Raimo E. O. Stenberg, 2013 Kansikuva: Kulttuurievoluution aikakausia Taitto ja kuvitus: Raimo E. O. Stenberg. Verkkojulkaisu, omakustanne, 3.

Samankaltaiset tiedostot
Perinnekilta PRAGMA ry. Helsinki, ISBN (verkkojulkaisu, kolmas uudistettu painos)

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

MYYTIT Totta vai tarua?

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

n e u v o t t e l u k u n t a

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

5.12 Elämänkatsomustieto

Onko toista ylösnousemusta Jumalan valtakuntaan?

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Raimo E. O. Stenberg, Kustantaja: Raimo E. O. Stenberg, tuotemerkillä: Magna Taledo Information. Valkeakoski Taitto: Raimo E. Stenberg.

Raimo E. O. Stenberg, 2007 Kansi: Muurariuden emergentteja, Raimo E. O. Stenberg Kustantaja: Perinnekilta Pragma ry, ISBN

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

Raamatun oikea ja väärä IR

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

ARVOITUKSELLINEN SEURALAINEN, HÄN - SINÄ MINÄ

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n vuotta sitten.

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

8. Skolastiikan kritiikki

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu Reijo Telaranta

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna Ari Puonti

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen,

ONKO MAAILMA PÄÄSSYT SISÄLLE SEURAKUNTAAN

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Eskatologia. Oppi lopusta

Raimo E. O. Stenberg, 2006 Tuotemerkki: Magna Taledo Information, Lohja, tammikuu, 2014 Internet/sähköpostiversio, s. 56, pdf.

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Fransiskaanit ja teologia

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

1. KESTÄVYYSVAJEIDEN YHTEISKUNTA

Simo Skinnari. Pedagoginen Rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Ristiäiset. Lapsen kaste

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

TAOLAISUUS. Ihminen on osa luontoa

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Lyhyet kurssikuvaukset

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

Mitä merkitsee olla Esirukoilija. Rukouskoulu jakso

Hyvä Sisärengaslainen,

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

OSAII. Miten toteutan pedagogista dokumentointia? Videoluento 2. Lapsen ja huoltajien tasot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

Ote Vuosisadan Kertomus, kolmannen osan viimeisestä luvusta: Elävä Kertomus.

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s )

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila

Tämän leirivihon omistaa:

Lataa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat - Kari Enqvist. Lataa

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Sielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen

Paha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha?

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Schulcurriculum Ethik

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Apologia-forum

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

Kleopas, muukalainen me toivoimme

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan

Mitä pitäisi tehdä -selontekoa

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa?

Islam & Hyvinvoin ti. LK Anas Hajjar Vantaan terveyskeskus Suomen Islamilaisen neuvoston pj. Helsinki Abdirazak Sugulle Mohamed

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

5.11. Uskonto. Opetuksen tavoitteet. Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Naturalistinen ihmiskäsitys

Ihmisen chakrajärjestelmä

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Transkriptio:

Raimo E. O. Stenberg, 2013 Kansikuva: Kulttuurievoluution aikakausia Taitto ja kuvitus: Raimo E. O. Stenberg. Verkkojulkaisu, omakustanne, 3. painos ISBN 978-952-93-2016-5, s. 202 pdf Painotuote, omakustanne, 1. painos. ISBN 978-952-92-9411-4 (nid.) Tuotemerkki: Magna Taledo Information 1

Raimo E. O Stenberg VUOSISADAN KERTOMUS Esittelyteksti: Länsimainen kulttuuri on joutunut murros- ja muutosvaiheeseen. Elämme kulttuuriaikakausien ylimenovaihetta elämismaailmaamme runnovine puhdistus-, muutos- ja siirtymäkriiseineen. Kriisien kohtalonyhteydet elämämme arkkitehtuuria muuttavine murroksineen johtuvat tilanteesta, jossa tulevaisuutta on suunniteltu vain aineellisen hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun pohjalta. Uudistava, henkistä kulttuuria ja sen muodosteita kehittävä toiminta on tässä materialistisessa, pintailmiöiden kulttuurissa pysähdyksissä. Ihmiskunta on jälleen kerran käännekohdassaan, uuden elvyttävän, palauttavan ja eheyttävän kehitysvaiheensa kynnyksellä. Mitä meidän tulisi tässä tilanteessa tehdä? Futurologi, taloustieteilijä E. F. Schumacher vastaa kirjan ensimmäisen osan motossa kysymykseen: "Jokainen meistä voi panna oman sisimpänsä järjestykseen. Siinä meitä ei voi opastaa tiede eikä teknologia, joiden arvo riippuu kokonaan niistä päämääristä, joita ne palvelevat, mutta meitä voi yhä opastaa ihmiskunnan peritty viisaus. Kirjan ensimmäisessä osassa kerrotaan siitä, mitä tuo peritty viisaus olemukseltaan, luonteeltaan ja sisällöltään on. Siitä, miten tuota viisautta tulisi ihmisen henkisessä ja eettis-sosiaalisessa kehittymisessä soveltaa, ja miten se on ihmiskunnan henkisessä kulttuurievoluutiossa, sen eri aikakausina toteutunut ja ei-toteutunut, sitä kuvataan kirjan toisessa osassa. Siinä kuvataan myös noiden aikakausien jaksottelua joka jaksottelu selittää nykyisen tilanteen uudelle kulttuurikaudelle tilaa tekevänä puhdistusvaiheena. Näistä osista ilmenee myös maailmankatsomuksellinen kannanotto, joka osoittaa tuon viisausperinteen arvon ja käyttökelpoisuuden myös henkisen kulttuurievoluution tulevassa kehitysvaiheessa. Mainitut osat ovat johdantona osan III sanomasubstanssille. Se, mikä Vuosisadan kertomus on ja miten se aktualisoituu uuden, alkavan henkisen kulttuurievoluution aikakauden lähdesuonena ja sisältönä, se näyttäytyy Elävänä kertomuksena kirjan tässä osassa. Vuosisadan Kertomus on tarkoitettu lukijaa ajattelemaan ja toimimaan kutsuvaksi sekä elementaarisen elämismaailmamme varjoja valaisevaksi mielipidekirjaksi - ei tieteelliseksi tietoteokseksi. 2

Raimo E. O Stenberg VUOSISADAN KERTOMUS Raimo E. O. Stenberg Vuosisadan KERTOMUS <Kolmas täsmennetty ja täydennetty painos, pdf> Tuotemerkki: Lohja 2013 3

Raimo E. O Stenberg VUOSISADAN KERTOMUS O mistan kirjan kaikille tällä vuosisadalla eläville, Vuosisadan Kertomuksen kohtaaville ja sen toteuttamiseen osallistuville lähimmäisilleni. Heidän joukossaan olkoot tyttäreni Terttu ja Tarja, heidän lapsensa: Pirita ja Jarmo sekä Reo, Seera, Toora, Lyyra, Roi, Rai ja Rei Jampan tyttäriä Veeraa ja Saaraa sekä Piritan tytärtä Nooraa unohtamatta. Tematiikkaansa liittyen omistettakoon kirja myös jokaiselle nykykulttuurimme materialistisessa elämismaailmassa tieteis- ja hyvinvointiuskovaisena seikkailevalle ihmiselle. Omistettakoon kirja erityisesti heille, jotka ovat pysähtyneet ja ryhtyneet elämismaailmansa karun, materialistisen arkitodellisuuden ristiaallokoissa pohtimaan elämänsä merkitystä ja olemassaolonsa tarkoitusta sekä sitten etsimään Vuosisatansa Kertomusta ja sen mukaisesti viitoitettua tietä tarkoituksellisempaan ja tasapainoisempaan elämään ja onnellisempaan tulevaisuuteen. Vaikka lähinnä vain yksityiset ihmiset toimivat yhteiskunnallisina kosketuspintoina ja kehityssysäysten antajina, omistettakoon kirja silti myös inhimilliseen kulttuurin sekä sen muutos- ja kehityssuuntiin vaikuttaville yhteiskunnallisille päättäjille, kuin myös kaikille kulttuuri- ja arvoyhteisöille ja niissä toimiville vaikuttajille. Omistuksen kohteina olkoot aivan erityisesti vielä ne kanssaihmiset, jotka peritystä viisaudesta johdettua perinteistä elämisen ja kehittymisen konseptiaan ja siihen liittyvää elämän osaamista ja hallintaa sekä elämisen kuria tavoitellessaan yrittävät ymmärtää sitä, mistä kaikesta tässä kosketuksensa sielulliseen - eettis-sosiaaliseen ja henkiseen arvo-ohjaukseen menettäneessä, materialististen maailmankatsomusten ansaan ja aatteellisen hajaannuksen aikakauteen joutuneessa nykykulttuurissamme on kysymys. Lausun samalla kiitokset kaikille kirjan laadintaan vaikuttaneille ystävilleni ja kanssatekijöilleni. Lohjalla 2012 R.e.o.s 4

