Ratkaisu. Tarkastellaan aluksi Fe 3+ - ja Fe 2+ -ionien välistä tasapainoa: Nernstin yhtälö tälle reaktiolle on:

Samankaltaiset tiedostot
Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:

Sähkökemian perusteita, osa 1

Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5

Kellogg-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2012 Teema 1 - Luento 1

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Kellogg-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 1 - Luento 1

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Korkealämpötilakemia

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Tehtävä 1. Tasapainokonversion laskenta Χ r G-arvojen avulla Alkyloitaessa bentseeniä propeenilla syntyy kumeenia (isopropyylibentseeniä):

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

2 Pistejoukko koordinaatistossa

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt

Pourbaix-diagrammit. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 4 - Luento 3

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Ellinghamin diagrammit

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Määritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10

Funktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?

Korkealämpötilakemia

Entalpia - kuvaa aineen lämpösisältöä - tarvitaan lämpötasetarkasteluissa (usein tärkeämpi kuin sisäenergia)

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

Faasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä.

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 1/6 Sisältö ESITIEDOT: määrätty integraali

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

Integrointi ja sovellukset

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.

määrittelyjoukko. log x piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä millä korkeudella tangentti leikkaa y-akselin.

Matemaattinen Analyysi

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

Differentiaalilaskenta 1.

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016


Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

Hyvän vastauksen piirteet

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä

4.1 Kaksi pistettä määrää suoran

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Sähkökemialliset tarkastelut HSC:llä

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

Faasipiirrokset, osa 3 Ternääristen ja monikomponenttipiirrosten tulkinta

Astrokemia Kevät 2011 Harjoitus 1, Massavaikutuksen laki, Ratkaisut

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

Yhdisteiden nimeäminen

Makrotaloustiede 31C00200

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

KEMA KEMIALLINEN TASAPAINO ATKINS LUKU 7

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

Liukoisuus

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Derivointiesimerkkejä 2

Korkealämpötilakemia

Neutraloituminen = suolan muodostus

Matriisilaskenta Luento 8: LU-hajotelma

LASKENNALLISEN TIETEEN OHJELMATYÖ: Diffuusion Monte Carlo -simulointi yksiulotteisessa systeemissä

Mikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20

3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Eksponenttiyhtälö ja logaritmi

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

Transkriptio:

Esimerkki Pourbaix-piirroksen laatimisesta Laadi Pourbaix-piirros, jossa on esitetty metallisen ja ionisen raudan sekä raudan oksidien stabiilisuusalueet vesiliuoksessa 5 C:een lämpötilassa. Ratkaisu Tarkastellaan aluksi 3+ - ja + -ionien välistä tasapainoa: 3 e G 7434 J / mol Nernstin yhtälö tälle reaktiolle on: E ln 3 E apetusreaktioille E saadaan laskettua: G 7434 E, 77 z F 1965 V jolloin Nernstin yhtälö saadaan muotoon: E 8,314 98 1965 19,14 98 1965 3 3 3,77 ln,77 lg,77,591lg Jos systeemi oletetaan ideaaliseksi (ts. aktiivisuuskertoimet oletetaan ykkösiksi), niin systeemin ollessa tasapainossa [ + ] = [ 3+ ], jolloin saadaan, että E, 77. Tämä on suoran yhtälö, joka voidaan piirtää p-e-asteikolle:

Tarkastellaan seuraavaksi metallisen raudan ja + -ionin välistä tasapainoa: e G 849 J / mol Nernstin yhtälö tälle reaktiolle on (kun metallinen rauta oletetaan puhtaaksi): E E ln apetusreaktioille E saadaan laskettua: G 849 E, 44 z F 965 V jolloin Nernstin yhtälö saadaan muotoon: 19,14 98,44 lg,44,96lg 8,314 98 E,44 ln 965 965 Tässä vaiheessa + -ionikonsentraatio on tunnettava, jotta kuvaaja voidaan laatia. Usein Pourbaixpiirroksia laadittaessa kationikonsentraatioksi valitaan 1-6. Kuvaajan laadinnassa konsentraatioksi voidaan luonnollisesti valita jokin muukin väkevyys, mutta yleensä kirjallisuudessa esitetyt taulukoidut kuvaajat on laadittu em. konsentraatiota käyttäen. p-e-asteikolle piirrettävän suoran yhtälöksi saadaan siis: E,44,96lg 1 6,44,96 6,44,178, 618

