RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013



Samankaltaiset tiedostot
ISSN Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh Hannu Ahola (tilastot) Puh Selvitys 1/2012.

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

Selvitys 2/2014. Asunnottomat

Selvitys 1/2015. Asunnottomat Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Asunto ensin -periaate

STEAn avustuksista. Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

AUNE tilannekatsaus K E VÄT S EMI N A A R I

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Valtion tuki asumiseen: vuokra-asuntojen rakentamisen tuotantotukimuodot (joskus myös hankinta)

Tietoa Aspa-säätiö tukiasunnoista. Kiinteistötoiminta Marsa Björkman 2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

NOSTOJA VÄLIRAPORTISTA

#Kotiin2026 Miten poistaa asunnottomuus kahdessa hallituskaudessa? Y-SÄÄTIÖN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ

PAAVO II Starttiseminaari

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (Paavo 2)

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä Jari Karppinen

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma PÄIVITYS

ALUSTAVIA tietoja PAAVO-ohjelman seurantakyselystä ja tulevia haasteita

Tietojen kerääminen, tallentaminen ja lähettäminen ARAan

Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki

Selvitys 1/2017. Asunnottomat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1

Asunnottomuus - Helsinki 2013

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat varhainen välittäminen, osallisuus ja asumisen tuki (AKU)

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille.

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Asunnottomat Helsinki 2014

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä

Selvitys 1/2013. Asunnottomat

VALTION JA ESPOON KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS ( ) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

ISSN Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh Hannu Ahola (tilastot) Puh Selvitys 4/2011.

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS ( ) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

Suomen asunnottomuusstrategia Kansainvälinen arvio

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

Kohtuuhintainen asuminen asumisköyhyyden ehkäisijänä. Maria Ohisalo, yhteiskunta3eteiden tohtori tutkija, Y-Sää3ö

Puolimatkan tilannekatsaus AUNE K E VÄT S EMI N A ARI

LIIKKUVA TUKI KÖÖPENHAMINASSA kokemuksia Tanskan asunnottomuusstrategiasta. Lars Benjaminsen

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

ASUNNOTTOMUUSTYÖTÄ 10 VUOTTA LAHDESSA

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta

Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET

ISSN Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh Selvitys 5/2010. Asunnottomat

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Hyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa Hankepäällikkö Heidi Lind

R I N N A L L A K U L K E M I S T A J A K O H T U U H I N T A I S I A K O T E J A

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Asunto ensin - koulutus Sari Timonen, AUNE Verkostokehittäjät, Y- Säätiö

Korjaava ja ennalta ehkäisevä asumissosiaalinen työ

Y-Säätiön toiminta ja asunnottomuus. Pieksämäen koulukunta Tutkija, YTT, Maria Ohisalo

Tietojen kerääminen, tallentaminen ja lähettäminen ARAan

Nimi ovessa -hanke Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Rikoksia tekevien asumisen erityispiirteet

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso

Olisinpa kotona! Vapautuvien asumisen tuen verkostotapaaminen. Espoo

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen

ASUNNOTTOMIEN ASUMISPALVELU

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Erityisryhmien asuminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2019

VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA

TuNe -ELÄMÄ VIREESEEN -HANKE-

Investointiavustukset erityisryhmille

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

Harri Lindqvist Helsinki

Transkriptio:

Periaatteita ja kriteerejä 1 (6) Asunnottomuuden ja erityisryhmän käsitteet RAY:n avustamien kohteiden asukasvalinnassa Taustaa Suomen hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, poistaa pitkäaikaisasunnottomuus sekä kehittää asumisen laatua. Asuntopolitiikalla edistetään kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, yhteiskunnan tarpeita, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. 1 Lisäksi sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan muun muassa, että: asunnottomien ja muiden erityisryhmien mahdollisuutta saada oma asunto parannetaan eri sektoreiden yhteistyöllä nuorten asunnottomuutta ja syrjäytymistä ehkäistään. Käsitteinä asunnottomuus, pitkäaikaisasunnottomuus sekä erityisryhmä ovat hyvin laajoja ja niiden sisällöt ja merkitykset vaihtelevat asiayhteydestä riippuen. Tämän asiakirjan tarkoituksena on täsmentää näiden kolmen käsitteen merkitystä ja sisältöä RAY:n sisällä ja yleisesti RAY:n avustustoiminnassa. Lisäksi asiakirjassa tuodaan esille yleistason periaatteet koskien asukasvalintaa RAY-rahoitteisissa tuetun asumisen kohteissa. RAY tukee asumisen edistämistä investointi-, projekti- ja toimintaavustuksin. RAY rahoittaa esimerkiksi kehitys- ja vaikeavammaisten asumisohjelmaa, jonka tavoitteena on mm. tuottaa kehitysvammaisten tarvitsemia asumisratkaisuja joko asumisyksiköissä tai yksittäisissä asunnoissa siten, että riittävä tuki asumiseen on saatavilla. Investointiavustusten lisäksi RAY tukee kehittämishankkeita ja muita toimintoja, joilla kehitetään esimerkiksi toimintamalleja laitoshoidosta siirtyvien tarpeisiin. RAY osallistuu mm. myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (PAAVO 2012-2015) toteutukseen aktiivisesti investointiavustuksin sekä toiminnallisilla avustuksilla mm. käynnistämis- ja kehittämishankkeilla. RAY osallistuu ohjelmaan avustamalla tukiasuntojen hankintoja sekä 1 RAY: AVUSTUSSTRATEGIAN 2012 2015 TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSI 2013

Periaatteita ja kriteerejä 2 (6) erilaisia kohdennettuja toimintoja ja kehittämishankkeita. Pääasiassa RAY:n avustamisen kohteena ovat asunnottomat yksinäiset henkilöt. Avustuksia kohdennetaan toimintoihin, joilla edistetään vapautuvien vankien integroimista takaisin normaaliin elämään, sosiaaliseen nuorisoasuntotuotantoon sekä nuorten asumistaitoja edistävään neuvontaan ja asumisen ohjaukseen. RAY on sitoutunut panostamaan ko. ohjelman toteuttamiseen vähintään noin 10 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi RAY tukee asumisen edistämistä useissa kohteissa, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ohjelmiin. Asunnottomuus ja pitkäaikaisasunnottomuus Asunnottomuus voi olla näkyvää tai näkymätöntä, hetkellistä tai pitkäaikaista. Usein asunnottomuudella viitataan kodittomuuteen. Näkyvimmillään asunnottomuus on ulkona asuvien, ilman kunnon suojaa olevien asunnottomuutta, näkymättömimmillään esimerkiksi nuoren vanhempiensa luona vastentahtoisesti asuvan asunnottomuutta. Asunnottomuuden taustalla olevia rakenteellisia syitä ovat esimerkiksi vuokra-asuntojen hintataso tai tarjolla olevien asuntojen koko, pitkät asuntojonot, sosiaalinen tai taloudellinen turvattomuus sekä joihinkin väestöryhmiin kohdistuva syrjintä. Sosiaalisia syitä asunnottomuudelle voivat olla esimerkiksi perhetausta, sosiaaliset verkostot sekä niiden puute. Pienituloisuus ja köyhyys altistavat puutteelliselle asumiselle sekä lisäävät asunnottomuutta. Vaikka asunnottomuus kytkeytyy erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin tai riskeihin, myös hyvätuloinen tai "menestyvä" ihminen voi joutua asunnottomaksi. Asunnottomuuteen voivat johtaa yksilötasolla esimerkiksi yleiset elämänhallinnan ongelmat, päihdeongelmat, psyykkiset ja fyysiset sairaudet, maksuvaikeudet ja velkaantuminen, vuokranantajan päätös myydä asunto, avio- tai avoerotilanne, muutto toiselle paikkakunnalle sekä vuokravelat. Pitkäaikaisasunnottomuudessa on kyse pitkittyneestä tai toistuvasta asunnottomuudesta, johon usein liittyy köyhyyden lisäksi vaikeita psykososiaalisia ongelmia kuten päihderiippuvuus ja mielenterveyden ongelmat, rikollisuus ja väkivalta. Pitkäaikaisasunnoton on henkilö, jonka