Raimo E. O Stenberg VUOSISADAN KERTOMUS Sisällysluettelo Omistus 4 Esipuheeksi kirjan toiselle painokselle 7 I. IIHMISKUNNAN MUINAINEN TRADITIO 15 Peritty viisaus mitä se on 17 Perityn viisauden luonne, olemus ja sisältö 18 Perityn viisauden lähteet 20 Kosminen emanaatio 22 Kadotetut elämismaailmat 24 Luomisen henkinen maailma 31 Alussa oli Sana 34 Todellisuuden syvin sisältö 36 Sana, jota pimeys ei käsittänyt 38 Jumalan olemassaolo - uskon vai tiedon asia 41 Usko Jumalaan auktoritatiivisena totuutena 41 Jumalan olemassaolon rationalistinen ja empiristinen tarkastelu 42 Jumalan tunteminen tietoisuuden rakenteen ja sen kehittämisen kautta 45 Henki, joka teissä asuu 48 Elämälle asetetut arvot, lait ja tarkoitukset 54 Luomisen henkisen maailman arvohorisontti 54 Elämämme pelisäännöt 55 Länsimaisen kulttuurin arvotyhjiö 59 Muodostumisen, eli järjestäytymisen maailma 61 Hyve-etiikka, muodostumisen maailman keskeinen sisältö 62 Hyve-etiikka ja nykyaika 66 Muinaiset elämisen ja kehittymisen konseptit 69 Konseptien kohtelut ja kohtalot 73 Fyysinen, aktiivin toiminnan maailma 78 Elämän toiminnallinen tarkoituksellisuus 81 II. IHMISEN JA IHMISKUNNAN KASVATUS JA KASVU 87 Ihmisen henkinen evoluutio 89 Ihmisen henkisen evoluution syntyperä 90 Henkisen kehittymisen suunnat ja päämäärät 93 Henkisen kehittymisen konseptit, kasvatus- ja kasvukehikot 96 5

Raimo E. O Stenberg VUOSISADAN KERTOMUS Kasvatuskehikot ja nykyaika 99 Ihmisen eettinen ja sosiaalinen identiteetti 103 Muodostumisen maailman kansalainen 105 Ihmisen henkinen identiteetti 107 Mystinen liitto 108 Henkisesti aktualisoitunut ihminen 111 Kutsumustietoinen vaeltaja 115 Ihmiskunnan henkinen kulttuurievoluutio 118 Ihmiskunnan kasvattajat tiennäyttäjät ja -raivaajat 120 Katsaus henkisen kulttuurievoluution aikakausiin 123 Kulttuurievoluution historiallisia vaiheita 124 Juutalaisuus lähdesuonena 126 Siinain liitto 129 Salomon temppeli 131 Elvyttävien konseptien maailmanlaajuinen aikakausi 133 Uusi liitto jälleen kerran 145 Paikkaava uskonkonsepti 152 Kristillisen konseptin elvyttäviä pyrkimyksiä ja virtauksia 154 Uuden ajan konseptit sekä kasvatus- ja kasvukehikot 160 Valmistelevia virtauksia 160 Muinaisen Veljeskunnan uusi, päivitetty kasvatusjärjestelmä 163 Valistuksen konsepti ja nykyaika 165 III. KULTTUURIEVOLUUTION UUSI AIKAKAUSI 169 Ihmiskunta käännekohdassa 171 Pintailmiöiden kulttuuri 175 Elävä Kertomus 179 Yksityinen ihminen kosketuspintana ja kehityssysäysten antajana 180 Politiikka ja yhteiskunnallinen kulttuuritoiminta i 184 Filosofia yhteiskunnallisena kosketuspintana 186 Kristillinen usko nyky-yhteiskunnassa 188 Vapaamuurarius nykyaikana 191 Juutalaisuuden vaikutus 193 Elämisen konseptin perusmuodot 194 Lähdekirjallisuutta 198 6

Esipuheeksi lukijalle Esipuheeksi kirjan kolmannelle painokselle Nykykulttuurimme ajankuvasta Elämme nyt, tällä vuosisadalla, koko sivilisaatiotamme ravistelevaa murroksenkautta. Samalla elämme elämismaailmaamme muutos- ja siirtymäkriiseinä runnovaa kulttuuriaikakausien vaihtumis- ja ylimenovaihetta. Arkielämässämme tämä ilmenee elämämme hallitsemattomuuden ja osaamattomuuden kriiseinä, jotka syy- ja seuraussuhteisina ilmiönä näyttäytyvät materialististen kasvuideologioiden sekä niihin liittyvän hyvinvointiuskovaisuuden kriiseinä. Tässä tilanteessa, jossa tulevaisuutta on suunniteltu vain aineellisen hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun pohjalta, on uudistava, inhimillistä kulttuuria ja sen henkisiä muodosteita henkistä kulttuurievoluutiota - kehittävä toiminta pysähdyksissä. Kulttuurilta ovat luovat voimat ehtyneet; sen henkisen identiteetin sisältävä ja kattava elämismaailman alue - noosfääri - on meiltä nyt kadoksissa. Hallinnasta karannut tilanne on kasaamassa eteemme materialistiset arvomme yhteiskunnallisine ja taloudellisine rakenteineen. Ne ovat kasautuneet eteemme murskaavien taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten ja psyykkisten ongelmien kertyminä. Kirjoitin kirjan, Tulevaisuuden tasamaa, esipuheeseen tilanteestamme: Olemme Titanicin kyydissä - henkisen maailman pakolaisina... Olemme tuhoon johtavalla tiellä, jolla emme enää osaa elää sopusoinnussa luonnon, emme lähimmäistemme, emme elämätarkoituksemme emmekä niiden voimien kanssa, jotka ovat luoneet meidät ja antaneet meille elämämme ja olemassaolomme tarkoitukset. Monet uuden ajan kulttuurifilosofit ovat ennustaneet länsimaisen kulttuurin joutuvan yhteiskunnan henkisen ja eettisen degeneroitumisen myötä täydelliseen perikatoon päätyvään kehitysvaiheeseen. 7

Esipuheeksi lukijalle Näin on ennustanut mm. Oswald Spengler (1880-1936) tunnetussa teoksessaan Länsimaiden perikato. Saksalaisen filosofin Georg Wilhelm Friedrich Hegelin (1770 1831) mukaan tällainen perikato näyttäytyy yltäkylläisyyden ja puutteen näytelmänä ja näihin molempiin liittyvänä fyysisen ja eettisen degeneroitumisen esityksenä. Myös Friedrich Nietzsche (1844-1900) totesi länsimaisen hengenelämän joutuvan ennen pitkään sisäisen häviön ja hajaannuksen tilaan. Tällaisen tilan hän mainitsi syntyvän silloin, kun kulttuurin, samoin kuin moraalin sekä poliittisen ja yhteiskunnallisen elämän, sen muotojen, tapojen ja jopa teoreettisen ajattelunkin lopullisena pohjana olevat uskonnolliset käsitykset tulevat epäilyn, arvostelun tai tieteellisen tutkimuksen alaisiksi. Tällöin niiden totuusarvo vähenee uusien katsomusten, erilaisten ideologioiden ja teorioiden paineessa. Intialainen filosofi Sarvepalli Radhakrishnan on todennut aiheesta yhteen sopivasti: "Ilman henkistä uudelleensyntymistä tulevat tieteelliset saavutukset tuhoamaan meidät. Elämme ihmiskunnan kohtalon käänteen tekeviä päiviä." Tuhoutumiseen on syynä ja seurauksena se, että olemme hukanneet elämästämme sen alueen, joka sisältää sisäisen henkisen ja eettis-sosiaalisen tietoisuutemme -, eli noosfäärin. Tuo jesuiitta-pappi Pierre Teilhard de Chardinin luoma termi on meille nykyihmisille varsin outo käsite. Se on se elämismaailmaamme alue, joka sisältää tiedon elämämme perusarvoista, päämääristä ja tarkoitusperistä sekä elämän osaamisen ja hallinnan strategioista, taktiikoista, kuin myös operatiivisen toimintamme, yhteisöllisyyteen ja ihmisyyteen liittyvistä säännöistä ja normeista. Tämän alueen kadosta johtuen elämme nyt johdettujen, taloudellis-materialististen, rahan mobilisoimien pintailmiöiden alueella, lainkaan tietämättä miten lähestyä noosfäärin sisältämiä peruskysymyksiä. Juuri tämän alueen kadottaminen elämismaailmastamme on perussyy kulttuuriamme nyt runnoviin kriiseihin. Noilla varoitusten linjoilla ovat kehotusten äänineen olleet myös lukuisat nykyajan futurologit. Aihe on kuuma! Sitä on käsitelty monien tutkimuslaitosten raporteissa sekä laajassa futurologisessa kirjallisuudessa. Aiheen ympärille on perustettu kansalaisyhteisöjä ja po- 8

