ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016 Palvelurakenneanalyysi Raportti 29.05.2007
1. LÄHTÖKOHDAT Äänekoski sijaitsee Keski-Suomessa, valtakunnallisesti merkittävimmän liikenneväylän, valtatien 4 läheisyydessä, maakunnan keskuksen Jyväskylän pohjoispuolella. Jyväskylässä ja sen lähialueilla asuu lähes puolet maakunnan väestöstä. Jyväskylän väkiluku kasvaa ennusteiden mukaan hieman alle yksi prosenttia vuodessa, mutta Jyväskylän kehyskunnissa kasvu on nopeampaa. Äänekoski on osa kehittyvää kasvualuetta, joka ulottuu Jämsästä Jyväskylän kautta Äänekoskelle. Kasvualue on maakunnan väestön painopistealue, ja lisäksi tärkeä yritys- ja teollisuustoiminnan alue. Äänekoski on jo tällä hetkellä merkittävä työpaikkojen alue, sillä kunnan työpaikkaomavaraisuusaste on yli 100 %, ja alueen pendelöintitase on noin +500 henkilöä. Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten yhdistyttyä ollaan tilanteessa, jossa kaupungissa on kaksi kaupunkitason keskusta (Äänekoski ja Suolahti), yksi kuntakeskus (Sumiainen) ja yksi vanhan kirkonkylän keskus (Konginkangas). Lisäksi alueella on vahvoja kyliä, joissa on runsaasti väestöä, kohtuullisen hyvin toimivat palvelut sekä merkittäviä kulttuuri-, maisemaja ympäristöarvoja. Nämä tekijät luovat kylistä keskustaajamien ohella houkuttelevia asuinympäristöjä. Nykyisen kehityksen ja arvostusten perusteella Jyväskylän ja kaupungin lähialueiden asukkaiden voidaan olettaa olevan kiinnostuneita muuttamaan pois kaupunkikeskustoista väljemmille ja rauhallisemmille alueille, joissa peruspalvelut ovat kunnossa ja joista on hyvät liikenneyhteydet ympäristöön ja Jyväskylään. Äänekoski tarjoaa tällaisen vaihtoehdon. Äänekosken palvelutarjonnan kohdistamiseksi ja eri alueiden palvelujen turvaamiseksi on selvitetty tarvittavaa palveluverkkoa ja sen alueellista sijoittumista osana Äänekosken alueiden käytön strategiaa ja rakenneyleiskaavaprojektia. Tuloksena on palveluanalyysi, jossa kuvataan kaupungin tuleva palveluverkko sekä etsitään kehittämiskohteita ja uusia tapoja tuottaa palveluja. Palvelurakenneanalyysin ovat toteuttaneet AIRIX Ympäristö Oy:stä projektipäällikkö, FM Kimmo Vähäjylkkä ja suunnittelija, FM Johanna Lehto. 1.1 Menetelmät Palvelurakenteen ennakoinnin ja suunnittelun pohjana on käytetty Tilastokeskuksen väestöennusteita, talvella 2007 toteutetun pendelöintikyselyn tuloksia, kaupungin virkamiesjohdon linjauksia palvelujen järjestämisestä sekä rakenneyleiskaavan väestötavoitteita. Palvelurakenneanalyysi on toteutettu asiantuntija-arvioina perustuen saatuihin lähdetietoihin. Analyysin tuloksissa on kuitenkin tavoitteellisuutta, joka vaatii toteutuakseen rakenneyleiskaavan tavoitteiden toteutumista. 2. VÄESTÖ JA SEN ALUEELLINEN KEHITYS Palvelujen jakaantuminen on tärkeää kaupungin eri alueiden tasapuolisen kehittymisen kannalta. Palvelujen määrä ja tarjonta ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa kaupungin väestökeskittymien eli taajamien ja kylien sekä niitä ympäröivien alueiden väestörakenteeseen ja ennakoituun kehitykseen. Tässä työssä on väestötarkastelun pohjaksi otettu sekä olevat väestöennusteet (Tilastokeskus) että rakenneyleiskaavan tavoite, 1 000 uuden asukkaan lisäys vuoteen 2016 mennessä. 2.1 Väestön alueellinen sijoittuminen Väestömäärän kehittyminen eri alueilla on sidoksissa moneen tekijään. Yksi näistä on asuntojen ja tonttien saatavuus ja houkuttelevuus. Eri alueiden asunto- ja tonttikysyntä riippuu suoraan ihmisten asenteista, mielikuvista ja asumiseen liittyvistä toiveista. Tarjontaan
