Kirjastot tulevaisuuden kunnassa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 1.12.2016 Johanna Selkee Erityisasiantuntija
Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen MAAKUNNAT Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus 2 VALTIO Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kvtehtävät Yleinen edunvalvonta
Mitä kunta tekee tulevaisuudessa? Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Taide- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Elinympäristön kehittäminen Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liikenne, joukkoliikenne, Tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Vesihuolto Jätehuolto Energiantuotanto ja -jakelu Rakennusvalvonta Asuntotoimi Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen Paikkakunnan vetovoimaisuus Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö, kotouttaminen Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Paikallinen yhteisöllisyys Viestintä ja vuorovaikutus Vaalit ja edustuksellinen demokratia Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet Asukkaiden omaehtoinen toiminta 3
Kuntien lukumäärä asukasluvun mukaan luokiteltuna Asukasluku Yli 50 000 20 20 001-50 000 35 1 0001-20 000 47 5 000-10 000 77 Alle 5 000 134 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Kuntien lukumäärä Kuntajako 1.1.2016 ja asukasluku 31.12.2014 4
Mielikuva tulevaisuuden kunnasta pääosin positiivinen Ihmisten ja palvelujen verkottuminen korostuu. Kunta nähdään yhteistyön, yhteisöllisyyden ja monimuotoisuuden mahdollistajana. Mieti kuntaa vuonna 2025. Mikä kuva sopii mielikuvaasi parhaiten? (n=1153) 5
Kunnissa korostuu tulevaisuudessa KUNTALAISTEN MIELESTÄ ASIANTUNTIJOIDEN MIELESTÄ 1. Lähipalvelut 2. Avoimuus ja tiedonkulku 3. Turvallisuus 4. Ennaltaehkäisy 5. Verkostot ja yhteistyö 6. Sähköiset palvelut 7. Uudenlainen johtaminen 8. Vaikuttamismahdollisuudet 9. Yhteisöllisyys 10. Tasavertaisuus 1. Ennaltaehkäisy 2. Avoimuus ja tiedonkulku 3. Uudenlainen johtaminen 4. Sähköiset palvelut 5. Verkostot ja yhteistyö 6. Yhteisöllisyys 7. Osaamisen hyödyntäminen 8. Tasavertaisuus 9. Liikunta ja kulttuuri 10. Ketteryys ja innovatiivisuus * Eroavaisuudet ryhmien kesken 6
Muutos etenee vaiheittain Esivalmistelu 2016 31.6.2017 Maakuntien väliaikaiset valmisteluelimet 1.7.2017 28.2.2018 Maakunnat ensimmäisten vaalien jälkeen 1.3. 31.12.2018 Kunnat toiminnassa 1.1.2019 Maakunnat toiminnassa 1.1.2019
8
Kuntien ja kuntayhtymien talous Arvio vuodelle 2016: Palkat 35 % Muut henk.- menot 11 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 6 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 %, noin 23 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Opetus- ja kulttuuritoimi 29 %, noin 13 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 16 %, noin 7 mrd. Rahoitus ym.6 % Verotulot 48 % Siitä: Kunnallisvero 41% Yhteisövero 3 % Kiinteistövero 4 % Valtionosuudet 19 % Toimintatulot 23 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 45,8 mrd. ja ulkoiset menot noin 45,7 mrd. 31.8.2016 Hahmotelma vuodesta 2019: (mukana sote-uudistus, perustoimeentulotuen siirto Kela:lle, kikysopimus) Palkat 35 % Muut henk.menot 9% Materiaalin ostot 7% Palvelujen ostot 12% Opetus- ja kulttuuritoimi 59 %, noin 14 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 47 % Siitä: Kunnallisvero 34 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % Valtionosuudet 12 % Avustukset 5% Muut tehtävät Toimintatulot Lainanhoito 11% 29 %, 26 % Investoinnit noin 7 mrd. Lainanotto 6 % 17 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Rahoitus ym.12 % Muut menot 4 % Muut tulot 7 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 23 mrd. Lähde: Kuntaliitto
10 Laskennallinen valtionosuus ja kunnan rahoitusosuus
Tulevaisuuden sivistyskunta Sivistys-, hyvinvointi-, elinvoima- ja demokratiarooli: Koulutuksen ja kulttuurin merkitys korostuu tulevaisuuden kunnassa Aluekehitys: Tulevaisuuden resurssit ja väestönkehitys eriytyvät Saatavuus ja saavutettavuus: Miten turvaamme palvelujen tasa-arvon kaikilla sivistystoimen osaalueilla? Miten kunta organisoituu? Miten kirjasto saa äänensä kuuluville? 12
Kirjaston toiminnan perustus LAIT KUNTA KIRJASTO TYÖYHTEISÖ Kansallinen lainsäädäntö + politiikkaohjelmat Kunta-/kaupunkistrategia Sivistystoimen strategia ja painopisteet Kirjastopalveluiden strategia ja painopisteet 13 Johanna Selkee
Yleinen kirjasto On hallinnollinen ja toiminnallinen kokonaisuus laki säätää kunnan kirjastolaitoksesta, ei yksittäisestä toimipisteestä. Kirjastolaitokseen voi kuulua kirjastoautoja, pää-, alue-, lähi- ja pienkirjastoja, koulukirjastoja, yhdistettyjä koulu- ja lähikirjastoja, laitoskirjastoja, lainausasemia, omatoimikirjastoja jne. Voidaan tarkoittaa kunnan, kuntayhtymän, kahden tai useamman kunnan yhteisesti ylläpitämää kirjastolaitosta. Yleisellä kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. 14 Johanna Selkee