Esipuheeksi lukijalle liittisiksi puolueiksi muodostuneita liikkeitä. Näiden yhteisöjen sanomat, kuten laadittujen tutkimusten, raporttien, kirjoitusten ja käytyjen keskustelujen johtopäätökset tulevaisuudestamme ovat lievempinä, pehmennettyinäkin ennusteina olleet lukijaa ja kuulijaa mykistäviä... rajuimmat niistä ovat saaneet laatijansakin ymmälle. Varoituksia tulevaisuudestamme ovat monen muun kirjoittajan joukossa esittäneet mm. tunnettu Rooman klubi monine tulevaisuuden skenaarioineen ja raportteineen. Mainittakoon kirjoittajista tässä erikseen Harvardin yliopiston sosiologian professori Pitirim Sorokin ja kirjoittamansa kirja: Aikamme kriisi. Perinnekilta Pragma ry Peilaten aihetta 1900-luvun lopun elämismaailmaamme ja varsinkin 1990-luvun lamaan ja sen jälkimaininkeihin, tämän kirjan kirjoittaja otti varoituksista ja kehotuksista kopin perustamalla marraskuussa 1995 eräiden tilanteen oivaltaneiden kumppaneittensa kanssa neuvottelukuntaluonteisen, perityn viisauden aatteelliseksi tarkoitusperäkseen ottaneen yhdistyksen: Perinnekilta Pragma ry:n. Eräänä toimintamuotona kilta ryhtyi kustantamaan allekirjoittaneen laatimaa arvo-, aate- ja kulttuurifilosofista kirjallisuutta. Nämä kustanteet jotka ovat osaltaan olleet lähdeaineistona tälle Vuosisadan Kertomukselle on mainittu erikseen ensimmäisinä tämän kirjan lähdeluettelossa. Osa näistä kirjoista näyttäytyy nykyisin verkkojulkaisuina kirjoittajan nettisivuilla. Myöhemmin ne saattavat tulla julkisuuteen myös ns. e-kirjoina hankittavina julkaisuina. Mainittakoon erikseen, että em. kirjasarjaan liittyi näiden kaikkien kirjojen tematiikan ydintä kosketteleva "arvoituksellinen kirjoitus, nimeltään: Arvoituksellinen Seuralainen, Hän - Sinä - Minä. Kirjan tematiikkaan liittyi oleellisena kysymys: Kuka ja mikä on ihmisen ja hänen henkiseen evoluutioonsa liittyvä Substanssi - Hän, josta kirjassa käytetään nimitystä, Arvoituksellinen Seuralainen? Keltainen kirja : Vuosisadan kertomus Osaltaan edellä mainitun kaltaista tematiikkaa käsitteleväksi voidaan 9

Esipuheeksi lukijalle määritellä tämäkin, samoista perityn viisauden lähdesuonista kuin em. kirjat, eksplikoitu ja suurelta osaltaan niistä koostettu kokoomateos Vuosisadan Kertomus. Katsoin monesta syystä aiheelliseksi laatia tämän kokoomateoksen ja saattaa em. jaksoittain kirjoitetun kirjasarjan tekstisisällöt yhteen pinoon, yhden yhteisen ja kerralla avattavan kannen väliin. Yllykkeenä kirjan laadinnalle on ollut tarve laajentaa ja täydentää kirjojeni viestintää - mm. kirjoihin, Unohdettu viisaus kadotetut maailmat ja Arvoituksellinen Seuralainen, Hän Sinä Minä, kirjoitetuilla perityn viisauden uskonnollis-filosofisilla teemoilla. Kirjoittamisen päällimmäisenä syynä näyttäytyy kulttuuriimme ja sen elementaariseen elämismaailmaan kytkeytyvä yhteiskunnallinen tilanne. Tässä suhteessa kirjan laadintaan on vaikuttanut erityisesti postmodernissa henkisessä pimeydessä ja aatteellisessa arvotyhjiössä valistuksen epäonnistuneen elämisen konseptin jäljiltä esiin tulleet elämänpolkujemme hengettömät sisällöt ja harhaan johtavat suunnat. Harhapoluilla olemme kadottaneet ajatteluamme, tietoisuuttamme, toimintaamme suuntaavan eettis-sosiaalisen moraaliohjauksen, kuin myös kaikki muutkin noosfäärin sisältämät elämämme merkityksiä ja tarkoitusperiä osoittavan henkisen arvo-ohjauksen piirustukset. Tästä syystä kulttuurimme on jälleen kerran käännekohdassaan; se on uutta, elvyttävää Vuosisadan Kertomusta sekä sen myötä noosfäärin palautusta odottavan kulttuurimuutoksen kynnyksellä. Kuinka kriisissä oleva elämämme ja kulttuurimme sitten saataisiin takaisin oikeille väylille? Miten meidän ihmisten tulisi toimia nykyisten ihmisen ja ihmiskunnan kehitykseen tähtäävien elämisen konseptien johdettua meidät henkiseen arvotyhjiöön sekä taloudellisen ja eettis-sosiaalisen elämän kaaokseen? Tilanne vaatii nyt raporttinsa, ratkaisunsa ja remonttinsa. Se vaatii nyt palauttavat, elvyttävät ja eheyttävät elämisen konseptinsa. Se vaatii materialistisen elämismaailman sisältöä syvempien, noosfäärin sisältämien elämisen teemojen ja yhteyksien tunnistamista sekä samalla peritystä viisaudesta johdetun eettis-sosiaalisen moraaliohja- 10

Esipuheeksi lukijalle uksen, kuin myös henkisen arvo-ohjauksen kytkeytymistä eettiseen eroosioon ja henkiseen arvotyhjiöön joutuneeseen kulttuuriimme. Käytännössä kysymys on siitä, miten materialistisen tieteis- ja hyvinvointiuskovaisuuden omaksunut nykyihminen saadaan ravisteltua hereille elementaarisesta elämismaailmastaan miten hänet saadaan arvioimaan nykyisen elämismaailmansa sisältöä sekä muuttamaan ajattelunsa ja elämänpolkunsa suuntaa ja - erityisesti - miten hänet saataisiin ponnistelemaan päinvastaiseen suuntaan, käynnistämään vastapelin ja sitoutumaan uuteen, mutta samalla vanhan, muinaisen traditiomme mukaiseen elämänkäsitykseen? Miten hänet saataisiin sitoutumaan elämästään ja tehtävistään vastuullista ihmistä ohjaaviin sielullisiin eettis-sosiaalisiin ja henkisiin perusarvoihin? Tämä miten -saarna viittaa niihin päämääriin, joihin tällä, Vuosisadan Kertomuksesta kirjoittamallani kokoomateoksella pyrin. Ennen kuin jatkan, totean kirjan teemaan liittyvänä huomautuksena, että nykykulttuurissamme tapahtunut tieteellinen ja teknillinen kehitys edistyksellisyydestään ja kaikista saavutuksistaan huolimatta - ei ole kaikkien seuraustensa: talouskasvun, hyödykerunsauden, viihdetarjonnan, lisääntyneen vapaa-ajan tai ylettömäksi kohonneen elintason myötä tuottanut meille ihmisyyteen liittyvää tarkoitusperäistä elämänsisältöä. Se ei ole tuottanut meille myöskään onnellisuutta, ei mielenrauhaa, ei elämän tasapainoa eikä toivomaamme yhteisöllistä sopusointua, rauhaa ja järjestystä. Miksi ei? Vastaus on ollut sama jo satoja, ellei tuhansia vuosia. Se on viitteellinen; siihen sisältyy viite myös siitä, mitä pyrin kirjani teksteillä ihmiselämän tarkoituksista, elämän sisällöstä, sen sopusoinnusta sekä onnesta ja järjestyksestä viestittämään. Pelkistetty vastaus miksi ei -kysymykseen on: Siksi ei, koska onnea ja elämän tasapainoa tuottavaa elämänsisältöä on mahdotonta saavuttaa vain viihteellä ja hauskanpidolla tai vain aineellisia hyödykkeitä tuottavan ja mielihyvää toteuttavan toiminnan varassa. Myöhäisstoalainen filosofi Epiktetos jatkaa vastaustani näin: "Kautta jumalien, lakatkaa ihailemasta aineellisia seikkoja, lakatkaa 11

