TIIVISTELMÄ, OHJAAVAT PERIAATTEET & SISÄLLYSLUETTELO

[Texte] AC OIKEUSJÄRJESTELMÄN SAAVUTETTAVUUS KEHITYSVAMMAISILLA HENKILÖILLÄ TUTKIMUSRAPORTTI TIIVISTELMÄ, OHJAAVAT PERIAATTEET & SISÄLLYSLUETTELO Vertailu oikeusjärjestelmien saavutettavuudesta kehitysvammaisilla henkilöillä seuraavien maiden oikeusjärjestelmissä: 1 - Bulgaria - Irlanti - Ranska - Suomi - Unkari Toukokuu 2015

[Texte] AC OIKEUSJÄRJESTELMÄN SAAVUTETTAVUUS KEHITYSVAMMAISILLA HENKILÖILLÄ TUTKIMUSRAPORTTI Tiivistelmä Ihmisoikeuksiin perustuva käsitys vammaisuudesta tarkoittaa siirtymää toisten puolesta päättämisen paradigmasta malliin, joka perustuu tuettuun päätöksentekoon. 1 Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä (AJuPID) on projekti, jonka tavoitteena on tunnistaa, miten viidessä eurooppalaisessa valtiossa Bulgariassa, Irlannissa, Ranskassa, Suomessa ja Unkarissa on huolehdittu kehitysvammaisten ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä ja mahdollisuudesta oikeusjärjestelmän saavutettavuuteen. Erityistä huomiota kiinnitetään kehitysvammaisiin aikuisiin, jotka ovat holhouksen, kuten edunvalvojan tai muun holhousviranomaisen, alaisia. Tarkoitus on edistää siirtymistä tuettuun päätöksentekoon ja saavutettavaan oikeusjärjestelmään, jota YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää. Kunkin maan tämänhetkisistä laeista ja oikeuskäytännöistä annetaan yleiskuva ja niitä verrataan toisiinsa. Myös edunvalvojien, muiden tukihenkilöiden ja oikeuslaitosten henkilöstön asemaa eri maissa vertaillaan. Raportti tarjoaa vertailevan katsauksen siitä, millaisia esteitä oikeusjärjestelmän saavuttamisessa on eri maiden oikeusjärjestelmissä sekä Euroopan unionin (EU) tasolla. Raportissa korostetaankin sellaisia hyviä käytäntöjä, joiden katsotaan parantavan kehitysvammaisten aikuisten mukaan lukien niiden, jotka ovat tällä hetkellä holhouksen alaisia oikeustoimikelpoisuutta ja edistävän heidän pääsyään oikeusjärjestelmän piiriin yhdenvertaisesti muiden kanssa. 2 Käsillä oleva tutkimus on lopputulos kaikkien AJuPID-yhteistyökumppaneiden tekemästä aineistonkeruusta ja tutkimustyöstä. Päävastuu tutkimuksesta oli Vammaislain ja -politiikan keskuksella (Centre for Disability Law and Policy) irlantilaisessa NUI Galwayn yliopistossa sekä belgialaisella KU Leuvenin yliopistolla. Kaikkien maiden yhteistyökumppanit osallistuivat aineiston keräämiseen (Hand in Hand Foundation Unkarissa, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Suomessa, FEGAPEI Ranskassa, NFVB Irlannissa, Foundation NET Bulgariassa sekä vammaispalveluiden tuottajien eurooppalainen kattojärjestö EASPD). Kansallisia selvityksiä ja EU-tason toimia vertailemalla raportissa pyritään täyttämään alan kirjallisuudessa oleva tietovaje siitä, kuinka kehitysvammaisten henkilöiden täysi oikeustoimikelpoisuus ja pääsy oikeusjärjestelmän piiriin voidaan toteuttaa. 1 Committee on the Rights of Persons with Disabilities, General Comment No. 1 Article 12: Equal Recognition Before the Law, Paragraph 34, UN Doc. No. CRPD/C/GC/1, adopted at the 11 th Session (April 2014) para. 3. Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea, yleiskommentti 1, artikla 12: Yhdenvertaisuus lain edessä, kappale 34. YK:n asiakirjanumero CRPD/C/GC/1, hyväksytty 11. istunnossa (huhtikuu 2014) kappale 3.