Kirjastotoiminnan tavoitteena on edistää 1) väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin; 2) tiedon saatavuutta ja käyttöä; 3) lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa; 4) mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen; 5) aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. 15
Kirjasto on luotava jatkuvasti uudelleen Mitä on muutettava? Mitä on säilytettävä? Asenne, johtaminen ja työote - miten teemme työtä? Millä tavoin palvelemme asiakkaita? Mikä on suhde muihin kunnassa? Tietääkö ne meistä ja tiedänkö minä mitä muut tekevät? 16 Johanna Selkee
Kirjastopalvelut ovat käytetyimpiä kunnallisia palveluja Vuonna 2015 kahdella kolmesta kuntalaisesta (66%) oli omakohtaista käyttökokemusta ja edusti neljänneksi käytetyintä kunnallista palvelua 17
Tyytyväisyys kirjastopalveluihin sen mukaan onko omakohtaista käyttökokemusta ko. palvelusta. ARTTU2-kunnat 2015. (N=8876) Käyttänyt kirjastopalveluja 92 6 1 Ei käyttänyt kirjastopalveluja 34 8 1 57 18 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % hyvin hoidettu ei hyvin, ei huonosti hoidettu
Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. (Kuntalaki 1, 2 mom.) Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. (Kuntalaki 22 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet) 19 Johanna Selkee
Hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien asia kunnassa Viranhaltijat: Valmistellaan hyvinvointitietoon perustuva suunnitelma kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen painopistealueista, tavoitteista, toimenpiteistä, resursseista ja arviointimittareista. Päättäjät: Hyväksyvät kertomuksen, julkinen asiakirja. Tehdään osana talouden ja toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia (toiminnan vuosikello), osa kuntien ja kuntayhtymien strategiatyötä. Hallinnonalat: Miten kirjasto tunnistaa roolinsa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja tukee omalla toiminnallaan ao. tavoitteiden saavuttamista?» Kertomus ohjaa käytännön toiminnan suunnittelua sekä toteutuksen johtamista, ohjaamista ja arviointia.» Arviointitieto kytketään osaksi hyvinvointikertomusta. 20
Tehtäväkenttä laajentuu; vuoropuhelu Edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Monipuolisella kokoelmalla sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmien vuorovaikutusta ja kohtaamista edistävällä toiminnalla. 21 Johanna Selkee
Kirjasto on kansalaisia varten Asukkaiden kuuleminen, osallistuminen ja vaikuttaminen: ketä varten työtä tehdään Miten palveluja voidaan järjestää, kenen kanssa, missä tiloissa voidaanko kustannuksia jakaa? Jatkuvaa vuoropuhelua, jatkuvaa tyydyttävien ratkaisujen etsimistä. 22 Johanna Selkee
Suomi on järvien, metsien ja kuntien maa Kuntia koko maassa yhteensä 313 Manner-Suomessa 297 Asukasmäärän mukaan: MIN: Sottunga: 99 as. (Åland) / Luhanka: 760 as. (Manner-Suomi) MAX: Helsinki: 630 225 as. Maapinta-alan mukaan: Min: Kauniainen: 5,9 km2 (9 476 as) Max: Inari: 15 000 km2 (6 805 as) KDJ / M. Pekola-Sjöblom / 7.1.2016
Lähipalveluista päätetään kuntalaista lähellä Kuntatasolla päätetään paikallisten palvelutarpeiden ja olosuhteiden perusteella palveluverkosta hallinnosta henkilökunnan määrästä, ammattinimikkeistä, työtehtävistä palvelusisällöistä: painotukset rahoituksesta maksuista yhteistyöstä 24 Johanna Selkee
Erilaistuvissa palvelutarpeissa alueellinen toimijaverkosto tärkeässä roolissa Puolet suomalaisista asuu enintään 1,9 km:n etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. Enintään 3,5 km:n etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta asuu 75 prosenttia suomalaisista (Pepa 2015, aluehallintovirasto) 25
Saavutettavuus on arkisia asioita Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus on opas käytännön työhön, suunnitteluun, kehittämiseen ja itsearviointiin. Tunnistetaan ilmiöitä ja käyttäjäryhmiä saavutettavuuden toteutumiseksi. Jos toiminta edesauttaa toimintaesteisen asiointia kirjastossa, se on hyvä ja toimiva myös muille. 26 Johanna Selkee
The Four E s Rationales in Urban Cultural Policy Dorte Skot-Hansen (2005) EUROCULT21 Empowerment Identity Inclusion Cohesion Diversity Enlightenment Insight Knowledge Education Reflection Cultural Policies Of Cities Economic Impact Image Tourism Recruitment Job-creation Entertainment Leisure Play Fun Recreation (Timo Cantellia mukaillen) 27 Timo Cantell 30.1.2014
Kirjastojen vaikuttavuus perustelut toiminnalle (Timo Cantell & Anna Idström) Lukeminen ja elämässä menestyminen. Kirjastot julkisina tiloina kansalaisten olohuone. Hyötyvaikutukset start-up-yrityksille, luovuus ja innovatiivisuus. Inhimillinen ja yhteiskunnallinen hyötyvaikutus. Taloudellisia hyötyvaikutuksia: 1 sijoitettu euro tuottaa Digitalisaatio: internet on kirjaston kaveri. Tieto kehittämisen ja strategisen johtamisen välineenä. Kirjaston laajempi yhteiskunnallinen merkitys: Elinkeino- ja yhteiskuntapoliittiset mahdollisuudet (keskustakirjaston vaikuttavuusselvitys) 28 21.10.2015 Johanna Selkee
29 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto, p. 050 4359420, johanna.selkee@kuntaliitto.fi