SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2015

Transkriptio

1 VUOSIYHTEENVETO SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan Kirkkolahteen. Majutvettä on hapetettu Mixox-750 laitteella vuodesta 1987 lähtien. Hapetin on sijoitettu Tuulisaaren syvänteeseen, jonne asti puhdistamolta johdetut jätevedet valuvat pohjanmyötäisesti. Kesästä 2001 lähtien on lisäksi Talasnimen syvänteessä ollut Mixox-500 hapetuslaite. Tarkkailu perustuu Ramboll Finland Oy:n päivitettyyn tarkkailuohjelmaan. Näytteitä otettiin neljältä havaintopaikalta (kartta liitteenä 1): Kirkkolahti Majutvesi Majutvesi Majutvesi Kirkkolahdella näytteet otettiin yhdestä metristä, 009:llä lisäksi 2-3 m:stä, 010:lla ja 044 lisäksi 5-6 m:stä ja 10 m:stä. Näytteistä määritettiin happipitoisuus, hapen kyllästysprosentti, sähkönjohtavuus, ph, väri, COD Mn, kokonaistyppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, rauta sekä 1 metristä kolimuotoiset bakteerit, kesällä lisäksi klorofylli a 0-2 m näytteestä. Vesinäytteet analysoitiin KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä. Kasviplanktonmääritykset teki Tmi Zwerver. Tarkkailun toteuttaminen siirtyi vuoden 2010 alussa Kymijoen vesi ja ympäristö ry:lle. Vuonna 2015 näytteet haettiin 12.3., 24.6., 4.8. ja samanaikaisesti jätevedenpuhdistamon näytteiden kanssa. Jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun lisäksi Kirkkolahdelta otettiin ruoppauksen jälkeinen näyte Kirkkolahden ruoppaus toteutettiin lokamarraskuussa Jätevedenpuhdistamon alapuolinen kosteikko ruopattiin Ruoppausten aikaisesta tarkkailusta on julkaistu erillinen raportti (Mänttäri 2014). Tapiontie 2 C Kouvola Puh. (05) y-tunnus

2 2 SÄÄ Tammi-maaliskuussa oli lauhaa (Kuva 1). Lunta oli vähän ja jäät olivat ohuita. Jäät lähtivät maan eteläosan järvistä huhtikuun alkupuolella eli selvästi keskimääräistä aikaisemmin (Suomen ympäristökeskus 2015). Huhtikuussa satoi erittäin runsaasti, kaksinkertaisesti keskimääräiseen verrattuna. Kesä-heinäkuussa oli viileää ja järvivedet pysyivät viileinä. Elokuussa oli lämmintä ja sateetonta, pintavesien lämpötilat nousivat koko kesän korkeimpiin lukemiin. Syyskuu oli tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateinen. Lokakuussa satoi alle neljäsosa keskimääräisestä. Marras-joulukuussa oli keskimääräistä lämpimämpää. Etelä-Suomen järvet alkoivat jäätyä joulukuun lopun pakkasilla. Vuoden sademäärä, 580 mm, oli pitkän ajan keskiarvoa (Lahti mm) hieman pienempi. Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila (ºC) ja kuukauden sadesumma (mm) Lahdessa vuonna 2015 ja ajanjaksolla (Ilmatieteen laitos). Tammi-maaliskuussa oli lauhaa. Huhtikuussa satoi erittäin runsaasti. Elo-lokakuussa satoi vähän. Marras-joulukuussa oli keskimääräistä lämpimämpää. 3 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Vuosien aikana puhdistamolla käsitelty keskimääräinen vesimäärä on ollut 729 m 3 /vrk (Åkerberg 2016). Vuorokausivirtaama oli vuonna 2015 hieman keskimääräistä pienempi, 687 m 3 /vrk. Puhdistamolla ei ollut ohituksia vuonna Hämeen ympäristökeskuksen antaman päätöksen nro YSO/173/2008 mukaan saa vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -arvo olla enintään 15 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Vastaavien puhdistustehojen tulee olla vähintään 90 %. Tavoitteena tulee olla, että vesistöön johdettavan jäteveden fosforipitoisuus on alle 0,6 mg/l. Kaikki edellä mainitut lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Lisäksi jäteveden on täytettävä asetuksen 888/2006 vaatimukset: COD Cr -arvo saa olla korkeintaan 125 mg/l tai poistotehon tulee olla vähintään 75 %. Kiintoainepitoisuus saa olla enintään 35 mg/l tai poistotehon tulee olla vähintään 90 %. Arvot lasketaan näytekohtaisina. Vuoden aikana saa olla yksi näyte, joka ei täytä raja-arvoja. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 2

3 Lupaehdot täyttyivät molemmilla jaksoilla. Kiintoaine- ja COD-tulokset täyttivät yksittäisille näytteille asetetut rajat. Puhdistetun jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus oli vuonna 2015 keskimääräistä tasoa (Taulukko 1, Kuva 2). Taulukko 1. Puhdistetun jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus (kg/vrk) ka BOD 7ATU 4,5 5,2 4,5 4,1 4,0 5,4 8,5 6,9 4,6 5,0 5,3 COD Cr fosfori 0,32 0,27 0,38 0,34 0,34 0,34 0,33 0,36 0,21 0,28 0,32 typpi kiintoaine 7,9 8,8 7,3 7,4 5,3 4,3 8,4 7,9 4,4 6,8 6,9 Kuva 2. Vesistökuormitus (kg/vrk) Fosforikuormitus 2-akselilla. 4 TULOKSET 4.1 FYSIKAALIS-KEMIALLINEN VEDENLAATU Kirkkolahden (046) vedenlaatu oli huonompaa kuin muilla näytepisteillä. Kirkkolahden happikyllästys vaihteli eri näytteenottokerroilla yhden metrin syvyydessä välillä %. Kolimuotoisia bakteereja oli enemmän kuin muilla näytepisteillä, pmy/100 ml. E. coleja oli vähän, enimmillään maaliskuussa 15 pmy /100 ml. Kesäkuussa typpipitoisuus oli Kymijoen vesi ja ympäristö ry 3