puolestaan vaikuttavat sijainti, alueen maanomistusolot, kaupungin tonttipolitiikka ja maan rakennettavuus (mm. kunnallistekniikan kannalta). Väestön määrän ja asumisen toteutumiseen vaikuttavat lisäksi mm. yleinen taloudellinen kehitys ja korkotaso. Äänekoskelle pendelöiville tehdyn kyselyn mukaan vetovoimaisimpia asuinalueita Äänekoskella ovat Äänekosken kaupunkikeskus, Hirvaskangas-Koivisto ja Sumiainen. Asuminen haja-asutusalueella kiinnostaa yleisesti ja kyläalueista erityisesti Hietama. Sen sijaan Suolahti ja Konginkangas eivät ole erityisen kiinnostavia asuinalueita. Alueella työssäkäyvien ihanneasuinpaikka on väljä, rauhallinen ja luonnonläheinen tontti vesistön äärellä, kaupunkimaisten palvelujen läheisyydessä. Alue, johon vastaaja m ieluiten m uuttaisi Äänekoskella Ä änekosken taajama Hirvaskangas- Sumiainen Muu haja-asutusalue Hietama Honkola Mämmenkylä Suolahden taajama Konginkangas 0 10 20 30 40 50 vastauksia, kpl, n=127 Äänekosken nykyinen väestömäärä sekä muutokset viimeisen viiden vuoden aikana ovat kaupungin eri alueilla hyvin erisuuntaisia. Väestönkasvu on ollut voimakkainta kaupungin eteläosissa ja valtatien 4 läheisyydessä. Kaupunkikeskustat ovat menettäneet väestöään ympäröivien, keskustan läheisten alueiden kasvattaessa asukasmääräänsä. Kyläalueilla väestö on kasvanut Honkolassa, Hietamassa, Koivistossa sekä Laajaranta-Liimattala - alueella. Väestö on vähentynyt voimakkaimmin entisen Suolahden kaupungin keskustan alueella. Myös pohjoinen Äänekoski ja Konginkankaan taajama ovat menettäneet väestöään, kuitenkin Suolahtea vähemmän. Tämän raportin liitteessä I on kuvattu alueellista väestökehitystä 15 vuoden jaksolla. Kehitys on ollut seuraavaa: Äänekosken keskustaajama kasvoi 1990-luvulla, mutta kasvu suuntautui 2000- luvulla taajaman liepeille ja kunnan eteläosan kyläalueille Suolahden taajama on menettänyt väestöään koko tarkastelujakson ajan, mutta väestön väheneminen on hidastunut Suolahden taajaman ulkopuolisilla (reuna-alueilla) on tapahtunut 2000-luvulla pientä kasvua Sumiaisissa väestön väheneminen on ollut pientä, ja 2000-luvulla on päästy lähes 0-tilanteeseen Väestönkasvu on painottunut Äänekosken eteläisimpiin osiin yhä selvemmin
2.2 Väestöennusteet Väestön alueellisella sijoittumisella ja ikärakenteen muutoksilla on keskeinen vaikutus palvelujen kysyntään. Lasten määrän kasvu tai pysyminen nykytasolla merkitsee päiväkoti- ja koulupalvelujen säilymistä. Vastaavasti vanhusten määrän nousu merkitsee kasvavaa terveys- ja muiden vanhustenhuollon palvelujen tarvetta. Tämän raportin lopussa on pohdittu vaihtoehtoisia tapoja tuottaa julkisia palveluja. Kaupallisia palveluja haetaan yhä enemmän palvelukeskittymistä kuten kauppakeskuksista ja super-marketeista. Lähipalvelujen toimintaedellytyksiin vaikuttaa ratkaisevasti niiden monipuolisuus ja asiakaskunnan laajuus. Hajaasutusalueella toimiva kaupallinen palvelu voi olla esimerkiksi sijoittunut matkailuyritykseen ja sen asiakaskuntaan kuuluu vakituisten asukkaiden lisäksi mökkiläisiä ja matkailijoita. Väestön ikärakenne ja sen myötä palvelujen kysyntä riippuu pitkälti siitä, mikä esitetyistä ikärakenne-ennusteista toteutuu. Kaikissa alla olevissa ennusteissa on oletuksena 1 000 asukkaan väestön lisäys nykyiseen. Mikäli Tilastokeskuksen ennusteen mukainen väestön ikärakenteen muutos toteutuu, tulee vanhusten määrä kasvamaan nykyisestä huomattavasti. Samanaikaisesti työikäisten osuus väestöstä vähentyy. Kaupungin tavoitteen mukaisessa ennusteessa sekä vanhusten ohella myös lasten suhteellinen osuus kasvaa kun kuntaan muuttaa uusia lapsiperheitä. Työikäisten suhteellinen osuus vähenee.
