IKÄÄNTYNEIDEN JA ALLE 65 -VUOTIAIDEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOS- TETUN ASUMISPALVELUN HANKINTA

1/21 IKÄÄNTYNEIDEN JA ALLE 65 -VUOTIAIDEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOS- TETUN ASUMISPALVELUN HANKINTA PALVELUKUVAUS SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKITTAVAT PALVELUT... 2 1.1. Tehostettu asumispalvelu, sisältäen muistisairaat asiakkaat: suomenkielinen palvelu ja ruotsinkielinen palvelu... 2 1.2. Psykogeriatrinen tehostettu asumispalvelu... 3 1.3. Alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu... 3 2. ASIAKKAIDEN SIJOITTAMINEN ASUMISPALVELUUN... 4 3. YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUKONSEPTI 5 3.1. Palvelukonseptiin (hoitovuorokauden hintaan) sisältyy... 5 3.2. Palvelukonseptiin (hoitovuorokauden hintaan) ei sisälly... 7 3.3. Palvelulle asetetut lait ja viranomaismääräykset / suositukset... 7 3.4. Salassapito ja asiakastietojen käsittely... 8 4. HANKITTAVAA PALVELUA KOSKEVAT LAADUN EHDOTTOMAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET... 9 4.1. Toimintaympäristön ja toiminnan ehdottomat laatuvaatimukset... 9 4.1.1. Tilat... 9 4.1.2. Toimilupa... 10 4.1.3. Ruoka-, vaate- ja siivoushuolto... 10 4.1.4. Asiakasturvallisuus... 11 4.1.5. Henkilöstö... 12 4.1.6. Laadunhallinta ja johtaminen... 14 4.2. Tehostetun asumispalveluyksikön toiminnan ehdottomat laatuvaatimukset... 15 4.2.1. Hoitoyksikön toiminta-ajatus... 15 4.2.2. Hoito- ja palvelusuunnitelma... 15 4.2.3. Asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen... 16 4.2.4. Virkistystoiminta... 18 4.2.5. Hoidon arviointi... 18 4.2.6. Saattohoito... 19 4.3. Osiokohtaiset vähimmäislaatuvaatimukset... 20 4.3.1. Psykogeriatrista tehostettua asumispalvelua koskevat vähimmäislaatuvaatimukset... 20 4.3.2. Alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaista tehostettua asumispalvelua koskevat vähimmäislaatuvaatimukset... 21

2/21 1. HANKITTAVAT PALVELUT Hankittavat palvelut on kuvattu alla osioittain. Kukin palvelu tulee tuottaa omassa eriytetyssä tuotteen mukaisessa hoitoyksikössä. Tässä palvelukuvauksessa mainitut vaatimukset ovat ehdottomia vähimmäisvaatimuksia. 1.1. Tehostettu asumispalvelu, sisältäen muistisairaat asiakkaat: suomenkielinen palvelu ja ruotsinkielinen palvelu Arvioitu palvelun tarve: - Suomenkielinen palvelu 500-700 paikkaa - Ruotsinkielinen palvelu 30-40 paikkaa Tehostetun asumispalvelun asiakkaat eivät muistisairauden tai muiden toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi selviydy kotiin järjestettävien palveluiden turvin. Suurin osa asiakkaista sairastaa muistisairautta ja heillä on erilaisia muistisairauksiin liittyviä keskeisiä ongelmia, jotka estävät asiakkaan itsenäisen selviytymisen. Asiakkailla voi myös olla harhoja, jotka aiheuttavat turvattomuutta sekä käytöshäiriöitä. Asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa apua ja tukea liikkumisessa, päivittäisissä toiminnoissa ja terveytensä hoidossa. Avuntarve on säännöllistä ja toistuvaa siten, että asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa ympärivuorokautista valvontaa. Hoidon tavoitteena on asiakkaan jäljellä olevan toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä sairauksien hyvä hallinta. Tavoitteena on, että asiakas kokee olonsa turvalliseksi ja tulee hyväksytyksi sekä voi elää mahdollisimman aktiivista elämää. Asiakas asuu hoitoyksikössä pääsääntöisesti elämänsä loppuun saakka. Palveluun kuuluu myös saattohoidon järjestäminen. Palvelu on vähintään luvussa 3 kuvatun ympärivuorokautisen tehostetun asumispalvelun palvelukonseptin mukainen ja sisältää asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvan pitkä- tai lyhytaikaisen hoidon. Asiakkaan hoidon tarve hoitojakson alkaessa on RAVA- indeksillä arvioituna yleensä 2,9 tai korkeampi. RAI-mittareilla kuvattuna hoidon tarve on: ADL > 3 tai IADL > 15 tai CPS > 2 ja IADL > 10. Asiakkaalle voidaan järjestää palvelu myös vaikeisiin psyykkisiin, sosiaalisiin tai turvallisuuteen liittyviin ongelmiin perustuen. Asiakkaiden sairaudet ovat siinä määrin vakaassa tilassa, että sairaalahoitoa ei tarvita. Asiakkaat selviytyvät päivittäistoiminnoista yleensä yhden - kahden henkilön auttamana.

3/21 1.2. Psykogeriatrinen tehostettu asumispalvelu Arvioitu palvelun tarve: - 20-30 paikkaa Psykogeriatrisen tehostetun asumispalvelun asiakkaat eivät dementoivan tai psykiatrisen sairauden vuoksi selviydy kotiin järjestettävien palveluiden turvin. Asiakkailla on heikentynyt kognitio ja toimintakyky ja sen lisäksi käytösoireita tai vaikeaan masennukseen liittyviä oireita. Dementoivat ja psykiatriset sairaudet ja niistä aiheutuvat käytösoireet vaikeuttavat oleellisesti välinetoimintojen (IADL) lisäksi päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja osa asiakkaista tarvitsee runsaasti apua niistä selviytyäkseen. Asiakkailla esiintyvät käytösoireet vaikuttavat sekä asiakkaaseen itseensä että ympäristöön ja näiden käytösoireiden takia he tarvitsevat jatkuvaa valvontaa. Hoidon tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä sairauksien hyvä hallinta. Tavoitteena on, että asiakas kokee olonsa turvalliseksi ja tulee hyväksytyksi, sekä voi elää mahdollisimman aktiivista elämää. Lisäksi tavoitteena on käytösoireiden hallinta ja vähentäminen. Asiakas asuu hoitoyksikössä pääsääntöisesti elämänsä loppuun saakka. Palveluun kuuluu myös saattohoidon järjestäminen. Palvelu on vähintään luvussa 3 kuvatun ympärivuorokautisen tehostetun asumispalvelun palvelukonseptin mukainen ja sisältää asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvan pitkä- tai lyhytaikaisen hoidon. Asiakkaan hoidon tarpeen ensisijainen syy hoidon alkaessa perustuu vaikeisiin psyykkisiin, sosiaalisiin tai turvallisuuteen liittyviin ongelmiin. Asiakkaan sairaudet ovat siinä määrin vakaassa tilassa, että sairaalahoitoa ei tarvita. Asiakkaat selviytyvät päivittäistoiminnoista yleensä yhden - kahden henkilön auttamana. Lisäksi palvelun saamisen kriteereinä sovelletaan muita tehostetun asumispalvelun palvelukriteereitä: RAVA 2,9 tai korkeampi. RAI-mittareilla kuvattuna hoidon tarve on: ADL > 3 tai IADL > 15 tai CPS > 2 ja IADL > 10. 1.3. Alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu Arvioitu palvelun tarve: - 30-40 paikkaa