[Texte] AC OIKEUSJÄRJESTELMÄN SAAVUTETTAVUUS KEHITYSVAMMAISILLA HENKILÖILLÄ TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimuksen rakenne Raportissa tarkastellaan EU:n alueellista toimintaa kussakin viidessä kumppanimaassa lainsäädännöistä ja oikeuskäytännöistä tehtyjä selvityksiä vasten. Nämä selvitykset sisältävät myös tietoa mahdollisista käynnissä olevista lakiuudistuksista, jotka koskevat (täyttä tai osittaista) holhouksenalaisuutta. Erityisesti on viitattu oleellisiin oikeudenkäynteihin (esim. edunvalvonnan määräaikaistarkistus, edunvalvonnan kumoaminen, omaisuuskysymykset sekä mahdollisuus valita, missä ja kenen kanssa asuu) aina kun mahdollista. Tähän sisältyy: a) lait, politiikkatoimet ja käytännöt, jotka koskevat kehitysvammaisten henkilöiden oikeutta saada oikeusapua ja antaa itse ohjeita oikeusedustajalleen b) kehitysvammaisten henkilöiden oikeudellinen asema käynnistää oikeus- tai tuomioistuinkäsittely (sekä siviili- että hallinto-oikeudessa) tai heidän oikeutensa valittaa ja kyseenalaistaa päätöksentekotahot, mukaan lukien sovittelu- ja välimiesmenettelyt, sekä oikeus turvautua viimesijaisiin valitusmenettelyihin, mukaan lukien oikeusasiamiehen toimistoon c) oikeusmenettelyt tai oikeusturvajärjestelmän käytännöt, jotka edellyttävät tuomareita henkilökohtaisesti tapaamaan kehitysvammaiset henkilöt, joita oikeustapaus koskee, sekä tähän prosessiin kohdistettu säätely d) todistusaineistoa ja oikeuskäsittelyä koskevat säännöt, jotka mahdollistavat kehitysvammaisten henkilöiden suoran todistamisen oikeudessa sekä kaikki mahdollinen säätely tai tiedossa olevat tapaukset, joissa on käytetty tulkkia tai muuta kommunikaatioapua kuten puhetta tukevaa tai korvaavaa kommunikaatiota, tuettua kommunikaatiota tai kokonaisvaltaista kommunikaatiota (total communication) e) menettelyn mukauttaminen siten, että kehitysvammaiset henkilöt pystyvät osallistumaan oikeuskäsittelyihin mukaan lukien oikeussalien ja -käsittelyiden suunnittelu sekä todistaminen videon välityksellä. 3 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea edellyttää siirtymistä päätöksenteossa toisen puolesta päättämisestä tuettuun päätöksentekoon. 2 Tutkijat olivatkin kiinnostuneita siitä, millaisia mahdollisuuksia on haastaa edunvalvontajärjestelyt, sillä edunvalvonnan alaisuus merkitsee sitä, että päätöksiä tehdään toisen puolesta. Näin ollen huomiota kiinnitettiin erityisesti: 2 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea, Yhteenveto ja huomiot (englanniksi) http://tbinternet.ohchr.org/_layouts/treatybodyexternal/tbsearch.aspx?lang=en&treatyid=4&doctypeid=5 Viitattu 23.6.2014

