OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKE OHJEISTUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISEN JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ JA TYÖSKENTELYSTÄ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKE OHJEISTUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISEN JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ JA TYÖSKENTELYSTÄ Jälkihuollon teemaryhmä

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUU JA OIKEUS JÄLKIHUOLTOON... 4 3 SUUNNITELMALLINEN JÄLKIHUOLTO... 6 4 JÄLKIHUOLLOLLINEN TUKI... 8 5 ITSENÄISTYMISVARAT... 19 6 NUORTEN YSTÄVÄT PALVELUT OY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUPROSESSI... 22 7 PELASTAKAA LAPSET RY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUKUVAUS... 23 LIITTEET... 24 JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYÄ TUKEVAA TIETOA JA LINKKEJÄ... 26 2

1 JOHDANTO Opas on Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön jälkihuolto-teemaryhmän tuottama ohjeistus lastensuojelun jälkihuoltoon. Teemaryhmätyöskentelyssä on ollut mukana ohjaaja/vs. sosiaalityöntekijä Riitta Jurvansuu, Oulun lastensuojelun perhehoito sosiaalityöntekijä Tiina Hintsala, Pelastakaa Lapset ry sosiaalityöntekijä Riitta Kangas-Korhonen, Kempeleen kunta ohjaaja Anne Kolehmainen Nuorten Ystävät palvelut Oy, lastenkoti Väliporras palveluesimies Janne Lehtimäki Nuorten Ystävät palvelut Oy, Jälkihuolto- ja tukiasumispalvelut sosiaalityöntekijä Salme Määttä, Oulun lastensuojelun perhehoito vs. sosiaalityöntekijä Pirjo Parkkinen, Oulun lastensuojelun perhehoito. Osaan ryhmän kokoontumisista on osallistunut myös ohjaaja Mari Soronen Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n jälkihuolto- ja tukiasumispalveluista, vs. ohjaaja Maiju Marttinen Oulun lastensuojelun perhehoidosta, sosiaalityön opiskelija Elina Rahko Lapin yliopistosta sekä opiskelija Elina Tyynelä Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Ryhmän vetäjänä on toiminut kehittäjä-sosiaalityöntekijä Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö -hankkeesta. Jälkihuollon teemaryhmän tavoitteena on ollut jälkihuoltokäytäntöjen kuvaaminen: mitä suunnitelmallinen jälkihuoltoprosessi pitää sisällään, miten toteutuu perhesijoituksessa olleiden nuorten ja laitossijoituksessa olleiden nuorten jälkihuoltoprosessi ja mitä takaisin kotiin palaavien lasten jälkihuoltotyöskentely pitää sisällään. Ryhmän työskentelyssä tavoitteena oli myös tutustua eri työvälineisiin ja menetelmiin sekä tuottaa jälkihuoltoohjeistus. Teemaryhmätyöskentelyssä kartoitettiin myös seudun kuntien jälkihuollon kehittämistarpeita erillisellä kyselyllä. Tämän oppaan tavoitteena on vahvistaa jälkihuollon paikkaa osana lastensuojelutyöskentelyä siten, että työskentely lapsen ja nuorten riittävään elämänhallinnan ja valmiuksien tukemiseen mahdollistuu huostaanoton ja sijoituksen jälkeenkin. Oppaan lähteinä on käytetty myös lastensuojelulakia (2007/417), Tapio Rädyn teosta Uusi lastensuojelulaki (2007), Kati Saastamoisen teosta Lapsen asema sijaishuollossa Käsikirja arjen toimintaan (2008) sekä Etelä-Karjalan lastensuojelun jälkihuollon kehittämishankkeen loppuraporttia (2008). Liiteosioon on koottu linkkejä ja vinkkejä jälkihuoltoa käsittelevästä lähdemateriaalista. 3

2 JÄLKIHUOLLON JÄRJESTÄMISVASTUU JA OIKEUS JÄLKIHUOLTOON Jälkihuollon järjestämisvastuu on lastensuojelulain 75 mukaan kunnalla. Lapselle tai nuorelle syntyy subjektiivinen oikeus jälkihuoltoon - 40 :ssä tarkoitetun huostaanoton ja sijaishuollon päättymisen jälkeen tai - 37 :ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yksin lapseen kohdistuvana vähintään puoli vuotta. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lasta tai nuorta tilanteessa, jossa hän on ollut pitkään sijaishuollon tai avohuollon sijoituksen piirissä. Jälkihuolto on lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista tukea, joka auttaa lasta tai nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet omaan elämäänsä asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulonsa suhteen. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. Tällöin kyse on kunnan harkinnassa olevasta tuesta lastensuojelun asiakkuudessa olleelle nuorelle. Nuoren oikeus jälkihuoltoon päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on ollut lastensuojelulain 75 1 momentissa tarkoitetun sijoituksen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Lapsen kodinulkopuolisen sijoituksen on täytynyt perustua huostaanottoon tai vähintään kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti kestäneeseen avohuollon sijoitukseen, joka on kohdistunut yksin lapseen. Kiireellisen sijoituksen tai hallinto-oikeuden väliaikaisen määräyksen nojalla toteutettu sijaishuolto ei oikeuta jälkihuoltoon. Jos lapsella ei ole ollut sijaishuollon tai avohuollon jälkeen minkäänlaista jälkihuollon tarvetta, eikä lapselle tai hänen huoltajalleen ole järjestetty LsL 76 mukaisia palveluja tai tukitoimia, eikä ole tehty tuen tarpeeseen perustuvaa sosiaalityötä ja viiden vuoden määräaika on kulunut umpeen, ei kunnalla ole enää ehdotonta velvollisuutta jälkihuollon järjestämiseen. Mikäli lapselle syntyy viiden vuoden jälkeen lastensuojelutarvetta, järjestetään palvelut kuten lastensuojelulaissa on säädetty ja lapsi huomioidaan ns. uutena asiakkaana. Jälkihuoltovelvoite katkeaa myös silloin, kun lapsi on huostaanoton päättymisen jälkeen otettu huostaan toisen kunnan toimesta uudella perusteella. Mikäli alaikäinen lapsi kieltäytyy jälkihuollon vastaanottamisesta, on asian johdosta kuultava hänen huoltajaansa. Lapsella ja huoltajalla on molemmilla oikeus käyttää puhevaltaa asiassa. Huoltaja voi hakea jälkihuollollista tukea lapselleen ja myös itselleen. Kunta ei voi evätä oikeutta jälkihuoltoon tutkimatta yksilöllistä jälkihuollon tarvetta ja perusteita. Nuoren avioliiton solmiminen ei katkaise kunnalle kuuluvaa jälkihuollon järjestämisen vastuuta. Avioliittolaki säätää kuitenkin puolisoiden elatusvelvollisuudesta, mikä voidaan ottaa huomioon nuoren jälkihuollon taloudellisen tuen määrää arvioitaessa. Myöskään tilanne, jossa lapsen huolto on siirretty perhehoitajille, ei katkaise kunnan jälkihuoltovelvoitetta. Lapsen jäädessä asumaan sijaisperheeseen on tuki lapselle järjestettävä LSL 46 :n mukaisesti. Jälkihuoltovelvoitteeseen voi sisältyä myös lapsen tai nuoren mahdollisuus ylläpitää suhteitaan sijaishuoltopaikkaan. Jälkihuoltovelvoite voi keskeytyä tilanteissa, joissa lapsi tai nuori ei halua vastaanottaa jälkihuollollista tukea. Kunnan jälkihuoltovelvoite ei kuitenkaan pääty kieltäytymiseen, vaan lapsella tai nuorella on oikeus myöhemmin hakea jälkihuollollista tukea. Kieltäyty- 4

