Harri Peltola & Mikko Virkkunen Maanteiden turvallisuusarviot Tarva MT Käyttöohje LV_julkaisusarja XX/2012 Luonnos 24.9.2012 Liikennevirasto Helsinki 2012
Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1978-811X ISSN 1798-8128 ISBN 978-952-255-023-1 Painotalon nimi Helsinki 2012 Julkaisua (myy)/saatavana Painotalon nimi (jos myynnissä) tai vastuuyksikön nimi Faksi <Kirjoita tähän> Puhelin <Kirjoita tähän> Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 020 637 373
III Harri Peltola & Mikko Virkkunen: Maanteiden turvallisuusarviot Tarva MT Käyttöohje. Liikennevirasto. Helsinki 2012. LV_julkaisusarja XX/2012. 39 sivua. ISSN-L 1978-811X, ISSN 1798-8128 (pdf), ISBN 978-952-255-023-1 (pdf) Avainsanat: Maantie, Turvallisuus, Turvallisuusvaikutus, Onnettomuusmalli Tiivistelmä Suomen maanteiden turvallisuuden nykytilan ja toimenpiteiden turvallisuusvaikutusten arviointiin on vuodesta 1994 alkaen käytetty arviointiohjelmaa nimeltä Tarva (Turvallisuuden ARviointi ja VAikutustiedot). Vuoden 2012 alussa arviointiohjelmasta tehtiin uusi, netissä toimiva versio, Tarva MT (versio 5.0). Samaan aikaan tehtiin myös vastaavanlainen Suomen valtion rataverkon tasoristeysten arviointiohjelma (Tarva LC) sekä Liettuan merkittävien teiden arviointiohjelma (Tarva LT). Tämä on Tarva MT -ohjelman käyttöohje. Käyttöohjeen aluksi esitetään lyhyesti Tarva-ohjelman taustaa (luku 1) sekä yleistietoa Tarvan tarkoituksesta ja laskentaperiaatteista (luku 2). Varsinainen käyttöohje on jaettu seuraaviin osiin: Tarvan käyttöönotto ja käytön lopetus (luku 3), Tarvan kaksi näkymää (luku 4), toimenpiteiden ja muutoskertoimien määrittely (luku 5), tietyn tien olosuhteiden katselu (luku 6), suunnitelmien eli erilaisia toimenpidekokonaisuuksia sisältävien tiedostojen käsittely (luku 7), raportit (luku 8) ja suosituksia ja vinkkejä (luku 9). Tämä käyttöohjeen samoin kuin Power Point -versiona tehdyn Pikakäyttöohjeen uusimmat versiot on tarkoitus pitää jatkuvasti Tarva-ohjeman Apua-valikosta ladattavana.
VII Esipuhe Vuoden 2012 alussa Liikennevirasto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT sopivat aiemmin käytössä olleen Tarva-ohjelman (Turvallisuuden ARviointi ja VAikutustiedot) uuden, netissä toimivan version tekemisestä. Tämä on uuden version (Tarva MT, versio 5.0) käyttöohje. Tarvan uudistustyön yhdyshenkilöinä Liikennevirastossa toimi Mikko Räsänen. Hänen lisäkseen työn ohjaukseen osallistui myös Auli Forsberg. VTT:ssä työn vastuuhenkilö oli Harri Peltola. Hänen lisäkseen työhön VTT:ssä osallistuivat Riikka Rajamäki ja Arja Wuolijoki. Arviointiohjelman ATK-teknisestä toteutuksesta vastasi Mikko Virkkunen Simsoft Oy:stä. Tämän raportin kirjoittivat Harri Peltola ja Mikko Virkkunen, raportin ulkoasun viimeisteli Arja Wuoljoki. Helsingissä syyskuussa 2012 Liikennevirasto Hankesuunnitteluosasto /Suunnittelun ohjaus
IX Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... III SAMMANFATTNING...IV SUMMARY... V ESIPUHE...VII 1 TAUSTA... 1 2 YLEISTIETOA TARVA-OHJELMISTA... 2 2.1 Tarvan tarkoitus... 2 2.2 Tarvan arviointiperiaatteet... 2 2.3 Käsitteitä... 4 3 TARVA MT KÄYTTÖÖNOTTO... 5 3.1 Sisäänkirjautuminen... 5 3.2 Vaihtoehdot kirjautumisen jälkeen... 5 3.3 Laskentojen lopettaminen... 6 4 TARVAN PÄÄNÄKYMÄT... 7 4.1 Tieosat-näkymä... 7 4.2 Määrittelyt-näkymä... 8 4.3 Näkymille yhteiset toiminnot... 9 5 TOIMENPITEET JA MUUTOSKERTOIMET MÄÄRITTELYT-NÄKYMÄSSÄ... 10 5.1 Oman toimenpiteen määrittely... 10 5.2 Muutoskertoimen määrittely... 11 5.3 Laskenta määritetyillä toimenpiteillä... 13 6 TIETIETOJEN KATSELU TIEOSAT-NÄKYMÄSSÄ... 16 6.1 Tieosat -taulukon sisältö... 16 6.2 Katseltavien teiden valinta... 17 7 SUUNNITELMIEN KÄSITTELY... 19 7.1 Uuden suunnitelman luonti... 19 7.2 Suunnitelmien tallentaminen ja tuhoaminen... 19 7.3 Käsiteltävän suunnitelman vaihtaminen... 20 7.4 Suunnitelman antaminen toisen käyttöön... 20 8 RAPORTIT... 23 8.1 Suunnitelman raportit... 23 8.1.1 Raportin teko... 23 8.1.2 Raportin sisältö... 23 8.2 Tieverkon turvallisuusraportti... 25
X 9 LISÄTIETOJA... 27 9.1 Suosituksia ja vinkkejä... 27 9.2 Ajankohtaiset Tarva-tiedot... 27 10 KIRJALLISUUTTA... 29
1 1 Tausta Direktiivi 2008/96/EC tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta edellyttää Euroopan unionin jäsenvaltioita luomaan järjestelmät käytössä olevan tieverkon turvallisuuden luokittelua ja turvallisuuden hallintaa sekä infrastruktuurihankkeiden tieturvallisuusvaikutusten arviointia varten. Vertaillessaan kahdeksan Euroopan maan vaarallisten tienkohtien määrittelytapoja (mustia pisteitä), Elvik (2008a) totesi menettelyjen olevan kaukana nykyisin käytettävissä olevista parhaista menettelyistä. Jos tienparannushankkeita ei kohdisteta tieteellisesti pätevien menetelmien avulla ongelmakohtiin, turvallisuustyö ei voi olla niin tehokasta kuin se voisi olla. Elvik (2008b) ja Montella (2010) ovat todenneet, että empiiristä Bayesin (EB) menetelmää tulisi käyttää määritettäessä vaarallisia tienkohtia. Menettelyn tulisi perustua onnettomuusmäärän parhaaseen mahdolliseen ennusteeseen, joka on saatu onnettomuushistorian ja onnettomuusmallien tiedot yhdistämällä (Elvik 2008b). Tienparannustoimenpiteiden turvallisuusvaikutuksia arvioidaan yleensä perustuen ennustettuun onnettomuusmäärään ilman toimenpiteitä ja suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuskertoimiin (kaava 1) Onnettomuusmäärä toimenpiteen jälkeen = Ennuste ilman toimenpidettä * vaikutuskerroin 1 * vaikutuskerroin 2 *, (1) jossa vaikutuskerroin 1, vaikutuskerroin 2 ovat samaan tienkohtaan toteutettavien toimenpiteiden vaikutuskertoimet siten, että esimerkiksi 0,9 tarkoittaa 10 % onnettomuusvähenemää. Tietoja vaikutuskertoimista saadaan esimerkiksi asiantuntija-arvioista, mutta pääsääntöisesti vaikutuskertoimien tulisi perustua kansainvälisesti luotettavimpiin tutkimustuloksiin, joita on koottu esimerkiksi käsikirjoihin, kuten Elvik ym. (2009). Vaikutuskertoimien yhdenmukaisuuden edistämiseksi Yhdysvalloissa on perustettu netissä toimiva tietopalvelu vaikutuskertoimille (Highway Safety Manual homepage, 2011). Eri puolilla maailmaa tehdään jatkuvasti tutkimuksia, jotka lisäävät tietämystä vaikutuskertoimista ja edistävät turvallisuustietämyksen siirtämiseen maasta toiseen. Kaikkea turvallisuustietoa ei voida siirtää, koska olosuhteet eri maissa vaihtelevat huomattavasti. Lisäksi tutkimusten huono tieteellinen taso vähentää monissa tapauksissa tietojen käyttökelpoisuutta (OECD/ITF 2012). Kaavan 1 mukaan toimenpiteen turvallisuusvaikutukset riippuvat sekä toimenpiteen vaikutuskertoimesta, että ennustetusta onnettomuusmäärästä ilman toimenpidettä. Termi ennustettu onnettomuusmäärä kiinnittää huomiota siihen, että nykytilan turvallisuustilanne ei ole helposti määritettävissä ja siihen liittyy suuria virhemahdollisuuksia, etenkin jos ennuste perustetaan pelkkään onnettomuushistoriaan. Turvallisuuden arviointiyökaluilla pyritään yhdenmukaistamaan ja helpottamaan vaikutusarviointeja mutta varsinkin parantamaan niiden luotettavuutta. Arviointeja varten on tehty omat versiot Suomen maanteiden ja tasoristeysten arviointeihin, minkä lisäksi oma versio on tehty myös Liettuan maanteiden turvallisuusarviointeihin (Peltola, Rajamäki & Luoma 2012).
2 2 Yleistietoa Tarva-ohjelmista 2.1 Tarvan tarkoitus Turvallisuusarviointeihin laadituilla Tarva-ohjelmilla (i) tuotetaan mahdollisimman luotettavia, helposti ymmärrettäviä ja ajan tasalla olevia arvioita teiden ja tasoristeysten nykyisestä turvallisuudesta (ii) mahdollistetaan parannustoimenpiteiden vertailukelpoisten ja luotettavien turvallisuusvaikutusten arvioinnit ja (iii) tuotetaan turvallisuuden parantamisen kustannustehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja. Jotta onnettomuusmallit pysyisivät ajan tasalla, Tarvan mallien päivitys on pyritty tekemään helpoksi. Jatkuvasti ajan tasalla olevaa turvallisuusennustetta voidaan käyttää paitsi perinteiseen tapaan tienparannusten turvallisuusvaikutusten arviointiin aikaisempaa enemmän myös olemassa olevan tieverkon turvallisuuden luokitteluun ja turvallisuuden hallintaan. Kun koko tieverkon (tai kaikkien tasoristeysten) turvallisuuden parantamisen lähtökohdaksi on empiirisellä Bayesin menetelmällä tuotettu turvallisuuden nykytilan ennuste ja tiedossa ovat kansainvälisesti luotettavimpien tutkimusten vaikutuskertoimet, turvallisuusvaikutusten arviointi on yksinkertaista. Tarvitsee vain valita (i) mikä toimenpide toteutetaan ja (ii) missä se toteutetaan. Käytettävissä olevien toimenpiteiden määrä ja luonne ovat erilaisia maanteille ja tasoristeyksiin, mutta kummassakin tapauksessa on mahdollista määrittää myös omia toimenpiteitä, jos sen pohjaksi on luotettavat lähtötiedot. Laskentojen tuloksena saadaan nykytilan turvallisuustilanne sekä toimenpiteiden vaikutustiedot (henkilövahinko-onnettomuudet ja kuolemat). Vaikutukset arvioidaan toimenpidekokonaisuudelle, mutta myös jokaisen toimenpiteen merkitys kokonaisvaikutukseen arvioidaan. Onnettomuuksien yksikkökustannusten avulla voidaan arvioida myös onnettomuuskustannussäästöt. Kun tiedetään toimenpiteiden keskimääräiset yksikkökustannukset (toimenpidettä tai tiekilometriä kohti), voidaan arvioida mitkä toimenpiteet tuottavat nopeimmin takaisin investointikustannukset. Mikäli toimenpiteen kustannukset ovat tiedossa, niitä voidaan käyttää laskelmissa keskimääräisten kustannusten sijaan. 2.2 Tarvan arviointiperiaatteet Tarvan laskennat perustuvat ajatukseen yhdistää onnettomuushistorian ja onnettomuuksien ennustemallin tiedot parhaalla mahdollisella tavalla luotettavimman onnettomuusmäärän ennusteen luomiseksi (empiirinen Bayesian menetelmä). Onnettomuusmallia varten tieverkko jaetaan homogeenisiin jaksoihin (liittymät ja linjaosuudet). Onnettomuusmallit ovat yleensä melko yksinkertaisia, mikä on hyvä tietojen päivitettävyyden kannalta, mutta tuottaa myös melko hyviä ennusteita (Peltola, Kulmala & Kallberg 1994). Käytännössä tieliikenteen turvallisuutta arvioitaessa mallit perustuvat homogeenisten olosuhteiden kesimääräisiin onnettomuusriskeihin. Tarvan arvioinnit tehdään neljässä vaiheessa (katso kuva 1): (1) Jokaiselle homogeeniselle jaksolle lasketaan mahdollisimman luotettava onnettomuuksien nykyinen määrä onnettomuushistorian, onnettomuuksille altistuksen (linjaosuuksilla ajoneuvokilometrit ja liittymässä saapuvien autojen määrä) ja olosuhteiden keskimääräisten riskien perusteella. Onnettomuushistorian ja onnettomuusmallin tieto-
3 jen yhdistämisessä käytetään tietoa kunkin onnettomuusmallin hyvyydestä ja onnettomuuksien satunaisuudesta. Yhdistämisessä onnettomuushistorian painoarvo riippuu käytännössä mallilla ennustetusta onnettomuusmäärästä sekä mallilla selittämättä jääneestä systemaattisen vaihtelun osuudesta. Tieliikenteen Tarva-ohjelmissa arvioidaan erikseen kolmen eri onnettomuustyypin onnettomuudet: kevyen liikenteen onnettomuudet (jalankulku, polkupyörä ja mopedi), eläinonnettomuudet ja autoliikenteen onnettomuudet. Tämä johtuu siitä, että eri toimenpiteillä on erilainen vaikutus eri onnettomuustyyppeihin. Kuva 1. Tienparannushankkeen vaikutusten arviointi Tarva-ohjelmalla. (2) Ennuste onnettomuusmäärälle ilman erityisiä turvallisuustoimenpiteitä saadaan nykytilan ennustetun onnettomuusmäärän ja liikenteen kasvun sekä maankäytön olennaiset muutokset yms. huomioon ottavan muutoskertoimen avulla. Muutoskertoimia tarvitsee käytännössä määrittää vain silloin, kun tietyn tienkohdan kehitys arvioidaan olevan selvästi keskimääräisestä poikkeava. (3) Toimenpiteiden vaikutuksia kuvataan vaikutuskertoimilla (Crash Modification Functions, CMF). Vaikutuskertoimet on määritetty eri maissa tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella ottaen huomioon olosuhteiden vertailukelpoisuus. Turvallisuusvaikutuksista on ajoittain tehty kirjallisuuskatsaus, esimerkiksi Malmivuo ja Peltola (2004). Vuoden 2004 jälkeen vaikutuskertoimia on muutettu ja täydennetty vain, kun uusi merkittävä tutkimustulos on noussut esille Liikenneviraston toiminnansuunnittelussa tai tieteellisessä julkaisussa. Esimerkki vaikutuskertoimesta: kiertoliittymä vähentää henkilövahinkoon johtaneita kevyen liikenteen onnettomuuksia 15 % ja autoliikenteen onnettomuuksia 50 %, mutta sillä ei ole vaikutusta eläinonnettomuuksiin. Vaikutuskertoimet ovat siis: 0.85, 0.50 ja 1.00. (4) Toimenpiteillä voi olla vaikutuksia myös toimenpiteen jälkeen tapahtuvien onnettomuuksien vakavuuteen (kuolleet/100 hvj-onnettomuutta). Nämä vaikutukset otetaan huomioon vakavuuden muutoskertoimella. Onnettomuusmäärän ennusteen ja keskimääräisen vakavuuden avulla määritetään kuolemien ennuste ilman toimenpiteitä.
4 Kun ennustetun kuolemien määrän lisäksi otetaan huomioon vakavuuden muutos, saadaan ennuste myös vuosittain vähenevien kuolemien määrälle. Esimerkki vakavuuden muutoskertoimesta: kiertoliittymä vähentää kuolemien määrää henkilövahinkoonnettomuuksien määrää kohti kevyen liikenteen onnettomuuksissa 30 % ja autoliikenteen onnettomuuksissa 50 %, mutta sillä ei ole vaikutusta eläinonnettomuuksien vakavuuteen. Vakavuuden pienenemiskertoimet ovat siis: 0.30, 0.50 ja 0.00. 2.3 Käsitteitä Suunnitelma Eräajotiedosto Tarvan sisällä jatkokäsittelyjä varten omalla nimellä tallennettu toimenpiteiden, omien toimenpiteiden ja muutoskertoimien kokoelma, joka voidaan haluttaessa tallentaa eräajotiedostoksi. Tiedostoksi tallennettu suunnitelma tiedonsiirtoa, tekstieditorissa muokkaamista ja tallentamista varten.
5 3 Tarva MT:n käyttöönotto 3.1 Sisäänkirjautuminen Tarva MT on netissä toimiva ohjelma, jonka käyttöä säädellään käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla. Tarva MT:n sisäänkirjautuminen tapahtuu linkistä http://tarvamt.myapp.info/tarvadb/tarva/tarva.html Tarva MT -ohjelmaa voidaan käyttää miltä tahansa tietokoneelta, jossa on nettiyhteys ja suhteellisen uusi Adobe Flash Player (versio 10.2 tai uudempi, se voidaan tarvittaessa ladata ilmaiseksi netissä). Jos kirjautumisikkunaa (kuva 2) ei avaudu em. linkistä, on syytä tarkistaa Adobe Flash Playerin asennus. Uudet Tarvan käyttäjät voivat pyytää käyttäjätunnuksia samasta nettilinkistä, kuin Tarvaan kirjautuminen tapahtuu, valitsemalla Luo uusi (katso kuva 1, numero 1). Jos Tarvan rekisteröitynyt käyttäjä unohtaa salasanansa, hän voi pyytää järjestelmältä uuden salasanan kirjoittamalla sähköpostiosoitteensa ja valitsemalla painikkeen Unohtunut. Tällöin hän saa omaan sähköpostiinsa uuden salasanan, jonka hän voi itse käydä muuttamassa Tarvaan kirjauduttuaan valikosta Järjestelmä valitsemalla Vaihda salasana. Kuva 2. Kirjautumisikkuna ennen ja jälkeen onnistuneen kirjautumisen. Kun käyttäjätunnus ja salasana on hyväksytty, voidaan valita käytettävä kieliversio (huomautus: vain suomi tuettu toistaiseksi) ja alkaa Tarvan käyttö valitsemalla OK. Tarvan ylläpitäjät voivat valita myös administration-vaihtoehdon. Kuten yleensäkin Tarvassa, harmaalla esitetään ne vaihtoehdot joita ei voi valita. 3.2 Vaihtoehdot kirjautumisen jälkeen Onnistuneen sisäänkirjautumisen jälkeen voidaan, joko - Luoda uusi suunnitelma (katso kuva 3, numero 1), tarkemmin luvussa 7.1 - Hakea aiempaa suunnitelmaa hakuehdoilla (katso kuva 3, numero 2), tarkemmin luvussa 7.3 - Valita aiempi suunnitelma valintalistasta (katso kuva 3, numero 3), tarkemmin luvussa 7.3 tai - Luoda tieverkon turvallisuusraportin (katso kuva 3, numero 4), tarkemmin luvussa 8.2.
6 Kuva 3. Jatkaminen kirjautumisen jälkeen. 3.3 Laskentojen lopettaminen Laskentojen jälkeen on suositeltavaa poistua Tarva-ohjelmasta valitsemalla Poistu Kirjaudu ulos (katso kuva 4 numero 1) ja vahvistamalla se (katso kuva 4 numero 2) painamalla OK. Laskentojen lopettaminen sulkemalla selain ei kuitenkaan normaalitilanteessa aiheuta ongelmia. Kuva 4. Poistuminen Tarva-ohjelmasta.
7 4 Tarvan päänäkymät Tarvassa on kaksi päänäkymää, joilla on oma tarkoituksensa. Päänäkymien välillä voidaan liikkua valintanappien (radio button) avulla (katso kuva 5, numerot 1 ja 2). Tieosat-näkymä on tarkoitettu tie-, liikenne- ja onnettomuustietojen katseluun yhdeltä tieltä kerrallaan. Määrittelyt-näkymä on tarkoitettu turvallisuustoimenpiteiden määrittelyihin ja katseluun. Näkymien pääosat ja niiden merkitys selitetään lyhyesti luvuissa 4.1 ja 4.2 sekä molemmille näkymille yhteiset osat luvussa 4.3. Näkymien käyttö on yksityiskohtaisemmin selitetty luvuissa 5 (Tieosat) ja 6 (Määrittelyt) ja näkymien yhteiset osat luvuissa 7 (Suunnitelmien käsittely) 8 (Raportit). Kuva 5. Liikkuminen päänäkymien välillä. 4.1 Tieosat-näkymä Tieosat-näkymän pääosat ovat (numerot viittaavat kuvaan 6): 1. Taulukko, jossa esitetään tietokannassa olevia homogeenisia tien osia (katso luku 6.1 ). Taulukon alla ja oikeassa reunassa on liukupalkit, joilla voidaan vierittää näkyviin taulukon rivit ja sarakkeet, jotka eivät kerralla mahdu näytölle. 2. Pudotusvalikko, ja Lisää-painike, joilla voidaan valita katseltavaksi halutun tien tai sen osan tiedot. 3. Valintalista, jolla voidaan muuttaa näkyviä sarakkeita. Lisäämällä ja poistamalla rasteja voidaan valita mitkä sarakkeet ovat näkyvissä.
8 Kuva 6. Tieosat-näkymän pääosat. 4.2 Määrittelyt-näkymä Määrittelyt-näkymän pääosissa toimitaan seuraavasti (numerot viittaavat kuvaan 7): 1. Taulukossa esitetään määritetyt toimenpiteet, omat toimenpiteet tai muutoskertoimet riippuen siitä, mikä välilehti on valittuna (katso kohta 2 alla). Em. kolmen välilehden muokkaaminen on kuvattu luvuissa 5.1 5.3. 2. Kulloinkin esitettävä ja käsiteltävä välilehti valitaan näpäyttämällä halutun välilehden nimeä. Valittuna oleva välilehti näkyy vaalealla pohjalla ja muut harmaalla taustalla. 3. Kulloinkin valittuna olevan välilehden sisältöä muokataan taulukon alla olevilla valintapainikkeilla. Aktiiviset painikkeet (ei-harmaat) muuttuvat automaattisesti kulloisenkin tilanteen mukaan (esimerkiksi onko joku riveistä valittu vai ei). Valittuna olevaa riviä voidaan muokata valintapainikkeella Muokkaa tai tuplaklikkaamalla kyseistä riviä. Välilehtien muokkaaminen on kuvattu tarkemmin luvuissa 5.1 5.3.
9 Kuva 7. Määrittelyt-näkymän pääosat. 4.3 Näkymille yhteiset toiminnot Osa toiminnoista on sellaisia, jotka voidaan tehdä näkymästä riippumatta. Tällaisia toimintoja ovat (numerot viittaavat kuvaan 8): 1. Suunnitelmien käsittely eli tehtyjen suunnitelmien tallentaminen tiedostoksi, uuden suunnitelman luominen tai tuominen tiedostosta sekä aiemmin tehdyn suunnitelman avaaminen (katso luku 7 ) 2. Suunnitelman raporttien tulostus (katso tarkemmin luku 8.1 ) ja Tieverkon turvallisuusraportti (katso tarkemmin luku 8.2 ). Kuva 8. Toiminnot, jotka voidaan tehdä näkymästä riippumatta.
10 5 Toimenpiteet ja muutoskertoimet Määrittelyt-näkymässä Kaikki luvussa 5 esitettävät toiminnot voidaan tehdä Määrittelyt-näkymässä (katso luku 4 ). 5.1 Oman toimenpiteen määrittely Tarvassa on useita ennalta määriteltyjä toimenpiteitä, joita voidaan käyttää sellaisenaan laskennoissa (katso luku 5.3 ). Mikäli ennalta määritetyissä toimenpiteistä ei löydy sopivaa ja laskelmia voidaan tehdä myös itse määritetyillä toimenpiteillä. Omat toimenpiteet määritetään Oma toimenpide -välilehdellä (katso kuva 9, numero 1). Kukin taulukon rivi sisältää yhden oman toimenpiteen tiedot, jos omia toimenpiteitä on määritetty (katso kuva 9, numero 2). Kuva 9. Oma toimenpide -välilehden osat. Jotta toimenpiteitä voitaisiin käyttää laskennoissa (luku 5.3 ), kullakin toimenpiteellä on oma numeronsa. Omien toimenpiteiden numerot ovat aina suurempia kuin 1000. Kunkin oman toimenpiteen määrittely sisältää vaikutus- ja vakavuuskertoimet jokaiselle kolmelle onnettomuusluokalle. Vaikutuskerroin 0.9 tarkoittaa 10 % onnettomuusvähenemää toimenpiteen ansiosta ja vakavuuskerroin 0.1 tarkoittaa 10 % vähenemää vakavuudessa (kuollee/100 hvjo). Kaikki muutokset omiin toimenpiteisiin tehdään Muokkaa-kohdan valinta-painikkeilla (katso kuva, 9 numero 3), esimerkiksi uusi oma toimenpide määritetään Lisääpainikkeella. Omia toimenpiteitä voidaan muokata Muokkaa-painikkeella tai tuplaklikkaamalla muokattavaa toimenpideriviä. Ne painikkeet, joita ei voi valita, esitetään aina harmaina. Uusi oma toimenpide määritetään Lisää-painikkeella (katso kuva, 9 numero 3), jolloin avautuu ponnahdusikkuna (katso kuva 10), johon syötetään tarvittavat tiedot. On syytä huomata, että desimaalierottimena käytetään Tarvan sisällä pistettä riippumatta käytettävän tietokoneen asetuksista. Kun kaikki tarvittavat oman toimenpi-
11 teen tiedot on annettu ja valinnat vahvistettu painikkeella OK, määritetty oma toimenpide on käytettävissä samoin kuin kaikki muutkin toimenpiteet (huomautus: koska omien toimenpiteiden numerot ovat yli 1000, ne ovat toimenpidelistan lopussa). Kuva 10. Oman toimenpiteen määrittely. 5.2 Muutoskertoimen määrittely Joillakin tienkohdilla liikenneturvallisuustilanne saattaa kehittyä keskimääräisestä kehityksestä poikkeavasti. Nämä erot eivät ole yleisiä, mutta tarvittaessa ne voidaan ottaa huomioon muutoskertoimella (muutoskerroin 1 kuvaa keskimääräistä turvallisuuden kehitystä ja sitä suuremmat numerot onnettomuusmäärän kasvua keskimääräistä nopeammin). Muutoskerroin ei muuta tulostuksissa ja Tieosat-näkymässä esitettäviä nykytilan onnettomuusmääriä, mutta ne vaikuttavat suoraan toimenpiteiden ennustettuihin onnettomuuksien ja kuolemien vähenemiin. Muutoskertoimet määritetään Muutoskerroin-välilehdellä (katso kuva 11, numero 1). Laskennoissa käytetyt muutoskertoimet tulostuvat aina myös raporteille, yhteenvedon ja yksittäisvaikutusten väliin.
12 Kuva 11. Muutoskerroin-välilehden osat. Muutoskerroin-välilehden jokainen rivi kuvaa yhtä määritettyä eroa keskimääräisestä turvallisuuskehityksestä. Muutoskertoimet-määrittelyssä määritetään aina tie tai tien osa, jolla muutos vaikuttaa sekä jokaisen onnettomuusluokan muutoskerroin (katso kuva 11, numero 2). Uusi oma muutoskerroin määritetään Lisää-painikkeella (katso kuva, 11 numero 3), jolloin avautuu ponnahdusikkuna (katso kuva 12), johon syötetään tarvittavat tiedot. Korjaukset tapahtuvat valitsemalla olemassa oleva muutoskerroin ja valitsemalla Muokkaa tai tuplaklikkaamalla muutoskerrointa. Rastittamalla ruutu Tieosajärjestys, muutoskertoimet saadaan työskentelyn helpottamiseksi tieosoitejärjestykseen (katso kuva, 11 numero 3). Kun em. tavalla määritetään muutoskerrointa, avautuu ponnahdusikkuna, jossa tarvittavat tiedot syötetään (katso kuva 12). Muutoskertoimelle määritetään (i) vaikutusalue eli tietty tie tai osa tiestä ja (ii) muutoskertoimet kullekin kolmelle onnettomuusluokalle (katso kuva 12, numero 1) ja (iii) haluttaessa selite siitä, mistä syystä muutoskerrointa on käytetty. Käytännössä määritetyllä vaikutusalueella laskettavien toimenpiteiden onnettomuuksien ja kuolemien vähenemät kerrotaan vaikutuskertoimella. Esimerkiksi kerroin 1.1. tarkoittaa, että liikenteen kasvusta, olosuhteiden muutoksesta tms. johtuen onnettomuusmäärien oletetaan olevan 10 % suurempia kuin keskimääräisellä turvallisuuden kehittymisellä, jota kuvaa kerroin 1. On syytä huomata, että riippumatta käytettävän tietokoneen asetuksista, muutoskertoimissa käytetään desimaalierottimena pistettä. Lopuksi muutoskertoimen määrittelyt hyväksytään Tarkista-painikkeella ja, kun Tarva on tarkistanut tieosoitteen, OK-painikkeella (OK-painike on harmaana eikä se ole käytettävissä ennen kuin tarkistus on tehty, kuva 12, numero 2). Tämän jälkeen tehtävissä laskelmissa käytetään määritettyä muutoskerrointa ja tästä tulee maininta suunnitelman raportteihin.
13 Kuva 12. Muutoskertoimen määrittely. 5.3 Laskenta määritetyillä toimenpiteillä Laskenta toimenpiteillä tarkoittaa käytännössä laskettavan toimenpiteen valintaa ja toimenpiteen toteutuskohdan määrittelyä. Nämä määrittelyt tehdään Toimenpidevälilehdellä (katso kuva 13, numero 1). Jokainen Toimenpide-välilehden rivi kuvaa yhden toimenpiteen määrittelyjä eli mikä toimenpide, missä toteutetaan ja paljonko toimenpide maksaa sekä mahdollista hankenumeroa ja tekstiselitettä (katso kuva 13, numero 2). Toimenpiteitä määritetään Muokkaa-kohdan painikkeilla (katso kuva 13, numero 3), esimerkiksi lisätään uusi toimenpide Lisää-painikkeella. Korjaukset tapahtuvat valitsemalla olemassa oleva toimenpide ja valitsemalla Muokkaa tai tuplaklikkaamalla toimenpideriviä. Rastittamalla ruutu Tieosajärjestys toimenpiteet saadaan työskentelyn helpottamiseksi tieosoitejärjestykseen. Kuva 13. Toimenpide-välilehden osat.
14 Uusi toimenpide määritetään Lisää-painikkeella (katso kuva 13 numero 3), jolloin avautuu ponnahdusikkuna (katso kuva 14), johon syötetään tarvittavat tiedot. Uusi toimenpide määritetään seuraavasti: (i) valitaan haluttu toimenpide vierityslistasta (valittu toimenpide näkyy sinisellä pohjalla, katso kuva 14, numero 1) (ii) määritetään toimenpiteen toteutusalue eli tietty tie tai osa tiestä (huomautus: kokonaispituus tulee automaattisesti järjestelmästä) (iii) annetaan hankenumero, jos halutaan saada raportit eroteltu hankkeittain (katso luku 8.1 ) (iv) tarvittaessa muokataan oletusarvoilla laskettuja toteutuskustannuksia ja (v) haluttaessa muokataan selitetekstiä: rastimalla Toimenpiteen nimi on selite, nimi tulee automaattisesti näkyviin ja rastin poistamisen jälkeen tekstiä voi muokata (katso kuva 14, numero 2). Lopuksi toimenpiteen määrittelyt hyväksytään Tarkista-painikkeella ja, kun Tarva on tarkistanut tieosoitteen, OK-painikkeella (OK-painike on harmaana eikä se ole käytettävissä ennen kuin tarkistus on tehty, kuva 14, numero 3). Tämän jälkeen toimenpiteiden vaikutuksia voidaan tarkastella Tieosat-näkymällä tai raporteilla (luku 8.1 ). Vinkki: Toimenpiteiden määrittelyt sisältävä ponnahdusikkuna on melko korkea, eikä se esimerkiksi projektorin kautta heijastettuna välttämättä mahdu kokonaan näkyviin. Siksi ponnahdusikkunaan on lisätty korkeudensäätö (pyöreä liukunappula, katso kuva 14, numero 4). Kun ponnahdusikkunan korkeutta pienennetään liukunappulalla, oikeaan reunaan ilmestyy liukupalkki, jolla näkyviin voidaan säätää kulloinkin tarvittava osa ikkunasta. Kuva 14. Laskeminen aiemmin määritetyillä toimenpiteillä.
Huomautus: Mikäli pistemäisen toimenpiteen alku- ja loppuosoitteet ovat metrilleen samat, Tarva laskee vaikutusalueeksi 200 metriä toimenpiteestä kumpaankin suuntaan. Laskennassa käytetyt osoitteet ja toimenpidematkat näkyvät raporteissa. Mikäli pistemäinen toimenpide osuu tien 400 ensimmäiselle tai viimeiselle metrille, Tarva laskee vaikutusalueeksi tien ensimmäiset/viimeiset 400 metriä. 15
16 6 Tietietojen katselu Tieosat-näkymässä Kaikki luvussa 6 esitettävät toiminnot voidaan tehdä Tiesoat-näkymässä (katso luku 4 ). 6.1 Tieosat-taulukon sisältö Tieosat-taulussa voidaan katsella kerrallaan yhden tien tie-, liikenne- ja turvallisuustietoja (katso kuva 15, numero 1). Taulukossa ylimpänä on summarivi, jokainen muu taulukon rivi esittää yhden homogeenisen tiejakson tiedot. Vaaleanvihreät rivit ovat nollan metrin mittaisten liittymien tietoja ja vaaleat rivit ovat olosuhteiltaan homogeenisia tienpätkiä. Kulloinkin katseltavana olevan tien valinta on esitetty luvussa 6.2 (katso myös kuva 15, numero 2). Taulukko sisältää niin monia sarakkeita, etteivät kaikki mahdu näkyviin yhdellä kertaa. Kulloinkin näkyvissä olevat sarakkeet voi valita Valitse näkyvät sarakkeet -listasta (katso kuva 15, numero 3). Valinta tapahtuu lisäämällä ja poistamalla rasteja sarakkeita (ja sarakeryhmiä) kuvaavien rivien kohdalle. Taulukon alaosassa ja oikeassa reunassa on lisäksi liukupalkit, joiden avulla pääsee vierittämään näkyviin haluttuja rivejä ja sarakkeita, jos ne eivät muutoin mahdu näytölle Silloin kun alun perin homogeenisen jakson vain tietylle osalle määritetään toimenpide, jakso ei ole enää homogeeninen toimenpiteiden osalta. Tämä näkyy kyseisen rivin vasemmassa laidassa keltaisena kuvakkeena. Näpäyttämällä kuvakkeen vasemmalla puolella olevaa kolmiota, alun perin homogeenisen jakson osat näkyvät toimenpiteidenkin osalta homogeenisina jaksoina. Kuva 15. Tieosat-näkymän osat. Tieosat-taulukkoon haetaan aina kokonaisuudessaan kaikki ne homogeeniset tiejaksot, joiden alueelle osuu mikä tahansa toimenpide edes osalle homogeenista jaksoa. Silloin kun summariviltä halutaan katsoa, mikä on nykytilan onnettomuusennuste vain niiltä tienkohdilta, joille on määritetty joku toimenpide, tulee rastittaa ruutu Toimenpiteiden summarivi (katso kuva 14, numero 4). Muutoin summissa ovat mukana myös homogeenisten jaksojen hännät, joille ei ole määritetty toimenpiteitä.
17 6.2 Katseltavien teiden valinta Tieosat-näkymässä voidaan katsella vain yhden tien tietoja kerrallaan. Katseltavaa tietä voidaan vaihtaa alasvetovalikosta (katso kuva 16, numero 1). Alasvetovalikossa on vain ne tiet, jotka on erikseen lisätty katseltavaksi ja ne osat muista teistä, joille on määritetty toimenpiteitä (katso luku 5.3 ). Tieosat-taulukkoon voidaan lisätä mikä tahansa tietokannan tie tai osa sellaisesta painikkeella Lisää (katso kuva 16, numero 2). Painike avaa ponnahdusikkunana, johon kirjoitetaan haluttu tienumero ja haluttaessa mukaan otettavan tien osan ensimmäinen ja viimeinen tieosa (katso kuva 17, numero 1). Mikäli mukaan halutaan koko tie, tieosanumeroiksi voidaan jättää oletusarvona olevat nollat. Valinta vahvistetaan painikkeella OK (katso kuva 17, numero 2). Kuva 16. Tieosat-näkymässä katseltavan tien valinta. Vinkki: Toimenpiteiden määrittelemiseksi teitä ei tarvitse hakea Tieosat-taulukkoon, Tarva hakee taulukkoon automaattisesti ne homogeeniset tiejaksot, joille osuu edes osin joku toimenpide. Mutta tien hakeminen Tieosat-näkymässä voi olla hyödyllistä, jos ei tiedä esimerkiksi tien alku- ja loppuosoitetta. Kun tie on haettu Tieosatnäkymässä taulukkoon ja siirrytään Määrittelyt-näkymään määrittelemään toimenpiteitä, toimenpiteen osoitteen oletusarvona on koko se tiejakso, joka näytetään Tieosat-taulussa.
Kuva 17. Katseltavien tieosien valinta Tieosat-näkymän ponnahdusikkunassa. 18
19 7 Suunnitelmien käsittely Kaikki luvussa 7 esitettävät toiminnot voidaan tehdä kummassa tahansa Tarvan päänäkymässä (katso luku 4 ). Sanalla suunnitelma tarkoitetaan Tarvan sisällä jatkokäsittelyjä varten omalla nimellä tallennettua toimenpiteiden, omien toimenpiteiden ja muutoskertoimien kokoelmaa, joka voidaan haluttaessa tallentaa eräajotiedostoksi. 7.1 Uuden suunnitelman luonti Uusi suunnitelma voidaan luoda suoraan Tarvaan kirjautumisen jälkeen (katso luku 3.2 ) tai koska tahansa valitsemalla Tiedosto Uusi tai valitsemalla painike Uusi, kun aiemmin käsitellyt tiedostot on tallennettu (katso kuva 20). Uuuden suunnitelman luonti tapahtuu yksinkertaisesti kirjoittamalla suunnitelmalle nimi (katsoi kuva 18, numero 1) ja haluttaessa suunnitelman sisältöä selventävä kuvaus (katsoi kuva 18, numero 2). Jos aiemmin käsiteltävään suunnitelmaan on tehty muutoksia, joita ei haluta tallentaa, tehdyt muutokset voi perua (katsoi kuva 18, numero 3) tällöin Tarva varoittaa siitä, että tehdyt muutokset menetetään, jos toimenpidettä jatketaan. Uutta pysyvää suunnitelmaa ei synny, jos sitä ei tallenneta (katso luku 7.2 ). Kuva 18. Uuden suunnitelman luonti. 7.2 Suunnitelmien tallentaminen ja tuhoaminen Kun suunnitelmalle on annettu nimi ja haluttaessa kuvaus, suunnitelma voidaan tallentaa Tarvan sisällä säilyväksi (katso kuva 19, numero 1). On suositeltavaa tallentaa suunnitelma määrävälein, koska mahdollinen verkkoyhteyden katkos voi muutoin aiheuttaa jo määritettyjen tietojen katoamisen. Kuva 19. Mahdolliset tiedostokomennot ennen ja jälkeen suunnitelman tallennuksen
20 Kun suunnitelma on tallennettu, eikä siihen ole tehty muutoksia, Tiedosto-valikosta ovat käytettävissä suunnitelmia koskien vain komennot Uusi (luodaan uusi suunnitelma) tai Tallenna nimellä (tallennetaan sama suunnitelma toisella nimellä esimerkiksi erilaisten suunnitelmaversioiden laatimista varten, katso kuva 19, numero 2). 7.3 Käsiteltävän suunnitelman vaihtaminen Koska tahansa voidaan siirtyä käsittelemään toista suunnitelmaa tai luoda uusi suunnitelma (katso kuva 20, numero 1). Jos aiemmin käsiteltyyn suunnitelmaan on tehty muutoksia, eikä niitä ole tallennettu, Tarva varoitta niiden menettämisestä, jos niitä ei tallenneta ennen toiseen suunnitelmaan siirtymistä. Tallentaminen voidaan tehdä, kun valitaan Peruuta (katso kuva 20, numero 2). Kuva 20. Käsiteltävän suunnitelman vaihtaminen. 7.4 Suunnitelman antaminen toisen käyttöön Kaikki suunnitelmat ovat tallennettuina Tarva-ohjelman sisällä siten, että niitä voidaan katsoa ja käsitellä vain kirjautuneena Tarvaan niillä tunnuksilla, joilla ne on luotu. Jos suunnitelma halutaan antaa toisten tunnuksilla käsiteltäväksi, suunnitelma tallennetaan eräajotiedostoon. Kun syntynyt eräajotiedosto on annettu toisen käyttöön, hän voi tuoda eräajotiedostosta suunnitelman omaan Tarvaansa (katso kuva 21, numero 1). Kuva 21. Suunnitelman tallentaminen eräajotiedostoksi ja aiemmin tallennetun eräajon tuominen omaksi suunnitelmaksi.
21 Kun suunnitelma tallennetaan eräajotiedostoon, käyttäjän pitää valita mikä on syntyvän tiedoston desimaalierotin sekä mihin ja millä nimellä syntyvä eräajo tallennetaan. Käytännössä kun kuvasta 21 valitaan Tallenna eräajotiedostoon, avautuu kuvan 22 ponnahdusikkuna 1 ja kun desimaalierotin on valittu, avautuu kuvan 22 ponnahdusikkuna 2, jossa määrittään syntyvän tiedoston nimi ja tallennuspaikka. Kuva 22. Suunnitelman eräajoksi tallentamisen vaiheet. Kun eräajotiedoston haltuunsa saanut vastaavaan tapaan valitsee kuvan 21 valikosta Tuo eräajotiedostosta, hänelle avautuu kuvan 22 ponnahdusikkunaa 2 vastaava hakemistopuu, josta hän valitsee aiemmin tallennetun eräajon. Tällöin hänelle syntyy Tarvaan suunnitelma, joka on nimeään myöten samanlainen kuin suunnitelman luovuttajan suunnitelma. Suunnitelman nimi määräytyy siis alkuperäisen suunnitelman nimen mukaan, eikä esimerkiksi eräajotiedoston nimen mukaan. Vaikka Tarva luo eräajotiedoston automaattisesti, on hyvä tietää sen sisällön keskeiset säännöt, jotta eräajotiedostoja voisi käsitellä myös tekstieditorissa tai Excelissä (tietojen erottimen yksi tai useampia välilyöntejä, katso kuva 23): - Tiedoston ensimmäinen rivi alkaa aina huutomerkillä, jonka jälkeen on yksinkertaisten lainausmerkkien sisällä suunnitelman nimi ja sen kuvaus - Väliotsikot ovat tärkeitä, ne alkava merkillä # - Omien toimenpiteiden määrittelyrivit alkavat merkillä + - Muutoskertoimien rivit alkavat merkillä % - Toimenpiderivit sisältävät tiedot: tie alkuosa alkuetäisyys, loppuosa, loppuetäisyys, toimenpidenumero, kustannukset tuhansina euroina, hankenumero ja yksinkertaisten lainausmerkkien sisällä toimenpiteelle annettu selite. Kuva 23. Esimerkki eräajotiedostosta.
Vinkki: Koska Tarva käyttää aina sisäisesti desimaalierottimena pistettä, eräajot kannattaa aina Tarvaan tuomista varten tallentaa desimaalierottimena piste. Pilkku voi olla hyödyllinen joihinkin muihin ohjelmiin tietoja siirrettäessä. 22
23 8 Raportit Kaikki luvussa 8 esitettävät toiminnot voidaan tehdä kummassa tahansa Tarvan päänäkymässä (katso luku 4 ). 8.1 Suunnitelman raportit 8.1.1 Raportin teko Kun suunnitelmaan on määritetty vähintään yksi toimenpide (katso luku 5.3 ), voidaan tehdä yksi tai useampia raportteja toimenpiteiden vaikutuksista. Raportin teko alkaa painamalla Raportit-painiketta (katso kuva 24, numero 1). Tällöin ilmestyy esiin ponnahdusikkuna, jossa voidaan määritellä, minkä tyyppinen raportti tehdään (katso kuva 24, numero 2) ja missä muodossa raportti tallennetaan (katso kuva 24, numero 3). Eri raporttien sisältöä on kuvattu luvussa 8.1.2. Kuva 24. Raportin tuottaminen suunnitelmasta vaihe 1. 8.1.2 Raportin sisältö Kun suunnitelmasta tehdään raporttia, ensin valitaan alasvetovalikosta, mikä raporttityyppi tehdään (katso kuva 24, numero 2 ja sama avattuna kuvassa 25).
24 Kuva 25. Raportin tuottaminen suunnitelmasta vaihe 2. Neljä ensimmäistä raporttityyppiä (OSO, TOI, TOR, ja HAN) voivat sisältää yhteenveto-osan tai yksityiskohdat tai kummatkin näistä. Mukaan haluttavat raportin osat valitaan valintanapeilla ja rastittamalla ruutuja (katso kuva 24, numero 3). Vastaavasti neljä ensimmäistä raporttityyppiä voidaan tulostaa joka PDF-tiedostona tai CSVtiedostona (välimerkein erotettua dataa, joka voidaan avata esimerkiksi Excelissä). Viimeisin raportti (YKS) voidaan valita vain CSV-muodossa. Silloin kun valitaan CSVraportti, pitää valita myös desimaalierotin. Sopiva desimaalierotin riippuu sen koneen asetuksista, jolla syntyvää tiedostoa käsitellään. Huomautus: aina kun suunnitelmassa on määritetty omia kertoimia, niiden kuvaukset tulostetaan Yhteenveto-osan ja yksityiskohtien välissä. Eri raporttityyppien merkitys on lyhyesti kuvattuna seuraava: Tiesoitejärjestyksessä (.OSO) Yhteenvedossa kaikki saman tienumeron toimenpiteet on esitetty summana yhdellä rivillä. Yksityiskohdat-raportti esittää kunkin summarivin tiedot eriteltyinä toimenpiteittäin. Toimenpiteittäin (.TOI) Yhteenvedossa kaikki saman toimenpidenumeron toimenpiteet on esitetty summana yhdellä rivillä. Yksityiskohdat-raportti esittää kunkin summarivin tiedot eriteltyinä toimenpiteittäin. Toimenpideryhmittäin (.TOR) Yhteenvedossa kaikki saman toimenpideryhmän toimenpiteet on esitetty summana yhdellä rivillä. Yksityiskohdat-raportti esittää kunkin summarivin tiedot eriteltyinä toimenpiteittäin. Hankeryhmittäin (.HAN) Yhteenvedossa kaikki saman hankenumeron toimenpiteet on esitetty summana yhdellä rivillä. Yksityiskohdat-raportti esittää kunkin summarivin tiedot eriteltyinä toimenpiteittäin. Yksittäisvaikutukset csv-raportti (YKS) Jokainen toimenpide on esitetty omalla rivillään. Raportti ei sisällä erillisiä yhteenvetoja yksityiskohdat-osia. Kun halutun raportin sisältö on määritetty, pitää vielä määrittää raportille haluttu tiedostonimi ja mihin hakemistoon raportti tallennetaan (katso kuva 26). Sen jälkeen raportit ovat käytettävissä millä tahansa ohjelmalla, joka kykenee käsittelemään PDF- tai CSV-tiedostoja.