[Texte] AC OIKEUSJÄRJESTELMÄN SAAVUTETTAVUUS KEHITYSVAMMAISILLA HENKILÖILLÄ TUTKIMUSRAPORTTI a) menettelyihin, joilla voidaan haastaa edunvalvojan osoittaminen, edunvalvojien tekemät yksittäiset päätökset sekä mahdollisuudet arvioida edunvalvojaa tai luopua edunvalvojasta b) edunvalvonnan vähemmän rajoittaviin vaihtoehtoihin, joilla voidaan tukea yksilöiden oikeustoimikelpoisuutta (tätä oikeutta loukkaamatta) c) aineistoon lukuisista tapauksista, joissa yksilöt ovat joko menestyksekkäästi tai tuloksetta kyseenalaistaneet edunvalvojan nimeämisen ovat luopuneet edunvalvonnasta (verrattuna tapauksiin, joissa tämä ei ole onnistunut) ovat saaneet oikeustoimikelpoisuutensa palautettua (verrattuna tapauksiin, joissa tämä ei ole onnistunut) Johtopäätökset ja suositukset Tutkimuksessa korostui se, että holhoustoimilainsäädännön sisällöllä ja toimintakäytännöillä on suuri merkitys sille, kuinka saavutettava oikeusjärjestelmä on kehitysvammaisille aikuisille. Tutkimuksen kohteena olleet viisi maata eroavat toisistaan edunvalvontaa koskevien järjestelmien ja oikeustoimikelpoisuuden käyttämisen ja oikeusjärjestelmän saavutettavuuden osalta. Eri maissa on vaikeuksia siirtyä holhous- ja edunvalvontajärjestelmistä YK:n yleissopimuksen mukaiseen tuetun päätöksenteon järjestelmään. Myös ne maat, joiden lainsäädäntö ja toimintakäytännöt ovat edistyksellisempiä, ovat olleet varovaisia kehittämään tuetun päätöksenteon lainsäädäntöä perinteisen holhouslainsäädännön tilalle. Yksittäinen tärkein havainto on, että YK:n vammaisten oikeuksien sopimus ei vielä toteudu käytännössä. Kehitysvammaiset aikuiset eivät ole vielä täysin oikeustoimikelpoisia ja yhdenvertaisia lain edessä. Kehitysvammaisten aikuisten oikeudet eivät toteudu niin kauan, kun lainsäädäntö tukee muiden oikeutta tehdä päätöksiä heidän puolestaan. 4 Näin ollen raportissa annetaan suosituksia, joista tiivistelmä alla. 1. Eri maiden tulee harkita korvaavansa edunvalvontajärjestelmän, toimintakyvyn arvioinnin ja puolesta päättämisen tuetun päätöksenteon mallilla. Tähän voi kuulua: a. lakiuudistuksen tekeminen, jolla korvataan toimintakyvyn arviointi toimenpiteillä, joilla tuetaan oikeustoimikelpoisuuden harjoittamista

[Texte] AC OIKEUSJÄRJESTELMÄN SAAVUTETTAVUUS KEHITYSVAMMAISILLA HENKILÖILLÄ TUTKIMUSRAPORTTI b. tahdon ja mieltymysten priorisointi yksilön edun mukaisen toimimisen tai puolesta päättämisen sijaan c. tuetun päätöksenteon kehittäminen toimintaperiaatteiden ja käytännön tasolla hyödyntämällä jatkuvasti lisääntyviä kansainvälisiä hyviä käytäntöjä d. selkeän tiedon ja resurssien tarjoaminen henkilöiden tueksi, jotta he voivat haastaa edunvalvontapäätökset ja järjestää vaihtoehtoisia tukitoimia, jotka eivät rajoita oikeustoimikelpoisuutta. 2. Hallitusten tulee harkita pysyviä mekanismeja, jotka edistävät kehitysvammaisten henkilöiden oikeusjärjestelmän saavutettavuutta. Tähän voi kuulua: a. yksittäisten oikeusjärjestelmän saavutettavuuden esteiden auditointi, esimerkiksi kohtuullisten puheen ja kielen mukautusten puuttuminen kehitysvammaisilta henkilöitä oikeuskäsittelyissä; b. tiedon kerääminen niistä tuen muodoista, joita vammaiset henkilöt pyytävät tai käyttävät oikeuskäsittelyissä; c. oikeuskäsittelyjen oikeussaleista hallinnollisiin kuulemisiin ja raportointijärjestelmiin yleisen saavutettavuuden takaaminen vammaisille henkilöille; d. lainsäädännön uudistaminen siten, että mukautusten epäämistä pidetään syrjintänä vammaisuuden perusteella. 5 Lopuksi on tärkeää korostaa, että edunvalvojia, huoltajia ja tukihenkilöitä pidetään usein kehitysvammaisia aikuisia tukevina, voimaannuttavina ja mahdollistavina henkilöinä. Kuitenkin YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean tulkinnan mukaan kattava edunvalvojien (ja heitä vastaavien päätöksentekijöiden) nimeämisen järjestelmä loukkaa kehitysvammaisten henkilöiden oikeutta yhdenvertaisuuteen lain edessä. On myös paljon todisteita siitä, että käytännössä edunvalvontaoikeuden myöntäminen luovuttaa edunvalvojille ongelmallisen paljon harkintavaltaa ohjata päämiestensä elämää, joiden puolesta he voivat laillisesti tehdä päätöksiä. 3 Siirtymävaiheessa tämä edunvalvonnan ristiriitainen luonne on yhä haaste kehitysvammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen, päätöksentekijöille, ammattilaisille ja kaikille muille, jotka haluavat edistää kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksia. Tämä raportti pyrkii tarjoamaan keinoja, joiden avulla näitä jännitteitä voidaan lievittää. 3 See generally, Mental Disability Advocacy Centre, Legal Capacity in Europe Legal Capacity in Europe: A Call to Action to Governments and to the EU, Author, October 2013 <mdac.info/sites/mdac.info/files/legal_capacity_in_europe.pdf> viewed 10 December 2014 Ks. myös (englanniksi): Mental Disability Advocacy Centre. Legal Capacity in Europe: A Call to Action to Governments and to the EU. Lokakuu 2013. Saatavissa: <mdac.info/sites/mdac.info/files/legal_capacity_in_europe.pdf>. Viitattu 10.12.2014.