minen jälkihuollon palveluista ei estä myöskään lapsen huoltajaa myöhemmin hakemasta lapselle tai itselleen jälkihuollollista tukea. Tästä mahdollisuudesta on lasta ja huoltajaa myös informoitava. 5

3 SUUNNITELMALLINEN JÄLKIHUOLTO Lastensuojelulain 76 perusteella kunnan on järjestettävä jälkihuoltoa lapsen tai nuoren asiakassuunnitelmassa kirjattuun tuen tarpeeseen perustuen. Jälkihuollon tuki kattaa tuen lapselle ja nuorelle itselleen, hänen vanhemmille ja huoltajille sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten kuin lastensuojelulain avohuollon tukitoimia koskevassa 7 luvussa, perhehoitajien tukemista huollon siirron jälkeen koskevassa 46 2 momentissa, ihmissuhteita ja yhteydenpitoa koskevassa 54 :ssä ja jälkihuollon sisältöä koskevassa 76 :ssä säädetään. Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. Suunnitelmallisessa jälkihuoltotyöskentelyssä jälkihuolto on tiedostettu lastensuojelun työskentelyn vaikuttavuuden kannalta oleelliseksi vaiheeksi lapsen ja nuoren elämässä. jälkihuollon toteutuminen ja onnistuminen konkretisoi myös sitä, miten sijoituksen tavoitteet ovat toteutuneet. Ennakoiva työskentely alkaa jo lapsen ja nuoren sijaishuollon aikana, hyvissä ajoin ennen sijoituksen päättymistä. lapsen ja nuoren siirtymisen vaihe sijaishuollosta jälkihuoltoon ei aiheuta katkoksia tukitoimissa. huomioidaan lapsen ja nuoren vanhempien, huoltajien tai lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan henkilön tuen tarve kiinnitetään huomiota nuoren kanssa työskentelyyn ja nuoren omaan sitoutumiseen ja haluun vastaanottaa tukea, jotta sijaishuollon päättyminen ei näyttäytyisi nuorelle mahdollisuutena tehdä mitä vaan, vaan mahdollisuutena vastuullisuuteen ja itsenäiseen elämänhallintaan. Jälkihuollon järjestäminen ja sen sisältö perustuvat lapsen tai nuoren kanssa laadittavaan kirjalliseen jälkihuoltosuunnitelmaan. 1 Jälkihuollon asiakassuunnitelmassa määritellään lapsen ja nuoren tuen tarve eri osa-aluilla sekä määritellään käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet. Suunnitelmaan on kirjattava myös avun tai tuen järjestäminen lapsen tai nuoren vanhemmille, hänen huoltajilleen tai muille lapsen tai nuoren hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Jälkihuollossa oleva täysi-ikäinen nuori on lähtökohtaisesti itse vastuussa tilanteestaan ja tukea on annettava nuoren yksilöllisen tilanteen ja suostumuksen mukaisesti. Lastensuojelulain 30 :n mukaisesti asiakassuunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asianomaisten, lapsen ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa muun laillisen edustajan (edunvalvoja), vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan (esim. vanhemman uusi puoliso) taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon (lapsen sijoituspaikan edustaja tai perhehoitaja) kanssa. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelma on laadittava myös silloin, kun asianosaiset sitä vastustavat ja se on lähetettävä tiedoksi asianosaisina pidettäville henkilöille. Suunnitelmaan on kirjattava asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palveluiden järjestämisestä. Jos asian- 1 Liiteosiossa on esimerkkinä Oulun kaupungin lastensuojelussa käytössä oleva jälkihuoltosuunnitelma-pohja. 6

omaiset kieltäytyvät vastaanottamasta jälkihuollollista tukea asiakassuunnitelmaan tulee kirjata, että oikeus jälkihuoltoon säilyy kieltäytymisestä huolimatta. Jälkihuollon asiakassuunnitelmassa tulee ilmetä: lapsen/nuoren henkilötiedot lapsen/nuoren asioista vastaava sosiaalityöntekijä suunnitelman aika ja paikka suunnitelman tekoon osallistuneet henkilöt lapsen/nuoren läheiset henkilöt: perhe ja tukiverkosto ja sen tukimahdollisuudet lapselle/nuorelle tarpeelliset taustatiedot mm. sijoituksesta ja sijoituksen tavoitteiden toteutumisesta lapsen/nuoren terveydentila, muut kasvuolosuhteet: päivähoito/koulu, opinnot, työ ja toimeentulo, asuminen, vapaa-aika ja harrastukset lapsen / nuoren tuen tarve ja voimavarat lapsen / nuoren huoltajan tai muun läheisen tuen tarve ja voimavarat tavoitteet: eri osapuolten näkemykset: lapsi/nuori, huoltaja, muut läheiset, sosiaalityöntekijä palvelut ja tukitoimet suunnitelman arviointi ja tarkistamisen ajankohta Jälkihuollon palvelut perustuvat aina lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun viranhaltijan tekemään päätökseen. Asiakassuunnitelmalla ei siis voi korvata velvollisuutta päätöksentekoon. Asianosaisia jälkihuoltoa koskevissa päätöksissä ovat lapsen huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi. Jos jälkihuollon piirissä on 18 vuotta täyttänyt nuori, asianosainen on ainoastaan nuori itse. Päätöksiin jälkihuollosta on muutoksen hakuoikeus huoltajalla ja 15 vuotta täyttäneellä lapsella lukuun ottamatta sijoitusta jälkihuollollisena tukitoimena, jolloin muutoksenhakuoikeus on huoltajan lisäksi 12 vuotta täyttäneellä lapsella. Mikäli jälkihuoltoa ei järjestetä asianomaisten hakemuksen tai vaatimuksen perusteella sen vuoksi, että jälkihuolto-oikeus on päättynyt (asiakkuudesta kulunut viisi vuotta) tai jälkihuoltoa ei järjestetä asianomaisen hakemuksen mukaisessa laajuudessa, on tehtävä kielteinen päätös, joka on muutoksenhakukelpoinen. Jälkihuoltoa koskeva viranhaltijan päätös voidaan saattaa oikaisuvaatimuksena sosiaalihuollon toimielimen käsiteltäväksi ja toimielimen päätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jälkihuollon päättyessä on nuoren asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon on kirjattu ne palvelut ja tukitoimet, joihin nuori voi tukeutua ja joita nuori voi hakea jälkihuollon päätyttyä. Suunnitelman laadinta on tärkeää etenkin silloin, jos nuoren itsenäistymisvaihe on vielä kesken. 7