Esipuheeksi lukijalle alentamasta itseänne orjiksi - ensin asioiden orjiksi, sitten niiden ihmisten orjiksi, joiden vallassa on sallia tai kieltää teiltä asiat." Tuohon noosfääriin järjen kehään ja tietoisuuden kertymään - sisältyvän perityn viisauden puitteissa meillä on valmiina käytettävissä elämämme ekonomian moraalisiin periaatteisiin liittyviä ja takaisinkytkentöihin sopivia arvojärjestelmiä ja elämisen konsepteja - vuosisatojen aikana kehittyneinä, vuosituhansien takaa. Kysymys on nyt siitä, haluammeko me ravistautua hereille, purkaa ämmänsolmumme ja palata perityn viisautemme käsittävän ja konstituoiman todellisuuden piiriin, sen sisältämät perusarvot sekä nuo elämisen ja kehittymisen konseptit rehabilitoimalla. Kirjan tematiikasta, käsitteistöstä ja sisällöstä Tuollaisen todellisuuden alueelta vyöryykin vastattavaksemme monia kulttuuriimme ja arvomaailmaamme liittyviä kysymyksiä, jotka odottavat nyt - ei tylyn tieteellisiä eikä filosofisen kieliopin sofistisia, vaan selkeitä ja ytimekkäitä - kansalaisvastauksiaan. Kirjaan paketoimissani omissa vastauksissani ei ns. tieteellisyydellä siis ole tässä yhteydessä arvoa ei siksi, koska näkemyksiäni ei ole jäsennetty akateemisen tieteenfilosofian luomiin, materialistisia pintailmiöitä tutkiviin ja määritteleviin sopimuskehikkoihin. Näkemysteni arvioimiseksi olisikin löydettävä perifeerisen sisäisen, tietoisuuden ja tiedon noesis - intuitiiviseen logiikkaan, idealismiin ja ekspressionismiin tai ns. uskonnolliseen kasvuperiaatteeseen tukeutuvia ajattelun ja päättelyn ulottuvuuksia ja lähdesuonia. Kysymys ei ole siis viestinnästä, jossa pelataan vain nykyisten kommunikointisääntöjen ja niihin liittyvän "grammatiikan" ehdoilla. Ei ole, sillä kirjani tematiikan, käsitteistön ja sisällön viestinnässä pelaavat mukana myös retoriikka ja logiikka, mutta ennen kaikkea kirjoittamista ohjaava ja tematiikkaa juontava tila-, tilanne- ja ajan funktiona toimiva seuraustietoinen dimensioajattelu. Jotkut saattavat rinnastaa tämän miehisen ajattelumallin ekspressionismiin. Näin juuri, sillä vastausaihioni näkemyksineen on purettu lähinnä 12

Esipuheeksi lukijalle idealismiin ja inhimilliseen puheeseen ja normaaliin älylliseen ymmärrykseen tukeutuvilta tieteellisesti epäsovinnaisilta, järjen kehän ja tietoisuuden kertymän konstituoimilta tieto-, tietoisuus- ja kokemustasoilta. Tunnettu 1900-luvun alun ekspressionisti Volter Kilpi antaa tällaiselle, sisäiseen tietoon - noesis - perustuvalle lähestymistavalla tukensa todetessaan, että ainoastaan jos paljaasti itsemme pohjalta puhumme, silloin puhumme yleispätevää ja jokaiselle ihmiselle sisällisesti tunnettavaa. Jos suljetuimmasti rajotamme esityksemme oman tuntemisemme pohjalta kasvavaksi, silloin kasvaa esityksemme itsestään yleiseen, jokaista ihmisolentoa selittävään merkitykseen. Tämä ekspressionismi -lähtöinen "hengen fenomenologia" on lähdesuonena niiden lukijoiden helpostikin tiedostettavissa, joiden elämän intressit kohdistuvat aatteellisiin lähtökohtiin ja itsensä eettissosiaaliseen ja henkiseen kehittämiseen. Ekspressionismiin, inhimilliseen puheeseen ja älylliseen ymmärrykseen tukeutuvilla vastausaihioilla pyrin siis kuvaamaan muinaisena traditiona näyttäytyvän viisausperinteen olemusta ja luonnetta sitä myös sovellutusten tasoille ulottuvana. Tämä pyrkimys ilmenee kirjan ensimmäisen ja toisen osan tekstisisällöissä. Samalla ilmaisen elämän- ja maailmankatsomuksellisen kannanoton sellaisen, joka osoittaa tuon viisausperinteen arvon, merkityksen ja käyttökelpoisuuden myös henkisen kulttuurievoluutiomme nykyisessä, uusien arvovalintojen ja -ratkaisujen ja samalla Vuosisadan Kertomuksen eteen joutuneessa kehitysvaiheessaan. Itse asiassa kirjani em. osineen sisältää tässä suhteessa eräänlaisen perittyyn viisauteen sekä siitä johdettuihin elämisen ja kehittymisen konsepteihin, kuin myös ns. vaeltajakonseptiin liittyvän esoteerisen uskontunnustuksen. Esipuheen lopuksi Kirja on tarkoitettu lukijaa ajattelemaan ja toimimaan kutsuvaksi mielipidekirjaksi - ei siis miksikään tieteelliseksi tietoteokseksi. Siksi yleisesti tunnettuihin ja monessa yhteydessä esitettyihin teori- 13

Esipuheeksi lukijalle oihin, käsityksiin, uskomuksiin ja näkemyksiin liittyviä kirjallisuusviittauksia en ole merkinnyt tekstiä katkovin lähdeviittein. Katson, että niihin kohdistuvaa tiedonjanoaan lukija voi sammuttaa lähdekirjallisuusluettelossa mainitulla lukemistolla. Erityisten ja yksittäisten referaattien ja sitaattien lähteet olen sen sijaan pyrkinyt mainitsemaan, niin kirjoittajina, kuin kirjoina tekstin yhteydessä. Haluan lopuksi huomauttaa, että kirjoituksessani ei ole kysymys mistään lopunajan ennustelusta eikä myöskään kulttuurimme tuhoon kohdistuvien kauhuskenaarioiden maalailusta. Kysymys on kulttuurikausien vaihtumiseen liittyvän murroskauden kuvauksesta sekä uuden henkisen kulttuurievoluution aikakauden vaatimien ehtojen ja edellytysten esittelystä joka kuvaus näyttäytyy kirjan kolmannessa osassa ja sen luvussa, Elävä Kertomus. Tässä tarkoituksessa kirjani sanoma on tarkoitettu vain kynttilänliekiksi joitakin elementaarisen, tieteellis-materialistisen nykykulttuurimme, eli aistikulttuurin kuten professori Pitirim Sorokin sitä aikamme kriisissään kutsuu - varjoja valaisemaan. Se ei siis ole tarkoitettu lukijan koko ajatuskosmosta valaisevaksi loisteeksi. Vuosisadan Kertomusta ei ole tarkoitettu myöskään yhden ainoan lopullisen ja kaikkein pyhimmän totuuden julistamiseksi - ei, vaikka lausumissani ja omasta ajatusavaruudestani poimimistani näkemyksistä varsinkin myyttejä koskeva - vahva sisäinen vakaumukseni ja suuntaa osoittava uskontunnustukseni näyttäytyykin. Raimo E. O. Stenberg tietokirjailija, 14

Ihmiskunnan muinainen traditio IHMISKUNNAN MUINAINEN TRADITIO E. F. Schumacher: Kaikkialla ihmiset kyselevät: Mitä minä voin oikeastaan tehdä? Vastaus on yksinkertainen, mutta samalla hämmentävä: jokainen meistä voi panna oman sisimpänsä järjestykseen. Siinä meitä ei voi opastaa tiede eikä teknologia, joiden arvo riippuu kokonaan niistä päämääristä, joita ne palvelevat, mutta meitä voi yhä opastaa ihmiskunnan peritty viisaus. 15