Äänekosken väestörakenne eri ennusteiden valossa 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 0 6 7 14 15 64 64 - Äänekosken väestö Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisen ikärakenteen toteutuessa Nykyisen mukainen ikärakennejakauma Tavoiteltava ikärakennejakauma Seuraavaan taulukkoon on arvioitu väestön jakaantuminen Äänekoskella 1 000 asukkaan väestönlisäyksen toteutuessa vuoteen 2016 mennessä. Väestönlisäys ei jakaannu tasaisesti alueelle, vaan valitussa rakennemallissa oletetaan, että väestön määrä lisääntyy Äänekosken ja Suolahden taajamissa ja taajamien läheisillä alueilla. Keskusta-alueet tiivistyvät ja niihin muuttaa mm. vanhuksia, jotka tarvitsevat lähipalveluja. Keskustojen läheisyyteen kaavoitetaan pientalovaltaisia alueita, joihin muuttaa pääasiassa lapsiperheitä. Hirvaskangas rakentuu merkittäväksi liikennepalvelu- ja työpaikka-alueeksi, ja kasvattaa myös läheisen Koiviston kylän väestöä. Kaupungin eteläosien haja-asutusalueen kylistä myös Honkola, Hietama ja Mämme houkuttelevat lapsiperheitä. Sumiainen voi kehittyä idyllisen ja luonnonläheisen asuinympäristönsä takia houkuttelevaksi asuinalueeksi, jossa on tarjolla persoonallisia asuinmahdollisuuksia. Konginkankaan väestön määrä säilyy ennallaan tai laskee hieman. Alue (aluejako 1.1.06) 2005 2016 Uusi Äänekoski yhteensä 20345 21200 Entinen Sumiainen yht. 1313 1350 Paadentaipale 825 800 Raikkous 183 150 Sumiainen 291 400 Muu 14 0 Entinen Suolahti yht. 5364 5500 Keskusta-alue 4513 4700 Reuna-alueet 822 800 Muu 29 0 Entinen Äänekoski yht. 13668 14350 Keskustan asemakaava-alue 9070 9500 Konginkangas 527 550 Asemakaavan lievealue 486 500 Haja-asutusalue 3490 3800 Muu 95 0
3 PALVELUJEN LUOKITUS Rakenneyleiskaavassa alueen keskustaajamat ja kylät on jaettu palveluluokkiin, joissa osoitetaan keskusten palvelutarjonta ja niiden alueellinen vaikuttavuus. Palvelujen luokitus on ohjeellinen ja tapauskohtaisesti tulee pohtia, millä tavalla palvelu alueella tarjotaan (kiinteänä palveluna, kuljetettavana palveluna, etäpalveluna) vai ohjataanko palvelua tarvitsevat suurempaan keskukseen. Äänekosken Rakenneyleiskaavassa 2016 on käytetty seuraavaa keskusten ja niiden sisältämien palvelujen luokittelutapaa: Kaupunkikeskuspari sisältävät kattavasti Äänekosken hallinnollisia ja kaupallisia palveluja sekä joitakin valtion ja maakuntahallinnon palveluja. Kaupunkikeskustojen kaupallinen palveluvarustus on monipuolinen, sisältäen useita erikoistavaraliikkeitä ja pienehköjä kauppakeskuksia. Kaupunkikeskustat ovat rakenteeltaan tiiviitä kokonaisuuksia, joissa välimatkat ovat lyhyitä. Ydinalueella voi sijaita kävelykeskusta. Palvelujen lomassa on kerrostalopainotteista kaupunkiasumista. Pysäköintitilat on sijoitettu ydinalueen ulkopuolelle ja rakenne on muutenkin kevyttä liikennettä suosivaa. Erilaisia kohtaamistiloja ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaatimia tiloja on runsaasti. Kaupunkikeskustoissa on myös viihdepalveluja ja nuorten suosimia palveluja. Kirkonkylän keskuksissa on muutamia kunnallisia ja muita julkisen hallinnon peruspalveluja. Kirkonkylien