HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1
HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan kuolema Toimeentulo eläkeiässä 2
HENKILÖRISKIEN TODENNÄKÖISYYS JA TALOUDELLISET SEURAUKSET pieni suuri Todennäköisyys Flunssa Työttömyys Hoivan tarve vanhuusiässä Vakava sairastuminen Riittämätön eläke Pysyvä työkyvyttömyys Huoltajan kuolema lieviä Seuraukset taloudellisesti vakavia 3
HENKILÖRISKEIHIN VOI VARAUTUA SEKÄ LAKISÄÄTEISESTI ETTÄ VAPAAEHTOISESTI Sosiaaliturva luo pohjan Asumisperusteinen turva Työntekoon perustuva turva Vapaaehtoinen varautuminen täydentää Henkilövakuutukset Säästäminen Vapaaehtoinen itse järjestettävä Työntekoon perustuva Asumisperusteinen 4
SUOMESSA NOJATAAN PITKÄLTI JULKISIIN HYVINVOINTIPALVELUIHIN Suomelle ominaista on erittäin suuri riippuvuus lakisääteisistä järjestelmistä Eläketurvan kustannuksista 96 % ja terveydenhuollon kustannuksista 73 % on lakisääteisten järjestelmien menoa. Ikääntyneiden hoiva on periaatteessa kokonaan yhteiskunnan vastuulla. 5
NUORENA JA VANHANA KULUTUS ON SUUREMPAA KUIN TULOT Lähde: Risto Vaittinen/ETK ja Reijo Vanne/TELA) Euroa/v 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 26 v 61 v 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100+ Ikä Ansiotulot Kokonaiskulutus Yksityinen kulutus Bruttoeläke 6
JULKINEN TALOUS ON VAIKEUKSISSA Vanhushuoltosuhteen muutos lisää erittäin voimakkaasti yhteiskunnan menoja ja vähentää tehdyn työn määrää. Kansainvälinen talouskriisi on velkaannuttanut valtiota entisestään ja se on heikentänyt elinkeinotoiminnan investointi-, työllistämis- ja tuloksentekomahdollisuuksia. Kunnat eivät tulevaisuudessa pysty vastaamaan täysimääräisesti palvelulupauksestaan eli esimerkiksi siitä ikäihmisten hoivasta, vaikka siihen on meillä totuttu. 7
JULKISTEN MENOJEN LISÄÄNTYMINEN JOHTUU VÄESTÖN IKÄÄNTYMISESTÄ (THL/HUJANEN 2008) 8
HAVAINTO Taloudellinen hyvinvointimme on lähes 10-kertaistunut 1950-luvun alkuun verrattuna. (Lähde: Olli Kangas/Kela) 9
PÄÄOSA SUOMALAISTEN VARALLISUUDESTA ON ASUNNOISSA 10
SUOMELLE OMINAISTA Asunto-omaisuuden (omassa vakituisessa käytössä olevat asunnot ja vapaa-ajan asunnot) sekä maaomaisuuden etenkin metsäomaisuuden suhteellisen suuri määrä. 79 %:lla eläkkeelle siirtyvistä on oma maksettu asunto. Joka viidennellä taloudella on vapaa-ajan asunto. Yli 800000 metsänomistajaa, joiden keski-ikä on yli 60 vuotta. 11
HAVAINTO YKSITYISTALOUKSISTA Vanhoilla on varat, nuorilla on velat. 12
HAVAINTO JULKISESTA TALOUDESTA Vanhoilla on palvelujen tarve, nuorilla on verotaakka. 13
IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMISEEN ON KOLME LÄHDETTÄ Kokonaiseläketurva - Vastuusta rahastoimatta yli 350 mrd. euroa Omat resurssit - terveys - toimintakyky - tukiverkosto - tulot ja varat Julkiset sote-palvelut - Vastuu kokonaan rahastoimatta 14
HYVINVOINNIN OMAN RAHOITUKSEN VAIHTOEHTOJA Tulorahoitus Etukäteissäästäminen Säästäminen perinteiseen tapaan pahan päivän tai vanhuuden varalle (vs. ns. mental accounting). Sidottu säästäminen ja vakuuttaminen (PS-tilit, yksilöllinen eläkevakuutus, työsuhteeseen perustuva lisäeläketurva). Omaisuuden realisointi (omassa käytössä oleva asunto, sijoitusasunto, metsävarallisuus, vapaa-ajan asunto). Omaisuuden hyödyntäminen käänteisellä asuntolainalla tai kertamaksuisella eläkevakuutuksella. Vapaaehtoinen hoivavakuutus. 15
JOHTOPÄÄTÖKSET Suomessa yhteiskunta on ottanut vastatakseen suuren osan kansalaisten hyvinvoinnista. Yhteiskunnan suorituskyky ei riitä julkisista palvelulupauksista vastaamiseen. Hyvinvointi rakennetaan työllä, jolloin oleellista on sen tuottavuus. Suuret julkiset palvelulupauksemme on peruttava, jos sosiaalinen mallimme sopeutetaan osaksi mahdollista yhtenäistä EU-mallia. Suomi on vaurastunut merkittävästi sotien jälkeen. Aineellinen elintasomme on 10-kertaistunut. Erityisesti monilla iäkkäillä on kertyneeseen omaisuuteen perustuvaa maksukykyä rahoittaa omia lisääntyviä hyvinvointitarpeitaan. 16
JOHTOPÄÄTÖKSET, JATKUU Suomalaiset ovat valmiita sekä korkean veroasteen säilyttämiseen kohtuullisten julkisten palveluiden turvaamiseksi että ottamaan lisää omaa vastuuta oman ja läheistensä hyvinvoinnin rahoittamisesta. Sukuun ja perheeseen liittyvät turvaverkot ovat harventuneet, mutta olemme oppimassa uusia yhteisöllisyyden malleja nopeasti urbanisoituneessa Suomessa. Yhteiskunnan vastuun ja kansalaisen oma vastuun raja on määriteltävä nykyistä paremmin Julkisen vastuun sisältö on kerrottava ja sille on osattava laskea hintalappu 17