Kolmas tarkasteltava reaktio on kolmenarvoisen raudan eli ferri-ionin ( 3+ ) reaktio veden kanssa, jolloin syntyy rauta(iii)oksidia: 3 3 O O3 6 G 3495 J / mol Koska em. reaktiossa ei tapahdu raudan hapettumista (eikä pelkistymistä), ei yhtälössä esiinny elektroneja. Yhtälön tasapainovakion lausekkeeksi saadaan: K p 3 6 lg K lg 3 1 3 lg Toisaalta muistetaan, että: 6 6 3 3 3 lg lg 6 lg lg 6 p lg 3 1 6 lg K G ln K G 8,314 T ln K G 19,14 T lg K lg K G 19,14 T jolloin: p 1 3 lg 3 3 1 6 lg K 1 3 lg G 6 19,14 T Sijoittamalla [ 3+ ] = 1-6 ja G = 3495, saadaan: p 1 3 lg 1 6 3495 3495 1 3 6,1, 1 6 19,14 T 619,14 98 Nyt tasapainoon vaikuttaa ainoastaan p, jolloin tasapainoa kuvaava suora on kuvaajassa pystysuora viiva. Kahdessa ensimmäisessä reaktiossa tasapainoon ei vaikuttanut p, vaan pelkästään potentiaali (reaktioissa oli elektronien siirtoa), jolloin tasapainoja kuvaavat käyrät olivat vaakasuoria viivoja. 3+ -ionien ja O 3 :n välinen faasiraja voidaan nyt piirtää kuvaajaan. uomaa, että suoraa ei ole mielekästä jatkaa 3+ - + -tasapainorajan alapuolelle, koska 3+ -ionien ja O 3 :n välinen tasapaino menettää fysikaalisen merkittävyytensä, kun siirrytään + -ionin stabiilisuusalueelle. (UOM! Tämän esimerkin kuvia laadittaessa on käytetty hieman edellä esitetyistä poikkeavia termodynaamisia arvoja, minkä vuoksi kuvaan piirretty suora vastaa yhtälöä p = 1,85.)

Seuraavaksi otetaan tarkastelun kohteeksi + -ionien ja rauta(iii)oksidin välinen tasapaino: 3 O O3 6 e G 15179 J / mol Tämän reaktion tasapaino on edellisistä poiketen riippuvainen sekä p:sta että potentiaalista. Nernstin yhtälöksi saadaan: E E ln 6 G 15179 6 19,14 98 19,14 98 E p lg 965 965 965 E,788,177 p,591 lg Sijoittamalla taas [ 3+ ] = 1-6 saadaan: E,788,177 p,591 lg 1 E 1,143,177 p joka voidaan piirtää kuvaajaan laskevana suorana. 6 G 6 ln ln ln ln 6,788,177 p,3546 (UOM! Tässäkin tapauksessa kuvaajassa esiintyvä suora on laskettu käyttäen termodynaamisia arvoja, jotka poikkeavat jonkin verran tässä tehtävässä esitetyistä.)

Siivoamalla pois ylimääräisiä viivoja, saadaan kuvaaja siistimpään muotoon: Rauta voi O 3 :n lisäksi esiintyä myös 3 O 4 :nä, joten on syytä tarkastella + :n ja 3 O 4 :n välistä tasapainoa: 3 4 O 3O4 8 e G 7911 J / mol jonka Nernstin yhtälöksi saadaan:

E E ln 8 3 G 7911 819,14 98 319,14 98 E p lg 965 965 965 E 1,77,36 p,887 lg Sijoittamalla jälleen kerran [ 3+ ] = 1-6 saadaan: E 1,77,36 p,887 lg 1 E 1,69,177 p 8 3 G 8 3 ln ln ln ln 6 1,77,36 p,53 joka voidaan piirtää kuvaajaan laskevana suorana, joka leikkaa edellistä reaktiota ( + O 3 ) kuvaavan suoran. (UOM! Tässäkin tapauksessa kuvaajassa esiintyvä suora on laskettu käyttäen termodynaamisia arvoja, jotka poikkeavat jonkin verran tässä tehtävässä esitetyistä.) Tämän jälkeen tulee tarkastella vielä raudan oksidien ( O 3 ja 3 O 4 ) välistä tasapainoa sekä metallisen raudan ja 3 O 4 :n välistä tasapainoa. 3 O4 O 3 O3 e G 4715 J / mol 3 4 O 3O4 8 8 e G 66664 J / mol Näitä tasapainoja kuvaavien suorien yhtälöt saadaan Nernstin yhtälöstä vastaavalla tavalla kuin edellisillekin yhtälöille:

E E E E lg lg 19,14 98,11 lg,11,591 p 965 8 819,14 98,864 lg,864,591 p Piirretään saadut yhtälöt kuvaajaan: 8965

Lopuksi poistetaan kuvaajasta tarpeettomat sotkut ja päädytään lopulliseen Pourbaix-piirrokseen: