Harkittua omistajuutta infraan ja toimitiloihin



Samankaltaiset tiedostot
Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko?

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

HARKO-projektikokonaisuus

Harkittua omistajuutta kuntatekniikkaan, kyselyn tuloksia

Harkittua omistajuutta toimitiloihin Harko-toimitilaprojekti

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Yhteinen jätehuoltomme - vastuut ja yhteistyö

Kehto-foorumi kuntien teknisten palvelujen kehittäjänä

Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen HARKO vesihuolto hankkeen tuotokset

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TILAOMAISUUDEN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN - eväitä omistamiseen, hallintaan, sisäilmaasioiden hoitoon, palveluiden parantamiseen ja talouteen

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta klo Aija Tuimala, Taina Ketola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto Harri Juhola

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto

KEHTO-foorumin hankkeet

Ajankohtaiskatsaus kuntainfran hoidon ja korjauksen hankkeisiin

Yhteinen jätehuoltomme vastuut ja konserniyhteistyö

Kuntaliitto ja FCG kuntien asialla

Ajankohtaiskatsaus kuntainfran hankkeisiin

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

Kuntaliiton ajankohtaiset. Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Yhtiöittämisvaihtoehdot tukipalveluissa eri mallien hyödyt ja haasteet

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT JOENSUU Kuntatekniikan kehittäminen haltuun: KUPERA:sta KEHTO:on. Kari Ström Jyväskylän kaupunki

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI , Oulu

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

Kuntien yritysilmasto Jyväskylän seutukunta

Tuotantotoimintojen yhtiöittäminen strategisena valintana- case Turku

Kuntien yritysilmasto Kuopion seutukunta

KUVE KUVE Tulokset vuoden 2015 Katujen ja Viheralueiden ylläpidosta loppuseminaari Rapal Oy.

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli asukkaan kaupungit

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Kuntien yritysilmasto Lappeenrannan seutukunta

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu Executive-raportti LAPPEENRANTA

Mitä palvelukeskukset tekevät?

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo

Kuntien yritysilmasto Oulun seutukunta

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen

Kuntaliiton ajankohtaiskatsaus

Kuntien yritysilmasto Vaasan seutukunta

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY Jyrki Paavilainen

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä Toimitusjohtaja Kari Pessi

AJANKOHTAISTA TOIMITILOISTA: - SISÄILMAONGELMIA JA KORJAUSVELKAA

Kuntien hankintojen kipupisteet ja miten niihin löytyy ratkaisu

TUKEFIN hankekatsaus Tuottavuutta ja vaikuttavuutta edistävien suositusten antaminen hankintoihin Tuulia Innala Kehittämisinsinööri

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina klo 9: paikka osoite

MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop

Valmistaudu maakuntauudistukseen: digitaalinen toimintaprosessi ja valinnanvapausmalli

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon,

Huomispäivän kuntatekniikka Haasteita ja ratkaisuja. Pekka Malinen INFRA 13 Helsinki

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016

Kuntien yritysilmasto Kotkan-Haminan seutukunta

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Kuntien yritysilmasto Lahden seutukunta

1043/ /12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunnan tilapalvelut ja Maakuntien Tilakeskus Oy; Lähtökohdat ja valmistelun tilanne

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

Kuntaliitto Kommunförbundet

Kuntien yritysilmasto Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto Turun seutukunta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Metropolitutkimusseminaari Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Keskusten elinvoimaluvut 2018

Kuntien yritysilmasto Helsinki Asiantuntija Jari Huovinen

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus

Tekniset tukitoiminnot ovat tällä hetkellä seuraavalla tavalla hajanaiset:

TARVESELVITYS. xx.xx.20xx Sivu 1/5. Tilaaja: Rovaniemen kaupunki Hallituskatu Rovaniemi. Hanke: Runko / ohje TARVESELVITYS

Valtion riski vs. asukkaan koti

Arvioinnin tuloksia: Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n omistajaohjaus

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.

Keskusten elinvoimaluvut 2018

Henrik Rainio

Keskusten elinvoimaluvut 2018

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

Kuntaliiton rooli ERA17 toimenpiteiden jalkauttamisessa. Asiantuntija Anu Kerkkänen, Kuntaliitto

Korjausvelan laskenta kuntainfrassa

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Transkriptio:

Harkittua omistajuutta infraan ja toimitiloihin Tuulia Innala, erityisasiantuntija Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntamarkkinat 9.9.2015

Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Projektiaika 2014 2015 Projekti koostuu neljästä osaprojektista ja osaprojekteja yhdistävästä nykytila- ja taustaselvityksestä: 1. Kuntatekniikka kuntastrategioissa - nykytila ja tarpeet 2. HARKO vesihuolto: Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen 3. HARKO jätehuolto: Yhteinen jätehuoltomme - vastuut ja konserniyhteistyö 4. HARKO toimitilat: Harkittua omistajuutta toimitiloihin 5. HARKO infra: Kuntainfran palveluiden tuotantotavat vaihtoehtojen edut ja haitat 2

Kuntatekniikka kuntastrategioissa Tarkastelussa mukana 60 kuntaa (20 suurinta, 10 000-50000 as., alle 10 000 as.) teknisen toimen omistajaohjauksen näkyvyys, merkitys ja toteutuminen kuntien strategiadokumenteissa Tekniikka esiintyy yleisten tavoitteiden, kuten viihtyisyyden, toimivuuden ja turvallisuuden lomassa tiedostettua näkymistä? Omistajaohjauksen rooli vähäinen erityisesti keskisuurissa ja pienissä kunnissa (ei konserniohjeissa/ ei konserniohjeita) Asuminen, toimitilat ja liikenne tekniikan osa-alueista näkyvimmin esillä Jäte- ja vesihuollon rooli hyvin pieni Yleiset alueet huomioitu suurissa kunnissa pieniä kattavammin Muita teemoja: Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen, täydennysrakentaminen Painopiste keskustojen kehittämisessä, mutta pienissä kunnissa tavoitteena myös keskustaajaman ulkopuolisten alueiden elinvoimaisuus Olemassa olevan infrastruktuurin ylläpito näkyi kohtalaisesti 3

HARKO infra: Kuntainfran palveluiden tuotantotavat vaihtoehtojen edut ja haitat

HARKO Infra Projektin rahoittajana KEHTO-foorumi Projekti toteutetaan konsultin ohjaamana opinnäytetyönä (WSP Finland Oy) Projektiaika 1/2015-10/2015.» Opinnäytetyön aktiiviaika oli 1/2015-5/2015» Alustavia tuloksia esitetty Kuntatekniikan päivillä 5/2015» Tuotoksia valmistellaan ja viimeistellään Tavoitetila:» kunnan infrapalveluja tuotetaan laadukkaasti erilaisilla kuntien valitsemilla toimintamalleilla, joiden perustana ovat kunnan omistajastrategiaan pohjautuvat toimialakohtaiset tai toimialat huomioon ottavat omistajaohjeet. 5

HARKO Infra Projekti kohdistunut lähinnä katujen ja yleisten alueiden palvelujen tuottamisen tapoihin ja niiden hyötyjen ja haittojen selvittämiseen.» esitellään käytössä olevia erilaisia tuotantotapoja ja ratkaisuja oma toiminta, oman toiminnan suhde ulkoistamiseen ulkoistamisen eri vaihtoehdot ja asteet alueurakoista kokonaisulkoistukseen toteutettujen case-tapausten arviointi (Varkaus, Inkoo, Askola, Turku)» Toteutettu pääosin haastattelemalla KEHTOkaupunkien ja Inkoon kunnan teknisiä johtajia/kaupungininsinöörejä 6

Haastatellut kunnat Otoskuntien yhteenlaskettu asukasluku kattoi n. 52 % Suomen kokonaisväestöstä. 7

Tavoitetuotokset Projektin tuotoksena syntyy infrapalvelujen tuotantotapoja koskevat raportit eli» ytimekäs, tiivis ja selkeä kuntainfran palvelujen tuotantotapoja ja niiden etuja haittoja koskeva opas päättäjille» kuntainfran palvelujen tuotantotapoja syvällisemmin kuvaava raportti viranhaltijoiden käyttöön» esitysmateriaalia koulutuksen ja jalkautuksen avuksi 8

9

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuntien kadunpidon investointien ja hallinnan (ylläpidon) suhde 2000 2005 2009 2014 2015 Rakentaminen ja saneerausinvestoinnit Infran hallinta (korjaus & hoito) Milj. Eur. 10

Katutuotannon toteuttamisen järjestämistapa Kunnan ja yksityisen yrityksen muodostama yritys Yksityinen yritys Valtio Kuntayhtymä Kunta, Isäntäkunta Kunta, Kunnan omistama yhtiö Kunta, Liikelaitos %/ painotettu Kunta, Virastomuotoinen N= 20 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Infran hallinta (ylläpito) Rakentaminen Rakennuttaminen Suunnittelu 11

Puistotuotannon toteuttamisen järjestämistapa Kunnan ja yksityisen yrityksen muodostama yritys Yksityinen yritys Valtio Kuntayhtymä Kunta, Isäntäkunta Kunta, Kunnan omistama yhtiö Kunta, Liikelaitos Kunta, Virastomuotoinen %/ painotettu 0 10 20 30 40 50 60 70 Infran hallinta (ylläpito) Rakentaminen Rakennuttaminen Suunnittelu N= 20 12