Ihmiskunnan muinainen traditio 16

Ihmiskunnan muinainen traditio Peritty viisaus mitä se on? Futurologi E. F. Schumacher asettaa nykytilanteessamme polttopisteeseen yksityisen ihmisen ja kehottaa tätä panemaan sisimpänsä järjestykseen ihmiskunnan perimän viisauden opastamana. Kirjassaan, Pieni on kaunista, hän toteaa, että meidän tärkein tehtävämme on kääntyä pois nykyiseltä tuhoon johtavalta tieltä ja että meidän on opittava elämään rauhanomaisesti, paitsi kanssaveljiemme, myös luonnon ja ennen kaikkea niiden korkeampien voimien kanssa, jotka ovat tehneet luonnon ja meidät. Mitä tuo ihmiskunnan muinainen traditio - peritty viisaus - sitten on? Pelkistetysti sanoen se on fundamentaalista, kasautumatonta uskonnollis-filosofista tietoa, joka läpäisee ihmisen koko elämän ja samalla koko ihmiskunnan inhimillisen kulttuurin. Traditioineen ja elämisen konsepteineen se käsittää ihmiskunnan kulttuurimuistin. Tuon, myös ihmisen syntyperäksi kutsutun perinteen sanotaan sisältävän ihmissuvun käyttöön luovutetun sekä sukupolvilta toisille kasvatuksen ja opetuksen kautta periytyvän tieto-taidon, eli perityn, inhimilliseen kehittyvään elämään ja järjestäytyneeseen eettis-sosiaaliseen toimintaan sovellettavaksi tarkoitetun viisauden. Tämä ideainen viisaus ja samalla idealismiin perustuva perinne ei suinkaan ole - vaikka siinä teokraattiset, uskonnollis-filosofiset ja osin myös myyttiset lähdesuonet näyttäytyvätkin - mitään mystistä salaoppia, magiasta puhumattakaan. Ei siltikään, vaikka monet asiasta tietämättömät, henkisen identiteettinsä ja filosofisen ulottuvuuten- 17

Ihmiskunnan muinainen traditio sa kadottaneet nykyihmiset niin uskovat tai kuvittelevat. Ehkäpä nämä kuvitelmat johtuvat siitä, että tuo perinne kertoo meille Suurista Kysymyksistä - ihmisen, ihmiskunnan ja koko maailmankaikkeuden perimmäisistä tarkoituksista, eli sellaisista kysymyksistä, joita elementaarisen elämismaailmansa harmaalla ontologisella alueelle elävät nykyihmiset eivät osaa enää edes kysyä. Sanottuun liittyen on syytä todeta, että muinainen viisaus on luonteeltaan auktoritatiivista tietoa. Sen sisältö ilmenee lopulliseen totuuteen sekä erehtymättömyyteen ja muuttumattomuuteen kytketyin vaatimuksin. Kirjassaan Aatteet ja ihmiset Crane Brinton kutsuu tätä tietoa - filosofiaa, teologiaa, etiikkaa - kasautumattomaksi tiedoksi. Perityn viisauden luonne, olemus ja sisältö Vastatessaan Suuriin Kysymyksiin, se kertoo meille elämästämme, sille asetetuista ihanteista, arvoista ja päämääristä sekä toimintamme säännöistä ja normeista. Se kertoo elämämme fyysisen ja psyykkisen ulottuvuuden lisäksi myös henkemme ulottuvuuksista. Hengen ulottuvuuksien puitteissa se kertoo ihmiskunnan sivistyksestä ja sivistämisestä - sen eettis-sosiaalisesta kasvatuksesta, kasvusta ja yleisestä moraalista: oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Näin se kertoo myös ihmisen henkisen tietoisuuden herättämisestä, hänen mielensä valaisemisesta sekä jalouden ja rakkauden, hyvyyden, oikeuden ja totuuden virittämisestä hänen sydämessään. Peritty viisaus on näin ollen ilmausta myös ihmisen kehittymisen henkisen evoluution tiestä. Samalla se on ilmausta tällaista kehittymisprosessia ohjaavasta, aineellisten kulissien takaisesta esoteerisesta tiedosta joka tieto välittää ikiaikaista kosmisen rakkauden sanomaa ja Jumalan tahdonilmaisuja eettis-sosiaalisina, ihmistä sivistävinä ja jalostavina elämisen ja kehittymisen konsepteina. Näissä puitteissa se vastaa kysymyksiin ihmisolemuksen rakenteesta. Tässä mielessä perityn viisauden olemukseen sisältyy opetuksia, ohjeita ja sääntöjä hyvän, oikean sekä eettis-sosiaalisesti järjestyneen ja 18

Ihmiskunnan muinainen traditio harmonisen elämän toteutuksesta. Siihen sisältyy myös muistiinpanoja osoituksina ja todisteina Jumalan mahtavista teoista. Psalminkirjoittaja sanoo näistä Psalmissa 78 näin: "Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia. Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet, sitä me emme heidän lapsiltansa salaa, vaan me kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista Muinaisaikaiset opetukset vastaavat kysymyksiin myös siitä, mikä on ihmisen elämän tarkoitus. Ne vastaavat kysymyksiin siitäkin, minkälaista on tuohon tarkoitukseen kohdistuva toiminta. Kaiken tämän taustalta, se antaa vastauksia transsendenttia todellisuutta, sielun kuolemattomuutta, ikuista elämää ja ihmisen kohtaloa koskeviin kysymyksiimme. Ja tällöin, todellisuuden syvintä sisältöä peilaten, se vastaa perimmäisiin kysymyksiimme Jumalasta, Hänen tahdostaan, ilmoituksistaan sekä siitä pyhyyden Kauneudesta ja järjestyksestä, joka Hänen valtaistuimensa edessä ainaisesti vallitsee. Sanottu osoittaa, että perityn viisauden luonne ja sisältö ovat laadultaan uskonnollista perinnetietoa. Intiassa tällaisia uskonnollis-filosofisia teemoja kutsuttiin käsitteellä darśana, mikä merkitsee näkemistä ja katselemista sekä mata -käsitteellä, mikä puolestaan merkitsee mielipidettä tai oppia ja teoriaa. Kuten edellä sanotusta selviää, peritty viisaus osoittaa olevansa myös käytännölliseen elämään sovellettavaa etiikkaa. Tästä syystä sen sisältöä on pidetty elämää ja toimintaa ohjaavana ja säätelevänä lakina. Baarukin kirjan luvussa 3 siitä sanotaan, että se on "Jumalan käskyjen kirja, laki, joka pysyy iankaikkisesti." Jumalan käskyjen kirjana muinaiseen traditioon sisältyy myös tieto elämää säilyttävistä sekä elämässä selviytymisen ja kehittymisen strategioista ja näihin liittyvistä metafyysisistä perusoletuksista ja lähtökohdista, joita tulen tässä kirjassa pohtimaan erikseen. Henkisen ulottuvuutensa puitteissa peritty viisaus kertoo itsestään myös sen tosiasian, että sen syvin metafyysinen, merkitysten tasoilla vaikuttava sisältö ei ole kytkettävissä ajan tai paikan kahleisiin, vaan 19

Ihmiskunnan muinainen traditio että sen alkuperä löytyy aineellisesti ja fyysisesti kohdistamattomasta ja määrittelemättömästä ulottuvuudesta, ns. noosfääristä. Tämän elämisen ja tietoisuuden alueen kerrokset - tasot - löytyvät aisteilla ja rationaalisella ajattelulla havaitsemattomasta henkisestä, transsendentista todellisuudesta. Ja vielä enemmän, peritty viisaus kertoo itsestään myös sen, mitkä ovat sen tavoittamiseen ja sisäistämiseen tarvittavat menetelmät, eli kehittymisen henkisenevoluution - konseptit. Näin se sisältää myös kuvaukset ihmisen kehittymisen tiestä, joka on Jumalan ja oman sisäisen Itsen tuntemisen kautta ihmisyyden humaniteetin - ja viisauden löytämisen ja omaksumisen tie. Apokryfisessä Viisauden kirjassa sanotaan, että "viisauden kaipuu vie ylös kuninkuuteen." Näin perityn viisautemme tehtävänä on ohjata ihmistä syvemmän tiedon lähteille, kohti henkistä, transsendenttia todellisuutta - kohti tuntematonta, kohti jumaluuden mysteerion, ikuisen tahdon ja Rakkauden ymmärtämistä; kohti tietoisuuden kosmisia kertymiä kohti kaikkitietoisuutta, jumaluutta meissä. Näissä puitteissaan se valottaa meille tietoa meidän itsemme ja meitä ympäröivien tietoisuudestamme kadottamiemme maailmojen välisistä perimmäisistä suhteista ja vuorovaikutuksista sekä näihin kadotettuihin maailmoihin liittyvistä keskinäisistä riippuvuuksista. Perityn viisauden lähteet Tämä traditio elämänkatsomuksellisine teemoineen ja henkisine virtauksineen on kautta aikojen esiintynyt ja ilmentynyt monissa vanhoissa sivilisaatioissa ja niiden uskonnollisissa kulttuureissa. Aatteiden historiassa elämisen konsepteiksi, de facto, katsottavat uskonnot määritellään tuoksi kasautumattomaksi tiedoksi. Kasautumatonta, muuttumatonta ja muuttamatonta, olemassaolon perimmäisestä substanssista ja olemassaoloon liittyvien elämänlakien sisällöistä tietoa välittävinä elämisen konsepteina uskontojen tarinat ovat ehdottomia ja lopullisia perityn viisauden lähdesuonia. Perityn viisauden lähdesuonina - uskontoina - lanseeratut elämisen ja 20

