22 4. KASVAVA NUORI URHEILIJA Ksvu j kehitys Jokinen nuori urheilij ksv j kehittyy omss thdissn. Nuoruusviheess urheilijn keho j ulkonäkö muuttuvt j myös jtuksiss, senteiss, rvoiss sekä mielipiteissä tphtuu muutoksi. Mielen toiminnot j kyvyt kehittyvät eri thti kuin keho, yleensä fyysinen kehitys edeltää tunne-elämän kypsymistä. Tietty kypsymättömyys kuuluu nuoruusikään oppiminen juuri kokeilemll j erehtymällä tekee nuoruudest luovn j jännittävän elämänviheen. Kypsymiskehitystä ei voi kiirehtiä ti hidst nuort vhingoittmtt, sen on hyvä nt edetä omss thdissn. Hrrstuksiss yhdessä tekeminen j oleminen sekä ikätovereiden j vlmentjien tuki ntvt kokemust ryhmään kuulumisest j yhteisöllisyydestä. Nuoren urheilijn ksvun j kehityksen myllerryksissä pysyvillä rjen toiminnoill j pikoill, kuten hrrstuksell, on merkitystä nuoren mielenterveydelle. Nuoruusviheess opitn älyllistä jttelu, syy-seurussuhteiden näkemistä, kokonisuuksien rkentmist j ristiriitojen rtkisu. Tähän nuori trvitsee tieto j kokemust ikuiselt. Vlmentjn tulee toimi urheilijoidens esimerkkinä, näyttämällä mlli j trttumll näkemiinsä ristiriittilnteisiin, ohjten nuori urheilijoitn. Vlmentj voi tuke nuoren urheilijn itsenäistymistä keskustelemll hänen knssn j ntmll sioille yläkäsitteitä, jotk kokovt sioit j yhtenäistävät niitä. Suomen Mielenterveysseur Föreningen för Mentl Häls i Finlnd The Finnish Assocition for Mentl Helth Mistrtinportti 4 A, FI-00240 Helsinki, Finlnd. Puh./Tel. +358 9 615 516, mielenterveysseur.fi Y-tunnus/FO-nummer/Business ID: 0202225-4
Muuttuv keho Omn kehon muuttuminen herättää nuoress urheilijss monenlisi tunteit. Muutokset voivt herättää nuoress ylpeyttä, hämmennystä, hdistust ti pelko. Itsensä j kehityksensä vertilu joukkuetovereihin j kehon muutokset voivt iheutt huolt, etenkin jos kehittyminen tphtuu muit ikisemmin ti myöhemmin. Murrosikäinen nuori ei helposti uskll, os ti keht kysyä ksvuun liittyvistä muutoksist j huolist omilt vnhemmiltn. Jutteleminen muiden ikuisten, kuten vlmentjn knss, voi oll helpomp. Nuorill on hlu kuull ikuisen mielipide j he trvitsevt todenmukist tieto ksvust j kehityksestä. Vlmentjll on tärkeä rooli oll nuoren urheilijn tuken, kuunnell j knnust häntä, vstt hänen moniin kysymyksiinsä j trvittess rohkist urheilij mennä juttelemn kouluss terveydenhoitjn knss. Teemilt vrten urheilijoilt voi kerätä ltikkoon etukäteen mieltä skrruttvi kysymyksiä nimettömänä. Tärkeää on luod turvllinen til kysellä j keskustell, mutt myös mhdollisuus kuunnell tustll, jos urheilij ei hlu ti uskll itse osllistu keskusteluun. HARJOITUKSET Ksvun plt Ksvun plt -työvälineen vull urheilijt voivt pohti omi onnistumisen kokemuksi, omi vhvuuksi j kehittymisen kohteit. Hrjoitus vhvist itseluottmust j utt näkemään omn ksvun j kehityksen kulku. Työväline voi toimi myös urheilij - vlmentj -keskustelun tuken. 