[Texte] AC OIKEUSJÄRJESTELMÄN SAAVUTETTAVUUS KEHITYSVAMMAISILLA HENKILÖILLÄ TUTKIMUSRAPORTTI Liite III: Ohjaavien periaatteiden taulukko Tälle projektille olennaisimmat kansainväliset ihmisoikeudet ovat YK:n yleissopimuksen artiklat 12 (yhdenvertaisuus lain edessä) ja 13 (oikeusjärjestelmän saavutettavuus). Seuraavan sivun taulukkoon on kuvattu näiden artikloiden elementtien toteutuminen tarkastelluissa maissa. Taulukossa viitataan tämän raportin ohjaavissa periaatteissa määriteltyihin elementteihin. Periaatteiden avulla voidaan saada käsitys siitä, mitä nämä oikeudet käytännössä tarkoittavat ja helpottaa oikeuksien toteuttamista edistävien toimenpiteiden tunnistamista. Oikeuksilla tarkoitetaan nimenomaan kehitysvammaisten aikuisten oikeuksia. Taulukoissa esitetään suosituksia, jotka ovat hyvin yleisluontoisia, vaikka olemmekin pyrkineet viittaamaan yksittäisiin huolenaiheisiin tai erityisiin eri maiden lupaaviin käytäntöihin. Suositukset perustuvat tutkijoiden ja AJuPID-kumppaneiden asiantuntijaarvioihin. 6

AC OIKEUSTURVAN SAAVUTETTAVUUS KEHITYSVAMMAISILLA HENKILÖILLÄ RESEARCH REPORT_ES TUTKIMUSRAPORTTI_TIIVISTELMÄ Taulukko 1.1 Artiklojen 12 ja 13 elementit i yhdenvertainen oikeustoimikelpoisuus muiden kanssa ii oikeustoimikelpoisuus oikeusjärjestelmän saavutettavuudessa iii oikeustoimikelpoisuuden käyttämistä tukevien käytäntöjen saatavuus, ml. oikeus saavutettavaan oikeusjärjestelmään iv oikeuksia kunnioittavat tukitoimet v oikeusjärjestelmän tehokkaan saavutettavuuden turvaaminen vi - oikeusmenettelyssä tarvittavien, eri ikäryhmien tarpeet huomioivien mukauttamistoimien saatavuuden varmistaminen Suo mi Suositus Suomessa ollaan ottamassa käyttöön tuetun päätöksenteon toimenpiteitä nykyisellään olemassa olevien edunvalvonnan vaihtoehtojen rinnalle. Näihin pyrkimyksiin pitäisi sisältyä laaja kansallinen lainsäädäntö tuetusta päätöksenteosta ja tätä päämäärää tukevia toimenpiteitä. Kehitysvammaisten ihmisten oikeusjärjestelmän saavutettavuuden varmistamisessa ja yhdenvertaisuudessa lain edessä on yhä puutteita. Näin ollen suositamme seuraavaa: Oikeuslaitoksen henkilöstöä tulee kouluttaa kehitysvammaisten ihmisten tuen tarpeista ja ihmisoikeuksista. Oikeusmenettelyssä käytettäviä mukauttamistoimia, kuten videoyhteyden käyttöä, tulee vahvistaa. Bul gar ia Suositus Bulgariassa on alueellisella tasolla edistytty huomattavasti käynnistämällä tuetun päätöksenteon pilottihankkeita. Tämä aktiivinen toimenpide YK:n yleissopimuksen 12 artiklan edellytysten toteuttamiseksi on Euroopassa ainutlaatuinen ja sitä pitäisi käyttää lähtökohtana samanlaisille laeille, toimintaperiaatteille ja käytännöille kaikkialla Euroopassa. Bulgarian lainsäädännössä on yhä puutteita, mitä tulee kehitysvammaisten aikuisten oikeusjärjestelmän saavutettavuuteen. Maassa on lukuisia huolenaiheita, mutta suurimman tarpeen perusteella suositamme seuraavaa: oikeuslaitoshenkilöstön kouluttaminen ja välimiesten käyttäminen on aloitettava, ja lainsäädännössä on luovuttava kehitysvammaisiin ihmisiin viittaavasta alentavasta ja vanhentuneesta kielestä. Irla nti Suositus Lakialoite avustetusta päätöksenteosta vuonna 2013 on lupaava esimerkki pyrkimyksistä ottaa käyttöön tuettu päätöksenteko sekä kehitysvammaisten (ja yleensä vammaisten) henkilöiden yhdenvertaisuus lain edessä. Sitä pitäisi käyttää esimerkkinä edistyksellisestä laista, joka mahdollistaa oikeusturvan saavutettavuuden kehitysvammaisilla henkilöillä. Lakialoitteessa on kuitenkin käytetty syrjivää määritelmää henkisen toimintakyvyn arvioinnista, josta olisi syytä siirtää huomio yksilön valintaan ja hänen omiin toiveisiinsa ja tahtoonsa. Lakialoitteen muuttamisen lisäksi suositellaan, että lait auditoidaan kattavasti oikeustoimikelpoisuuden ja oikeusjärjestelmän saavutettavuuden näkökulmista. 7 yhteistyökumppaneiden vastuulla eikä sen voida katsoa missään määrin heijastavan Euroopan komission näkemyksiä.