Ihmiskunnan muinainen traditio kehittymisen konseptit on ihmiskunnalle ilmoitettu monin eri muodoin ja tavoin - niin kirjallisena, kuin myös suullisena, sukupolvilta sukupolville siirtyvänä ja välittyvänä perinnetietona. Tällaisena perinteenä nuo konseptit ovat ilmenneet mm. taolaisuuden tiessä, Tiibetin lamalaisuudessa, kungfutselaisuudessa, hindulaisuudessa, buddhalaisuudessa ja parsilaisuudessa. Lähteisiin sisältyy osana myös filosofia, jolla osalla on lähdesuoninaan ollut useita aatteellisia suuntauksia ja henkisiä virtauksia. Tällaisia ovat olleet mm. klassisen, antiikin valistusajan filosofian pythagoralaisuus, platonilaisuus ja aristotelismi - epikurolaisuus ja stoalaisuus mukaan lukien. Myöhempien aikojen konsepteja ovat mm. uusplatonilaisuus ja tomismi. Myös uuden ajan filosofia on tuottanut aatteiden ja ajatusten historiaan omat aatesuuntauksensa, kuten spinozalaisuuden ja erityisesti hegeliläisen idealismin. Erityisen merkittävinä perityn viisauden lähteinä ja välittäjinä ovat olleet muinaiset, antiikin aikaiset ja sitä vanhemmat mysteeriuskonnot. Ne edustivat sitä ikuista viisautta, joka on aina ollut olemassa. Näissä uskonnoissa ei opetettu vain uskontoa ja filosofiaa, vaan myös niitä moraalisia ja sosiaalisia menettely- ja käyttäytymistapoja, joiden soveltamisen puitteissa ihmisen on mahdollista henkisesti, eettisesti ja sosiaalisesti kehittyä, eli tavoitella noosfäärin sisältöä järkensä kehyksenä ja sisäisen tietoisuutensa kertymänä. Näin, tuo muinainen viisaus lähteenään, hänen oli mahdollista oppia ammentamaan ymmärrystä myös sisäisen Itsensä valtakunnasta henkisestä alitajunnastaan. Nykyaikana näiden muinaisten traditioiden ja riittien säilyttäjänä ja välittäjänä näyttäytyy mysteeriuskonnoista sekä vanhatestamentillisista perinteistä ja antiikin filosofioista oppiaineksensa koostanut vapaamuurarius. Mytologian puitteissa allegorisiksi - vertauskuvallisiksi - laadituissa muodoissaan perityn viisauden lähteinä ovat olleet sen sisällöstä ja tarkoitusperistä kertovien myyttien, satujen ja tarujen eettiset oppisisällöt hyvän ja pahan vastakkainasetteluineen, ylevine ihanteineen ja 21

Ihmiskunnan muinainen traditio tavoitteineen sekä jaloine sankarihahmoineen. Kirjallisena perinteenä peritty viisaus ilmenee pyhissä kirjoissa, kuten mm.: hindujen Vedat, Brahma-Sutra, Purānat, Manun lait ja Upanišadit; taolaisuuden Tao te ching; kungfutselaisuuden Suuri oppi (Tā Hsiō) sekä Seremoniakirja (Lī Džī); zarathustralaisuuden Zend Avesta - lain esitys; islamilaisten Koraani sekä sen ja perinnetiedon - hadith - pohjalta laadittu suuri lakikokoelma šari'a. Länsimaisessa kulttuurissa kohtaamme perityn viisauden kirjallisen muodon Pyhässä Raamatussa ja erityisesti sen vanhatestamentillisissa kirjoituksissa sekä niihin liittyvissä selitysteoksissa. Näistä merkittävimpiä kirjoituksia ovat heprealainen viisauskirjallisuus sananlaskuineen ja erityisesti juutalaisten oppineiden kirjoittama, oikean uskonnollisen elämän perusteita käsittelevä selitysteos Talmud, jota syystäkin sanotaan eläväksi traditioksi, ikuisuuteen suuntautuvaksi älylliseksi seikkailuksi sekä juutalaisen uskonnollisen kokemuksen ja viisauden suureksi pääomaksi. Eräs 15. vuosisadalla elänyt valaistunut opettaja, Raimundus de Sabunda, on sanonut, että Jumala on armahtanut ihmisiä ja antanut heille Raamatun, eli ilmoitusten kirjan, jotta he eivät tyystin vieraantuisi jumalallis-henkisestä. Kosminen emanaatio Muinainen traditio kertoo meille myös elämän, ihmisen, maailman ja koko maailmankaikkeuden synnystä sekä samalla sen olemassaolon ja rakenteen kosmisista tarkoituksista. Näissä yhteyksissä se kertoo meille myös kadotetuista elämismaailmoistamme sekä niiden kosmisesta emanaatiosta, eli virtauksellisesta synnystä. Loiston kirjassa Zoharissa kerrotaan, että alussa, kun Kuninkaan tahto alkoi vaikuttaa, Hän kaiversi merkit Häntä ympäröivään taivaalliseen sfääriin. Pimeä hehku, salatuimman syvyyden myötä, virtasi ulos Ayn Sofin Äärettömän Jumalan mysteeristä aivan kuin usva, muodostaen muodottoman, tätä sfääriä ympäröivän kehän. Näin Jumala ilmoitti Itsensä, ja salatun syvyyden salainen verho 22

Ihmiskunnan muinainen traditio avautui. Näin olemassaolon perusta ja alkusyy paljastuivat Jumalan ajatuksessa ja tahdossa. Tämä oli alku ja ajatus maailmankaikkeuden synnylle sekä sen kehittymiselle ja olemassaololle. Tässä yhteydessä puhumme perityn viisauden ydinsisällöstä, kätketystä viisaudesta (Hokhmah Nestorah) sekä siihen liittyvästä, maailman ja elämän syntyä käsittelevästä ns. esoteerisesta tiedosta. Tällaisena tietona peritty viisaus elää kulttuurissamme vielä tänäkin päivänä. Näissä puitteissa peritty viisaus sisältää mm. kreationismiin ja evolutionismiin liittyvän, nykyihmisiä häkellyttävän opin ja tiedon, joiden mukaan maailmaa ei olisikaan luotu, vaan että se olisi saanut alkunsa mentaalisesti tuotettujen ajatusmuotojen virtauksena lepotilassa olleesta jumalallisesta potentiaalien maailmasta (Azilut). Tästä maailmasta se olisi 13,7 miljardia vuotta sitten jaksottaisena prosessina olemusmuotoineen ulosvirrannut alemmiksi, kolmitasoisiksi elämismaailmoiksi, jotka ovat nyt aktiivin toiminnan fyysistä maailmaa lukuun ottamatta - kadonneet nykyihmisten tietoisuudesta. Nämä elämän sisimmästä transsendentista taivaallisen tason maailmasta virranneet elämismaailmat sekä samalla niissä ilmenevät attribuutit jumalalliset sefiroth -ominaisuudet - näyttäytyvät julkilausuttuina siis ihmiskunnan esoteerisessa traditiossa. Sisäisenä syynä, kaiken lähtökohtana maailmankaikkeudelle on siis se jumalallisen tason maailman Azilut - syvin sisältö ja mysteerio, Ain Sof Jumala -, joka sanoi alussa: tulkoon valkeus. Tästä sisällöstä piilevänä, levossa olemassa ollut universumi Alkuna ja Ajatuksena emanoitui eli virtasi tai säteili tai räjähti alkupamauksena - neljän maailman todellisuudeksi. 23