4/21 Alle 65-vuotiaiden tehostetun asumispalvelun asiakkaat eivät laaja-alaisten toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi selviydy kotiin järjestettävien palveluiden turvin. Asiakkaista valtaosalla on päihdetausta ja siihen liittyvä aivovaurio. Asiakkaat eivät täytä mielenterveyskuntoutujien-, vaikeavammaisten- tai päihdepalvelujen järjestämän palveluasumisen kriteereitä. Asiakkaat ovat moniongelmaisia, mutta valtaosalla on myös hyvät kuntoutumismahdollisuudet ja hoitojakson jälkeen mahdollisuus siirtyä kevyempään palveluun. Asiakkaan palvelu järjestetään yksikössä, joka on profiloitunut alle 65-vuotiaiden hoitoon. Asiakkailla voi olla heikentynyt kognitio, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky. Asiakkailla voi olla lisäksi käytösoireita ja erilaisia muistisairauksiin liittyviä keskeisiä ongelmia, jotka estävät asiakkaan itsenäisen selviytymisen. Asiakkailla voi myös olla harhoja, jotka aiheuttavat turvattomuutta sekä käytöshäiriöitä. Asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa apua ja tukea liikkumisessa, päivittäisissä toiminnoissa ja terveytensä hoidossa. Avuntarve on säännöllistä ja toistuvaa siten, että asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa ympärivuorokautista valvontaa. Hoidon tavoitteena on asiakkaan kuntoutuminen tai jäljellä olevan toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä sairauksien hyvä hallinta. Tavoitteena on, että asiakas kokee olonsa turvalliseksi ja tulee hyväksytyksi sekä voi elää mahdollisimman aktiivista elämää. Tarvittaessa asiakas asuu hoitoyksikössä elämänsä loppuun saakka. Palveluun kuuluu myös saattohoidon järjestäminen. Asiakkaan hoidon tarve hoitojakson alkaessa on RAVA- indeksillä arvioituna yleensä 2,9 tai korkeampi. RAI-mittareilla kuvattuna hoidon tarve on: ADL > 3 tai IADL > 15 tai CPS > 2 ja IADL > 10. Asiakkaalle voidaan järjestää palvelu myös vaikeisiin psyykkisiin, sosiaalisiin tai turvallisuuteen liittyviin ongelmiin perustuen. Asiakkaiden sairaudet ovat siinä määrin vakaassa tilassa, että sairaalahoitoa ei tarvita. Asiakkaat selviytyvät päivittäistoiminnoista yleensä yhden - kahden henkilön auttamana. 2. ASIAKKAIDEN SIJOITTAMINEN ASUMISPALVELUUN osoittaa asiakkaat tehostettuun asumispalveluun, tekee asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin ja myöntää palvelun sekä vastaa asiakasmaksujen perimisestä. Mikäli sopimuskaudella tulee asiakasmaksuihin liittyviä lainsäädännön uudistuksia tai valtakunnallisia suosituksia, toimitaan niiden edellyttämällä tavalla. Palvelu myönnetään asiakkaille, jotka täyttävät tehostetun asumispalvelun piiriin pääsyn kriteerit, eli heille on tehty palvelutarpeen arviointi ja siihen perustuva hoitotasopäätös jatkohoidon järjestelytiimi Konstissa. Vantaalla on käytössä jatkuvan palvelutarpeen arvioinnin toimintatapa, johon palveluntuottajan tulee sitoutua.

5/21 3. YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUKON- SEPTI Palvelu on tehostetussa asumispalvelussa järjestettyä pitkä- tai lyhytaikaista asiakkaan avuntarpeeseen perustuvaa ympärivuorokautista hoitoa. Palvelun tulee olla vähintään tämän ympärivuorokautisen tehostetun asumispalvelun palvelukonseptin mukaista. Luvussa 4.3 Osiokohtaiset vähimmäislaatuvaatimukset on määritelty vähimmäislaatuvaatimukset osioille psykogeriatrinen tehostettu asumispalvelu ja alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu. Tarjoajan tulee täyttää mainitut vaatimukset, mikäli tarjoaa ko. osioon. 3.1. Palvelukonseptiin (hoitovuorokauden hintaan) sisältyy Tehostetun asumispalvelun avulla tuetaan ja edistetään asiakkaan hyvinvointia, turvallisuutta ja hyvää elämänlaatua. Asiakas voi asua hoitoyksikössä elämänsä loppuun saakka. Tehostettu asumispalvelu on verrattavissa kotona asumiseen ja hoidossa tulee korostua asiakkaan itsenäisyys, yksilöllisyys, arvokkuus ja yksityisyys. Kodinomaisuus on päivittäistä yhdessäoloa, osallistumista ja aktiivista elämää sekä lämmintä ilmapiiriä, jossa asiakas on yhteisön jäsen ja kokee olonsa turvalliseksi. Hoidossa tulee toteutua asiakkaan, hänen omaistensa ja henkilökunnan välinen yhteistyö, hyvä ammattitaito sekä hoidon jatkuvuus. Hoitovuorokauden hintaan sisältyvät seuraavat asiat eli seuraavat asiat kuuluvat palveluntuottajan vastuulle (palveluntuottaja vastaa myös kustannuksista): 1. Asuminen - Palveluun sisältyy asiakkaan huoneen peruskalustus, ellei asiakas halua kalustaa huonettaan omilla huonekaluillaan. Peruskalustukseen kuuluu hoitovuode, patja, peitto, tyyny ja liinavaatteet, yöpöytä, tuoli, lukittava säilytysmahdollisuus, vaatekaappi ja ikkunaverhot. 2. Ruoka - Täysihoito, joka sisältää aamiaisen, lounaan, päiväkahvin ja välipalan, päivällisen sekä iltapalan ja asiakkaan muut tarvitsemat välipalat. - Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus myös erikoisruokavalioihin: esim. allergiat, keliakia, diabetes tai kihti sekä ruoan rakenteeseen ja ravintopitoisuuteen liittyvät erityistarpeet. 3. Hoidon ja palvelun suunnittelu - Asiakkaan palvelutarpeeseen perustuva ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma sekä annetun hoidon dokumentointi.