keskuksiin on keskitetty lähialueiden kylien terveydenhuolto-, sosiaali- ja koulupalvelut. Keskuksissa on myös päivittäistavarakauppa ja joitakin erikoisliikkeitä sekä ainakin osa-aikaisesti toimivia matkailupalveluja, jotka soveltuvat hyvin idylliseen kirkonkylämiljööseen. Keskusten yleisilme säilytetään perinteisen kirkonkylämäisenä, jossa yhden raitin varrelle ovat sijoittuneet merkittävimmät palvelut. Kirkonkylien läpi kulkee pääväylä ja kevyen liikenteen yhteydet. Kirkonkylistä on järjestetty hyvin toimivat joukkoliikenneyhteydet kaupunkikeskustoihin. Palvelukylien keskuksissa on kyläkoulu, joka on samalla kylän toiminnallinen keskus. Kylissä voi olla myös lähipalveluja, kuten terveydenhuollon palvelupiste ja jokin kaupallinen palvelu, esimerkiksi kioski. Osa palveluista kuljetetaan alueelle, esimerkiksi kirjastopalvelut. Palvelukylien keskukset ovat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisia kohteita, joten niihin kehittyy virkistys- ja vapaa-ajanpalveluja sekä paikallisille asukkaille että matkailijoille. Kylien ilmeeseen ja viihtyisyyteen kiinnitetään erityishuomiota. Palvelukyliltä on järjestetty joukkoliikenteen palveluja, esimerkiksi terveydenhuollon asiakkaille palvelulinja, joka kulkee tietyin väliajoin kaupungin keskustaan. Vanhat kyläkeskukset ovat asumisen alueita, jotka tukeutuvat palvelukyliin ja näin vahvistavat niiden asemaa. Vanhoissa kyläkeskuksissa voi sijaita yksittäisiä palveluja, kuten koulu tai kaupallinen palvelu. Osa palveluista tuodaan kyliin kuljetuspalveluina. Kyläkeskuksiin voi
syntyä matkailupalveluja, mutta ne ovat pääasiallisesti tärkeimpiä asumisen ja alkutuotannon alueita. Palvelurakennetta täydentävät matkailukohteet. Kohteet ovat olevia tai kehittyviä matkailualueita, jotka perustuvat luontokohteeseen, kulttuuriympäristöön, virkistysmahdollisuuksiin tai alueen historiaan. Matkailukohteissa toimii yleensä jokin kaupallinen palvelu joko ympärivuotisesti tai kausittain. Matkailukohteet parantavat kohteen lähellä asuvien pysyvien tai loma-asukkaiden palvelutarjontaa. Valtakunnallisen pääliikenneväylän varteen syntyviä kaupallisten palvelujen alueita, jotka palvelevat etupäässä ohikulkevaa liikennettä. Palvelut ovat pääosin matkailupalveluja, esimerkiksi tieinfoa, levähdysalueita ja polttoainejakelua. Liikennepalvelualueille tavoitellaan kuitenkin myös erikoisliikkeitä, pienimuotoista päivittäistavarakauppaa ja mahdollisesti muita yrityksiä. Liikennepalvelujen alueet lisäävät alueen peruspalvelujen tarjontaa, ja palvelevat asukkaita kaikkina vuorokaudenaikoina. 4 PALVELUJEN ALUEELLINEN RAKENNE Äänekoski ja Suolahti ovat alueen kaupunkikeskustojen alueita. Keskustaajamat ovat molemmat kaupunkikeskustoja, jotka palvelujen tuotannossa erikoistuvat. Äänekoskelle on hallinnon, asumisen ja erikoiskaupan keskus, jossa sijaitsevat mm: keskiasteen oppimiskeskus uuden Äänekosken keskushallinto suurimmat päivittäistavaraliikkeet ja/tai tavaratalot Äänekoskella on toimiva peruskouluverkosto, lukio ja ammattikoulu sekä oppimiskeskus (Poke). Äänekosken keskustan tulee olla kaupungin