Organisoitumistapojen muutokset Mikä organisoitumismalli ollut ennen käytössä? Millä organisoitumismallilla toimitaan nyt? 13

Muutoksien tuomat säästöt ja laadun kehitys (alustavia tuloksia) Tuotantotapojen muutokset, kustannussäästöt Ylläpidossa säästetty n. 20 30 % (ostetaan enemmän ulkoa): markkinakilpailutus alentanut hintoja Keskimäärin 15 % säästö kilpailutetuista kohteista markkinatilanteen mukaan (virastosta kunnan omistamaan yhtiöön) Oman tuotannon kadunpidon neliöhinta arviolta -20 %. (tilaaja/tuottajamalli -> liikelaitos) Rakentamisen laadun kehitys Loppulaadussa ei ole ollut eroa (ostetaan enemmän ulkoa) Oman tuotannon osalta rakentamisprosessin laatu parantunut (tilaaja-tuottajamalli) Työmaiden läpimenoaika lyhentynyt, kun käyttöön otettu bonus/sanktiojärjestelmä (virastosta kunnan omistamaan yhtiöön) Päätoimiset urakoitsijat hoitavat asiat hyvin, pienempien kanssa ongelmia eikä ole takuita töistä (tilaaja/tuottajamalli virastomalli) Tarpeeton ylilaatu leikattu pois 14

Alustavia johtopäätöksiä Markkinat syntyvät tilaajien avauksista, ei tuottajien synnyttäminä (markkinoiden avaus) Ei ole järkeä yhtiöittää, jos 1 kunta on yhtiön ainoa tilaaja Investoitavat varat eivät kasva, pakko tehostaa toimintaa Infran hallinnan ja investointien suhde ei ole muuttunut, vaarana vanhojen rakenteiden rapistuminen Useassa kunnassa seuraavaa tehostamiskeinoa selvitetään» Poliittiset linjaukset eivät aina yhteneviä viranhaltijoiden ajatusten kanssa Pohdittava dilemma: Tuotetaanko sellaista laatua, mihin kunnalla on varaa vai tehdäänkö ylilaatua? Pohdittava: Miten suhtaudutaan omaan tuotantoon, mihin suuntaan halutaan palveluiden tuottamista kehittää?» Yhtiöittämällä, esim. yhteisyritys vai markkinoiden vahvalla avauksella?» Ajetaanko oman tuotanto alas? 15

HARKO toimitilat Projektin rahoittavat:» Kuntaliitto» Sosiaali- ja terveysministeriö» Turku, Tuusula, Imatra, Vaasa, Oulu, Lahti, Espoo, Rauma, Lappeenranta ja Rovaniemi Projektin toteuttaa FCG Konsultointi Oy Projektiaika 9/2014-10/2015 Tuotoksena opas toimitilojen omistajaohjauksen kehittämiseen 16

Lähtökohta Projektissa kantavana teemana on omistajaohjauksen toteutuminen ja sen kehittäminen kuntien toimitilahallinnossa ja siinä keskitytään neljään keskeisimpään osaalueeseen:» toimitilakannan strateginen kehittäminen» kuntien nykyisen toimitilakannan haltuunotto (määrä, arvo, kunto ja käyttötarve)» toimitilojen erilaiset omistus- ja hallintamuodot sekä investointien toteutusratkaisut» hankehallinto ja -ohjaus 17

Tavoitteet Kehittää kuntien toimitiloihin liittyvää omistajaohjausta ja toimintatapoja sekä lisätä ymmärrystä toimitilojen merkityksestä koko kuntataloudelle Selvittää ja koota yhteen kuntien hyvien käytänteiden avulla toimitilojen haltuunottoon, omistamiseen ja hallintaan, investointien toteuttamiseen ja strategiatyön kehittämiseen liittyviä näkökulmia Kuvata prosessi, jonka avulla kunnat voivat kehittää toimitilakantaansa kestävästi palveluverkko 18

Opasmateriaalin sisältöä Palveluverkkoselvityksen perusteiden kirjaaminen ja prosessimallin luominen Rakennusten valtakunnallisesti sovellettavissa olevan luokitusjärjestelmän periaatteiden kehittäminen Talous-, tuottavuus- ja elinkaarimittareiden arviointi ja sen selvittäminen, mitkä ovat toimitilahallinnon kannalta kuvaavimmat ja tärkeimmät Omistus- ja hallintamuotojen sekä investointien toteutusratkaisujen tunnistaminen, vertailu ja soveltuvuus Erilaisten tilahallinnon organisaatioiden vertailu ja arviointi Hankeohjeen laatiminen 19