6/21 4. Päivittäisen elämisen toiminnoissa tarvittava apu - Kodin sisällä liikkuminen, syöminen, henkilökohtainen hygienia (iho, hiukset, kynnet, suu, erittäminen ym.), pukeutuminen, vaatteiden kunnosta huolehtiminen, seurustelu, virkistys ja ulkoilu, yksityisyys, lepo ja uni sekä omais- ja ystäväverkoston ylläpitäminen. - Kodin ulkopuolella tapahtuvassa asioinnissa avustaminen, esim. lääkärikäynnit ja ostoskäynnit (saattoapu). - Avun tulee olla saatavilla ympäri vuorokauden. Henkilökunnan tulee olla läsnä samassa hoitoyksikössä / huoneistossa / kerroksessa. - Avun tulee olla jäljellä olevaa toimintakykyä ylläpitävää ja asiakkaan tarpeisiin nähden oikein mitoitettua ja osaavaa. 5. Turvallinen lääkehoito - Lääkkeiden turvallinen säilytys, lääkkeenjako, valvonta ja lääkehoidon vaikutuksen seuranta. Mikäli asiakas suostuu, voidaan käyttää apteekin tarjoamaa koneellista annosjakelua. Tällöin asiakas vastaa palvelun kustannuksista itse. 6. Sairaanhoitajan osaamisalueeseen kuuluva sairaan- ja terveydenhoito - Ihon ja eritystoimintojen hoito, mukaan lukien pitkäaikaisten haavojen tavanomainen hoito - Pitkäaikaisten sairauksien säännölliseen hoitoon kuuluva seuranta ja toimenpiteet, kuten insuliinipistokset, verensokerimittaukset, verenpaineseuranta jne. - Asiakkaan terveydentilan / yleistilan muutosten seuranta ja asianmukainen toiminta tilanteen muuttuessa - Laboratorionäytteiden ottaminen mukaan lukien laboratorionäytteiden kuljettaminen / toimittaminen analysoitavaksi 7. Päivittäisissä elämisen toiminnoissa tai perussairaanhoidossa tarvittavat tavanomaiset kulutustarvikkeet - Asiakkaan tarvitsemat vaipat - Asiakkaan tarvitsemat peseytymistuotteet ja perusihovoiteet - Hoitovälineet, kuten mm. stetoskooppi, verenpainemittari, verensokerimittari ja vaaka - Hoitotarvikkeet sisältäen tavanomaiset käsikauppatavarana saatavilla olevat haavanhoitotuotteet, sidetarpeet ja haavanhoitovälineet 8. Asiakkaan avustaminen taloudellisten asioiden hoitamisessa yhteistyössä asiakkaan asioiden hoitajan kanssa - Asiakkaan avustaminen vaativimpien asioiden hoidossa sekä etuuksien hakemisessa

7/21 - Asiakkaan käteisvarojen säilyttäminen ja kirjanpito 3.2. Palvelukonseptiin (hoitovuorokauden hintaan) ei sisälly 1. Palvelukonseptiin sisältymättömät henkilökohtaiset kestokulutushyödykkeet, kuten vaatteet, henkilökohtaiset liikkumisen apuvälineet sekä hammasproteesien ja silmälasien hankinta. 2. Lääkkeet, lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotto ja fysioterapia. Asiakkaat ovat avoterveydenhuollon palvelujen piirissä. 3. Tavanomaiseen kotona asumiseen kuulumattomat palvelut, kuten parturi, jalkojenhoitaja, asiointimatkakulut, pankkiasian hoito, teatteri- ja elokuvakäynnit yms. 3.3. Palvelulle asetetut lait ja viranomaismääräykset / suositukset Palvelun tulee täyttää lakien ja viranomaismääräysten asettamat vaatimukset, joihin palveluntuottaja on velvoitettu perehtymään. Luettelossa on keskeiset toimintaa ohjaavat lait ja suositukset: Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja -asetus (607/1983) Kansanterveyslaki (6/1972) ja asetus (802/1992) Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 30.3.2009/298 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Pelastuslaki (29.4.2011/379) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (5.5.2011/407) Elintarvikelaki (13.1.2006/23) Työsopimuslaki (55/2001) Työaikalaki (605/1996) Vuosilomalaki (162/2005) Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738) Työterveyshuoltolaki (21.12.2001/1383)

8/21 Kielilaki 6.6.2003/423 Arkistolaki 23.9.1994/831 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, STM:n julkaisuja 2008:3 3.4. Salassapito ja asiakastietojen käsittely Palveluntuottaja sitoutuu pitämään salassa ja käsittelemään huolellisesti saamansa salassa pidettävät asiakas- ja potilastiedot. Palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kaikki asiakas- ja potilastietoja käsittelevät työntekijät, palvelusuhteen laadusta riippumatta sekä opiskelijat sitoutuvat laissa edellytettyyn vaitiolovelvollisuuteen siten, etteivät he luovuta yksityisestä henkilöstä saamiaan tietoja ulkopuolisille, ja että sitoumus on voimassa senkin jälkeen, kun he eivät enää ole tuottajan palveluksessa tai harjoittelupaikassa. Palveluntuottaja vastaa myös siitä, että asiakkaan tietoja pääsevät käsittelemään vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä ja jotka ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen. Asiakirjat on laadittava, säilytettävä ja dokumentoitava henkilötieto-, arkisto- ja potilaslakien tai niiden perusteella annettujen määräysten säätämällä tavalla. Syntyneisiin asiakirjoihin, niiden säilytykseen ja luovutukseen sovelletaan lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta, henkilötietolakia ja muita henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä sekä Vantaan kaupungin antamia ohjeita. Palveluntuottajalla on oltava seuranta- ja valvontatehtävää varten tietosuojavastaava ja laadittu henkilötietolain mukainen rekisteri- / tietosuojaseloste. Palvelun tuottaja ja sitoutuvat antamaan toisilleen tarpeellisia tietoja asukkaista ja tehtäväalueeseen liittyvästä toiminnastaan, sen muutoksista ja kehittämissuunnitelmista. Henkilötietolain tarkoittamana asiakasrekisterin pitäjänä toimii. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 5.2 :n perusteella toimeksiantosuhteessa syntyneet asiakirjat ovat viranomaisen asiakirjoja. Tämän perusteella Vantaan kaupungin ja palveluntuottajan välisen sopimuksen päättyessä asiakirjat (ATK- ja manuaalinen aineisto) toimitetaan Vantaan kaupungin Hoiva-asumisen palveluihin.