23 Kohti unelmi Rod mp -työvälinettä voi käyttää pun keskusteltess urheilijn ti koko joukkueen knss tvoitteist. Tvoitetietoisten keskustelujen kutt hveit j unelmi sdn esiin. Toiveet j unelmt on pyrittävä nostmn esiin j relisoimn yhdessä urheilijoiden knss päämääriksi, joit voidn svutt. Tärkeää on, että sekä vlmentj että urheilij ovt tietoisi näistä unelmist j tvoitteist. Suomen Mielenterveysseur Föreningen för Mentl Häls i Finlnd The Finnish Assocition for Mentl Helth Mistrtinportti 4 A, FI-00240 Helsinki, Finlnd. Puh./Tel. +358 9 615 516, mielenterveysseur.fi Y-tunnus/FO-nummer/Business ID: 0202225-4
osn pyytää nteeksi olen rohke usklln esiintyä olen räiskyvä Mielenterveystidot ksvuun -hnkkeet, Suomen Mielenterveysseur mielenterveysseur.fi mielenterveysseur.fi/kehittmistoimint olen luotettv otn toiset huomioon olen hyvä kokkilemn VAHVUUKSIANI k Jo i n ne on s k o rv osn pitää puoleni oppi soittmn kitr liikku enemmän oll sovittelevmpi KASVUN PALAT oppi ntmn nteeksi oll hyvä kuuntelij oll prempi kveri HALUAN KEHITTYÄ
l e Un tu mielenterveysseur.fi mielenterveystidot.fi UDET TULEVAISUUS MAHDOLLISU Mielenterveystidot ksvuun -hnkkeet, Suomen Mielenterveysseur m i s i v le n ee t uu TOIVEET HAAVEET KOHTI OMAA HUIPPUA ROAD MAP UNELMAT TAVOITTEET
Rod mp utt pohtimn, millisi tvoitteit, unelmi j rvoj sinull on elämässäsi. Mikä sinulle itsellesi on tärkeää j mikä tekee elämästä rvokst? Mitä unelmi kohti kuljet j millisi vlintoj teet? Tekemämme vlinnt j päätökset pohjutuvt usein itselle tärkeisiin rvoihin. Jokinen voi miettiä, mikä merkitys j vikutus rvoill, esimerkiksi onni, viisus, terveys, rkkus, työ ti koulutus, on omn elämään. Elätkö rvojesi mukist elämää? Teetkö vlintoj rvojesi pohjlt? UNELMIEN POLKU Millisi unelmi sinull on? Missä näet itsesi viiden ti kymmenen vuoden kuluttu? Mitkä tekijät edistävät unelmiesi toteutumist? Mitkä tekijät voivt estää unelmisi toteutumst? Onko sinull vrsuunnitelm unelmn rinnlle? Mitä teet, jos polkusi vrrelle osuu vstoinkäymisiä? Minkälinen tuki on mielestäsi trpeen mtkll kohti om unelmsi? Miten vrmistt, että pysyt unelmiesi polull? Hrjoite 1: Rod mp om 5/10 vuoden suunnitelm Jokinen sett itsellensä tvoitteen viiden ti kymmenen vuoden päähän j kirj tämän pperin yläreunn. Pperin lreunn kirjoitetn missä olln tällä hetkellä (esimerkiksi 6. luokk ti C-juniorit). Näiden välille piirretään jn j jnn vrrelle kirjtn inkin viisi välitvoitett, jotk mtkn ikn tulee svutt, jott isoimmn tvoitteen toteutuminen voisi oll mhdollist. Trkoitus: pohti j sett lyhyen ikvälin tvoitteit, tuke omn motivtion säilymistä. Hrjoite 2: Meidän tvoite - ryhmän yhteinen tvoite Ryhmä sett itselleen seurvn kuden tvoitteen j pohtii: 1. Mitä tvoitteen svuttminen vtii ryhmältä? 2. Millisi vhvuuksi ryhmässä jo on j miten niitä hyödynnetään? 3. Mitkä ovt ryhmän heikkoudet j kehittämisen kohteet? 4. Miten yksilöiden vhvuuksi voidn premmin hyödyntää? 5. Mitä tvoitteen svuttminen vtii lähiikuisilt (vnhemmt j vlmentjt)? 6. Millisi ryhmätitoj trvitn, jott tvoite svutetn? Trkoitus: tunnist lähtökohdt yhteiselle tvoitteelle j lisätä ryhmän motivtiot.
