sivu 1/8 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale PL 1049, 70101 KUOPIO RAPORTTI VUODEN 2010 NÄYTTEEN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin 16 kappaletta Pohjois-Savon ELY-keskuksen 2010 keräämää piilevänäytettä. Näytteistä 10 on jokinäytteitä (Taulukko 1) ja 6 järvinäytteitä (Taulukko 2). Näytteet saatiin tilaajalta alkoholiin säilöttyinä. Taulukko 1. Tutkitut jokinäytteet. Näyte YKJ (Y) YKJ (X) Pvm Atronjoki 7035930 3550014 22.9.2010 Keyritynjoki Pitkäkoski 7042389 3567924 21.9.2010 Koivujoki Sahakoski 7031696 3470914 20.9.2010 Nurmijoki Koirakoski 7056277 3540107 29.9.2010 Palosenjoki Ryönänkoski 6980545 3516512 23.9.2010 Pöljänjoki 7001714 3532916 23.9.2010 Raudanjoki Hietakoski 7088021 3525755 22.9.2010 Sulkavanjoki Pitkäkoski 7022985 3462525 20.9.2010 Tiilikanjoki Tervakoski 7049550 3552881 22.9.2010 Ventojoki Pajukoski 7003620 3542110 23.9.2010 Taulukko 2. Tutkitut järvinäytteet. Näyte YKJ (Y) YKJ (X) Pvm Ahveninen 10 6930968 3494906 6.10.2010 Ahveninen Mäntyniemi 6991251 3495055 6.10.2010 Ahveninen Saviniemi 6931589 3495366 6.10.2010 Valkeinen 1 7000917 3502407 4.10.2010 Valkeinen 2 7001288 3502546 4.10.2010 Valkeinen 3 7002155 3501849 4.10.2010 Menetelmät
sivu 2/8 Näytteistä poistettiin orgaaninen aines vetyperoksidimenetelmällä, ja valmistettiin kolme kappaletta kestopreparaatteja kustakin näytteestä. Preparaattien valmistus ja piilevien määritykset tehtiin seuraavien ohjeiden ja standardien mukaisesti: - Eloranta, P., Karjalainen, S.-M. & Vuori, K.-M. (2007) Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas 2007. - CEN/TC 230 (2004) Water quality Guidance standard for the identification, enumeration and interpretation of benthic diatom samples from running waters. European Standard EN 14407, 8/2004. Määritykset tehtiin käyttäen LeicaDM2000 tutkimusmikroskooppia faasikontrastilla, 10 okulaarilla ja 100 objektiivilla (1000 suurennos). Piilevien taksonomia noudattaa pääosin seuraavia teoksia (täydellinen lista Ecomonitorin käyttämästä taksonomiasta wwwsivuillamme): - Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. (1986 1991) Bacillariophyceae. In: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (eds), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2/1-4. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart. - Lange-Bertalot, H. (2001) Diatoms of Europe, vol. 2. Navicula sensu stricto 10 genera separated from Navicula sensu lato Frustulia. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. - Krammer, K. (1997) Die Cymbelloiden Diatomeen, Teil 1-2. Biblotheca Diatomologica, Band 36. Määritystulosten pohjalta laskettiin Omnidia v. 5.2-ohjelmistolla (päivitysversio 20/4/2009) 12 erilaisen piileväindeksin arvot kullekin näytteelle, sekä erilaisiin ekologisiin ryhmiin kuuluvien piilevien osuuksia. Suomessa virtavesien päällyslevien perusteella määräytyvät ekologisten laatuluokkien rajat on määritelty IPS-indeksin (Indicie de polluo-sensitivité, Cemagref 1982) arvoina (taulukko 3), minkä lisäksi muita indeksejä ja ekologisia jakaumia voidaan käyttää apuna