9/21 4. HANKITTAVAA PALVELUA KOSKEVAT LAADUN EHDOTTOMAT VÄHIM- MÄISVAATIMUKSET 4.1. Toimintaympäristön ja toiminnan ehdottomat laatuvaatimukset 4.1.1. Tilat Asumisyksikössä on toiminnan edellyttämät asianmukaiset, kodikkaat ja viihtyisät tilat, joissa asukkaat voivat oleskella, liikkua ja toimia esteettömästi ja turvallisesti. Tiloissa, joissa asukkaita tutkitaan, hoidetaan tai kuullaan, yksityisyys on tarkoituksenmukaisella tavalla turvattu. Tilat ja tilojen sijainti ovat asiakkaiden tarpeiden mukaisia ja mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen. Asumisyksikön ympäristö mahdollistaa turvallisen ulkoilun. Palveluntuottajan on huolehdittava, että tilat ja varusteet ovat vaativien asiakkaiden hoitoon soveltuvia. Palveluntuottajalla tulee olla valmius uusien varusteiden hankintaan ja käyttöönottoon, kuten ei-henkilökohtaiset päivittäisten toimintojen ja liikkumisen apuvälineet sekä erilaiset nostolaitteet ja asiakkaan palvelutarpeen mukaiset hoitovuoteet. Palveluntuottaja vastaa varusteiden hankinnasta ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Palveluntuottajan henkilökunta toimii asuinympäristön viihtyvyyden ja kodikkuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Tilojen ja toimintaympäristön suunnittelussa tulee huomioida niille asetetut laatuvaatimukset, jotka tulee huomioida myös tilojen käytössä: 1. Toimintayksikkö sijaitsee Vantaalla tai sen rajakunnan alueella. Rajakunta on kunta, jolla on yhteinen maantieteellinen kunnan raja Vantaan kanssa. 2. Asiakkaalla on yhden hengen huone, jossa on riittävät henkilökohtaiset tilat sekä oma WC ja suihku. Ainoastaan aviopareille tai muun perustellun syyn vuoksi voi olla järjestettynä kahden hengen huoneita. Kahden hengen huoneita voi olla 10 % kaikista huoneista. Olemassa olevassa rakennuskannassa huonekoon on oltava vähintään 14m²/1hh ja vähintään 16-20 m²/2hh (eivät sisällä wc-tiloja). Uudisrakennuksissa tulee huonekoon olla vähintään 15m²/1hh ja 20m²/2hh (eivät sisällä wc-tiloja). Tilat ovat kodinomaiset, rauhalliset ja avarat. Esteetön liikkuminen on mahdollista. Jos tilat ovat useassa tasossa, talossa on hissi. 3. Asiakkaalle järjestään aina liikkumis- ja toimintaesteisten henkilöiden käyttöön soveltuva huone, kalustus ja varustelu. 4. Palveluntuottajalla on välitön mahdollisuus ottaa käyttöön hoitajakutsujärjestelmä, kun asiakas sitä tarvitsee. Palveluntuottaja vastaa järjestelmän hankinnasta ja ylläpidosta ja niistä aiheutuvista kustannuksista. 5. Asiakas voi tuoda halutessaan huoneeseen TV:n, radion ja GSM puhelimen, joiden huoltovastuu on asiakkaalla/ hänen asioidenhoitajallaan.

10/21 6. Asiakas mahtuu liikkumaan pyörätuolilla huoneessa sekä peseytymis- ja wc-tiloissa. 7. Peruskalustuksen lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus tuoda huoneeseensa omia viihtyisyyttä lisääviä tavaroita / kalusteita. 8. Omaisen on mahdollista tarvittaessa yöpyä hoitoyksikössä (esim. saattohoito). 9. Asiakkaan yksityisyys turvataan haastatteluiden, tutkimusten ja päivittäisten hoitotoimenpiteiden aikana. 10. Hoitoyksikössä on viihtyisiä ja kodikkaita yhteisiä tiloja asiakkaiden oleskeluun. 11. Hoitoyksikössä on riittävät toimistotilat ja henkilökunnan sosiaalitilat. 12. Hoitoyksiköllä on viihtyisä, aidattu piha-alue istutuksineen tai asiakkaille on järjestetty muutoin ulkoilumahdollisuus. Ympäristössä ei ole olennaisia asiakkaiden viihtyisyyttä rajoittavia tekijöitä. 4.1.2. Toimilupa Palveluntuottajalla tulee ennen toiminnan aloittamista olla Aluehallintoviraston myöntämä toimilupa ympärivuorokautisten yksityisten sosiaalipalvelujen antamiseen. Toimilupaa koskeva laatuvaatimus: 1. Palveluntuottajalla tulee olla aluehallintoviraston myöntämä toimilupa ikääntyneiden ympärivuorokautisen tehostetun asumispalvelun antamiseen. Luvan tulee olla voimassa ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan ajan. 4.1.3. Ruoka-, vaate- ja siivoushuolto Palveluntuottaja vastaa ateriahuollon järjestämisestä ja kustannuksista. Aterioiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon monipuolisuus ja terveellisyys sekä varmistaa asiakkaan riittävä ravinnonsaanti. Ateriapalveluissa tulee noudattaa ravitsemusneuvottelukunnan suositusta ikääntyneille 2010 (Edita). Ruokahuoltoa koskevat laatuvaatimukset: 1. Hoitoon kuuluu aamiainen, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala eli viisi ruokailukertaa päivässä tasaisesti rytmitettynä, niin että lounaan ja päivällisen väli on vähintään viisi tuntia. Yöpaasto ei saa olla yli 11 tuntia. Hoitoon kuuluu kaksi lämmintä ateriaa. 2. Asiakkaan ravitsemus suunnitellaan osana asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Asiakkaan ravitsemushoidon suunnittelussa ja seurannassa hyödynnetään MNA-mittaria tai vas-

11/21 taavaa mittaria. Asiakkaan painoa seurataan säännöllisesti, vähintään kahdesti vuodessa ja aina tarvittaessa asiakkaan tilanteen muuttuessa. 3. Ruokalistat laaditaan ennakkoon ja ne ovat asiakkaiden ja omaisten nähtävillä. Ruokailuajat on määritelty ja myös ne ovat asiakkaiden ja omaisten nähtävillä. 4. Erityisruokavaliot tulee järjestää niin, että ne ovat monipuoliset ja ravitsemuksellisesti riittävät. 5. Palveluntuottaja on sopinut menettelytavoista, miten heikkokuntoisten asiakkaiden riittävä nesteiden ja ravinnonsaanti turvataan. 6. Soseutetun ruuan monipuolisuuteen ja esteettisyyteen tulee kiinnittää huomiota. 7. Palveluntuottajalla on laadittu omavalvontasuunnitelma ja se toteutuu ruokahuollossa. 8. Helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevällä henkilöstöllä on oltava hygieniapassit Kansallisen elintarvikelain (1137/2008) vaatimusten mukaisesti. Palveluntuottaja vastaa vaatehuollon ja siivouksen järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Siivousta ja vaatehuoltoa koskevat laatuvaatimukset: 1. Palveluntuottajan toimesta on järjestetty liinavaatehuolto ja tavanomainen vaatehuolto. 2. Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen siivoussuunnitelma, jossa on määritelty puhtaustaso, vastuut, tehtävät ja siivousaikataulu. Siivousta hoitavalla henkilökunnalla tulee olla riittävä osaaminen. Yhteisten tilojen sekä asiakashuoneiden yleisilmeen tulee olla siisti. Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen jätehuoltosuunnitelma, jossa on määritelty vastuut ja tehtävät. Osana jätehuoltosuunnitelmaa palveluntuottajan tulee määritellä kestävän kehityksen mukaiset toimintaperiaatteet jätteiden synnyn ehkäisyssä ja jätteiden lajittelussa. 4.1.4. Asiakasturvallisuus Palveluntuottaja huolehtii asiakkaan turvallisuudesta. Asiakasturvallisuutta koskevat laatuvaatimukset: 1. Palveluntuottajan tulee järjestää tarvittaessa hoitajakutsujärjestelmä asiakaskohtaisesti. Palveluntuottaja vastaa järjestelmän hankinnasta ja ylläpidosta ja niistä aiheutuvista kustannuksista. 2. Palveluntuottaja on sopinut menettelytavoista, miten huonomuististen asiakkaiden turvallisuus varmistetaan (ovien ja ikkunoiden lukitus, kulunvalvonta).