Ihmiskunnan muinainen traditio Kadotetut elämismaailmat L uvun otsikko viittaa siihen, että meiltä olisi nyt maailmoja kadoksissa. Niin pitääkin viitata, sillä näin meille on nykyisessä tieteellis-materialistisessa kulttuurissamme käynytkin! Me nykyihmiset emme enää tunne emmekä tiedosta elämismaailmojemme kokonaisuutta, emme näin ollen myöskään omaa todellista olemustamme - sitä, keitä me oikeastaan olemme, mistä me tulemme ja minne olemme menossa. Tämä tiedostamattomuus johtunee pelkästään siitä, että ikivanha viisaus elämisen ja kehittymisen konsepteineen on meiltä unohtunut. Tuskinpa meillä on siitä enää edes tuota Pierre Teilhard du Chardinin luomaa käsitettä, noosfääri, tietoisuudessamme. Vanha viisaus sanoo, että havaittavan maailmankaikkeuden puitteissa elämme kolmessa maailmassa, tai itse asiassa useammassakin elämme niissä, vaikka se meistä tieteellis-materialistisista nykyihmisistä täysin uskomattomalta tuntuukin. Eräässä muinaisessa luennossa todetaan: "ympärillämme on lukematon määrä maailmoja, jotka liikkuvat läpi suunnattoman avaruuden; ne kaikki ovat jumalallisen Luojan töitä ja niitä kaikkia ohjaavat Luonnon erehtymättömät lait." On siis luotu useita aikoja ja paikkoja maailmoja -, mutta ns. tieteellinen tieto materialistisine elämänkatsomuksineen on pyyhkinyt nuo myyttiset maailmat tietoisuutemme kartalta. Tiedämme vain - tai luulemme tietävämme - fyysisen, aistein havaittavan maailman todellisuuden sekä sen olemuksen siltä osin kuin aistimme ja niihin liittyvä "havainto- ja mittajärjestelmämme" siitä meille tietoa välittävät. 24

Ihmiskunnan muinainen traditio Ja uskomattomalta kuulostanee myös se, että näillä kadotetuilla maailmoilla ja niiden sisällöillä olisi ratkaiseva, elämäämme henkisesti elävöittävä merkitys ja vaikutus siinä fyysisen maailman todellisuudessa, jossa - vain - me luulemme aineellisen olemassaolomme puitteissa elävämme. Mikäli siis näin on, sehän merkitsisi silloin sitä, että meidän tulisi pyrkiä nuo elämäämme ja toimintaamme tässä aineellisessa maailmassa vaikuttavat kadotetut maailmat tiedostamaan. Selvällä perityn viisauden kansankielellä sanottuna tämä tarkoittaisi sitä, että meidän tulisi kehittyä henkisesti, psyykkisesti sekä eettisesti ja sosiaalisesti aikuiskypsiksi ihmisiksi ja siten myös noiden transsendenttien, luomisen henkiseksi ja muodostumisen eli järjestäytymisen moraaliseksi mainittujen maailmojen tietoisiksi jäseniksi. Pyhä Kirjamme kertoo 1. Mooseksen kirjassa, että "alussa loi Jumala taivaan ja maan..." Nämä kadottamamme elämismaailmat syntyivät siis luomisen kosmisena tapahtumana tai -tekona maailmankaikkeuden kosmisen järjestyksen ulos virratessa lepotilastaan. Todettakoon siis, että tuota Pyhää Kirjaamme selittävä esoteerinen viisaus torjuu maan, eli taivasta alempia elämismaailmojamme koskevan luomisen. Se toteaa niiden ja niiden sisällön saaneen alkunsa jumalallisesta emanaatiosta ulosvirtaamisesta. Sen seurauksena ns. jumalallisesta, emanaation maailmasta (Azilut) on siis virrannut tai säteillyt kolmitasoinen todellisuus luomisen henkisine (beriah), muodostumisen moraalisine (yezirah) ja aktiivin toiminnan fyysisine (asiyyah) maailmoineen. Arkikielellä tuota kaiken ilmennyksen alkuperät sisältävää jumalallista virtaamisen maailmaa voitaisiin kutsua myös taivaalliseksi maailmaksi sitä kuitenkaan siitä virranneeseen, myöhemmin kuvattavaan luomisen henkiseen maailmaan sekoittamatta, joka länsimaisten uskontojen piirissä käsitetään ja kutsutaan taivaaksi. Todettakoon tässä yhteydessä tarkentavana selityksenä, että tuo mainittu syvempi esoteerinen viisaus - joka meillä länsimaissa käsitetään kabbalistisena, juutalaisena mystiikkana - jakaa Jumalan ilmenemi- 25

Ihmiskunnan muinainen traditio sen ja Hänen läsnäolonsa näissä emanoituneissa maailmoissa ns. elämän- eli sefirothpuun (Otz Chiim) osina kymmeneen muotoon, puhuen sefirotheista. Ks. seuraava pelkistetty kaavio. Kaaviossa kuvatun multiuniversumin eri maailmoissa vaikuttavat sefiroth -ominaisuudet (kaavion ympyrät) ilmentävät Jumalan olennaismääreitä (dignitats divines), eli Hänen erilaisia ja erilailla ilmenneitä ominaisuuksiaan. Nuo sefirothit ilmentävät siis Jumalan aspekteja ja symboloivat Hänen ominaispiirteitään kolmen elämismaailmamme perusmuotoina. Ihmisen henkisen kehittymisen, eli henkisen evoluution ja hengen aktualisoitumisen seurauksina ne muodostavat humaniteetiltaan 26

Ihmiskunnan muinainen traditio eheytyvän ihmisen hahmon hänen henkisessä, psyykkisessä ja fyysisessä rakenteessaan. Tähän ihmisen henkiseen evoluutioon ja sen jatkeeseen, ihmiskunnan henkiseen kulttuurievoluutioon palaan myöhemmin kirjan osassa Ihmisen ja ihmiskunnan kasvatus ja kasvu. Toisena luomispäivänä emanoitunutta, kolmen ylimmän sefirothin (Ketter, hokhma ja bina) muodostamaa tasoa kutsutaan ymmärrettäväksi - ei siis havaittavaksi - henkisen ali- ja piilotajuntamme fundamentaalisen arvosisällön tarkoitusperineen, ideoineen ja ihanteineen sekä luovan ja rakentavan toiminnan alku- ja perusperiaatteineen sisältäväksi luomisen henkiseksi maailmaksi. Seuraavat sefirothit (gevurah, hesed ja tif'eret) muodostavat moraalisen eli hyveellisen, elämän ja toiminnan mallit, moraalikoodit ja normit sekä muut elämän eettis-sosiaaliset pelisäännöt ja estetiikan lait sisältävän muodostumisen eli järjestäytymisen maailman. Sefirotheista kolmea fyysisen, aktiivin toiminnan maailman muodostavaa heijastetta kutsutaan kabbalistisin käsittein ilmaistuina valtakunnaksi (malkhut), voimaksi tai lujuudeksi (netsah) ja kunniaksi tai loistoksi (hod). Mainittakoon, että valtakunta yhdessä luovaa, miehistä energiaa geniusta - kuvaavan kymmenennen jesod -sefiran kanssa käsitetään kaikkien sefirothien yhdistelmän pysyväksi, kestäväksi ja immanentiksi vaikutukseksi - Jumalan aktuaaliseksi läsnäoloksi koko luomakunnassa. Tästä vaikutuksesta käytetään myös nimitystä Šekhina. Huomautettakoon, että mainittu Kabbala - "vastaanottaminen" - ei sisällä yhtä ainoata absoluuttista totuutta. Mm. nuo maailmat suhteessa sefirotheihin ovat osin päällekkäisiä ja toisiinsa kietoutuneita. Eikä Kabbalan viisaus ole filosofisen sisältönsä osalta yksinomaan juutalaista alkuperää. Se sisältää samaa vanhaa perimätietoa, joka on ollut ja vaikuttanut kantavana traditiona ja oppisisältönä myös perityn viisauden muissa uskonnollisissa konsepteissa, kuten esimerkiksi hindulaisuudessa, buddhalaisuudessa ja zarathustralaisuudessa, kuin myös egyptiläisessä ja assyrialais-kaldealaisessa uskontokulttuurissa. Esimerkiksi intialaisessa traditiossa sefirotheista käytettiin ilma- 27

Ihmiskunnan muinainen traditio usta prajāpati, Brahman kymmenen ensiksi luoman olennon nimenä. Myös germaanisessa mystiikassa nämä olivat tunnettuja sefirothpuuta vastaavaan Aas-puuhun liittyvinä jumalallisina olemuksina. Peritty viisaus kertoo, että kuuluisan Salomon valtakunnan mainitaan temppeleineen sekä sen ulko- ja sisäpihoineen, pyhättöineen ja kaikkein Pyhimpineen olleen näiden olemassaolon kerrostumien muodostaman ideaalisen sivilisaation tyyppimallin. Näitä maailmoja sanotaan symboloivan myös Hesekielin näyn neljästä elävästä, valtaistuimen ympärillä olevasta pyhästä Olennosta. Näky on kristillisessäkin traditiossa eri evankeliumeiden symbolina. Näyssä mies symboloi jumalallisen maailman tasoa, kotka luomisen henkistä maailmaa, leijona valvoo muodostumisen ja suursiipinen härkä pitää silmällä fyysistä, aktiivin toiminnan maailmaa. Myös kirkkoisä Augustinus (354-430) oli tietoinen näistä maailmojen kerrostumista, todetessaan De civitate Dei -kirjassaan Jumalan järjestäneen todellisuuden hierarkkisiksi tasoiksi. Hänen mukaansa todellisuuden ylemmät tasot jotka eivät vielä ole Jumalan valtakuntana emergoituneet maan päällä - ovat enemmän todellisia kuin alimpana oleva aistittava aineellinen maailma. Ehkäpä tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että nuo kaksi fyysistä maailmaan ylempänä olevaa todellisuuden tasoa voidaan verifioida em. käsitteenä: noosfääri. Se ei siis suinkaan ole ihmisen tai yhteiskunnan tietoisuuden evoluutiossa kehittynyt metarakenne, eli kollektiivisen tietoisuuden yliyksilöllinen kerrostuma, kuten nykytiede väittää, vaan kuten edellä totesin maailmankaikkeuden ja elämän kosmisessa emanaatiossa syntyneiden elämismaailmamme kahden korkeamman tason joihin ja joiden sisältöihin palaan myöhemmin - käsitteellisenä kommunikoitava kombinaatio. Muinainen traditio kuvaa näiden maailmojen ilmentämää todellisuutta myös puulla, joka kasvaa alaspäin ja jonka juuret ovat Absoluutissa - jumalallisen tason maailmassa. Puun runko emergoi luomisen henkistä maailmaa. Sen oksat on nähtävissä "Eedenin puutarhassa" - eli muodostumisen maailmassa - ja sen lehdet ja hedelmät näyttäyty- 28

Ihmiskunnan muinainen traditio vät fyysisen, aktiivin toiminnan maailman todellisuudessa. Laajemmassa mielessä tuo puu ja sen osat ovat siis ulosvirtauksia yhdestä suuresta kokonaisuudesta, jota kutsutaan siis jumalalliseksi emanaation (arkisesti taivaalliseksi) maailmaksi Azilut. Noista näkymättömistä, jumalallisesta maailmasta virranneista luomisen ja muodostumisen maailmoista on olemassa monia kuvauksia ja ilmoituksia kaikkien uskontojen pyhissä kirjoituksissa. Kaikki ns. valaistuneet profeetat ja pyhimykset ovat puhuneet näistä maailmoista ja - niiden todellisuustasoille edettyään - kuvanneet näkyinään ja esitelleet havaintoinaan sekä kokemuksinaan niiden sisältöä. Eräs tunnetuimmista näiden tasojen savuttamista kosketteleva kuvaus löytyy Paavalin toisen korinttolaiskirjeen luvun 12, jakeista 2-4: "Tunnen miehen, joka on Kristuksessa: neljätoista vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen - oliko hän ruumiissaan, en tiedä, vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää. Ja minä tiedän, että tämä mies - oliko hän ruumiissaan vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää - temmattiin paratiisiin ja kuuli sanomattomia sanoja, joita ihmisen ei ole lupa puhua." Näissä yhteyksissä puhumme usein ns. henkisestä todellisuudesta tai henkisestä maailmasta ja sen syvimmästä absoluuttisesta sisällöstä Jumalasta. Samoissa yhteyksissä puhumme myös Elämästä. Sen syntyyn ja kehitykseen sisältyvää pulmaa yritämme purkaa ns. evolutionismin, kreationismin tai erilaisten luonnontieteiden tieteellisyyteen tukeutuen ja viime aikoina myös ns. intelligent designin (ID) valossa. Paradoksaaliset kysymykset ovat olleet: mitä on ollut ennen alkupamausta, ja kuinka kaikki ilmennyt olisi syntynyt ei-mistään? Peritty viisaus antaa näihin kysymyksiin omat vastauksensa. Niiden mukaan Elämä olisi siis kuten sanottu - ulosvirrannut jumalallisesta, emanaation maailmasta ja manifestoitunut toteutuksen mallien sekä sen invarianttien normien ja sääntöjen mukaisesti muodostumisen maailman kautta aineellisessa luonnossa havaittaviksi luomisvirtojen ilmennyksiksi. Aineellinen luonto - jonka syntyä ja olemusta 29

Ihmiskunnan muinainen traditio yritämme erilaisin tietoteorioin ja tieteellisin menetelmin tietoisuudellemme hahmottaa - olisi näin ollen taivaallisen maailman projektio. Se olisi vain havaituiksi tulevien kosmisten prosessien kudelma luomiskuvien tanssi. Se muodostuisi Hengen aistittavista ilmenemismuodoista aineelliseen tomuun kiedotuista henkisistä symboleista ja todellisuuden varjoista. Ymmärtäisimmekö siis tästä maallisesta Elämästämme ja sen tarkoituksesta enemmän, jos suuntaisimme sitä luotaavan valokeilan niille olemassaolon tasoille, joiden transsendentteja kertymiä on nykyisin ryhdytty kutsumaan noosfääriksi ja joilla siis perityn viisauden mukaan todellisuudessa elämme? Jos suuntaisimme, ehkäpä silloin tavoittaisimme ymmärryksen kreationismin ja evolutionismin synteesinä toteutuvana Hengen ilmenemis- ja aktualisoitumisprosessina. Havainnollistaaksemme edellä sanottua, voisimme kuvata näiden maailmojen siis myös noosfäärin - olemassaolon todellisuutta vaikkapa auringolla, joka on ja olisi aina ollut pilvessä. Se ei siis ole eikä olisi koskaan ollut näkyvissämme. Silti se on käsitekuvaa todellisempana olemassa ja sen vaikutus elämäämme on näkymättömänäkin konkreettisesti tuttu. Kuten pilvessä oleva aurinko on ulottuvillamme, niin ovat taivas ja nuo jumalalliselta tasolta säteilevät maailmat niin kuin tunnettu tietokirjailija, tri Paul Brunton sen sanoo - "ulottuvillamme paitsi lapsuuden viattomina päivinä myös jokaisena elämämme hetkenä vaikka emme sitä tiedäkään." 30

Ihmiskunnan muinainen traditio Luomisen henkinen maailma K uten edellä kirjoitetusta selviää, perimämme viisaus opettaa, että elämämme kentässä on olemassa tietty syvempi todellisuus - henkisen ulottuvuuden taso, eli tietoisuuden syvempi kerrostuma. Tässä yhteydessä, tämän luvun puitteissa tätä ulottuvuutta kutsutaan luomisen henkiseksi maailmaksi. Sen alkuperän ja syvimmän sisällön sanotaan olevan äärettömän ja ikuisen, kaikessa läsnä olevan, kaikkialla ja kaikkivaltiaana vaikuttavan Jumalan. Kansankielellä sitä on usein kutsuttu taivaaksi. Sen syvintä, luovaa sisältöä on kutsuttu Sanaksi tai Logokseksi. Tähän käsitteeseen palaan kirjan seuraavassa luvussa. Raamatusta löydetään laadultaan ja ominaisuuksiltaan seitsemän erilaista taivasta - Shamayim - koskevaa käsitettä. Niiden mukaan taivas muodostuu tasoista, jotka ovat: Vilon, Rakia, Shechakim, Zebul, Maon, Machon ja Araboth. Nämä seitsemän tasoa edustavat taivaan erilaisia sisältöjä, joista osa määrittelee näkemäämme fyysistä, pilvien peittämää sekä auringon, kuun ja tähtien kattamaa taivaankantta. Tähän luomisen henkiseen maailmaan liittyen kuvattakoon tässä vain viimeksi mainitun - Araboth in - olemusta ja luonnetta. Sen laadullisena sisältönä sanotaan olevan oikeamielisyyden ja armeliaisuuden. Se on elämän ja rauhan, siunauksen ja armon lähde. Se on oikeamielisten sielujen koti kuin myös henkien ja sielujen, jotka ovat yhä luomatta fyysisen, aktiivin toiminnan maailmaan. Se on myös raikas levähdyspaikka, missä Jumala tulee vastaanottamaan kuolleet heidän tulevassa elämässään. Siellä asustaa varjossaan olevien luotujensa yläpuolella Kaikkein Korkein, Elävä ja Pysyvä Jumala nimeltään Jah. Sieltä löytyy li- 31