sivu 3/8 ekologisen laadun luokituksessa erityisesti happamissa vesissä. Kansainvälisissä testeissä on todettu kokeneiden määrittäjien välisten IPS-tulosten vaihtelevan pääasiassa ±0,5 IPS-yksikön sisällä samalle näytteelle. Lähtökohtaisesti päällyslevästön laatuluokka määritetään IPS-arvoista. Happamissa vesissä Omnidian laskemat indeksit pyrkivät antamaan aina erinomaisia tuloksia, joten lisäksi käytettiin Ruotsissa kehitettyä AC-indeksiä (Andrén & Jarlman 2008, Archiv für Hydrobiologie), joka mallittaa vesistön happamuutta (Taulukko 4). Jos AC sijoittuu luokkaan C, D, E, vesistössä on happamuutta siinä määrin, että laatuluokitus joudutaan tekemään asiantuntija-arviona lajiston perusteella. Järvinäytteille ei ole vielä virallista luokittelujärjestelmää, mutta tähän mennessä tehtyjen kartoitusten perusteella virtavesien menetelmät toimivat samalla tavalla myös järvinäytteille (Gottschalk, S. 2009: Kiselalger som indikatorer i sjöar, Sötvatten 2009: 16-19). Taulukko 3. Ekologisten laatuluokkien luokkarajat päällysleville Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen luokitteluoppaan Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen, 15.1.2008, mukaan. Laatuluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono IPS-indeksin arvo 17 20 15 17 12 15 9 12 0-9 Taulukko 4. AC-indeksin luokkarajat. Luokat C, D, ja E osoittavat happamuutta. Luokka A B C D E AC >7,5 5,8-7,5 4,2-5,8 2,2-4,2 <2,2 Tulokset
sivu 4/8 Näytekohtaiset määritystulokset lähetetään Omnidia-tulosteina, joihin sisältyy myös Omnidian laskemat indeksien arvot. Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty tärkeimmät IPS, GDI (Generic Diatom Index) ja TDI (Trophic Diatom Index) indeksien arvot, kuormitukselle toleranttien lajien osuus (%PT), AC sekä arvioitu päällyslevästön laatuluokka kullekin näytteelle. Taulukko 5. Jokinäytteiden tulokset. Laatuluokka esitetään asiantuntija-arviona näytteille, joiden AC alittaa arvon 5,8 (luokat C, D, E). Näyte Yksiköt Taksonit AC IPS TDI %PT GDI Luokka Atronjoki 430 54 4,51 17,9 14,0 6,0 15,7 Hyvä Keyritynjoki Pitkäkoski 439 33 2,32 18,2 13,4 13,7 16,7 Hyvä Koivujoki Sahakoski 567 25 8,08 15,6 11,0 1,6 17,0 Hyvä Nurmijoki Koirakoski 417 45 4,45 18,9 16,4 1,7 17,2 Hyvä Palosenjoki Ryönänkoski 443 48 6,03 17,4 12,9 2,3 16,7 Erinom./Hyvä Pöljänjoki 475 50 6,45 14,3 10,0 22,7 13,9 Tyydyttävä Raudanjoki Hietakoski 442 35 4,06 17,9 16,0 2,9 17,6 Hyvä Sulkavanjoki Pitkäkoski 441 38 6,67 14,5 9,9 22,0 16,1 Tyydyttävä Tiilikanjoki Tervakoski 419 11 2,56 19,0 17,0 0,0 16,5 Erinom./Hyvä Ventojoki Pajukoski 423 46 7,16 15,6 10,7 5,7 15,7 Hyvä Taulukko 6. Järvinäytteiden tulokset. Laatuluokka esitetään asiantuntija-arviona näytteille, joiden AC alittaa arvon 5,8 (luokat C, D, E). Näyte Yksiköt Taksonit AC IPS TDI %PT GDI Luokka Ahveninen 10 443 42 5,96 17,5 14,4 1,1 17,3 Erinom./Hyvä Ahveninen Mäntyniemi 467 48 5,09 18,3 16,2 3,6 17,1 Hyvä Ahveninen Saviniemi 409 43 4,86 18,3 16,1 0,7 17,2 Hyvä Valkeinen 1 416 48 5,42 18,3 15,9 4,1 16,6 Erinomainen Valkeinen 2 427 38 6,76 18,1 14,5 2,3 16,4 Erinomainen Valkeinen 3 418 48 5,27 18,7 15,8 2,4 16,8 Erinomainen
