejä, kuten osaamiseen ja rekrytointiin liittyvät riskit, organisaatioiden ohuesta rakenteesta johtuvat riskit, tiedonhallintaan ja tietojärjestelmien käyttöosaamiseen liittyvät riskit, toimitilojen sisäilmaongelmat sekä omistajaohjaukseen liittyvät riskit. Suurin osa merkittävistä tunnistetuista riskeistä sijoittui strategiselle tasolle, kun taas finanssiriskejä ei odotusten mukaisestikaan löytynyt kovin paljon. Löydettyjen ja arvioitujen riskien perusteella tulosyksiköissä täytyy määritellä ja aikatauluttaa riskienhallintatoimenpiteet riskiprioriteetin mukaisesti, vastuuttaa ja valvoa toimenpiteiden toteutumista, sekä arvioitava toimenpiteiden tuloksellisuutta. 26

1 YLEISPERUSTELUT Riskienhallinnan kehittäminen jatkossa Riskienhallinnan suhteen tulee jatkossa määritellä selkeät vastuut niin konsernijohdossa, kuin tulosyksiköissäkin. Vastuut täytyy kirjata hallinto- ja johtosääntöihin. Lisäksi riskienhallinnasta syntyvä tieto pitää saada helposti käytettävään muotoon ja toimenpiteiden dokumentoinnista täytyy huolehtia, jotta myös sisäisen valvonnan vaatimukset täyttyvät. Kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän luominen niin, että sen avulla oikeasti saavutetaan hyötyä johtamisen ja toiminnansuunnittelun työkaluna vaatii kuitenkin aikaa sekä riittävästi resursseja. Riskienhallinnan tarkoituksena on organisaation johtaminen riskien suhteen. Siinä onnistuminen vaatii käytännössä päämäärätietoista johtamista, jonka täytyy konkretisoitua aktiivisena toimintana asioiden eteenpäin viemiseksi ja riittävästä viestinnästä huolehtimista. Riskienhallinnan onnistumisen edellytyksenä on konsernijohdon sitoutuminen asiaan. Tulevaisuuden aikataulutuksen suhteen tulee riskienhallinnan osalta huomioida kuntalain asettama vaatimus siitä, että vuoden 2014 konsernitilinpäätöksen yhteydessä laadittavaan toimintakertomukseen tulee sisällyttää tietoa riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 27

2 KAJAANIN KAUPUNGIN STRATEGIA 2. KAJAANIN KAUPUNGIN STRATEGIAT 2.1 Yleistä Kajaanin kaupungin, toimialojen, tulosalueiden ja liikelaitosten strategiaperustan muodostavat perustehtävä, arvot ja visio. Perustehtävä kuvaa kaupunkiorganisaation olemassaolon tarkoitusta, mitä kaupunki lupaa asukkailleen. Arvot ovat asioita, joita kaupungin toiminnassa pidetään tärkeimpinä. Visio on kuva tulevaisuudesta, johon halutaan päästä. Strategiset tavoitteet ovat pitkällä aikavälillä olennaisen tärkeitä vision ja perustehtävän toteuttamisen kannalta. Tavoitteet ovat asioita, joissa on ehdottomasti onnistuttava, jotta strategiset tavoitteet ja visio saavutetaan. Mittarin tai arviointikriteerin avulla todetaan tavoitteen toteutuminen. Kajaanin kaupungin strategiamalli perustuu tasapainotettuun tuloksellisuuteen, jossa strategisia tavoitteita tarkastellaan eri näkökulmista. Eri näkökulmien tavoitteiden tulisi olla tasapainossa keskenään. Kajaanin näkökulmat ovat palvelujen vaikuttavuus, palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys, prosessien sujuvuus ja taloudellisuus sekä henkilöstön aikaansaannoskyky. Palvelujen vaikuttavuus tarkoittaa mm. alueen elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys tarkoittavat esim. välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laatua, palvelun saatavuutta, riittävyyttä ja kohdentuvuutta. ovat mm. tuottavuuden parantamista, laadunhallintaa, prosessien kehittämistä sekä tuottamis- ja järjestämistapojen kehittämistä. tarkoittaa esim. työhyvinvointia, motivaatiota, sitoutumista, esimiestaitoja, työyhteisötaitoja, työyhteisön luottamusta, innovatiivisuutta ja osaamisen kehittämistä. Kajaanin kaupungin strategiaa toteuttavat palvelu-, elinkeino- ja henkilöstöohjelmat. Kaupunkistrategia päivitetään vuonna 2014.. 2.2 Kajaanin kaupungin strategia Arvot Oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen Perustehtävä Kajaanin kaupunki turvaa hyvinvoinnin perustan ja luo edellytykset ihmisten ja yritysten menestymiselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa Visio 2018 Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki Strategiset tavoitteet 2014 2018 ja tavoitteet 2014 2016 Hyvinvoivat kuntalaiset Vetovoimainen ja kilpailukykyinen alue Osaamisperusteinen elinkeinopolitiikka Vetovoimainen kulttuuri Tiivis maakuntakeskus Toimiva koulutusketju varhaiskasvatuksesta korkeakouluun Aktiivinen ja asiakaslähtöinen palvelu Asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat ja nopeat palvelut Sähköisen asioinnin lisääminen Järjestelmällinen palautteen keruu, analysointi ja jatkuva parantaminen Prosessien jatkuva parantaminen Tilojen käytön tehostaminen Yhteistyön lisääminen Prosessien kuvaaminen ja virtaviivaistaminen Yhteistyön lisääminen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Kainuun kuntien, muiden maakuntien (edunvalvonta) sekä seurojen ja järjestöjen (vastikkeellinen tuki) kanssa sekä kaupunkikonsernin sisällä 28

2 KAJAANIN KAUPUNGIN STRATEGIA Hyvinvoiva, osaava ja tuloksia tekevä henkilöstö Hyvät johtamis- ja yhteistyötaidot Henkilöstön sitoutumista oman työn kehittämiseen tuetaan osallistavalla johtamisella Ennakointiin perustuva osaamisen kehittäminen ja henkilöstön hankinta Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden edistäminen Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki Vetovoimainen ja kilpailukykyinen alue Hyvinvoivat kuntalaiset Aktiivinen, asiakaslähtöinen palvelu Prosessien jatkuvuus ja taloudellisuus Prosessien jatkuva parantaminen Tilojen käytön tehostaminen Yhteistyön lisääminen Hyvinvoiva, osaava ja tuloksia tekevä henkilöstö Hyvät johtamis- ja yhteistyötaidot 29