4 poikkeuksellisen alhainen, 380 µg/l, jopa hieman pienempi kuin muualla Majutvedellä. Lokakuussa ammoniumtyppeä oli melko runsaasti, 560 µg/l. Klorofyllipitoisuus oli keskimääräistä suurempi, ylirehevien vesien tasoa. Fosforipitoisuuksien mukaan vesi oli rehevää - erittäin rehevää. Näkösyvyyttä oli kesä-lokakuussa 0,7-1,1 m. Jätevesien vaikutus on havaittavissa. Majutveden Talasniemen syvänteen (044) happitilanne oli vuoden näytteenottokerroista huonoimmillaan maaliskuussa, jolloin alusveden happikyllästys oli 57 %. Maaliskuussa pintaveden tuloksissa näkyi jäänsulamisvesien vaikutus; sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus ja fosforipitoisuus olivat aiempaa pienempiä. Kesäkuussa 5 metrissä oli typpeä vain 290 µg/l. Kolimuotoisia bakteereja oli eniten elokuussa, 65 pmy/100 ml. Maaliskuussa väli- ja alusvedessä näkyi jätevesivaikutusta: väriarvo, rauta-, fosfori-, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus sekä sähkönjohtavuus olivat koholla. Kesän fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien mukaan vesi oli rehevää. Näkösyvyys oli pienin loppukesästä, 1,7 m, suurin maaliskuussa, 3,0 m. Maaliskuun näytteenottokertaa lukuun ottamatta vedenlaatu ei juuri poikennut kahden muun Majutveden näytepisteen vedenlaadusta, eikä jätevesivaikutusta ollut havaittavissa. Majutveden Ohrasaaren kaakkoiskulman näytepisteellä (009) on matalaa, joten alusveden happitilanne pysyy yleensä hyvänä, vuoden 2015 näytteenottokerroilla happikyllästys oli %. Maaliskuussa vedessä oli aiempaa vähemmän fosforia, vain 6-7 µg/l ja elokuussa aiempaa enemmän, µg/l. Kesän fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien mukaan vesi oli lievästi rehevää - rehevää. Elokuussa veden ph oli aiempaa korkeampi, 7,7. Näkösyvyys oli pienin loppukesällä, 1,7 m. Jätevesivaikutusta ei tällä näytepisteellä ollut havaittavissa. Majutveden Tuulensaaren syvänteen näytepisteen (010) alusveden happikyllästys oli %. Maaliskuussa pintaveden tuloksissa näkyi jäänsulamisvesien vaikutus; sähkönjohtavuus, väriarvo, kemiallinen hapenkulutus ja fosforipitoisuus olivat aiempaa pienempiä. Maaliskuussa ammoniumtyppeä oli pinta- ja välivedessä aiempaa enemmän. Kesän fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli lievästi rehevää - rehevää. Näkösyvyys oli elokuussa pienimmillään, 1,7 m. Maaliskuussa väli- ja alusvedessä oli lievää jätevesivaikutusta. 4.2 KASVIPLANKTON Näytepisteeltä 044 otettiin elokuussa myös kasviplanktonnäyte, josta määritettiin lajisto ja biomassa (kasviplanktonraportti viitteineen liitteessä 4). Näytteen biomassa oli hiukan yli 2 mg/l, joka Elorannan (1991) mukaan sijoittaa järven luokkaan lievästi rehevä eli mesotrofinen. Taksoneita oli runsaasti, 102 kpl. Tämä on myös tyypillistä mesotrofiselle järvelle. Haitallisten sinilevien määrä kokonaisbiomassasta oli vain 8 %. Haitallisten sinilevien osalta Majutvesi sijoittuu pintavesien ekologisen luokituksen mukaan luokkaan hyvä (Aroviita Kymijoen vesi ja ympäristö ry 4

5 ym. 2012). Näytteessä tavattiin limalevä Gonyostomum semeniä, joskin melko vähäisissä määrin (26 solua/ml, 11 % biomassasta). Eri leväryhmät olivat Majutvedessä jakautuneet tasaisesti. Eniten näytteessä oli kultaleviä (26 %), Synura-lajeja sekä montaa erilaista Dinobryon-lajia. Toiseksi suurin leväryhmä oli piilevät (16 %), lähes yhtä paljon oli panssarisiimaleviä (14 %). Sinileviä oli vain 9 % kaiken kaikkiaan, näistä lähes kaikki (8 %) on luokiteltu haitallisiksi. Suurin osa oli molekulaarista typpeä hyväksi käyttämään pystyviä, rihmamaisia Anabaena-lajeja. Verrattuna edellisen kerran tuloksiin vuodelta 2012 huomataan, että limalevä Gonyostomum semenin määrä on hiukan suurempi kuin tuolloin. Leväryhmissä on tapahtunut muutoksia niin, että piilevien, sinilevien, nielu- ja silmälevien määrä on vähentynyt. Kultalevien määrä on noussut. Kultalevät ovat tyypillisiä niukkaravinteisille vesille. Osa niistä pystyy hankkimaan ravintoa miksotrofian kautta, joten ne eivät ole suoraan riippuvaisia typen ja fosforin määristä vedessä. Molekulaarista typpeä hyväksikäyttävien sinilevien määrä on vähentynyt noin 10 %:lla vuodesta Tämä voi viitata siihen, että kasvua rajoittava tekijä on suuremmassa määrin fosfori kuin vuonna Piilevät ovat tyypillisiä kaikenlaisille vesille, mutta tarvitsevat kuoreensa runsaasti piitä. Happamissa vesissä niitä ei juuri esiinny. Silmälevien määrä oli pudonnut huomattavasti, vaikka tässä tulee ottaa huomioon, että niiden määrä oli hyvin vähäinen jo vuonna 2012, vain 4 %. Silmälevät ovat tyypillisiä vesissä, joissa on paljon orgaanista ainesta, joten niiden väheneminen saattaa viitata orgaanisen aineen vähenemiseen. Kaiken kaikkiaan Majutvesi tuntuu hiukan kohonneesta biomassasta huolimatta kasviplanktonin kuvastamana olevan piirun verran paremmassa tilassa kuin vuonna Kohonnut biomassa johtuu suureksi osaksi limalevän määrän kasvusta. Gonyostomum semenin tarkoista ympäristövaatimuksista tai lajin vaikutuksista vesiekosysteemiin ei olla vielä täysin selvillä (Eloranta & Räike 1995, Eloranta & Järvinen 1991). On kuitenkin huomattu, että laji suosii tummavetisiä, etenkin runsasfosforisia (N/P suhde on 20-50) ja reippaasti liuennutta orgaanista hiiltä (DOC) sisältäviä humuspitoisia, usein varsin matalia järviä (Hehman ym 2001, Figueroa & Rengefors 2006, Pęczuła 2007, Willén 2007, Rakko ym. 2009). Gonyostomum-soluissa on erittäin runsaasti klorofylliä (Eloranta & Räike 1995), joten chl-a:n määrä saattaa olla yllättävän suuri levien kokonaisbiomassaan verrattuna, varsinkin, jos limalevää on hiukan enemmän kuin tässä Majutveden näytteessä. Gonyostomum-limalevä saattaa lisääntyä Majutvedessä vielä huomattavasti, ja yllättävän nopeasti (Pęczuła 2007). Tätä lajia on siis hyvä tarkkailla, sillä sen massaesiintyminen aiheuttaa usein uimareille ihon kutinaa. Myrkyllinen se ei kuitenkaan ole. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 5

6 5 TULOKSET Kirkkolahden tulokset erottuvat selvästi muista Majutveden tuloksista (kuvaajat liite 3). Ajoittain Kirkkolahden ravinnepitoisuudet ovat olleet talvella erittäin korkeita, esimerkiksi ammoniumtyppipitoisuus oli maaliskuussa µg/l. Vuosina pitoisuus oli melko korkea lokakuussa. Muun Majutveden ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet vuodesta 2009 alkaen aiempaa alhaisempia, tosin maaliskuussa 2015 ne olivat koholla. Kirkkolahtea lukuun ottamatta Majutveden vedenlaatu on ollut hyvin samankaltaista eri ajankohtina ja eri näytepisteillä. Maaliskuun 2015 pintavesituloksissa näkyy jäänsulamisvesien vaikutus. Kymmenen viime vuoden aikana tuloksissa ei näy mitään selvää kehityssuuntaa. KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY Anne Åkerberg Tutkija, FM LIITTEET 1 Näytepaikkakartta 2 Tulokset Tuloksia kuvaajina vuosilta Kasviplanktonraportti TIEDOKSI Sysmän kunta, tekninen palvelukeskus, matti.kurvinen@sysma.fi Hämeen ELY-keskus, kirjaamo.hame@ely-keskus.fi Sysmän kunta, ympäristötoimi, ymparisto@sysma.fi Sysmän kunta, kirjaamo@sysma.fi VIITTEET Mänttäri, V Sysmän Kirkkolahden kunnostushanke: Ruoppausten aikainen tarkkailu syksyllä Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Suomen ympäristökeskus Vesitilannekatsaukset. Ympäristöhallinnon www-sivut, > Ympäristön tila > Pintavedet > Ajankohtainen vesi- ja lumitilanne > Kuukausittaiset vesitilannekatsaukset Åkerberg, A Sysmän jätevedenpuhdistamon puolivuosiyhteenveto heinä-joulukuu ja vuosiyhteenveto Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Kymijoen vesi ja ympäristö ry 6

7

8 LIITE 2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Sysmän jvp:n purkuvesistö, Majutvesi (MAJUTV) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n NO3-N N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l MAJUTV / 046 Majutvesi Kirkkolahti 046 Kok.syv. 1,6 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jmä al; levä 0 /3; Ilm.lt. -18 C-ast; 1 0,4 13,4 92 1,4 1,0 7,9 6, MAJUTV / 046 Majutvesi Kirkkolahti 046 Kok.syv. 1,4 m; Näk.syv. >1,4 m; Lumi 0 cm; Jää 23 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 0 /3; Ilm.lt. 1 C-ast; haju H; 1 2,1 4, ,3 6,3 80 9, MAJUTV / 044 Majutvesi 044 Kok.syv. 11,9 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 29 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 0 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 1,7 12,2 87 5,0 6,7 15 4, ,5 8, ,2 6, ,5 8, ,0 6,7 65 9, MAJUTV / 009 Majutvesi 009 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. >3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 32 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja JMä; levä 0 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 1,6 12,7 91 6,0 6,7 25 6, < ,5 1,7 12,8 92 6,2 6,7 30 6, MAJUTV / 010 Majutvesi 010 Kok.syv. 12 m; Näk.syv. 4,1 m; Lumi 0 cm; Jää 34 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä, AL; levä 0 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 0,9 12,1 85 2,9 6,5 7,5 2, < ,4 8,9 63 9,0 6,6 40 7, ,5 8,6 61 9,7 6,6 45 8, MAJUTV / 046 Majutvesi Kirkkolahti 046 Kok.syv. 2,2 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja ms al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; haju H; 1 17,3 7,8 81 7,0 6,8 45 9, MAJUTV / 044 Majutvesi 044 Kok.syv. 12,3 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja ms al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; haju H; 1 17,8 9,2 97 6,0 7,1 35 8,1 450 <5 <5 20 < ,1 7,5 76 6,1 6,8 40 8, ,6 7,6 76 6,1 6,8 40 7, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

9 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Sysmän jvp:n purkuvesistö, Majutvesi (MAJUTV) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n NO3-N N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l MAJUTV / 009 Majutvesi 009 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja ms al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; haju H; 1 17,4 9, ,0 7,2 35 7, <5 13 < ,5 17,4 9,4 98 5,8 7,1 35 9, MAJUTV / 010 Majutvesi 010 Kok.syv. 11,9 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja ms al; levä 1 /3; Ilm.lt. 16 C-ast; haju H; 1 16,8 9,1 94 5,8 7,1 35 8,0 400 <5 <5 16 < ,6 7,8 78 5,9 6,7 40 7,8 350 < ,4 7,0 70 6,0 6,7 40 7, MAJUTV / 046 Majutvesi Kirkkolahti 046 Kok.syv. 1,9 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja MK,AE; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; haju H; 1 18,4 9, ,5 7,0 50 8, MAJUTV / 044 Majutvesi 044 Kok.syv. 12,3 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:40; Näytt.ottaja MK,AE; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; haju H; 1 19,1 9, ,8 7,3 40 6,8 460 <5 <5 21 < ,6 8,4 90 5,9 7,1 40 7,1 450 < ,5 8,5 90 5,9 7,1 40 7, MAJUTV / 009 Majutvesi 009 Kok.syv. 3,4 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:05; Näytt.ottaja MK,AE; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; haju H; 1 19,1 9, ,0 7,7 35 7,2 440 <5 <5 29 < ,7 8,8 94 5,9 7,5 40 7, MAJUTV / 010 Majutvesi 010 Kok.syv. 11,9 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja MK,AE; levä 1 /3; Ilm.lt. 20 C-ast; haju H; 1 19,1 10, ,8 7,4 35 7,0 450 <5 <5 27 < ,5 10, ,8 7,2 50 7,0 460 <5 <5 25 < ,3 8,2 87 5,8 7,1 40 6, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

10 LIITE 2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Sysmän jvp:n purkuvesistö, Majutvesi (MAJUTV) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk ph Väri COD Mn kok.n NO3-N N(NH4) Kok.P PO4-P Fe spek E.coli koli36 Klorof. Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml µg/l MAJUTV / 046 Majutvesi Kirkkolahti 046 Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 6,1 9,5 76 8,6 6,9 35 7, MAJUTV / 044 Majutvesi 044 Kok.syv. 11,6 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 6,8 10,9 89 5,7 7,0 25 6,6 430 <5 <5 24 < ,8 10,8 88 5,7 7,2 25 6,8 430 < < ,8 11,0 90 5,7 7,2 25 6, MAJUTV / 009 Majutvesi 009 Kok.syv. 3,1 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:35; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 6,8 11,0 90 5,7 7,1 25 6,6 410 <5 <5 17 < ,5 6,8 10,9 89 5,7 7,0 25 6, MAJUTV / 010 Majutvesi 010 Kok.syv. 11,3 m; Näk.syv. 2,5 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja JMä, JK; levä 1 /3; Ilm.lt. 3 C-ast; haju H; 1 6,8 10,9 89 5,7 7,0 25 6,6 400 < < ,8 10,7 88 5,7 7,0 25 6,5 410 < < ,8 10,8 88 5,7 7,2 25 6, Tapiontie 2 C, KOUVOLA Puhelin (05)

11 Majutveden pintavesituloksia vuosilta LIITE 3 NH4-N µg/l m 06 t 06 e 06 l 06 m 07 k 07 e 07 l 07 m 08 t 08 e 08 l 08 m 09 s 09 l 09 m 10 k 10 e 10 l 10 m 11 k 11 e 11 l 11 m 12 k 12 e 12 l 12 m 13 k 13 e 13 l 13 m 14 k 14 e 14 l 14 m 15 k 15 e 15 l 15 N µg/l m 06 t 06 e 06 l 06 m 07 k 07 e 07 l 07 m 08 t 08 e 08 l 08 m 09 s 09 l 09 m 10 k 10 e 10 l 10 m 11 k 11 e 11 l 11 m 12 k 12 e 12 l 12 m 13 k 13 e 13 l 13 m 14 k 14 e 14 l 14 m 15 k 15 e 15 l P µg/l m 06 t 06 e 06 l 06 m 07 k 07 e 07 l 07 m 08 t 08 e 08 l 08 m 09 s 09 l 09 m 10 k 10 e 10 l 10 m 11 k 11 e 11 l 11 m 12 k 12 e 12 l 12 m 13 k 13 e 13 l 13 m 14 k 14 e 14 l 14 m 15 k 15 e 15 l 15 Sähkönjohtavuus ms/m m 06 t 06 e 06 l 06 m 07 k 07 e 07 l 07 m 08 t 08 e 08 l 08 m 09 s 09 l 09 m 10 k 10 e 10 l 10 m 11 k 11 e 11 l 11 m 12 k 12 e 12 l 12 m 13 k 13 e 13 l 13 m 14 k 14 e 14 l 14 m 15 k 15 e 15 l 15 Väri mgpt/l m 06 t 06 e 06 l 06 m 07 k 07 e 07 l 07 m 08 t 08 e 08 l 08 m 09 s 09 l 09 m 10 k 10 e 10 l 10 m 11 k 11 e 11 l 11 m 12 k 12 e 12 l 12 m 13 k 13 e 13 l 13 m 14 k 14 e 14 l 14 m 15 k 15 e 15 l 15