4 JÄLKIHUOLLOLLINEN TUKI Oikeus jälkihuoltoon - huostaanoton ja sijoituksen päättyminen - avohuollon sijoitus lapseen yksin kohdistuvana yli 6 kk JÄLKIHUOLLON VALMISTELUVAIHE osa sijoitusta suunnitelmallista työskentelyä jo sijoituksen aikana määritellään työskentelyn suunta Työskennellään nuoren itsenäistymisen tukemiseksi Lapsi on kotiutumassa takaisin kotiin Vaiheittainen siirtyminen jälkihuoltoon. Tuki nuorelle sijoituspaikasta siirtymävaiheen aikana sovitusti. Jälkihuoltosuunnitelman tekeminen. JÄLKIHUOLLON SIIRTYMÄ- VAIHE Jälkihuoltosuunnitelman tekeminen Sovitut tukitoimet nuorelle ja huoltajalle. JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYVAIHE Työskentely perustuu kirjalliseen jälkihuoltosuunnitelmaan ja tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Avohuollon tukitoimet lapselle ja perheelle kotiin jälkihuoltona JÄLKIHUOLLON PÄÄTTÄMINEN tarvittaessa suunnitelma jälkihuollon päätyttyä Jälkihuoltovelvoite 21 ikävuoteen saakka tai velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluessa siitä, kun lapsi on ollut lastensuojelulain 75 1 momentissa tarkoitetun sijoituksen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Kuvio 1. Jälkihuoltotyöskentelyn prosessi 8

Pohdittavaa - Miten jälkihuolto määrittyy osana lastensuojelutyöskentelyä kunnassa? Nähdäänkö se muutenkin kuin taloudellisena tukena? - Miten varmistetaan lapsen ja nuoren osallisuus jälkihuoltoprosessissa? Miten varmistetaan lapsen ja nuoren oikeus tietoon jälkihuollon sisällöstä? - Miten varmistetaan huoltajan osallisuus ja oikeus tietoon jälkihuollon sisällöstä? - Miten lapsen ja nuoren kanssa työskennellään ennen sijoituksen päättymistä ennakoiden jälkihuoltoon siirtyminen. Mitä itsenäistymistä tukevia keinoja sijaishuoltopaikassa on? Etenkin laitoksiin sijoitettujen nuoren kohdalla oman elämänhallinnan taitojen vahvistaminen on tärkeää. - Miten työskentelyssä huomioidaan muutos sijoituksesta jälkihuoltoon niin että siirtymävaiheessa ei synny liian suurta kuilua sijoituspaikan ja sijoituksen jälkeisen elämän välille? Työorientaatio lastensuojelulaitoksissa on kasvattava ja kontrolli eri muodoissaan (mm. ympärivuorokautinen valvonta, sijaishuollon eri rajoitustoimenpiteet) on vahvasti läsnä. Jälkihuollossa työorientaatio on ohjaava ja se toimii myös osin kontrollin keinona. Onko nuorella jo sijoituksen aikana mahdollisuus kokeilla ja epäonnistua, ettei irrottautuminen sijoituksesta saa nuorta laittamaan luukkuja kiinni? - Löytyykö siirtymävaiheessa sijaishuollosta jälkihuoltoon läheisverkostoa vai jääkö nuori yksin? Miten työskentely läheisverkoston kanssa on toteutunut sijaishuollon aikana? Miten tukea lapsen / nuoren läheissuhteita ja mahdollistaa läheisten tuki lapselle / nuorelle sijoituksen jälkeen? Takaisin biologiseen perheeseen palaavat lapset Jälkihuollollinen tuki jatkuu lapsen huostaanoton purkautuessa tai pitkän (yli 6 kk sijoitus lapseen yksin kohdistuneena) avohuollon sijoituksen päättyessä ja lapsen palatessa kotiin. Tuen sisältö määräytyy lapsen ja perheen tarpeiden pohjalta ja avohuollon tukitoimin keinoin. Tuen ulottuvuudet: psykososiaalinen tuki lapselle: lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän työskentely tai ohjaustyöskentely lapsen kanssa, kunnan muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut psykososiaalinen tuki vanhemmille: vanhemman tarvitsemien tukitoimien koordinointi, kunnan muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut päivähoito / koulunkäynnin tukeminen: päivähoito avohuollon tukitoimena, koulunkäynnin tukeminen (verkostotyö), ammatillisen koulutuksen tukeminen 9

erityistuen tarve (terapiapalvelut, hoidollisen tuen järjestäminen) lapsen läheissuhteiden ylläpitäminen (suhteet läheisverkostoon ja sukuun, yhteydenpidon tukeminen sijaisperheeseen tai muuhun sijaishuoltopaikkaan) taloudellinen tuki (lapsen harrastukset, perheleirit jne.) Psykososiaalinen tuki lapselle Lapsen eritystuki (terapia, erityishoito jne,) LAPSI Psykososiaalinen tuki vanhemmille Läheissuhteiden tukeminen ja yhteydenpito sijoituspaikkaan Päivähoito/ koulunkäynnin tukeminen Taloudellinen tuki (harrastukset, muu tarpeen mukainen tuki) Kuvio 2. Lapsen jälkihuollollisen tuen ulottuvuudet 10

Itsenäistyvät nuoret Itsenäistyvän nuoren tuen tarvetta voidaan arvioida viisiportaisen asteikon 2 pohjalta: 1. Lähtötilanne: Lapsi / nuori pärjää itsenäisesti ja on valmis ottamaan tukitoimia vastaan. Lapsella tai nuorella on omia valmiuksia itsenäiseen selviytymiseen ja lapsen / nuoren läheisverkosto on hänen tukenaan tai se voidaan aktivoida tueksi nuorelle esim. läheisneuvonpidon kautta. Nuoren perusasiat ovat kunnossa. Hänellä on asunto, toimeentulo (opiskelupaikka, työharjoittelu tai nuori on työelämässä) tai ne ovat järjestymässä. Hän hallitsee raha-asioiden hoidon ja taloudenpidon. Nuorella ei ole huolestuttavaa päihteiden käyttöä. Toimenpiteet: Nuoren tilanne on kartoitettava: nuoren omat ja läheisverkoston voimavarat tehdään näkyväksi ja asiakassuunnitelma kirjataan yhteistyössä asianosaisten (nuori, huoltaja, muut läheiset) kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla esimerkiksi: sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta taloudellinen tuki läheisverkoston tuen aktivointi nuoren tueksi (esim. läheisneuvonpito) ja siitä yhteistyössä sovittu seuranta 2. Lähtötilanne: Lapsen / nuoren selviytymisestä on huolta joillakin tuen osa-alueilla, joillakin osa-alueilla nuorella on myös omia voimavaroja tai valmiuksia selviytymiseen. Lapsella / nuorella voi olla erityistä tuen tarvetta vamman tai sairauden takia. Nuori tarvitsee ohjausta ja neuvontaa säännöllisesti. Nuori tarvitsee jonkin verran myös kontrollia esim. rahankäytön tai arjen hallintaan. Nuoren läheisverkoston tuki on puutteellista. Nuoren tuen tarve ja kyky selviytyä voi olla myös epäselvää työntekijälle. Sijoituksen aikana nuoren tuen tarpeesta ei ole siirtynyt riittävästi tietoa tai tieto on ristiriitaista ja herättää ihmettelyä nuoren todellisesta tilanteesta. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan. Toimenpiteet: Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolella ja tuen tarve kirjataan näkyväksi. Samoin tehdään näkyväksi vahvuudet ja voimavarat. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysiikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään tai ohjaajaan (ohjauspalvelut) tukihenkilö tai tukiperhe suunnitelmallinen yhteistyö lapsen / nuoren asioissa olevien muiden toimijoiden kanssa 2 Asteikossa on sovellettu Etelä-Karjalan jälkihuollon kehittämishankkeessa määriteltyjä palvelutasoja sekä kotiin palaavien lasten että perhe- ja laitossijoituksessa olleiden itsenäistyvien nuorten palvelutarpeiden arvioinnin pohjaksi jälkihuollollista tukea suunniteltaessa. Asteikossa on hyödynnetty myös Arnkilin ja Erikssonin kehittämää huolen vyöhykkeistöä. 11

läheisverkoston kartoittaminen ja aktivointi nuoren tueksi. 3. Lähtötilanne: Lapsella / nuorella on puutteita elämänhallinnassa ja selkeästi tuen tarvetta. Huolta nuoren tilanteesta tulee läheisiltä ja nuoren kanssa toimivilta muilta työntekijöiltä. Nuoren omat odotukset ja ajatukset selviytymisestään ja omista taidoistaan voivat olla epärealistiset. Epärealistisuus voi näkyä siinä, että nuori haluaa asua itsenäisesti, vaikka valmiudet siihen puuttuvat. Nuorella on ongelmia kiinnittymisessä opiskeluun tai työelämään. Nuori tarvitsee ohjausta asumisessa, arjen hallinnassa ja rahankäytössä. Nuorella on ongelmia päihteiden käytön suhteen. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan, mutta voi samalla olla sitoutumaton sosiaalityöntekijän arvioimiin tukitoimiin. Toimenpiteet: Lapsen ja nuoren tuen tarve on ollut nähtävissä jo sijoituksen aikana ja siirtymävaiheessa jälkihuoltoon. Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolella ja tuen tarve kirjataan. Tueksi tarvitaan myös muita toimijoita ja asiakassuunnitelmaan kirjataan nuoren kanssa toimivien verkostojen työskentely. Verkostotyö voi olla myös kontrollia esim. päihteiden käytön suhteen. Myös lapsen / nuoren omat vahvuudet ja voimavarat tehdään näkyväksi. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta Suunnitelma annetaan tiedoksi lapsen ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään tai ohjaajaan (ohjauspalvelut) suunnitelmallinen verkostotyö lapsen / nuoren asioissa mukana olevien muiden toimijoiden kanssa tukiasuminen asumisohjaus tukiperhe intervallijakso sijaishuoltopaikassa päihdehoito työvoimapalvelut (kuntouttava työtoiminta, valmentava ammatillinen koulutus jne.). 4. Lähtötilanne: Lapsella / nuorella on runsaasti puutteita elämänhallinnassa ja paljon tuen tarvetta. Huoli lapsen ja nuoren tilanteesta on jatkuvaa ja omat kyvyt ja valmiudet selviytyä ovat puutteelliset. Lapsella / nuorella voi olla mielenterveysongelmia ja/tai päihderiippuvuutta. Lapsi / nuori on valmis ottamaan tukea vastaan, mutta voi samalla olla sitoutumaton sosiaalityöntekijän arvioimiin tukitoimiin. Lapsi / nuori on myös itse epävarma kyvystään selviytyä itsenäisesti. Hänen näkemyksensä omista selviytymisen taidoistaan ja kyvyistään ovat epärealistiset, hän haluaa tarpeidensa tulevan täytetyksi tässä ja nyt, eikä hänellä ole juurikaan näkyä tulevaisuuden suhteen. Toimenpiteet: Lapsen ja nuoren tuen tarve on ollut nähtävissä jo sijoituksen aikana ja siirtymävaiheessa jälkihuoltoon. Lapsen / nuoren tilanne kartoitetaan huolella ja tuen tarve kirjataan. Tueksi tarvitaan myös muita toimijoita ja erityispalveluita. Asiakassuunnitelmaan kirjataan nuoren kanssa toimivien verkostojen työskentely. Verkostotyö voi olla myös kontrollia esim. päihteiden käytön suhteen. Myös lapsen / nuoren omat vahvuudet ja voimavarat tehdään näkyväksi. Asiakassuunnitelmaan kirjataan lyhyen aikavälin tavoitteita (esim., asunnon saaminen, sitoutuminen päihdehoitoon) ja pitkäntähtäimen suunnitelmana on tukea nuorta riittävään itsenäistymiseen tukitoimien avulla. 12

Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä asianosaisten kanssa. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot ja tilanne sijoituksen ajalta. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, annetaan suunnitelma tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Tukitoimet: Tarvekartoituksen perusteella mahdollisia tukitoimia voivat olla säännöllinen kontakti sosiaalityöntekijään suunnitelmallinen verkostotyö lapsen / nuoren asioissa mukana olevien muiden toimijoiden kanssa (laitos)sijoituksen jatkuminen jälkihuoltona mielenterveys- ja päihdepalvelut ja/tai muut erityispalvelut tuettu asuminen. 5. Lähtötilanne: Lapsi/nuori kieltäytyy jälkihuollosta. Toimenpiteet: Lapsen / nuoren tilanne on kartoitettava ja asiakassuunnitelma kirjataan. Asiakassuunnitelmassa huomioidaan taustatiedot (arvio sijoituksen tavoitteiden toteutumisesta) ja tilanne sijoituksen päättyessä. Suunnitelma annetaan tiedoksi lapselle ja huoltajalle sekä tarvittaessa muille läheisille. Mikäli nuori on täysi-ikäinen, suunnitelma annetaan tiedoksi nuoren huoltajalle ja muille läheisille hänen suostumuksellaan. Nuoren oma näkemys siitä, miksi ei halua vastaanottaa jälkihuollollista tukea kirjataan asiakassuunnitelmaan. Asiakassuunnitelmaan kirjataan myös lapsen / nuoren informointi siitä, että hänellä oikeutensa jälkihuoltoon säilyy ja hänellä on mahdollisuus myöhemmin halutessaan hakea tukitoimia. Asiasta informoidaan myös lapsen huoltajaa. Jälkihuollollisen tuen tarpeet ja tukitoimet nuoren vanhemmille on arvioitava. 13

Psykososiaalinen tuki Koulutuksen ja työelämän tukeminen Nuoren perhe- ja läheissuhteiden vahvistaminen Terveydenhuolto NUORI Itsenäistymisvalmiuksien tukeminen Taloudellinen tuki Asumisen tukeminen Vapaa-ajan tuki ja ohjaus Kuvio 3. Itsenäistyvän nuoren jälkihuollollisen tuen ulottuvuudet 1 14

1. JÄLKIHUOLLON VALMISTELUVAIHE o o o osa sijoitusta suunnitelmallista työskentelyä jo sijoituksen aikana määritellään työskentelyn suunta: työskennelläänkö itsenäistymisen tukemiseksi, onko nuori palaamassa vielä takaisin kotiin ennen itsenäistymistään tai onko sijoitus vielä jatkumassa esim. sijaisperheessä? Ennakointi: vuotta ennen varsinaista sijoituksen päättymistä asetetaan asiakassuunnitelmassa tavoitteet mihin suuntaan edetään: o minkälainen tie rakennetaan ulos laitoksesta, onko edessä nuoren muutto toiselle paikkakunnalle, edetäänkö vaiheittain: itsenäistymisasuminen laitoksen yhteydessä tukiasuminen omaan asuntoon o perhesijoituksen jatkuminen Laitoksessa työntekijöiden kyky sietää myös nuoren epäonnistumisia. miten nuoren omat kokemukset sijoituspaikasta ovat tulleet kuulluksi? onko nuorella ollut mahdollisuus työstää oman elämänsä kokemuksia? siirtyvätkö nuoren kokemuksiin liittyvä tieto seuraavalle työntekijälle? Nuoren itsenäistymisvalmiuksien arviointi ja työstäminen yhdessä nuoren kanssa sijoituksen aikana Tuen eri ulottuvuudet, erityisesti huomioiden nuoren o arjen taidot o rahankäyttö ja talouden hoitaminen o päihteet o koulu, työ, työharjoittelu o kaveripiiri o erityisen tuen tarve Tieto jälkihuollosta tiedon antaminen nuorelle jo sijoituksen aikana: mitä jälkihuolto pitää sisällään itsenäistymisvarat Nuoren psyykkisten valmiuksien vahvistaminen työstetään nuoren omia ajatuksia tuen suhteen, onko nuorella halua ottaa tukea vastaan sijoituksen päättyessä? mitä toiveita nuorella itsellä on? mitä pelkoja ja uskomuksia nuorella liittyy sijoituksen päättymiseen ja vapauteen? Nuoren oman vastuunoton ja toimimisen vahvistaminen itsenäistymisryhmät, leirit sijoituksen aikana kotilomien lisääminen sijoituksen aikana oma osallisuus, erilaiset vastuut ja käytännön tehtävät nuorelle esim. asunnon hakemisen osalta Nuoren läheisverkoston kanssa työskentely sijoituksen aikana vanhempien ja nuorelle läheisten henkilöiden kanssa työskentely läheisverkoston kartoittaminen ja aktivoiminen nuoren tueksi jälkihuollon valmisteluvaiheessa (esim. läheisneuvonpito työmenetelmänä) Jälkihuollon työntekijään tutustuminen sijoituksen aikana sovitut tutustumiskäynnit laitoksessa 15

2. JÄLKIHUOLLON SIIRTYMÄVAIHE o o o nuoren sijoitus päättyy vaiheittain nuoren sijoitus laitokseen on vielä voimassa ja nuori on laitoksen kirjoilla kuukauden ajan ennen sijoituksen päättymistä tuki laitoksesta / sijaisperheestä nuorelle siirtymävaiheen aikana sovitusti Käytännön asiat vireille, mihin taloudellisiin etuuksiin ja tukiin nuori on oikeutettu (ensisijaiset etuudet, toimeentulotukioikeus) asunnon hankkiminen ja siihen liittyvät asiat (vuokrasopimus, muuttoilmoitukset, asumistuki jne.) opiskelupaikan, työharjoittelupaikan tai työn järjestäminen sekä suunnitelmat niihin liittyen nuoren oma vastuu asioiden toteutumisen suhteen: vastuutehtävät, joita nuori hoitaa itse Nuoren terveydenhuolto milloin lapsen terveydentila on tutkittu sijoituksen yhteydessä? (LsL 51 ) perusterveydenhuollon palveluihin ohjaaminen Sosiaalityöntekijän vastuulla on verkoston kokoaminen ja työnjako yhteistyökumppaneiden kanssa nuoren tueksi nuori itse vanhemmat, läheiset (18 vuotta täyttäneen nuoren suostumuksella) sijoituspaikan työntekijä, perhehoitaja opiskelupaikka työvoimapalvelut ohjauspalvelut hoidolliset palvelut (mielenterveys- ja päihdepalvelut) mitä tarvitaan lisää? o esim. edunvalvonnan tarpeen arvio Työntekijän mahdollinen vaihtuminen (Oulussa nuorella vaihtuu asioista vastaava sosiaalityöntekijä jälkihuollon sosiaalityöntekijäksi, Nuorten Ystävillä laitoksessa jälkihuollossa vastaavat jälkihuoltopalveluiden työntekijät, kunnissa sama sosiaalityöntekijä vastaa jälkihuollosta) uusi työntekijä on tutustunut nuoreen jälkihuollon valmisteluvaiheen aikana siirtymävaiheessa uusi ja vanha työntekijät työskentelevät työparina, tavoitteena on riittävä tiedon siirto nuoren asioissa nuoren mahdollisuus tärkeiden suhteiden ylläpitämiseen o onko nuorella mahdollisuus jatkaa suhteiden ylläpitämistä sijoitusyksikön työntekijöihin? suhteen virallisuus (määritelty tukisuhde) vai epävirallisuus Jälkihuoltosuunnitelman kirjaaminen jäsentääkö jälkihuoltosuunnitelma nuoren elämänkulkua sijaishuollon päättymisen jälkeen? ketä kaikkia tarvitaan jälkihuoltosuunnitelman tekemiseen? o keskeistä nuoren oma osallisuus ja sitoutuminen Realistinen arvio nuoren tilanteesta: tarpeet palveluille näkyväksi o nuoren itsenäistymistaidot hyvät, elämäntilanteessa ei ole erityisiä huolenaiheita o nuorella itsenäistymistaitoja, mutta myös tuen tarvetta o nuorella on itsenäistymistaitoja, mutta hän tarvitsee erityistä tukea sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi o nuori pärjää itsenäisesti tiiviiden tukitoimien avulla, mutta hänellä on ongelmia monilla eri elämänaluilla o nuoren itsenäinen selviytyminen puutteellista, hän tarvitsee paljon tukea ja ohjausta monilla eri elämän osa-alueilla, mikä voidaan toteuttaa vain jatkuvan ohjauksen ja valvonnan turvin 16

3. JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYVAIHE o o jälkihuollon työskentely perustuu kirjalliseen jälkihuoltosuunnitelmaan, jota tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, suositus puolivuosittain tuen tavoitteena, että nuori kykenee riittävään, itsenäiseen selviytymiseen jälkihuollon päätyttyä Tieto jälkihuollosta nuoren oikeudet ja velvollisuudet itsenäistymisvarojen maksamiseen liittyvät käytännöt Työskentely jälkihuoltosuunnitelman tavoitteiden pohjalta Tukitoimet: toimistotapaamiset, kotikäynnit, puhelinkontaktit nuoreen verkostotyö ohjaus tukihenkilö tukiasuminen tukiperhe taloudellinen tuki (harrastuksen, opiskelukulut, yhteydenpidon tukeminen) sijoitus esimerkiksi niin sanotut ankkuriviikonloput sijoituspaikassa tai perhehoidon jatkuminen leirit kunnan muut palvelut: mielenterveystoimisto, lanu, REDI, Miepä, Tyttöjen talo, Kintas-toiminta, neuvola jne. tuki vanhemmille Luottamuksellisen asiakassuhteen rakentuminen ohjaustyöskentelyssä Nuoren omien voimavarojen tukeminen arjessa ja tuki arkeen siihen, että nuori selviytyy itse arjessa nuoren siirtyessä sijoituspaikasta asumaan itsenäisesti arki realisoituu vaiheittain ja nuori voi aluksi elää huumavaihetta, halua toimia ilman tukea ja ohjausta, arjen alkaessa voi tuen tarve realisoitua myös nuorelle itselleen Nuoren oman identiteetin tukeminen ja oman paikan löytäminen lastensuojeluasiakkuuden työstämisen mahdollisuus nuoren kokemukset lastensuojeluasiakkuudesta, sijoitusajasta Jälkihuoltosuunnitelman tarkistaminen säännöllisesti nuoren oma osallisuus suunnitelman tekemisessä ja arvioinnissa keskeistä työskentelyssä mukana jatkuva arviointi Nuoren suhteet sukuun ja läheisiin työskentely puuttuvien suhteiden rakentamiseksi 17

4. JÄLKIHUOLLON PÄÄTTÄMINEN o suunnitelmallisuus Työntekijän henkilökohtainen kontakti jokaiseen nuoreen, jonka jälkihuolto-oikeus päättyy Nuoren ohjaus kotikuntansa jatkopalveluihin Palaute nuorelta työskentelystä kotikäynti työskentelyn päätteeksi Itsenäistymisvarojen myöntäminen sovitun suunnitelman mukaisesti sosiaalityöntekijä arvioi itsenäistymisvarojen myöntämisen ajankohdan. Kuvio 4. Itsenäistyvän nuoren jälkihuoltoprosessi 18

5 ITSENÄISTYMISVARAT Lastensuojelulain 77 mukaan kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, 40 :ssä tarkoitettua sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistä varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 :ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei kuitenkaan lapsilisää oteta huomioon. Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 15 :ssä tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymissä olevaa nuorta asumisen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymistä liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 21 vuotta. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta sijoituksen päättyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana. Lapsen vanhemmilla on elatusvastuu, joka säilyy myös sijaishuollon aikana. Asiakasmaksulain 14 :n mukaan kunnalla on oikeus periä maksu siltä ajalta, kun kunta on järjestänyt henkilölle laitoshoitoa tai huoltoa taikka perhehoitoa. Hoidon korvauksena perittävä maksu voidaan määrätä perittäväksi sekä lapsen vanhemmilta että lapselta itseltään, hänen tuloistaan ja varoistaan. Asiakasmaksulain 14 :ssä tarkoitettuja lapsen tuloja, korvauksia ja saamisia ovat mm. lapselle tulevat jatkuvat etuudet, kuten elatusapu, elatustuki, eläkkeet, elinkorot, avustukset tai muut hänestä maksettavat jatkuvat tai kertakaikkiset tulot, korvaukset ja saamiset. Edellytyksenä on, että kysymyksessä olevat korvaukset ovat sellaisia, jotka on tarkoitettu lapsen hoitoon tai huoltoon ja ne maksetaan tätä tarkoitusta varten. Lapsilisä ei kerrytä itsenäistymisvaroja. Lapselle asiakasmaksua määrättäessä on siis huomioitava, että lapselle tulee varata myös hänen itsenäistymistään varten kalenterikuukausittain määrä, joka vastaa vähintään 40 % hänen tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan, jotka on määritelty asiakasmaksulain 14 :ssä. Ennen 1.1.2008 itsenäistymisvaroja on varattu 30 % lapsen tuloista, korvauksista tai saamisista. Perintöä tai vastaavaa tuloa ei huomioida itsenäistymisvaroina, eikä näitä tuloja voida käyttää annetun hoidon korvaamiseen. Jos lapselle kuuluvat varat on siirretty toimielimen haltuun säilytettäväksi, on ne luovutettava lapselle välittömästi hänen täytettyään 18 vuotta tai lapsen edunvalvojan vaatimuksesta. Jos lapselle / nuorelle on määrätty edunvalvoja, vastaa edunvalvoja lapsen varallisuuden hoitamisesta siihen saakka, kunnes nuori on täysi-ikäinen. Jos lapsen / nuoren etuuksista 19

kerrytetyt itsenäistymisvarat on maksettu edunvalvojan hoitamalle lapsen / nuoren tilille, tilittää edunvalvoja kertyneen varallisuuden lapselle hänen täytettyään 18 vuotta. Jos lapsella ei ole asiakasmaksulaissa tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia, joista itsenäistymisvaroja voisi kerryttää, sosiaalihuollon toimielimen on tuettava lasta tai nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen. Näin silloinkin, kun lapselle hänen omista varoistaan kertyneet itsenäistymisvarat ovat riittämättömät. Laissa ei ole säännöstä tarpeellisen suuruisten itsenäistymisvarojen enimmäismäärästä, vaan ne tulisi varata todellisuudessa aiheutuvien kulujen ja nuoren tarpeiden mukaisesti. Sosiaalitoimen toimielimellä on velvollisuus huolehtia siitä, että itsenäistymisvarat tosiasiassa käytetään nuoren itsenäistymistä tukevaan toimintaan ja hankintoihin. Näitä menoja ovat mm. asunnon kalustaminen, työpaikan saamista ja opintoja varten tarvittavat hankinnat. Hyväksyttäviä menoja voivat olla myös ajokortin hankinnasta aiheutuvat menot. Kunnalla on myös velvollisuus huolehtia ennen itsenäistymisvarojen maksamista siitä, että lapsen tai nuoren perustarpeista esimerkiksi asumisen järjestämisestä huolehditaan riittävällä tavalla, jos lapsella itsellään ei ole riittävästi varoja tai mahdollisuuksia asumisesta aiheutuviin kustannuksiin ja asumisen perushankintoihin. Mikäli jälkihuollossa oleva nuori on toimeentulotuen tarpeessa ja hakee toimeentulotukea, on arvioitava erikseen voidaanko itsenäistymisvaroja huomioida käytettävissä olevina tuloina toimeentulotukea määriteltäessä. Itsenäistymisvarat silloin, kun ne ovat toimielimen hallussa, eivät ole toimeentulotukilain tarkoittamassa mielessä jälkihuollossa olevan nuoren varoja, eivätkä siis nuoren käytettävissä olevia tuloja. Varoihin ei voida kohdistaa toimeentulotukilain 20 :n tarkoittamaa perintää. 20

Perintäpäätös lapsen asiakasmaksulain mukaisista tuloista Osa tuloista maksetaan toimielimelle perintäpäätöksen mukaisesti hoidon korvauksena. Itsenäistymisvarojen kerryttäminen: vähintään 40 % lapsen /nuoren tuloista, varat maksetaan (voidaan maksaa esim. lapsen tai nuoren nimiin avattavalle) kunnan pankkitilille Mikäli kyseessä on alaikäinen lapsi, edellyttää itsenäistymisvarojen myöntäminen huoltajan tai edunvalvojan suostumusta. Lapsi / nuori ja hänen huoltajansa / edunvalvoja arvioivat yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa itsenäistymisvarojen käyttöä, itsenäistymisvarojen käytöstä tehdään suunnitelma. Kunnan selvitysvelvollisuutta itsenäistymisvarojen käytöstä helpottaa, mikäli sosiaalityöntekijä tekee hallintopäätöksen tai muun toimeksiannon, mikäli itsenäistymisvaroista myönnetään tukea nuoren itsenäistymistä tukeviin hankintoihin jälkihuollon kestäessä. Kunnalla on velvollisuus antaa selvitys itsenäistymisvarojen käytöstä sijoituksen päätyttyä tai 15 vuotiaan lapsen, huoltajan ja edunvalvojan sitä pyytäessä. Sosiaalityöntekijän päätökset myönnetyistä itsenäistymisvaroista. Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on velvollisuus arvioida se ajankohta, jolloin nuoren voidaan katsoa olevan riittävän kypsä itsenäisesti päättämään asioistaan ja rahankäytöstään. Itsenäistymisvarojen luovutus: jälkihuollon tai sijaishuollon päätyttyä silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Itsenäistymisvarat on maksettava viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta. Jos lapsi / nuori ja sosiaalityöntekijä on eri mieltä itsenäistymisvarojen käytöstä, asiasta on tehtävä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Kuvio 5. Menettely itsenäistymisvarojen käytöstä 21

6 NUORTEN YSTÄVÄT PALVELUT OY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUPROSESSI Kuvio 6. Jälkihuollon palveluprosessi. 22

7 PELASTAKAA LAPSET RY:N JÄLKIHUOLLON PALVELUKUVAUS Jälkihuoltoon valmistautuminen: Kotikäynnillä ennakoidaan tulevaa ja kerrotaan mitä huostaanoton päättyminen (nuoren täyttäessä 18 vuotta) merkitsee. Kerrotaan alustavasti jälkihuollosta, jälkihuoltosuunnitelmasta ja itsenäistymisvaroista. Keskustellaan nuoren ja sijaisvanhempien kanssa itsenäistymiseen liittyvistä asioista ja siihen tarvittavista taidoista. Tuetaan nuorta sijaiskotisijoituksen aikana muodostuneiden suhteiden säilymisessä ja suhteissa syntymävanhempiin. Jälkihuoltosuunnitelma: Vähintään hieman ennen nuoren 18-vuotispäivää kokoonnumme yhdessä sijoituksesta vastaavan kunnan sosiaalityöntekijän, nuoren, sijaisperheen ja mahdollisuuksien mukaan syntymävanhempien kanssa tekemään jälkihuoltosuunnitelmaa. Suunnitelmassa määritellään kyseisen nuoren osalta ja hänen tarpeistaan lähtien, millaista tukea hän tarvitsee itsenäistymiseen ja kartoitetaan, mistä tukea on saatavilla. Suunnitelmapalaverissa päätetään jatkaako Pelastakaa Lasten sosiaalityöntekijä myös jälkihuollon aikana vai päättyykö seuranta osaltamme. Mikäli jatkamme työskentelyä, sovimme mikä on meidän rooli jälkihuollon aikana (nuoren, sijoittavan kunnan ja sijaisvanhempien toiveet). Työskentely jälkihuollon aikana: Kunkin nuoren osalta tehdään suunnitelma hänen tarpeiden mukaan. Teemme kotikäyntejä sijaisperheeseen tai mikäli nuori asuu itsenäisesti, hänen omaan asuntoonsa. Lisäksi pidämme yhteyttä puhelimella. Tarjoamamme tuki on yleensä keskustelua nuoren ajankohtaisista asioista (koulu, työ, arjen taidot, rahankäyttö, päihteet, sosiaaliset suhteet jne). Tarjoamme ohjausta itsenäistymiseen vaadittavien taitojen hankkimisessa ja kartoitamme yhdessä nuoren kanssa, mistä hän saa tarvittaessa tukea asuinpaikkakunnalla tai sijoittavan kunnan kautta. Työmme voi olla myös keskustelutukea sijaisvanhemmille. Lähetämme nuoren asioita hoitavalle sijoittavan kunnan työntekijälle seurantakertomuksen, jossa kuvataan nuoren kanssa työskentelyä ja hänen tilannetta suhteessa jälkihuoltosuunnitelmassa esiin nostettuihin asioihin. Vähintään kerran vuodessa järjestetään asiakassuunnitelmaneuvottelu, jossa nuori, sijoittavan kunnan työntekijä, mahdollisesti sijaisperhe ja Pelastakaa lasten sosiaalityöntekijä kokoontuvat tarkastelemaan jälkihuoltosuunnitelman toteutumista ja suunnittelemaan jatkoa. Nuoren toivoessa, jälkihuollon aikana voidaan käydä keskustelua huostaanottoon ja sijaisperhesijoitukseen johtaneista asioista esim. häntä koskevia asiapapereita läpikäymällä. Työntekijä voi tarpeen mukaan olla nuoren tukena yhteydenotossa/-pidossa biologisten sukulaistensa kanssa. Jälkihuoltotyön päättyminen: Jälkihuoltotyön päättymisestä Pelastakaa Lasten työntekijän osalta sovitaan kunkin nuoren tilanteen ja tarpeen mukaan. Sijoittava kuntaa jatkaa jälkihuoltoa nuoren kanssa. Viimeistään yhteistyö päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta, jolloin kokoonnutaan vielä yhteen joko nuoren kotona tai toimistolla. Nuori ohjataan jatkopalveluihin ja hänellä on mahdollisuus antaa palautetta jälkihuollosta ja koko sijoituksen ajalta. 23

LIITTEET JÄLKIHUOLLON ASIAKASSUUNNITELMA Oulun kaupungin lastensuojelussa käytössä oleva asiakassuunnitelmapohja. Suunnitelmapohjassa käytettävät otsikot on tummennettu - luettelomerkinnät ohjaavat, mitä otsikon alle on kirjattava. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Lapsen vanhemmat ja huoltajat - jos lapsi on alaikäinen: lapsen vanhempien nimet ja syntymäaika - merkitään ketkä huoltajia, myös mahdolliset oheishuoltajat Suunnitelman laatijat, aika ja paikka - lapsi ja huoltajat/vanhemmat, läheiset - sijoituspaikan edustajat tarvittaessa - mukana olevat viranomaiset: nimet, virka-nimike ja työpaikka Taustatiedot - milloin huostaanotto on tehty - lapsen sijoituksen kesto ja sijoituspaikka - arvio sijoituksen tavoitteiden toteutumisesta Lapsen/nuoren perhesuhteet ja suhteet läheisiin, tuki läheisverkostosta - kuvaus lapsen/nuoren suhteistaan biologiseen perheeseen - lapsen/nuoren suhteet sijoituspaikkaan - kuvaus lapsen/nuoren kaverisuhteista - mitä tukimahdollisuuksia läheisverkostolla on Lapsen/nuoren terveydentila - milloin terveydentila tutkittu, mahdollinen hoidon tarve Kuvaus lapsen/nuoren tuen ja palveluiden tarpeesta - kuvaus voimavaroista ja huolenaiheista Lapsen/nuoren huoltajan tai muun läheisen tuen tarve ja voimavarat Jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet - millä tavoin lapsen/nuoren tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan Suunnitelma / selvitys itsenäistymisvarojen käytöstä Osapuolten eriävät näkemykset tuen tarpeesta, tavoitteista ja tukitoimien järjestämisestä - lapsen/nuoren, huoltajan / vanhemman, läheisverkoston ja/tai viranomaisten eriävät näkemykset Suunnitelman arviointi - arvioinnin ajankohta - lyhyt kuvaus arvioinnista; miten tavoitteet saavutettu - onko tarvetta laatia jälkihuollon päättymisen jälkeen suunnitelma nuoren käytettävissä olevista palveluista ja tukitoimista 24

Jakelu - pvm, jolloin suunnitelma annetaan - keille suunnitelma annetaan Allekirjoitukset - lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä - vanhempien ja lapsen/nuoren allekirjoitus on mahdollista pyytää, mutta ei pakollista 25

JÄLKIHUOLLON TYÖSKENTELYÄ TUKEVAA TIETOA JA LINKKEJÄ Hietaniemi Kirsi (toim.) (2002): Tupa-projekti. Jälkihuollon yhteistyöhanke. Väliraportti. Nuorten Ystävät ry. http://pasila2.verkkoasema.fi/uusi.nuorten-yst.fi/file.php?213. Laaksonen, Sari (toim.) Jälkihuolto-opas. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 17/ 2004. Lastensuojelun keskusliitto. Lastensuojelun käsikirja. Jälkihuolto-osio. http://www.sosiaaliportti.fi/fi- FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto/ Mattila Anna (2007): Sijais- ja jälkihuollon siirtymillä. Tupa-projektin loppuraportti. Nuorten Ystävät ry. http://www.nuorten-yst.fi/file.php?1216 Opas jälkihuollossa olevien nuoren vanhemmille. Suomen Kasvatus- ja Perheneuvontaliitto ry. http://www.sosiaaliportti.fi/file/547bcd21-1a04-46f5-aff8-1a09e72edac5/j%c3%a4lkihuolto-opas%20vanhemmille.pdf Romppainen, Sanna (2008): Etelä-Karjalan jälkihuollon kehittämishanke 2006-2008. Loppuraportti. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom. Lappeenranta. Raportissa on hyödyllisiä liiteosioita: Liite 2. Jälkihuoltotyön prosessimalli itsenäistyville nuorille, Liite 3 Kohti omaa kotia. Opasvihkonen itsenäistyvälle nuorelle. Liite 4. Jälkihuollon asiakastietolomake. Liite 5. Jälkihuollon henkilökohtainen tilannearvio lomake. Liite 7. Lastensuojelun jälkihuollon ohjeelliset palvelustandardit. http://socom.trans.neutech.fi/dokumentit/julkaisut/ekljk%20loppuraportti. pdf Väinälä Anna (2008): Asiakastiedot lastensuojelun sijaishuollon ja jälkihuollon asiakastietojärjestelmissä. Tietokuvaukset. Sosiaalialan tietoteknologiahankkeen loppuraportteja. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.sosiaaliportti.fi/file/423fd533-9f84-49ec- 90c8-f8468ec2ccb7/Lastensuojelun+sijais-+ja+j%C3%A4lkihuollon+asiakastiedot.pdf Umbrella-työkirja. Lastensuojelun keskusliitto. ( Työkirjan painos on loppunut, mutta päivitettyä versiota työstetään Turun ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa. Julkaisusuunnitelman mukaan se on saatavilla loppukeväällä Turun ammattikorkeakoulun julkaisumyynnissä.) Työkirjaa saa lainaan Lapsitiedon keskuksesta osoitteesta http://www.lapsitieto.fi/?p=r&st=4&qtype=all&q=umbrella-ty%f6kirja&qlang= 26