AC OIKEUSTURVAN SAAVUTETTAVUUS KEHITYSVAMMAISILLA HENKILÖILLÄ RESEARCH REPORT_ES TUTKIMUSRAPORTTI_TIIVISTELMÄ vii - oikeusmenettelyyn osallistumisen mahdollistaminen Viii - oikeuskäsittelyihin osallistumisen (suoraan ja välillisesti) mahdollistaminen ix - tiedonvälityksen ja kommunikaation saavutettavuudesta huolehtiminen x - oikeuslaitoshenkilöstön kouluttaminen heidän velvollisuudestaan kunnioittaa kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksia 8 yhteistyökumppaneiden vastuulla eikä sen voida katsoa missään määrin heijastavan Euroopan komission näkemyksiä.

AC OIKEUSTURVAN SAAVUTETTAVUUS KEHITYSVAMMAISILLA HENKILÖILLÄ RESEARCH REPORT_ES TUTKIMUSRAPORTTI_TIIVISTELMÄ Taulukko 1.2 Artiklojen 12 ja 13 elementit i yhdenvertainen oikeustoimikelpoisuus muiden kanssa ii oikeustoimikelpoisuus oikeusjärjestelmän saavutettavuudessa iii oikeustoimikelpoisuude n käyttämistä tukevien käytäntöjen saatavuus, ml. oikeus saavutettavaan oikeusjärjestelmään iv oikeuksia kunnioittavat tukitoimet v oikeusjärjestelmän tehokkaan saavutettavuuden turvaaminen vi - oikeusmenettelyssä tarvittavien, eri Ranska Suositukset Unkari Suositukset Ranskassa käytettävät perheneuvostot ovat uusi käytäntö, joilla on soveltamispotentiaalia muuallakin kehitysvammaisten aikuisten oikeustoimikelpoisuuden käytön tukemisessa ja oikeusjärjestelmän saavuttamisessa. Suosittelemme, että Ranska kehittää perheneuvostomalliaan, jossa tunnistetaan oikein kaikkien aikuisten kokema riippuvuus perheestään ja muista tukea antavista henkilöistä. Mallista on syytä poistaa henkisen toimintakyvyn arviointiin perustuva oikeustoimikelpoisuuden epääminen. Olemme huolissamme siitä, ettei Ranskassa olla ottamassa askelia kohti laaja-alaisen tuetun päätöksenteon lainsäädännön käyttöön ottoa, jota suosittelemme. Tähän voi kuulua tuetun päätöksenteon hyödyntäminen kehitysvammaisten ja muiden henkilöiden oikeudenkäynneissä (ei edunvalvojien). Suosittelemme myös tuomareiden ja tuomioistuinhenkilökunnan kouluttamista vammaisten oikeuksista sekä mukauttamistoimien käyttöön ottoa oikeuskäsittelyissä. Vaikka edunvalvojia koulutetaankin jo runsaasti, suosittelemme että muille tukea antaville henkilöille taataan koulutusta ja harjoitusta tässä roolissaan, mm. korostamalla päämiehen tahtoa ja valintoja. Unkari on ottanut käyttöön tuetun päätöksenteon käytäntöjä ja luonut roolin ammatillisille tukihenkilöille. Myös alustavia oikeudellisia lausuntoja kehitysvammaisten aikuisten tukemisesta oikeustoimikelpoisuutensa käyttämiseen ja oikeusjärjestelmän saavuttamiseen on annettu. Tästä huolimatta täysi tai osittainen edunvalvonnan alaisuus on Unkarissa aivan liian yleistä ja oikeusjärjestelmän saavuttamisessa on esteitä. Täysi edunvalvonnan alaisuus on lakkautettava välittömästi. Lisäksi, vaikka onkin j olemassa hyviä käytäntöjä tuetusta päätöksenteosta, on tarve toteuttaa tuetun päätöksenteon hankkeita ja kehittää niitä siten, että kehitysvammaisilla unkarilaisilla on mahdollisuus hyödyntää niitä. On myös varmistettava, että tuetun päätöksenteon tarjoaminen pidetään erillään edunvalvonnan alaisuudesta; nykyisellään tämä ero ei ole tukihenkilöille ja edunvalvojille tarpeeksi selvä. Oikeusjärjestelmän saavutettavuuden osalta suositellaan, että Unkari vahvistaa vammaisten aikuisten mahdollisuutta toimia itse todistajina. Kehitysvammaisilla aikuisilla on oltava oikeudellinen asema riippumatta heidän toimintakyvystään. 9 yhteistyökumppaneiden vastuulla eikä sen voida katsoa missään määrin heijastavan Euroopan komission näkemyksiä.