Periaatteita ja kriteerejä 3 (6) asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden mittaiseksi tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Ottaen huomioon hallitusohjelman linjaukset, asunnottomuuden ja pitkäaikaisasunnottomuuden käsitteitä on perusteltua tulkita laajasti RAY:n avustustoiminnassa. Lähtökohtana tulee olla asunnon tai asumiseen liittyvän tuen tarve. Asunnottomalle tulisi kyetä löytämään hänen elämäntilannettaan ja henkilökohtaisia tarpeitaan vastaava asunto. Asunnottomuutta tarkastellaan RAY:n avustustoiminnassa seuraavalla sivulla esitetyn yleiseurooppalaisen viitekehyksen mukaisesti. 2 Asunnottomuus voidaan jakaa viitekehyksen mukaisesti neljään perusmuotoon, jotka puolestaan jakautuvat 13 eri toiminnalliseen määritelmään. Lyhytaikainen majoittuminen määritellään alle vuoden mittaiseksi, pitkäaikainen yli vuoden kestäväksi. 2 Soveltaen: FEANTSA (Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö), ETHOS - yleiseurooppalaisen asunnottomuuden muodot. http://www.socca.fi/files/2060/ethos_fi.pdf

Periaatteita ja kriteerejä 4 (6) Katuasunnoton Toiminnallinen määritelmä Asuinolosuhteet Kuvaus 1 Kadulla nukkuvat 1.1 Julkisen tilat, taivasalla Kaduilla eläminen, ei asuintilaksi määriteltävää suojaa 2 Ensisuojissa yöpyvät 2.1 Ensisuoja Vailla vakituista asuinpaikkaa, yömajoissa ja ensisuojissa yöpyminen 3 Asumispalveluita käyttävät 3.1 Asuntola 3.2 Tilapäismajoitus Majoitus tarkoitettu tilapäiseksi 3.3 Tuettu tilapäinen asuminen 4 Turvakodeissa asuvat 4.1 Turvakodit Perheväkivallan takia tilapäisissä turvakodeissa asuvat 5 Maahanmuuttajien majoituksessa asuvat 5.1 Vastaanottokeskus Vastaanottokeskuksissa tai tilapäismajoituksessa maahanmuuttajan asemansa vuoksi asuvat Asunnottomuuden muodot Asunnoton Asunnottomuusuhan alainen Puutteelliset asuinolosuhteet 5.2 Siirtotyöläisten asuminen 6 Laitoksista vapautuvat 6.1 Rangaistuslaitos (vangit) Vapautuessa ei asuntoa tiedossa 7 Pitkäaikaista tukea saavat asunnottomat 8 Epävarmoissa asuinolosuhteissa elävät 6.2 Hoitolaitos (sis. psykiatriset hoitolaitokset, huumekuntoutuslaitokset yms.) Asunnon puutteen vuoksi laitoksissa viipyvät 6.3 Lastenkoti Täysi-ikäistyessä ei asuntoa tiedossa 7.1 Hoitokoti ikääntyneille asunnottomille 7.2 Tuettu asuminen entisille asunnottomille 8.1 Tilapäinen asuminen sukulaisten ja tuttavien luona Pitkäaikainen tuki entisille asunnottomille Normaali asunto, poikkeuksellinen olinpaikka asuntopulan vuoksi 8.2 Ei laillista (ali)vuokralaisasemaa Asunnossa majoittuminen laittomasti ja/tai ilman vuokrasopimusta 8.3 Laiton maankäyttö Maankäyttö ilman laillista oikeutta 9 Häätöuhan alla elävät 9.1 Lainmääräys pantu täytäntöön Häätömääräys pantu täytäntöön (vuokra-asunto) 9.2 Haltuun otettu (omistusasunto) Kiinnityksen haltijalla oikeus haltuunottoon 10 Väkivallan uhan alla elävät 10.1 Poliisille tehdyt ilmoitukset Poliisin tarjoama turvapaikka perheväkivallan uhrien turvallisuuden turvaamiseksi 11 Tilapäisissä tai epätyypillisissä 11.1 Asuntoauto, -vaunu tms. Ei tarkoitettu vakituiseksi asunnoksi rakennuksissa asuvat 11.2 Epätyypillinen asuntorakennus Hätävaraksi tehty suoja, maja tai hökkeli 12 Asumiskelvottomissa rakennuksissa majoittuvat 11.3 Tilapäiset rakenteet Puolivakituiseksi rakennettu maja 12.1 Asumiseen soveltumaton rakennus Kansallisen lainsäädännön mukaan asuntokelvottomaksi luokiteltava rakennus 13 Äärimmäinen tilanahtaus 13.1 Korkein kansallinen tilanpuutteen muoto Ei täytä lainsäädännön tai kansallisten standardien neliömääriä tai niihin sopimaton asunnon käyttötapa

Periaatteita ja kriteerejä 5 (6) Erityisryhmä RAY tukee asumisen edistämistä mm. osana edellä mainittuja ohjelmia (PAAVO ja Kehitys- ja vaikeavammaisten asumisohjelma). Tuki kohdentuu erityisryhmien asumisen tukemiseen. Erityisryhmillä tarkoitetaan: Asunnottomia ja pitkäaikaisasunnottomia Henkilöitä, joilla on puutteelliset asumisvalmiudet kuten Kehitysvammaisia ja vaikeasti vammaisia henkilöitä Mielenterveyskuntoutujia Päihdehuoltopalveluiden käyttäjiä Erityistä tukea tarvitsevia nuoria Henkilöitä, jotka sairauden, vamman tai vian takia tarvitsevat esteettömän asunnon Vapautuvia vankeja Ylivelkaantuneita Asukasvalintaa koskevat yleistason periaatteet RAY avustaa tukiasuntojen hankintaan, rakentamiseen tai korjaukseen sekä tuettuun asumiseen liittyviä kohteita. Asukasvalintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota näissä kohteissa. RAY:n tukemat asunnot on tarkoitettu erityisryhmille. RAY edellyttää, että vuodesta 2014 lähtien: Asuntoihin valittavat uudet asukkaat ovat edellä kuvattujen erityisryhmien edustajia. Asukasvalinta perustuu asuntohakemukseen ja siitä tehtyyn päätökseen, jotka molemmat tulee dokumentoida ja säilyttää vuokrasopimuksen voimassaoloajan, ja kuitenkin vähintään viisi vuotta asukasvalinnan hyväksymisestä, jos vuokrasuhde on tätä lyhyempi. Ensisijaisena asukasvalinnan kriteerinä kaikissa kohteissa tulee olla todettu asunnon tarve. Tällöin tulee huomioida asuntoa hakevan henkilön sosiaaliset, terveydelliset tai fyysiset ja/tai taloudelliset tekijät. Asunnon hakijan tilannetta tulee tarkastella kokonaisuutena. Myös asunnon tarpeen

Periaatteita ja kriteerejä 6 (6) kiireellisyys tulee huomioida sekä aika, jonka ihmiset ovat olleet asunnottomina. Peruslähtökohta on, että jokaisella avustuskohteella on määritelty selkeät kriteerit asukasvalinnalle. Tämä luo edellytykset asuntojen hakijoiden yhdenvertaiselle kohtelulle. Mikäli RAY-avusteisissa kohteissa asukasvalinta ulkoistetaan tai asunto vuokrataan eteenpäin esimerkiksi kunnalle, tulee siitä tehdä kirjallinen sopimus osapuolten kesken. Sopimuksessa tulee määritellä mm. asukasvalinnan kriteerit ja kuka tai mikä taho tai tahot tekevät asukasvalinnan. Sopimuksella on turvattava myös se, että avustuksen käyttäjä tuntee raha-automaattiavustuksista annetun lain ehdot ja rajoitteet. Lisäksi tulee varmistaa, että RAY-avustusta saavalla taholla on ajantasaiset tiedot henkilöistä, jotka asuvat kohteissa.