12 Object 1 LIITE 4 Majutvesi Kymijoen v&y ry kasviplankton 2015 Zwerver rap odt Majutvesi Kasviplankton - lajisto ja biomassa Suppea määritys Menetelmäkuvaus ja tulostaulukot ja lausunto Raportti vuoden 2015 näytteen määrityksestä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n toimeksiannosta ajankohta: helmikuu 2016 raportti nro: Zwerver planktonmääritykset Arkadiantie 2, Kemiö info@zwerver.fi

13 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT NÄYTTEET MIKROSKOOPPI MENETELMÄ Näytteen esikäsittely Runsauden arviointi ja lajien määritys Runsauden arviointi, suppea menetelmä Laskennan tarkkuus Biomassa Lajinmääritys TIETOJEN KÄSITTELY TULOKSET YHTEENVETO TULOKSISTA TULOKSET VUODEN 2015 NÄYTTEIDEN MÄÄRITYKSISTÄ EKOLOGIEN LUOKITUS SANALLINEN KUVAUS MAJUTVEDEN TULOKSISTA LAUSUNTO MAJUTVESI KIRJALLISUUS...11

14 1. Johdanto Tässä raportissa esitetään Majutveden näytepisteen 044 vuoden 2015 kasviplanktonlaskennan aineisto, menetelmät ja tulokset sekä annetaan lausunto Majutveden tilasta kasviplanktonin perusteella. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Näytteet Näytteitä toimitettiin määritettäväksi 1 kpl. Näyte oli kestävöity happamella lugolin liuoksella. Näytettä säilytettiin jääkaapissa n. 6 C:n lämpötilassa määrityksen alkuun asti. Taulukko 1: Tutkittu näyte. Näytepaikka, näytteenottopäivämäärä ja määritykseen käytetty näytemäärä näytepaikka pvm ml Majutvesi , Mikroskooppi Määrityksissä käytettiin käänteismikroskooppia (Leitz Diavert). Määritykset tehtiin kirkaskentässä. Mikroskooppi täyttää kirkkaasti eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204) asettamat vaatimukset, joka ilmenee seuraavasta taulukosta: Taulukko 2: Mikroskoopin ominaisuudet. EN Zwerver valaistus W 50 W kondensorin NA objektiivit Eurooppalainen suositus > 0,5 0,6 10x (faasi) tai 20x (faasi) 20x, NA>0,5 60x plan apo, öljy tai 100x plan apo, öljy, NA > 0,9 10 x NA 0,22 Plan, Zeiss 25x NA 0,8 Neofluor, öljy, Zeiss 63x NA 1,4 plan apo, öljy, Zeiss 2.3 Menetelmä Määritys- ja laskentamenetelmä perustui Suomen ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 2011), Utermöhlin (1958) ja eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204, 2006) kuvaamille menetelmille. Näyte laskettiin SYKEn suppeaa menetelmää ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 2011) käyttäen. Tarkempi kuvaus menetelmästä löytyy kohdassa Runsauden arviointi ja lajien määritys Näytteen esikäsittely Näyte otettiin vähintään 12 tuntia ennen esikäsittelyn alkamista pois jääkaapista, jotta pullon lämpötila nousisi huoneenlämpötilaa vastaavaksi. Näyte sekoitettiin näytepulloa kääntelemällä muutaman minuutin ajan rauhallisesti, jonka jälkeen näyte laskeutettiin kyvetissä. Näytemäärä laskeutettiin Koeman en Bijkerk -yrityksen 1 ml:n kyvetissä. Näytteen annettiin laskeutua ohjeistuksen (Järvinen ja muut 2011) mukaisen ajan Runsauden arviointi ja lajien määritys Runsauden arviointi, suppea menetelmä Näyte tutkittiin kolmea suurennusta käyttäen. Ensiksi tarkastettiin näytteen tasainen jakautuminen kyvetin pohjalle pienellä (100x) suurennuksella. Itse määritys aloitettiin suurimmalla suurennuksella (630x), pienimmistä levistä. Kaikkein pienikokoisimmat (< 2 µm) taksonit, picoplankton, laskettiin erikseen 7:sta näkökentästä. Tämä askel on ylimääräinen SYKEn ohjeistukseen verrattuna. Se antaa kuvan aivan pienimpien planktoneliöiden (lähinnä sinileviä ja bakteereita) määrästä. Seuraavaksi laskettiin ja määritettiin hieman suuremmat taksonit (2-20 µm) samalla (630x) suurennuksella vähintään 20 näkökentästä. okulaarit 10x tai 12,5 x 10x 3 +