12/21 3. Palveluntuottajalla on kirjallisesti määritellyt hyvän hoidon periaatteet sekä menettelytavat, joilla puututaan asiakkaiden kaltoin kohteluun. 4. Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen ohje siitä, miten asiakkaan liikkumisvapautta rajoitetaan. 5. Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen ohjeistus siitä miten tunnistetaan kaatumavaaraasiakas. Yksittäisen asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa tulee huomioida asiakkaan kaatumisriski ja keinot, miten kaatumisriskiä ehkäistään. 6. Palveluntuottajalla tulee olla riittävä ohjeistus hygieniasta, mm. käsihygieniasta. 7. Omavalvontasuunnitelma ja terveystarkastus on tehty. 8. Palveluntuottajalla on pelastustoimesta annetusta asetuksessa (valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 5.5.2011/407) tarkoitettu ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys. Henkilökunta on harjoitellut niiden toimivuutta ja paloturvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti. 9. Palveluntuottajan on huolehdittava Työturvallisuuslain (738/2002) 46 mukaan hoitoyksikön työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä. Palveluntuottajalla tulee olla ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattuna työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä. 4.1.5. Henkilöstö Palveluntuottajalla tulee olla määrällisesti ja rakenteellisesti riittävä henkilöstö suhteessa tuotettavaan palveluun. Hoitoyksikön henkilökunnalla on tehtävien hoitamisen edellyttämä ammattitaito, osaaminen ja motivaatio. Osallistumista edistävä ja kannustava johtaminen, työn tarkoituksen mukainen organisointi sekä turvallinen ilmapiiri lisäävät henkilöstön jaksamista ja työtyytyväisyyttä. Henkilöstöä koskevat laatuvaatimukset: Hoitohenkilökunnan määrä on mitoitettu asiakkaiden tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan. Tarvittava hoito turvataan kaikkina vuorokauden aikoina. Yksikön henkilöstömitoituksen tulee perustua Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen (STM:n julkaisut 2008:3) sekä Aluehallintoviranomaisen myöntämään lupaan yksityisten sosiaalipalvelujen antamisesta. Ympärivuorokautisen hoidon koulutetun henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa, mikäli osiokohtaisissa vähimmäislaatuvaatimuksissa ei ole toisin mainittu. Korkeampi vaihtoehto vähimmäismitoitukseksi (0,6) tulee olla, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. 1. Yksikössä hoidetaan pääasiasiassa muistisairaita asiakkaita. Toimintayksikön palvelujen vastuuhenkilö lasketaan hoitohenkilöstömitoitukseen sillä osuudella, kun hän tekee välitön-

13/21 tä hoitotyötä (korkeintaan 50 %). Kuntoutus- ja terapiahenkilöstö luetaan hoitohenkilöstömitoitukseen, siltä osin kun heidän työpanos kohdistuu yksikön asiakkaiden palveluun. Henkilöstömitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Hoitohenkilökunnan henkilökuntamitoituksen lisäksi toimintayksikössä tulee olla riittävästi avustavaa henkilökuntaa ateria-, siivous- ja vaatehuollon tehtäviä varten. 2. Toimintayksikön palvelujen vastuuhenkilöllä on sosiaali- ja/tai terveysalan korkeakoulututkinto tai vastaava tutkinto ja riittävä johtamistaito. Toimintayksikössä toimivilta lähiesimiehiltä edellytetään esimiestyöstä vähintään yhden vuoden kokemusta ja vähintään kolmen vuoden kokemusta vanhustyöstä. 3. Hoitohenkilökunnan tulee täyttää ammatilliset ja lakisääteiset vaatimukset, jotka vaaditaan ympärivuorokautista vanhusten asumista tuottavilta yksiköiltä. Sairaanhoitajan ja muun terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimukset on säännelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (L terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994). Terveydenhuollon hoitohenkilökunnan tulee olla merkitty Valviran ylläpitämään terveydenhuollon ammattihenkilöstön keskusrekisteriin. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on säännelty laissa 272/2005 ja asetuksessa 608/2005. 4. Ateria- ja siivouspalvelusta vastaavalla henkilöstöllä tulee olla alan pätevyysvaatimukset täyttävä koulutus. 5. Toimintayksikön henkilöstömitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevat on korvattu sijaisilla. Palveluntuottaja sitoutuu turvaamaan henkilöstön saatavuuden silloin, kun hoitoyksikön vakinainen henkilöstö on pois työstä. 6. Sairaanhoitajan palvelut tulee olla käytettävissä päivittäin. 7. Jokaisessa työvuorossa tulee olla vähintään sosiaali- tai terveydenhuollon perustutkinnon suorittanut henkilö. 8. Toimintayksikön henkilökunta on palveluntuottajan palveluksessa ja heillä on voimassaolevat työsopimukset. 9. Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen henkilöstön perehtymissuunnitelma. 10. Palveluntuottaja huolehtii henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutuksesta täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisesti. Koulutus perustuu toimintayksikön tai työntekijän henkilökohtaiseen koulutussuunnitelmaan, jossa on huomioitu vanhustyössä tarvittava eritysosaaminen, muistisairaiden hoidon osaaminen, lääkehoidon osaaminen sekä ensiapuvalmiuden ja tietotekniikkaosaamisen ylläpitäminen. Koulutuksista on pidettävä rekisteriä. 11. Henkilökunnan kanssa käydään vuosittain tulos- ja kehityskeskustelut. Keskustelut sisältävät työntekijän osaamisen arvioinnin. 12. Palveluntuottaja järjestää henkilökunnan työkykyä ja työhyvinvointia edistävää toimintaa. 13. Palveluntuottaja selvittää henkilöstön työilmapiiriä tai työtyytyväisyyttä vähintään joka toinen vuosi. Selvityksen tuloksia käytetään hyväksi toimintayksikön toimintaa kehitettäessä.