sivu 5/8 Tulosten tulkintaa Joet Atronjoki: Lajisto osoittaa lähinnä mesotrofisia ja dystrofisia olosuhteita. Eutrofian indikaattoreita on vähän, mutta happamuudesta seuraava lähinnä asidofiilinen lajisto voi peittää ravinnepitoisuuksien näkymistä näytteessä. Keyritynjoki Pitkäkoski: Runsaimmat lajit ovat Achnanthes oblongella ja Encyonema cf. perminutum. Myös asidofiilisia Eunotia-lajeja esiintyy runsaasti. Runsaana esiintyy myös Navicula cf. minuscula. IPS indikoi erinomaista tilaa ja AC happamuutta. Erikoisen lajiston perusteella asiantuntija-arvio laatuluokasta on enintään hyvä. Koivujoki Sahakoski: Runsain laji on erittäin yleinen Achnanthes minutissima, mutta myös ravinteikkaampia olosuhteita indikoiva Cocconeis placentula esiintyy näytteessä. Ravinnetasot ovat lajiston perusteella vähintään mesotrofiset, ja happamuus lähellä neutraalia. IPS-indeksin perusteella laatuluokka on hyvä. Nurmijoki Koirakoski: Dystrofiasta johtuen laatuluokittelu on vaikeaa. Eutrofian indikaattoreita esiintyy hyvin pieninä osuuksina, joten laatuluokitus asiantuntija-arviona on joko erinomainen tai hyvä. Palosenjoki Ryönänkoski: Lajiston perusteella happamuus on vähäisempää kuin Nurmijoessa. IPS luokittaa näytteen erinomaiseksi. Pöljänjoki: Runsaimpia lajeja ovat Achnanthes minutissima (leveät muodot), Navicula cryptocephala, ja N. cf. minima. Nämä lajit ja muuodot indikoivat eutrofiaa/ravinnekuormitusta, joten laatuluokka on tyydyttävä.
sivu 6/8 Raudanjoki Hietakoski: Runsaimmat lajit ovat Tabellaria flocculosa ja Gomphonema angustatum. Olosuhteet ovat voimakkaan dystrofiset, joten laatuluokitus on vaikeaa. Asiantuntija-arviona tila on lähinnä hyvä. Sulkavanjoki Pitkäkoski: Runsaimpia ovat Achnanthes minutissima-lajin leveät muodot ja Gomphonema parvulum f. parvulum. Varsinkin G. parvulum f. parvulum indikoi ravinnekuormitusta, joten laatuluokitus on tyydyttävä. Tiilikanjoki Tervakoski: Näytteen vähälajisuus viittaa dystrofiaan ja happamuuteen. Näytteestä ei löytynyt kuormitusindikaattoreita, joten laatuluokka on lähinnä erinomainen. Ventojoki Pajukoski: Runsaimpia muotoja ovat Achnanthes minutissima-lajin leveät muodot. Näyte sisältää mesotrofiaa ja humuksisuutta indikoivaa planktonia (Aulacoseiralajit), sekä pieniä määriä eutrofian indikaattoreita (mm. Navicula cryptocephala). Laatuluokka on siten lähinnä hyvä. Järvet Ahveninen (3 näytettä): Lajisto on kaikissa näytteissä pääasiassa vähäravinteisten, humuksisten vesien lajeja. Kaikissa näytteissä esiintyvät kuitenkin planktiset lajit Aulacoseira ambigua ja Eunotia zasuminensis, jotka viihtyvät runsasravinteisissa vesissä. Kohtalainen veden happamuus vaikeuttaa näytteiden luokittelua ravinnetasojen kannalta. Valkeinen (3 näytettä): Näytteet sisältävät pääasiassa vähäravinteisten, humuksisten vesien päällyslevästöä. Lisäksi näytteissä on runsaasti humusvesien planktonia (Aulacoseira-suvun lajeja). Kohtalainen veden happamuus vaikeuttaa näytteiden luokittelua ravinnetasojen kannalta. Joensuussa 17.12.2010
sivu 7/8 FT Juha Miettinen Ecomonitor Oy Länsikatu 15, 80110 Joensuu juha.miettinen@ecomonitor.fi puh. 040 411 7913 Liitteet: -Paperiversio: Näytekohtaiset tulokset Omnidia-tulosteina (16 kpl). -E-versio: Määritykset, ekologiset jakaumat, sekä indeksit koottuina Excel-tiedostoon. Omnidia-ohjelmiston siirtotiedosto (.prn).