keskus ja kohtaamispaikka, jossa on kattavat ja monipuoliset kaupunkikeskustan palvelut (erikoiskauppa, viihdepalvelut). Äänekosken keskusta lievealueineen on tulevaisuudessa väestömäärältään kaupungin suurin keskittymä, joten kaupunkirakenteeseen tulee saada myös virkistys- ja vapaaajantoimintoja (esimerkiksi uimahalli, korkeatasoinen hotelli). Äänekosken keskustan yksi vahvuus on vesistön läheisyys, jota tulee korostaa rakentamisessa. Keskustan viihtyisyyttä sekä kevyenliikenteen väyliä ja joukkoliikenteen edellytyksiä tulee kehittää ja virkistysreitit rakentaa niin, että kaikilta asuinalueilta on helppo pääsy virkistysalueille ja rannoille. Suolahti on vahva teollisuuskaupunki, jossa sijaitsevat mm: kulttuurikeskus satamapalvelujen keskus Suolahden palvelut kohdennetaan taajaman väestölle, sillä Suolahti on Äänekosken keskustan jälkeen kaupungin toiseksi suurin asutuskeskittymä. Suolahdella sijaitsee Suolahtisali, joka on konserttien ja tapahtumien pitopaikka, kulttuurikeskus. Suolahdella on myös Sisä-Suomen sairaala, jonka palveluja kehitetään kattamaan koko kuntaa ja osittain myös naapurikuntia. Sairaalasta voidaan hoitaa myös kaupungin sosiaaliset palvelut. Uuden Ää-
nekosken satama- ja veneilypalvelut keskitetään Suolahden satamaan, josta kehittyy yksi alueen matkailukeskuksista. Sumiainen ja Konginkangas ovat alueen vanhoja kirkonkyliä, joihin keskitetään hajaasutusalueen asukkaita palvelevia toimintoja. Näissä vanhoissa kirkonkylissä tulee tarjota ainakin seuraavat palvelut: perusopetus päivähoito vanhusten palvelu terveyspalvelu (esim. neuvola) kauppapalvelu lähiliikuntapaikka joukko- ja asiointiliikenne (Äänekoskelle ja Suolahdelle) Kirkonkylissä tulee olla toimiva kunnallistekninen huolto, jotta alueelle muuttaminen olisi helppo ja houkutteleva vaihtoehto. Molemmissa kirkonkylissä on tällä hetkellä koulupalvelut, joiden yhteyteen on luontevaa tuoda terveys-, sosiaali- ja vanhustenhuollon palveluja. Vanhat kirkonkylät liitetään kaupunkikeskustoihin julkisilla kulkuneuvoilla ja palveluliikenteellä sekä virkistysreitistöin. Sumiainen on maisemaltaan ja kulttuuriympäristöltään erityinen, kiinnostava asumisympäristö, joka tarjoaa vanhaan kirkonkylään sovitettuja moderneja asuinmahdollisuuksia. Sumiaista kehitetään idyllisenä maalaiskirkonkylänä, jossa on merkittäviä maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Sumiaisiin voidaan olevan rakenteen pohjalle kehittää matkailupalveluja, jotka liittyvät veneilyyn, retkeilyreitistöihin, matkailureitteihin ja kulttuurihistoriaan. Konginkangas palvelee kaupungin pohjoisosien haja-asutusalueita, mm. Kalaniemen ja Räihän kyliä oman väestönsä lisäksi. Konginkankaalla lisätään yritystoimintaa, joka edellyttää hyvää sijaintia ja tehokkaita logistisia yhteyksiä. Konginkankaalta tarjotaan myös terveydenhuollon ja vanhusten palveluja. Uuden Äänekosken palvelukyliä ovat Hirvaskangas-Koivisto, Honkola ja Hietama. Näillä alueilla ylläpidetään tärkeimpiä peruspalveluja, joita ovat julkisista palveluista peruskoulu, vanhuspalvelu, terveyspalvelu, päivähuolto ja kunnallistekniikka (jätehuolto, vesihuolto). Palveluista osa voidaan tuottaa kuljetuspalveluina tai sähköisesti. Koulun ja/tai päiväkodin yhteydessä on lähiliikuntapaikkoja. Joukkoliikenne palvelukylien ja kaupunkikeskustojen välillä toimii myös kouluaikojen ulkopuolella ja liikenneväylät ovat hyvässä kunnossa. Palvelukylissä toimii jokin kaupallinen palvelu (esim. kioski tai liikennepalvelumyymälä). Hirvaskangas-Koivisto kehittyy pitkälti Hirvaskankaan liikennepalvelujen alueen turvin. Alueelle pyritään saamaan runsaasti yksityisen sektorin kaupallisia palveluita. Hirvaskangas on dynaaminen ja kasvava, ja sen lähituntumaan rakentuu uutta asutusta hyvien liikenneyhteyksien ja työpaikkojen ansiosta. Julkisten palveluiden toteuttaminen tulee tehdä yhteistyössä naapurikunnan Uuraisten kanssa. Hirvaskangas ja läheinen Koiviston kylä tulevat tarjoamaan erityyppisiä asumisen alueita sekä julkisista palveluista ainakin koulun, päivähoidon ja esiopetuksen palveluja. Honkola on kulttuurimaisemallisesti merkittävä perinteinen kylämiljöö hyvien liikenneyhteyksien varrella. Honkolan kehitys perustuu miellyttävään asumisympäristöön, joka houkuttelee uusia muuttajia. Honkolassa on kyläkoulu ja sinne on mahdollista rakentua virkistysja matkailupalveluja. Hietaman kylä on myös liikenteellisesti hyvällä paikalla, saavutettavissa sekä autoteitse että rautateitse. Hietama on kulttuurimaisemallisesti miellyttävä asumisen alue, jonka väestön-
lisäys tukeutuu kyläkouluun. Kylään on mahdollista kehittyä pieniä kaupallisia palveluita nykyisten ja uusien matkailupalvelujen lisäksi. Vanhat kyläkeskukset sijaitsevat haja-asutusalueella. Niissä on palveluita vain erityistapauksissa. Mämmen kylällä on koulu, joka pyritään säilyttämään. Kylät voivat säilyttää palvelujaan loma-asukkaiden palvelukysynnän tuella jo pienillä väestönlisäyksillä. 5 PALVELUJEN TUOTANTOTAPA Kunnalla on lain mukaan velvollisuus järjestää tietyt peruspalvelut asukkailleen. Palvelujen toteutustapa voi kuitenkin vaihdella. Kunta voi järjestää palvelut itse, tai ostaa ne yksityisiltä palvelun tuottajilta. Kuntien käyttämien ostopalvelujen määrä on kasvamassa mm. työvoimapulan ja lainmuutosten kautta. Ostopalvelut voivat parhaassa tapauksessa olla kustannuksia säästäviä ja joustavia toteutukseltaan. Äänekoskella ostopalveluin toteutettavia palveluja voisivat olla mm. kuljetettuina hoidetut terveyden- ja vanhustenhuollon palvelut kyliin, osa teknisistä ja muista kunnan tukipalveluista sekä lasten iltapäivä- ja harrastetoiminta. Kunta ei myöskään perinteisesti tuota matkailu- ja muita kaupallisia palveluja, vaikka voikin erilaisin tukitoimin edesauttaa niiden syntymistä. Palveluista osa voidaan hoitaa yhteisjärjestelyin tai kuljetuspalveluna. Lähipalveluina eli henkilökohtaiseen kontaktiin perustuvana palveluna on kuitenkin tuotettava koulupalvelut ja päivähoito, myös palvelukylissä. Henkilökohtaista kontaktia vaativat pääosin myös terveyspalvelut, mutta niitä voidaan tukea esimerkiksi etälääkärijärjestelyillä. Kyliin voidaan tuoda kuljetuspalveluna vanhustenpalveluja, erityisesti harvemmin käytettäviä