15 Tämän jälkeen laskettiin ja määritettiin suurikokoiset (>20 µm) sekä aikaisemmin havaitsemattomat taksonit 250x-suurennuksella, niin ikään vähintään 20 näkökentästä. Havaintoja kerättiin vähintään 200 koko laskennan osalta. Eniten esiintyvästä taksonista pyrittiin keräämään vähintään 20 havaintoa, vähintään 10:stä näkökentästä. Lopuksi laskettiin koko kyvetin alalta suurimmat ja harvalukuisimmat taksonit 100x suurennuksella, käyttäen tarvittaessa suurempaa suurennusta määritykseen. Mainitut suurusluokat ovat vain suuntaa antavia. Levät määritettiin sillä suurennuksella, jossa tuntomerkit olivat luotettavasti havaittavissa. Laskennan ulkopuolella havaitut taksonit on mainittu tuloslistoissa. Nämä ovat taksoneita, joita esiintyy vain harvakseltaan, mutta jotka voivat välittää tärkeää tietoa järven ekologisesta tilasta. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenvetona yllä selvitetyn laskentamenetelmän keskeiset numerot. Taulukko 3: Suppea laskentamenetelmä. Suppea laskentayksiköiden Vähintään suurennus koko näkökenttiä yksiköitä 630x 0-2 µm 7 630x x > 20 µm x/250x/630x > 20 µm 1/2 kyvettiä Runsaimmin esiintyvää taksonia väh.20 kpl, väh. 10 näkökentältä Laskennan tarkkuus Laskennan tarkkuus vaihtelee laskentayksiköiden määrän mukaan seuraavasti: Taulukko 4: Laskennan tarkkuus. Toteutunut laskentayksikköjen määrä: yhteensä Biomassa Levien biomassa saadaan kertomalla laskentayksiköiden lukumäärä niiden tilavuudella (Lepistö, L. toim., 2006). Laskennassa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen kasviplanktonrekisterin sisävesien lajikohtaisia tilavuusarvoja Lajinmääritys Lajit pyrittiin määrittämään lajitasolle. Luettelo tärkeimmästä käytetystä määrityskirjallisuudesta löytyy kirjallisuusluettelosta. Lajilistana käytettiin SYKEn ylläpitämää sisävesi-lajilistaa, johon lisättiin ja ajantasaistettiin muutama laji. 2.4 Tietojen käsittely Näytteen laskentaan käytettiin planktonlaskentaohjelmaa Count 6.2, jossa on käytössä SYKEn sisävesi-lajilista. Laskentaohjelman tuloksista tehtiin exceltaulukot toimeksiantajalle. 4 +

16 3. Tulokset Listat lajeista ja leväryhmistä sekä niiden biomassoista löytyvät myös erikseen liitteestä Majutvesi kasviplankton 2015.xlsx. 3.1 Yhteenveto tuloksista Tähän otetaan vertailun vuoksi mukaan kolmen vuoden takaiset tulokset. biomassa haitalliset sinilevät haitalliset sinilevät taksonit taksoneita limalevä limalevä laskentayksiköiden keskikoko mg/l mg/l %bm kpl 50%:ssa %bm kpl/ml µm3 Majutvesi ,911 0,33 18% % 5 69 Majutvesi ,195 0,17 8% % Kaavio 1: Leväryhmien jakautuminen vuosina 2012 ja ,500 2,000 1,500 1,000 0,500 0, OTHER PHYTOPLANKTON - Muu kasviplankton 91 PICOPLANKTON 9 FLAGELLATES / ALGAE NON DET 75 ZYGNEMATOPHYCEAE - Koristelevat 74 CHLOROPHYCEAE - Viherlevät 71 EUGLENOPHYCEAE - Silmälevät 66 TRIBOPHYCEAE 65 DIATOMOPHYCEAE - Piilevät 63 CHRYSOPHYCEAE - Kultalevät 62 PRYMNESIOPHYCEAE - Tarttumalevät 5 DINOPHYTA - Panssarisiimalevät 4 CRYPTOPHYTA - Nielulevät 2 CYANOPHYTA - Sinilevät 5 +

17 3.2 Tulokset vuoden 2015 näytteiden määrityksistä Määritystulostaulukosta ilmenevät seuraavat asiat: Sample date = näytteenottopäivämäärä Name = määritetyn taksonin (levälajin) nimi Count = yksilömäärä (solu/kolonia) Obs = laskentayksikkö (solu/kolonia) n/ml = laskennallinen tiheys millilitraa kohden kerroin = kerroin, jolla alkuperäinen laskentayksiköiden määrä on kerrottu mg/l = laskennallinen biomassa litraa kohden %bm = taksonin prosentuaalinen osuus koko biomassasta + = harvalukuiset taksonit laskennan ulkopuolella Kokonaismäärät: O taksonien määrä (Name-sarakkeessa) o yksilömäärä o laskentayksikkö o solutiheys/ml o biomassa ,195 Sample date Name Count Obs n/ml kerroin mg/l %bm Gonyostomum semen s2 50x27µm ,247 11% Aulacoseira ambigua x19-21µm ,192 9% Synura spp. s1 12x9µm ,147 7% Dinophyceae s9 32x30x28µm ,099 4% Uroglena spp. s1 8x5µm ,091 4% Pediastrum spp. s2 4.5x100µm ,083 4% Cosmarium spp. s4 30x45x23µm ,076 3% Anabaena spp. straight s8 12*8µm ,076 3% Dinophyceae s10 42x42x34µm ,074 3% Chrysosphaerella longispina s2 20*14x10µm ,069 3% Ceratium hirundinella s1 84x48x16x32µm ,067 3% Anabaena spp. straight s6 17*6µm ,054 2% Dinobryon divergens s1 10x5.4µm ,053 2% Rhodomonas lacustris v. nannoplanctica s1 8x5µm ,047 2% Dinophyceae s4 15x12x10µm ,045 2% Dinobryon sertularia s1 16x6µm ,043 2% Unicell spp. s1 1.5µm ,042 2% Ulotrichales s2 25x4µm ,041 2% Cyclotella stelligera s1 7x12µm ,038 2% Mallomonas spp x13-17µm ,038 2% Chrysophyceae s2 7µm ,035 2% Aulacoseira ambigua 4 5-7x21-25µm ,027 1% 6 +