Teemkeskustelu Aktiviteetin esimerkiksi yhteisen kokkuksen ti luontokävelyn yhteydessä voi keskustell luontevsti rvitsemuksest, unen merkityksestä ti hstvst iheest, kuten syömishäiriöstä. Vlmentj voi lisämteriliksi etsiä videon ti lehtikuvi, jotk puhuttelevt urheilijoit. Videoist j kuvist voidn keskustell, mitä niiden henkilöille on sttnut tphtu. Keskustelun pun voi käyttää myös kuvkorttej, jos omist jtuksist puhuminen tuntuu hstvlt. Apukysymyksiä esimerkiksi syömishäiriöstä: Miksi urheilij stt sirstu syömishäiriöön, mitä syitä tustll voi oll? Jos olet huolisssi ystävän syömisestä ti lihtumisest, mitä voisit tehdä? Miten syömishäiriöstä voi selviytyä? Miten kveri voisi tuke selviytymisessä? Miten urheilijn elämässä olevi hyviä sioit voisi vhvist? Kehittymiskokemukset Hrjoitust tulee tehdä säännöllisesti, jott joukkueen sisälle muodostuu hyvä, toisi kunnioittv ilmpiiri j urheilijt oppivt kertomn omst kehittymisestään ilmn jännitteitä. Hrjoitust voi toteutt luksi pienissä ryhmissä j myöhemmin koko joukkueen kesken. Aluksi urheilijt miettivät hetken silmät kiinni omst hrjoittelu-rjest kuluneen viikon jlt si ti tito, joss on tuntenut kehittyvänsä. Kyseessä voi oll pienikin kehittymisen kokemus. Tämän jälkeen vlmentj jk joukkueen pieniin ryhmiin j nt jokiselle ryhmälle pienen viestikpuln(pllo, keppi, oks, pieni koriste-esine tms.). Vihtoehtoisesti voidn toimi koko joukkueen kesken, jolloin trvitn yksi viestikpul. Se henkilö, joll on esine kädessään, kertoo kehittymiskokemuksestn muille. Esine tuo kertojlle turv j mhdollisuuden omn kokemuksen kertomiseen, jolloin muut kuuntelevt. Puhuminen on sllittu vin viestikpul kädessä. Sovelluksen hrjoituksen voi tehdä myös kuvkorttej hyödyntämällä. Jokinen urheilij vlitsee kuvkorteist kehittymiseensä sopivn kortin j kertoo kuvn vull omst kehittymiskokemuksestn. Kehittymiskokemus voidn myös esimerkiksi vin kirjoitt omn hrjoitteluvihkoon, jolloin jokinen trkstelee om kehittymistään itsenäisesti. 26 Jokisen kehittymiskokemus -kerrn jälkeen on kierrost hyvä purk urheilijoiden knss: miltä tuntui kerto omst kehittymisestä? miltä tuntui kuull muiden puhuvn omist kokemuksist? mitä mieltä olit viestikpuln käyttämisestä, helpottiko ti vikeuttiko se kertomist? mitä tunteit kehittyminen herättää? Suomen Mielenterveysseur Föreningen för Mentl Häls i Finlnd The Finnish Assocition for Mentl Helth Mistrtinportti 4 A, FI-00240 Helsinki, Finlnd. Puh./Tel. +358 9 615 516, mielenterveysseur.fi Y-tunnus/FO-nummer/Business ID: 0202225-4