AC OIKEUSTURVAN SAAVUTETTAVUUS KEHITYSVAMMAISILLA HENKILÖILLÄ RESEARCH REPORT_ES TUTKIMUSRAPORTTI_TIIVISTELMÄ ikäryhmien tarpeet huomioivien mukauttamistoimien saatavuuden varmistaminen vii - oikeusmenettelyyn osallistumisen mahdollistaminen Viii - oikeuskäsittelyihin osallistumisen (suoraan ja välillisesti) mahdollistaminen ix - tiedonvälityksen ja kommunikaation saavutettavuudesta huolehtiminen x - oikeuslaitoshenkilöstön kouluttaminen heidän velvollisuudestaan kunnioittaa kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksia 10 yhteistyökumppaneiden vastuulla eikä sen voida katsoa missään määrin heijastavan Euroopan komission näkemyksiä.

AC OIKEUSTURVAN SAAVUTETTAVUUS KEHITYSVAMMAISILLA HENKILÖILLÄ TUTKIMUSRAPORTTI_TIIVISTELMÄ RESEARCH REPORT_ES Raportin sisältö Tiivistelmä 3 1. Johdanto 7 1.1 Yleiskatsaus 7 1.1 Tausta 8 1.2 Katsaus oleellisiin ihmisoikeusstandardeihin 11 1.3 Ohjaavat periaatteet 15 1.4 Metodologia 16 2. Oikeusjärjestelmien vertailevaa analyysia 20 2.1 Holhous ja sen vaihtoehdot 20 11 2.1.1 Oikeustoimikelpoisuuden rajoittaminen numeroina 20 2.1.2. Holhousjärjestelmät ja niiden vaikutukset kehitysvammaisten aikuisten päätöksentekomahdollisuuksiin 22 2.1.3. Järjestelmät, joissa kehitysvammaisten aikuisten oikeustoimikelpoisuutta ei teoriassa ole rajoitettu 26 2.1.4. Edunvalvojan osoittamisen tai päätösten kyseenalaistaminen ja edunvalvonnan arviointi/lakkauttaminen 37 2.2 Kehitysvammaiset aikuiset oikeusjärjestelmässä 43

AC OIKEUSTURVAN SAAVUTETTAVUUS KEHITYSVAMMAISILLA HENKILÖILLÄ TUTKIMUSRAPORTTI_TIIVISTELMÄ RESEARCH REPORT_ES 3. Edunvalvojien ja tukihenkilöiden kouluttaminen 63 4. Oikeuslaitosten virkamiesten kouluttaminen 66 5. Johtopäätökset 68 Liite I: Kirjallisuusluettelo lisäselvityksillä 71 Liite II: Sanasto 94 Liite III: Ohjaavien periaatteiden taulukko 97 Liite IV: Malli tietojen keräämiseen projektiin osallistuneissa maissa 101 12