25 Vinkki: kerralla voidaan määrittää vain yksi raportti, mutta samasta suunnitelmasta voidaan tuottaa useita raportteja ja kunkin raportin ylälaitaan tulostuu mistä suunnitelmasta ja koska ko. raportti on tuotettu. Kuva 26. Raportin tuottaminen suunnitelmasta vaihe 3. 8.2 Tieverkon turvallisuusraportti Tieverkon turvallisuusraportti kuvaa turvallisuustilannetta, jos ei tehdä mitään toimenpiteitä. Niinpä raportti voidaankin tehdä Tarvan kummalla tahansa päänäytöllä vaikka toimenpiteitä ei olisi määritettykään. Raportti on vakiomuotoinen CSV-tiedosto, joka sisältää yhden tien tai yhden ELY-keskuksen kaikki tiet. Tieverkon turvallisuusraportin teko aloitetaan toimintopainikkeella Tieverkon turvallisuusraportti (katso kuva 27, numero 1). Tällöin aukeaa ponnahdusikkuna, jossa valitaan, tehdäänkö raportti yhdestä tiestä vai yhden ELY:n kaikista teistä, sekä valitaan alasvetovalikosta haluttu tie tai ELY-keskus (katso kuva 27, numero 2). Tämän jälkeen valitaan käytettävät välimerkit sen mukaan, mitkä ovat asetukset tietokoneessa, jossa tehtyä raportti tarkastellaan (katso kuva 27, numero 3), ja vahvistetaan tietojen haku raporttiin (katso kuva 27, numero 4). Kun tiedot on haettu, määritetään haluttu tiedoston nimi ja sijainti ja tallennetaan tiedosto (katso kuva 28). Kuva 27. Tieverkon turvallisuusraportin teko.
26 CSV-muotoinen tiedosto ei sisällä rivien ja sarakkeiden muotoiluja eikä pitkiä selityksiä sarakkeiden merkityksestä. Siksi on tehty valmis Excel-pohja, johon tiedot kopioimalla saa helposti käyttöön havainnollisemman tieverkon turvallisuusraportin. Excel-pohjan voi ladata Tarvan sisällä kohdasta Apua Raportin Excel-pohja. Kuva 28. Tieverkon turvallisuusraportin tallentaminen.
27 9 Lisätietoja 9.1 Suosituksia ja vinkkejä Tähän on koottu joitakin suosituksia ja vinkkejä, jotka ehkä muutoin jäävät vähälle huomiolle: 1. Mikäli Tarva jumittuu pitkäksi ajaksi, kannattaa tehdä reload, sulkea selain tai jopa sulkea kone. Tällainen häiriö voi kokemuksen mukaan johtua esimerkiksi langattomassa verkossa tehdyissä laskelmissa siitä, että verkkoyhteydessä on lyhytkin katkos (ainakin jos samassa langattomassa verkossa on useita Tarvan käyttäjiä). Tällaisten ongelmien mahdollisuuden vuoksi on suositeltavaa tallentaa suunnitelman tiedot määrävälein. 2. Tarvassa esitetään aina harmaalla ne vaihtoehdot, joita ei voi valita. Ensimmäiseksi kannatta siis tarkistaa, onko kaikki tarvittavat tiedot annettu, esimerkiksi toimenpide valittu, kun halutaan laskea toimenpiteen vaikutustietoja. Mikäli jossakin tapauksessa Tarva ei aktivoi valintaa, jonka tulisi olla käytössä, pienikin muutos syöttötietoihin saattaa auttaa (esimerkiksi jos OK ei aktivoidu toimenpidettä määritettäessä, muutos osoitetiedossa, joka sitten muutetaan takaisin). 3. Joissakin tapauksissa otsikon merkityksestä saa lisätietoja viemällä kursorin otsikon päälle, tästä esimerkkinä Tieosat-näkymän otsikot. 4. Mikäli kaikki rivti tai sarakkeet eivät mahdu näytölle, Tarvaan ilmestyy yleensä automaattisesti liukupalkki, jolla halutut tiedot saadaan vieritettyä näkyviin. Toimenpiteiden määrittelyt sisältävä ponnahdusikkuna on tästä poikkeus sen koon säätämisestä on huomautus luvussa 5.3. 5. Kun toimenpiteelle annetaan metrilleen sama alku- ja loppupiste, Tarva laskee vaikutusalueeksi + 200 metriä, katso huomautus luvun 5.3 lopussa. 6. Omien toimenpiteiden numeroksi Tarva ehdottaa aina seuraavaa vapaata numeroa, joka on yli 1000. Jotta koko maan tarkasteluissa omien toimenpiteiden numerointi ei menisi päällekkäin, suositellaan seuraavaa menettelyä. Riippuen siitä, kenelle laskentoja tehdään, Liikenneviraston ja yleisten laskentojen käyttöön varataan omien toimenpiteiden numeroalueista 1000 1099. ELY-alueiden numerot ovat vastaavasti seuraavat: Uusimaa 1100 1199, Varsinais-Suomi 1200 1299, Kaakkois-Suomi 1300 1399, Pirkanmaa 1400 1499, Pohjois-Savo 1500 1599, Keski-Suomi 1600 1699, Etelä-Pohjanmaa 1700 1799, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 1800 1899 sekä Lappi 1900 1999. 9.2 Ajankohtaiset Tarva-tiedot Tätä raporttia ei tultane ylläpitämään vuosittain, vaan uusimmat tiedot Tarvaan tehdyistä muutoksista löytyvät varmimmin Tarva-ohjelman sisältä. Uusimmat tiedot löytyvät (Tarvaan kirjautumisen jälkeen) valikosta Apua (katso kuva 29, kohta 1). Sinne on jatkossa tarkoitus laittaa ainakin seuraavanlaisia materiaaleja: - Tämän raportin uusin versio - Lyhyt käyttöohje, (PPT-esitys) - Linkki Tarvan nettisivuille, josta löytyy ajankohtaisia Tarva-tietoja - Excel-pohjat Tieverkon turvallisuusraporttiin ja Yksittäisvaikutukset-raporttiin - Tietoja Tarvassa olevista onnettomuusmalleista ja vaikutuskertoimista
Kuva 29. Ajantasaisimmat tiedot Tarva-ohjelman sisältä. 28
29 10 Kirjallisuutta Elvik, R., Høye, A., Vaa, T., Sørensen, M. (2009). The Handbook of Road Safety Measures, second ed. Emerald publishing, Bingley. Elvik, R. (2008a). A survey of operational definitions of hazardous road locations in some European countries. Accident Analysis & Prevention, 40, 1830 1835. Elvik, R. (2008). The predictive validity of empirical Bayes estimates of road safety. Accident Analysis & Prevention, 40, 1964 1969. Highway Safety Manual (2012). Home (http://www.highwaysafetymanual.org/ - viitattu 17.9.2012. Malmivuo, M., Peltola, H. (2004). Turvallisuusvaikutusten arviointi vaikutuskertoimin. TARVA-ohjelman vaikutuskertoimien määrittely. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 1/2005. Internetissä: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/4000402- vvaikutuskerroinselv.pdf, viitattu 17.9.2012. Montella, A. (2010). A comparative analysis of hotspot identification methods. Accident Analysis & Prevention, 42, 571 581. OECD/ITF (2012). Sharing Road Safety. Developing an International Framework for Crash Modification Functions. Peltola, H., Kulmala, R., Kallberg, V-P (1994). Why use a complicated accident prediction model when a simple one is just as good. 22nd European Transport Forum (The PTRC Summer Annual Meeting). Peltola, H., Rajamäki, R., Luoma, J. (2012) Tools needed for enhancing transferability of cost-effective road safety measures. Transportation Research Arena, Greece. Procedia - Social and Behavioral Sciences of Elsevier p. 1234-1243. http://dx.doi.org/10.1016/j.sbspro.2012.06.1099, viitattu 17.9.2012.