14/21 4.1.6. Laadunhallinta ja johtaminen Palveluntuottaja kehittää omaa laadunhallintaansa kokonaisvaltaisesti ja huolehtii siitä, että asumisyksikköä johdetaan hyvän henkilöstöä osallistavan johtamistavan mukaisesti. Laadunhallintaa ja johtamista koskevat laatuvaatimukset: 1. Palveluntuottaja on määritellyt ja dokumentoinut keskeiset laatutavoitteensa. 2. Palveluntuottajalla on kirjallinen ja ajantasainen hoitoyksikön toimintasuunnitelma. 3. Palveluntuottajalla on tehostetun asumispalvelun tuotteen ja laatuvaatimusten mukaiset menettelytapa- ja työohjeet kirjallisena. 4. Palveluntuottajalla on työnjakosuunnitelma, jolla henkilökunta on sitoutettu ja työntekijöillä on nimetyt vastuualueet. 5. Palveluntuottajalla on käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä (viimeistään 31.12.2013). 6. Palveluntuottaja arvioi hoitoyksikön toiminnan tuloksia asiakas-, prosessi-, henkilöstö- ja talousnäkökulmista. 7. Palveluntuottajalla on käytössä RAI- järjestelmä (viimeistään 31.12.2013). Hoitoyksikön toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa hyödynnetään RAI- järjestelmää. Henkilöstö on koulutettu RAI:n käyttöön ja yksikössä on nimetty RAI-vastaava. Palveluntuottaja sitoutuu tekemään asiakkaista ensimmäisen RAI-arvion yhden (1) kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta ja vähintään puolen vuoden välein. Palveluntuottaja sitoutuu antamaan toimintayksikön RAI-tulokset Vantaan kaupungin Hoiva-asumisen palveluiden käyttöön. 8. Hoitoyksikössä on sovitut työpaikkakokouskäytännöt. Asiakkaan hoitoon liittyvästä ja työpaikan toimintaan liittyvästä tiedon siirrosta on sovittu. 9. Palveluntuottaja kerää jatkuvaa asiakaspalautetta sekä toteuttaa asiakas- /omaistyytyväisyyskyselyn vähintään joka toinen vuosi. Palveluntuottaja myös sitoutuu osallistumaan Vantaan kaupungin tekemiin asiakas- / omaistyytyväisyyskyselyihin. Kyselyiden tulokset käsitellään asiakkaiden ja omaisten kanssa ja niitä hyödynnetään hoitoyksikön toiminnan kehittämisessä. 10. Palveluntuottajan tulee toteuttaa hoitoyksikön omavalvonta aluehallintoviranomaisen tekemän "Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus" - oppaan mukaisesti. Palveluntuottajalla on kirjallinen omavalvontasuunnitelma toiminnan laadun valvonnasta. Palveluntuottajan tulee jatkuvasti täyttää laissa säädetyt toimintaedellytykset ja tästä johtuen myös jatkuvasti arvioida toimintaedellytyksiään. Omavalvonnan toteuttaminen on olennainen osa toimintayksikön toimintaa. Omavalvonnan kehittäminen ja toteuttaminen on syytä liittää organisaation/yksikön laadunhallintajärjestelmään. Omavalvonnan kehittämisessä voidaan käyttää apuna myös vertaisarviointia, jossa toimintayksiköt arvioivat toistensa toimintaa. 11. Palveluntuottaja sitoutuu julkaisemaan tiedot hoitoyksiköstä THL:n ylläpitämässä palveluvaakaportaalissa.

15/21 4.2. Tehostetun asumispalveluyksikön toiminnan ehdottomat laatuvaatimukset Tehostetun asumispalvelun toiminnan tavoitteena on tarjota ikääntyneille mahdollisuus aktiiviseen hoiva-asumiseen esteettömässä, turvallisessa ja kodinomaisessa hoitoympäristössä. Asiakkailla on mahdollisuus osallistua yhteisön arjen toimintaan. Palveluntuottajalta edellytetään sitoutumista aktiivisen hoiva-asumisen kehittämiseen. Palveluntuottajan odotetaan toimivan Vantaan kaupungin arvojen mukaisesti. Vantaan kaupungin arvot ovat: innovatiivisuus, yhteisöllisyys ja kestävä kehitys. 4.2.1. Hoitoyksikön toiminta-ajatus Hyvän hoidon toteuttamiseksi palveluntuottajalla on määritelty toimintaa ohjaavat arvot ja toiminta-ajatus, joihin koko hoitoyksikön henkilökunta on sitoutunut. Hoivakodilla on käytössä omahoitajajärjestelmä. Hoitoyksikön toiminta-ajatusta koskevat laatuvaatimukset: 1. Palveluntuottaja on kirjannut toiminta-ajatuksen ja toimintaa ohjaavat arvot, jotka hoitoyksikön työntekijät ovat sisäistäneet, ja jotka ovat kaikkien asiakkaiden ja heidän omaistensa tiedossa ja näkyvillä. 2. Toiminta-ajatus perustuu asiakkaan voimavarojen tunnistamiseen, toimintakyvyn edistämiseen ja tukemiseen sekä asiakkaan mahdollisuuteen elää aktiivista elämää. 3. Toiminta-ajatuksessa huomioidaan asiakkaan läheisten mahdollisuus osallistua asiakkaan aktiiviseen elämään. 4. Jokaiselle asiakkaalle on nimetty oma- / vastuuhoitaja 4.2.2. Hoito- ja palvelusuunnitelma Jokaiselle asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Sitä arvioidaan säännöllisesti ja aina tarvittaessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa koskevat laatuvaatimukset: 1. Asiakkaan kirjallisessa hoito- ja palvelusuunnitelmassa suunnitellaan hoidon tavoitteet ja suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelma on asiakkaan tarpeista lähtevä, yksilöllinen ja konkreettinen. Suunnitelmassa huomioidaan asiakkaan voimavarojen ja toimintakyvyn säilyttäminen ja kuntoutuminen. Suunnitelma sisältää vähintään asiak-

16/21 kaan liikkumissuunnitelman, ulkoilusuunnitelman, virike- ja aktiviteettisuunnitelman sekä ravitsemussuunnitelman. Suunnitelmassa otetaan huomioon myös asiakkaan hyvän perushoidon toteutuminen ja suun terveydenhoito. 2. Asiakkaalle / hänen läheiselleen järjestetään hoitoneuvottelu kuukauden kuluessa hoidon alkamisesta ja aina tarvittaessa. Jos asiakas itse halua tai jaksa osallistua hoitoneuvotteluun, omahoitaja neuvottelee asiakkaan kanssa hänelle suunnitelluista hoidon- ja palvelun tavoitteista ja niiden sisällöstä. 3. Asiakas/ omainen osallistuvat hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan. 4. Asiakkaan hoitosuunnitelman perustaksi kerätään tietoja hänen elämästään (elämänkaarikysely tai haastattelu): ihmissuhteista, arvoista, vakaumuksista, mieltymyksistä, vastenmielisyyksistä, elämän merkkitapahtumisista, työstä, harrastuksista jne. Tiedot kirjataan ja säilytetään asiakkaan asiakirjoissa. 5. Suunnitelma tarkastetaan asiakkaan tilanteen muuttuessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein. 6. Hoito- ja palvelusuunnitelma perustuu asiakkaan monipuoliseen palvelutarpeen arviointiin. Palvelutarpeen arviointi on fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen sekä ympäristötekijöiden kattava. Palvelutarpeen arvioinnissa asiakkaan toimintakyvyn mittaamiseksi ja hoidon suunnittelun apuna käytetään RAI-järjestelmää sekä tarvittaessa muita käytettävissä olevia asiakkaan toimintakykyä ja palvelutarvetta mittaavia mittareita (esim. RAVA). 7. Palveluntuottaja kykenee antamaan asiakkaiden toimintakykyä ja hoidon tarvetta koskevat ajantasaiset tiedot hoidonjärjestelystä vastaavalle kaupungin työntekijälle RAI-järjestelmän laajuudessa. Palveluntuottaja sitoutuu Vantaan kaupungin jatkuvan palvelutarpeen arvioinnin käytännön mukaan toimittamaan asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin Hoiva-asumisen palveluille vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. 4.2.3. Asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen Asiakkaan hoito toteutetaan toimintakykyä tukevalla ja kuntoutumista edistävällä työtavalla korostaen asiakkaan jäljellä olevan toimintakyvyn tukemista ja edistämistä sekä yhteistyötä asiakkaan läheisten kanssa. Asiakkaan tulee saada hänen palvelutarpeeseen perustuvaa tuotekonseptin mukaista perus- ja sairaanhoitoa sekä huolenpitoa. Asiakasta rohkaistaan kuitenkin omien voimavarojensa löytämiseen ja käyttämiseen sekä omatoimisuuteen. Asiakkaan hyvinvointia ja toimintakyvyn tukemista koskevat laatuvaatimukset: 1. Palveluntuottaja on yhteisesti keskustellut henkilökuntansa kanssa, mitä toimintakykyä tukevalla ja kuntoutumista edistävällä työotteella ymmärretään ja miten toimintakykyä tukevaa työotetta toteutetaan ja arvioidaan.