erityispalveluja. Vanhusten palveluissa tulee kuitenkin muistaa henkilökohtaisen kontaktin merkitys. Hajaasutusalueilta keskuksiin järjestettyjä kuljetuspalveluja tarvitaan mm. erikoissairaanhoidossa. Muualta kaupungista tuleekin järjestää joukkoliikennepalveluja Äänekosken ja Suolahden keskuksiin kattavamman palvelutarjonnan äärelle säännöllisesti. Asuinympäristöjen lähellä tulee olla kunnan ylläpitämiä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Palvelu- ja muihin kyliin voidaan kehittää myös yhteispalveluita, jotka ovat yhdestä palvelupisteestä tarjottavia monipuolisia kaupallisia ja julkisia palveluita. Esimerkiksi koulun yhteydessä voi toimia terveydenhoitajan vastaanotto, joka tarjoaa vanhuspalveluja kylälle. Ostopalveluna voidaan toteuttaa esimerkiksi kioskin yhteydessä vanhusten ateriahuoltoa. Myös kuljetuspalvelut voidaan järjestää yhteispalveluina, jolloin esimerkiksi kirjastoauton mukana voi kiertää hammashoitaja jne. Erilaiset sähköiset palvelut tulevat yleistymään, vaikka tällä hetkellä käytettyjä sovelluksia on vielä aika vähän. Tällä hetkellä verkossa käytettyjä palveluita ovat esimerkiksi erilaiset lupa-asiat, kirjastopalvelut, etälääkäripalvelut ja kunnan tiedotus sekä osa päätöksenteosta. Julkisen sektorin sähköisten palvelujen käyttö tulee lisääntymään voimakkaasti sähköisen allekirjoituksen yleistyttyä. Sähköisten palvelujen käyttöönoton kynnystä voidaan madaltaa käytön opastuksella ja koulutuksella. Henkilökohtaisen kontaktin merkitys ei ole kuitenkaan vähentynyt, vaan palveluja käytetään rinnakkain sekä lähi- että etäpalveluina. Äänekoskella verkkojen kautta tarjottavina palveluina voidaan hoitaa esimerkiksi osa koulutuspalveluista (etäopetus), erilaisten lupa-asioiden hoitaminen, osa kirjastopalveluista ja jopa osa päätöksenteosta (etäkokoukset). Kyliin voidaan tarjota verkkojen kautta myös erilaisia turvapalveluja ja tilauspalveluja. Yhä suurempi osa työstä tullaan tekemään kotona ainakin osa-aikaisesti. Tämä edellyttää tehokkaita tietoliikenneverkkoja, tulevaisuudessa koko kunnan kattavia langattomia verkkoja. Viihtyisät kyläympäristöt tarjoavat sijoittumismahdollisuuksia mm. erilaisille callcentertyyppisille toimijoille. Näiden sijaintipaikalla ei periaatteessa ole merkitystä, koska palvelu hoidetaan sähköisesti tai puhelimitse. Tällaiset keskittymät tulisi kuitenkin sijoittaa lähelle vahvoja asumisen alueita, eli lähelle työvoimaa, jotta työmatkaliikenne ei kasvaisi.
LIITE I Väestö yhteensä Väestön muutos Alue (aluejako 1.1.06) 2005 2001 1991 1991 2001 2001 2005 1991 2005 Sumiainen 1313 1326 1414-88 -13-101 Paadentaipale 825 826 836-10 -1-11 Raikkous 183 194 254-60 -11-71 Sumiainen 291 293 306-13 -2-15 Muu 14 13 18-5 1-4 Suolahti 5364 5558 6167-609 -194-803 Keskusta-alue 4513 4755 5285-530 -242-772 Reuna-alueet 822 776 808-32 46 14 Muu 29 27 74-47 2-45 Äänekoski 13668 13659 13607 52 9 61 Keskustan asemakaava-alue 9070 9223 9091 132-153 -21 Konginkangas 527 568 565 3-41 -38 Keskustan asemakaavan lievealue 486 389 370 19 97 116 Haja-asutusalue 3490 3377 3373 4 113 117 Muu 95 102 208-106 -7-113