18 Sample date Name Count Obs n/ml kerroin mg/l %bm Anabaena spp. twisted s7 17*6µm ,023 1% Pseudopedinella tricostata 2 5µm ,022 1% Stichogloea doederleinii s1 8x6µm ,022 1% Chlorococcales 1 2-4µm ,021 1% Rhizosolenia longiseta s1 3x140x4µm ,018 1% Katablepharis ovalis 1 5-6x7-9µm ,018 1% Asterionella formosa 2 3-4x60-80µm ,018 1% Cryptomonadales s7 20x10x6µm ,018 1% Dinobryon sociale s1 12x5µm ,017 1% Aulacoseira alpigena s2 13x8µm ,017 1% Pseudopedinella spp. 2 6µm ,016 1% Anabaena crassa s1 9*11x11µm ,015 1% Dinophyceae s5 20x16x12µm ,014 1% Gyromitus cordiformis s1 20x16µm ,014 1% Tetrachlorella alternans s1 4*12x6µm ,013 1% Cryptomonas spp. s3 26x13x10µm ,012 1% Crucigenia tetrapedia 1 4x5x5µm ,012 1% Aulacoseira ambigua 3 3-7x10-14µm ,010 0% Cyclotella spp. s6 8x15µm ,010 0% Chrysochromulina parva s1 3x3x2.5µm ,010 0% Monad A s6 7µm ,009 0% Flagellates (sphere) A s2 2.5µm ,008 0% Pediastrum tetras 1 4-6x15-20µm ,008 0% Aulacoseira granulata v. granulata s2 30x5.4µm ,008 0% Cryptomonadales s4 12x6x4µm ,007 0% Peridinium spp. s4 33x27x13µm ,007 0% Chrysidiastrum catenatum s2 12x9µm ,007 0% Bacillariales s1 9x2x4µm ,007 0% Euglena spp. 3 15x40-60µm ,007 0% Monad A s2 3µm ,007 0% Monad A s4 5µm ,006 0% Chroococcales s8 10*1.8x1µm ,006 0% Dinobryon acuminatum x4-5µm ,006 0% Anabaena mendotae s1 12*8x4µm ,006 0% Dinobryon suecicum s1 12x3µm ,005 0% Chroococcales s6 10*1µm ,005 0% Flagellates (sphere) A s3 4µm ,005 0% Chlorococcales s4 12x7µm ,004 0% Ankyra lanceolata s1 40x3µm ,004 0% Pedinomonas spp. s1 3x2.5x1.2µm ,004 0% Mallomonas akrokomos s4 25x5µm ,004 0% Fragilaria spp. s2 35x3x5µm ,004 0% Centritractus belonophorus s2 30x8µm ,004 0% Chroococcales s3 2.2x1.2µm ,003 0% Chrysophyceae s1 4µm ,003 0% Pediastrum privum s1 4x12µm ,003 0% 7 +

19 Sample date Name Count Obs n/ml kerroin mg/l %bm Monomastix spp. s1 6x4x2.5µm ,003 0% Cyanodictyon planctonicum 4 100x0.8-1x1-2µm ,003 0% Snowella atomus 3 20x µm ,003 0% Aphanocapsa spp. s4 100*1.5µm ,002 0% Chroococcales s9 20*1µm ,002 0% Scenedesmus spp. s1 2*6x2µm ,002 0% Chlorococcales s2 5x3µm ,002 0% Rhizosolenia spp. s1 2x15x2µm ,002 0% Dinobryon bavaricum s1 12x6µm ,002 0% Monad A s1 3x2µm ,002 0% Flagellates (sphere) H s1 1.5µm ,002 0% Flagellates (sphere) H s2 2.5µm ,002 0% Radiocystis geminata s1 150*2.5x2µm ,002 0% Chroococcales s11 20*1.8x1µm ,002 0% Elakatothrix genevensis 1 3-4x15-20µm ,002 0% Tetrastrum komarekii s1 4*4x4µm ,001 0% Cyanodictyon reticulatum s3 50*1.5µm ,001 0% Chroococcales s12 40*1µm ,001 0% Monoraphidium dybowskii s1 7.5x2µm ,001 0% Woronichinia spp. 4 50x2-5µm ,001 0% Aphanothece spp x1-2µm ,001 0% Flagellates (oval) A s2 2.5x1.87µm ,001 0% Cosmarium spp. s1 8x6x4µm ,001 0% Ankyra lanceolata s4 20x2.5µm ,001 0% Desmodesmus spp. s1 4x2-3x5-6µm ,001 0% Monoraphidium contortum x15-20µm ,000 0% Aphanothece spp. s2 50*1.5x1µm ,000 0% Chroococcales s13 50*1µm ,000 0% Koliella longiseta f. tenuis s x µm ,000 0% Spermatozopsis exsultans s1 8x3x1.5µm ,000 0% Chrysococcus cordiformis s1 8x7µm , Cyanodictyon spp. s10 100*1.2x0.8µm , Flagellates (oval) H s4 6x4.5µm , Merismopedia spp. s2 4*2x1.6µm ,