17/21 2. Asiakkaat saavat tarvitsemaansa kannustusta ja aktivointia päivittäisistä toiminnoista selviytyäkseen. Toimintakykyä tukevan ja kuntoutumista edistävän työotteen periaatteiden mukaisesti asiakasta rohkaistaan toimimaan mahdollisimman pitkälle itsenäisesti (esim. liikkumisessa, pukeutumisessa ja ruokailussa), jotta hänen elämänhallintansa ja toimintakykynsä päivittäisissä toiminnoissa säilyisivät. 3. Heikkokuntoisten asiakkaiden kohdalla toimintakykyä tukeva ja kuntoutumista edistävä työote näkyy mm. siinä, että asiakkaat avustetaan päivittäin ylös vuoteesta, heillä on mahdollisuus käyttää päivävaatteitaan ja ruokailu tapahtuu istuma-asennossa, jos se heidän vointinsa kannalta on mahdollista. 4. Palveluntuottajalla tulee olla sovitut toimintatavat asiakkaan fyysisten tarpeiden tyydyttämiseksi hyvän hoidon periaatteiden mukaisesti: asiakkaiden tulee saada riittävää ja oikeaaikaista apua hygienian hoidossa, suuhygienian hoidossa, WC-toiminnoissa, siirtymisissä, pukeutumisessa ja ruokailussa. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus myös viikoittaiseen saunomiseen. Hoidon toteuttamisessa tulee ottaa huomioon mm. ummetuksen, virtsainkontinenssin, painehaavaumien, nivelten jäykistymien, kaatumisten, kivun ja unettomuuden hoito. 5. Asiakkaan hoidossa huomioidaan masennuksen ehkäisy ja hoito. 6. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan palvelutarpeen mukaisten hoitotarvikkeiden säännöllisestä hankinnasta tuotekonseptin mukaisesti. 7. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan lääkehoidosta. Hoitoyksikössä tulee olla kirjallinen lääkehoitosuunnitelma (Turvallinen lääkehoito, STM oppaita 2005:32). Lääkkeet säilytetään lukollisessa lääkekaapissa. Jokaisen asiakkaan omat lääkkeet säilytetään erikseen. Sairaanhoitaja jakaa lääkkeet, tai asiakkaan suostumuksella voidaan käyttää apteekin annosjakelua. Lääkehuollon lisäkoulutuksen saanut lähihoitaja voi toteuttaa lääkehuoltoa, kun hänellä on tehtävän edellyttämät tiedot sekä kirjallinen lupa lääkehoidon toteuttamiseen. Lääkehuoltoon sisältyy myös varautuminen asiakkaan mahdolliseen huumelääkehoitoon. 8. Sairaanhoitaja vastaa laboratorionäytteiden ottamisesta. Palveluntuottaja vastaa laboratorionäytteiden kuljettamisesta analysoitavaksi. 9. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus säännölliseen ulkoiluun. Asiakkaan yksilölliset toiveet ja tarpeet ulkoiluun tulee olla kirjattuna asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta tulee käydä ilmi asiakkaan tarve ja halukkuus ulkoiluun, tavoitteet ulkoilun määrästä ja toteutustavasta. 10. Omaisia rohkaistaan ylläpitämään yhteyksiä asukkaaseen. Omaisilla on mahdollisuus saada hoitohenkilökunnalta ohjausta, jotta he pystyvät halutessaan osallistumaan läheisensä hoitoon. Hoitokodilla on suunnitelma ja käytäntö, miten ja milloin omaisille tiedotetaan asiakkaan asioista. 11. Palveluntuottaja järjestää säännöllisesti asiakastilaisuuksia / omaisteniltoja vähintään kahdesti vuodessa. 12. Palvelun sisällöstä on olemassa perustiedote asiakkaille ja heidän läheisilleen.

18/21 13. Asumisyksikkö toimii suomalaisen kieli- ja kulttuuritaustan mukaisesti. 14. Asiakas saatetaan ajanvarausvastaanotolle, mikäli vastaanottoa ei voida hoitaa kotikäyntinä tai asiakas itse / omaisten tukemana ei voi vastaanotolla käydä. 15. Asiakkaan käteisvaroista huolehditaan ja käteisvarojen säilyttämisestä pidetään kirjanpitoa. Palveluntuottajalla tulee olla kirjallinen ohje siitä, miten asiakkaiden raha-asioiden hoito järjestetään. 16. Asiakasta avustetaan vaadittujen lomakkeiden täyttämisessä, esim. etuudet tai veroilmoitukset. 4.2.4. Virkistystoiminta Palveluntuottajan tulee laatia asiakkaiden toiveet ja tarpeet huomioiva virkistystoiminnan päivä-, viikko- ja vuosisuunnitelmat asiakkaiden elämää rytmittävästä toiminnasta. Virkistystoimintaa koskevat laatuvaatimukset: 1. Asiakkaille tulee järjestää toiminnallisia ja/tai keskusteluryhmiä sekä viriketoimintaa, joiden tavoitteena on ylläpitää ja parantaa asiakkaiden psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Toiminnallisia ryhmiä ovat esimerkiksi askarteluryhmä, toimintaterapeutin ryhmät, ruoanlaitto, kädentaidot, puutarharyhmä, taideterapia ja kirjoittaminen. Virike- ja vapaa-ajanohjelmaa ovat esimerkiksi retket, hartaustilaisuudet, illanvietot ja virike- ja vapaa-ajanryhmät. Keskusteluryhmiä ovat esimerkiksi muisti- ja muisteluryhmät, dementoituneille suunnatut pienryhmätoiminnat, musiikkiterapia, keskustelupiirit tai toimintatuokiot sekä askartelu. 2. Asiakkaille järjestetään heidän tarpeeseen soveltuvia liikuntaryhmiä. 3. Asiakkaita kannustetaan ja avustetaan osallistumaan ryhmätoimintoihin ja viriketoimintaan. 4. Asiakkaille on järjestetty heidän toiveisiin ja tarpeisiin perustuva virkistystoiminnan päivä-, viikko- ja vuosiohjelma. 4.2.5. Hoidon arviointi Asiakkaan vointia ja siinä tapahtuvia muutoksia arvioidaan päivittäin hoitotilanteissa. Asiakkaan omahoitaja vastaa hoitosuunnitelman laatimisesta ja säännöllisestä arvioimisesta yhdessä muun työryhmän kanssa. Lääkäri arvioi asiakkaan terveydentilaa säännöllisesti. Asiakkaan hoidon arviointia koskevat laatuvaatimukset:

19/21 1. Asiakasta kuullaan, hänen vointiaan seurataan päivittäin ja muutostarpeisiin reagoidaan mahdollisimman pian. 2. Hoidon kulku ja tehdyt arvioinnit kirjataan asiakkaan asiakirjoihin. Kirjaamisen sisältö on asiakkaan tilaa kuvailevaa ja arvioivaa suhteessa asetettuihin hoitotyön tavoitteisiin ja valittuihin auttamismenetelmiin. Asiakkaan tyytyväisyyttä seurataan ja se kirjataan asiakirjoihin. 3. Päivystystapauksissa lääkärin apu järjestetään viiveettömästi. 4. Asiakkaan toimintakyvyn arvioinnissa käytetään havainnoinnin ja haastattelun lisäksi ikääntyneille soveltuvia mittauksia: Toimintakyky: Asiakkaan toimintakyvyn arvioimiseksi käytetään RAI-järjestelmää Psyykkinen toiminta: Depression seulomiseksi käytetään Myöhäisiän depressioseulaa (GDS15). Kognitiivinen toiminta: Muistihäiriöiden seulomiseksi käytetään joko Mini Mental State Examination (MMSE) mittaria tai CDR-luokitusta. Ravitsemus: Ravitsemustilan arviointiin käytetään Mini Nutritional Assesment (MNA) ravitsemustilan arviointitestiä. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa käyttäen soveltuvia edellä lueteltuja mittareita ja arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset hoito- ja palvelusuunnitelmaan. 4.2.6. Saattohoito Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen hoitoa silloin, kun parantavasta hoidosta on luovuttu, eikä taudin etenemistä pystytä hillitsemään eli kuolema on odotettavissa lähiviikkoina. Kuolemaa lähestyvän asiakkaan saattohoidon lähtökohtana on hänen ja hänen omaistensa tiedollinen sitoutumisensa parantavasta hoidosta luopumiseen. Päätös koskettaa asiakkaan ja omaisten lisäksi hoitohenkilökuntaa ja siksi kaikkien osapuolien tulisi olla mukana päätöksenteossa. Saattohoidossa korostuu kuolevan oikeus riittävään oireenmukaiseen perushoitoon ja ihmisarvoa kunnioittavaan huolenpitoon sekä läheisten henkilöiden henkinen tukeminen. 1. Palveluntuottajalla tulee olla sovittu ja kirjattu toimintaohje saattohoidon toteuttamisesta. 2. Asiakkaalle tulee antaa mahdollisuus ilmaista oma hoitotahto (hoitotestamentti), joka käsittää asiakkaan toivomukset omasta hoidostaan kuoleman lähestyessä. Hoitotahto kirjataan asiakkaan asiakirjoihin ja se ohjaa henkilökunnan toimintaa saattohoitovaiheessa. 3. Saattohoitovaiheessa olevalle asiakkaalle tulee järjestää tarvittaessa yhden hengen huone. 4. Asiakkaalle ja hänen omaisilleen tulee antaa riittävästi tietoa, jotta he voivat osallistua hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Hoitava lääkäri ratkaisee yhdessä asiakkaan ja/tai hänen

20/21 omaisensa ja muun hoitoryhmän kanssa, milloin taudin tutkimisesta, aktiivihoidosta ja kuntouttavasta hoitotyöstä luovutaan ja keskitytään oireiden ja kipujen lievittämiseen. Päätös saattohoidosta kirjataan asiakkaan asiakirjoihin. 5. Omaisille annetaan tietoa asiakkaan terveydentilasta asiakkaan suostumuksella. Omaisille annetaan henkistä tukea, heitä rohkaistaan olemaan läsnä ja halutessaan osallistumaan kuolevan hoitoon. 6. Kivunhoidosta (riittävästä ja oikea-aikaisesta kipulääkityksestä) samoin kuin muiden vaikeiden oireiden hoidosta (kuten esimerkiksi pahoinvointi, oksentelu tai hengenahdistus) tulee huolehtia. 7. (Oma)hoitaja on tarvittaessa läsnä kuolevan vierellä, huolehtii hänen tarpeistaan ja toteuttaa hänen yksilöllisiä toiveitaan sekä tiedottaa niistä tarvittaessa muulle työryhmälle. Jos omaiset osallistuvat saattohoitoon, (oma)hoitaja on myös heidän tukenaan ja käytettävissään. 8. Kuolevan vakaumusta kunnioitetaan ja hänen hengellisestä hyvinvoinnistaan huolehditaan. 9. Toteutunut saattohoito tulee kirjata asiakkaan asiakirjoihin. 10. Vainajan omaisia tulee tukea heidän surussaan. Heille järjestetään mahdollisuus rauhalliseen kahdenkeskeiseen keskusteluun hoitajan kanssa. Omaisille annetaan tarpeelliset kirjalliset ohjeet. 11. Hoitoyksikössä on sovitut menettelytavat siitä, miten saattohoitoon osallistuva henkilökunta pystyy purkamaan ja jakamaan saattohoidon aikana syntyneitä tunteitaan ja ahdistustaan (esimerkiksi työnohjaus tai yhteiset keskustelut). 12. Palveluntuottajalla on sovitut menettelytavat vainajan saattamisesta. 4.3. Osiokohtaiset vähimmäislaatuvaatimukset 4.3.1. Psykogeriatrista tehostettua asumispalvelua koskevat vähimmäislaatuvaatimukset Tämä luku 4.3.1 koskettaa vain osiota Psykogeriatrinen tehostettu asumispalvelu. Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että psykogeriatrinen asumispalvelupalvelu vastaa kohderyhmän palvelutarpeeseen. 1. Toimintayksikön toiminta-ajatuksessa, menettelytavoissa ja työohjeissa on huomioitu psykogeriatristen asiakkaiden erityistarpeet. 2. Psykogeriatrisessa asumispalvelussa koulutetun hoitohenkilöstön mitoituksen tulee olla vähintään 0,65 / asiakas (ks. miten hoitohenkilöstömitoitus lasketaan luku 4.1.5 Henkilöstö). 3. Toimintayksikön viriketoiminnassa on huomioitu psykogeriatristen asiakkaiden erityistarpeet.

21/21 4. Toimintayksikön esimiehellä on vähintään kolmen vuoden kokemus psykogeriatrisesta hoitotyöstä. 5. Suurimmalla osalla henkilökunnasta on kokemusta psykogeriatrisesta hoitotyöstä. 6. Henkilökunnalla on riittävä koulutus psykogeriatriseen hoitotyöhön. 7. Henkilökunnan täydennyskoulutus vastaa asiakasryhmän erityistarpeisiin. 8. Hoitoon on saatavissa riittävä lääketieteellinen (psykiatria) tuki. 4.3.2. Alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaista tehostettua asumispalvelua koskevat vähimmäislaatuvaatimukset Tämä luku 4.3.2 koskettaa vain osiota alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukainen tehostettu asumispalvelu. 1. Toimintayksikön toiminta-ajatuksessa, menettelytavoissa ja työohjeissa on huomioitu kohderyhmän asiakkaiden erityistarpeet. 2. Toimintayksikön viriketoiminnassa on huomioitu kohderyhmän asiakkaiden erityistarpeet. 3. Suurimmalla osalla henkilökunnasta on kokemusta moniongelmaisten asiakkaiden kuntouttavasta hoitotyöstä. 4. Henkilökunnalla on riittävä koulutus päihdetaustaisten asiakkaiden kanssa työskentelyyn ja kuntoutukseen. 5. Henkilökunnan täydennyskoulutus vastaa asiakasryhmän erityistarpeisiin.