20 Leväluokat Count Obs n/ml mg/l %bm CHRYSOPHYCEAE - Kultalevät ,581 26% DIATOMOPHYCEAE - Piilevät ,352 16% DINOPHYTA - Panssarisiimalevät ,306 14% OTHER PHYTOPLANKTON - Muu kasviplankton ,255 12% CYANOPHYTA - Sinilevät ,205 9% CHLOROPHYCEAE - Viherlevät ,198 9% CRYPTOPHYTA - Nielulevät ,084 4% ZYGNEMATOPHYCEAE - Koristelevät ,077 4% FLAGELLATES / ALGAE NON DET ,074 3% PICOPLANKTON ,042 2% PRYMNESIOPHYCEAE - Tarttumalevät ,010 0% EUGLENOPHYCEAE - Silmälevät ,007 0% TRIBOPHYCEAE ,004 0% 3.3. Ekologien luokitus Ohjeistuksen (Aroviita ja muut 2012) mukainen ekologisen tilan luokittelu tehdään käyttämällä muuttujia biomassa, haitalliset sinilevät, TPI ja klorofylli. Biomassa ja TPI on laskettava laajalla menetelmällä lasketuista kesä-elokuun näytteiden keskiarvoista, sinileville riittää heinä-elokuun keskiarvo, klorofyllille arvot taas otetaan kesä-syyskuulta. Näytteissä oli vain elokuun näyte. Lisäksi näytteet oli laskettu suppean menetelmän mukaisesti. Ekologista luokitusta ei näin ollen voinut käyttää. Ekologinen luokitus on hyvä tapa seurata veden tilaa. Kasviplankton-lajistosta löytyy lisätietoja, joilla ekologisen luokituksen tuloksia voi tarkemmin selittää Sanallinen kuvaus Majutveden tuloksista Majutveden biomassa oli hiukan yli 2 mg/l, joka Elorannan (1991) mukaan sijoittaan järven luokkaan lievästi rehevä eli mesotrofinen. Taksoneita oli runsaasti, 102 kpl. Tämä on myös tyypillistä myös mesotrofiselle järvelle. Haitallisten sinilevien määrä kokonaisbiomassasta oli vain 8% biomassasta. Haitallisten sinilevien osalta Majutvesi sijoittuu pintavesien ekologisen luokituksen mukaan luokkaan hyvä (Aroviita ym 2012). Näytteessä tavattiin limalevä Gonyostomum semeniä, joskin melko vähäisessä määrin: (26 solua/ml, 11% biomassasta). Levien solukoon keskiarvo oli 60 µm 3, joka on hiukan korkea, mutta vielä melko normaali. Eri leväryhmät olivat Majutveden jakautuneet tasaisesti. Eniten näytteessä oli kultaleviä (26%), Synura-lajeja sekä montaa erilaista Dinobryonlajia. Toiseksi suurin leväryhmä oli piilevät (16%), lähes yhtä paljon oli panssarisiimaleviä (14%). Sinileviä oli vain 9% kaiken kaikkiaan, näistä lähes kaikki (8%) on luokiteltu haitallisiksi. Suurin osa oli molekukaarista typpeä hyväksi käyttämään pystyviä, rihmamaisia Anabaenalajeja. 9 +

21 4. Lausunto Majutvesi Majutvesi on runsaslajinen, mesotrofinen järvi. Verrattuna edellisen kerran tuloksiin vuodelta 2012 huomataan, että limalevä Gonyostomum semenin määrä on hiukan suurempi kuin tuolloin (kts. yhteenvetotaulukko). Leväryhmissä on tapahtunut muutoksia niin, että piilevien, sinilevien, nielu- ja silmälevien määrä on vähentynyt. Kultalevien määrä on noussut. Kultalevät ovat tyypillisiä niukkaravinteisille vesille. Osa niistä pystyy hankkimaan ravintoa miksotrofian kautta, joten ne eivät ole suoraan riippuvaisia veden typen ja fosforin määristä vedessä. Molekulaarista typpeä hyväksikäyttävien sinilevien määrä on vähentynyt noin 10 %:lla vuodesta Tämä voi viitata siihen, että kasvua rajoittava tekijä on suuremmassa määrin fosfori kuin vuonna Piilevät ovat tyypillisiä kaikenlaisille vesille, mutta tarvitsevat kuoreensa runsaasti piitä. Happamissa vesissä niitä ei juuri esiinny. Silmälevien määrä oli pudonnut huomattavasti, vaikka tässä tulee ottaa huomioon, että niiden määrä oli hyvin vähäinen jo vuonna 2012, vain 4%. Silmälevät ovat tyypillisiä vesissä, joissa on paljon orgaanista ainesta, joten niiden väheneminen saattaa viitata orgaanisen aineen vähenemiseen. Kaiken kaikkiaan Majutvesi tuntuu - hiukan kohonneesta biomassasta huolimatta kasviplanktonin kuvastamana olevan piirun verran paremmassa tilassa kuin vuonna Kohonnut biomassa johtuu suureksi osaksi limalevän määrän kasvusta. Tässä kappale vuoden 2012 raportista koskien limalevää: Gonyostomum semenin tarkoista ympäristövaatimuksista tai lajin vaikutuksista vesiekosysteemiin ei olla vielä täysin selvillä (Eloranta & Räike 1995, Eloranta & Järvinen 1991). On kuitenkin huomattu, että laji suosii tummavetisiä, etenkin runsasfosforisia (N/P suhde on 20-50) ja reippaasti liuennutta orgaanista hiiltä (DOC) sisältäviä humuspitoisia, usein varsin matalia järviä (Hehman ym 2001, Figueroa & Rengefors 2006, Pęczuła 2007, Willén 2007, Rakko ym 2009). Gonyostomum-soluissa on erittäin runsaasti klorofylliä (Eloranta & Räike 1995), joten chl-a:n määrä saattaa olla yllättävän suuri levien kokonaisbiomassaan verrattuna, varsinkin, jos limalevää on hiukan enemmän kuin tässä Majutveden näytteessä. Gonyostomum-limalevä saattaa lisääntyä Majutvedessä vielä huomattavasti, ja yllättävän nopeasti (Pęczuła 2007). Tätä lajia on siis hyvä tarkkailla, sillä sen massaesiintyminen aiheuttaa usein uimareille ihon kutinaa. Myrkyllinen se ei kuitenkaan ole. Limalevän määrää on helppo amatöörilevätunnistajankin seurata, sillä laji on helppo tunnistaa mikroskoopilla. 10 +

22 5. Kirjallisuus Menetelmät: Aroviita, Jukka,Seppo Hellsten, Jussi Jyväsjärvi, Lasse Järvenpää, Marko Järvinen, Satu Maaria Karjalainen, Pirkko Kauppila, Antton Keto, Minna Kuoppala, Kati Manni, Jaakko Mannio, Sari Mitikka, Mikko Olin, Jens Perus, Ansa Pilke, Martti Rask, Juha Riihimäki, Ari Ruuskanen, Katri Siimes, Tapio Sutela, Teppo Vehanen ja Kari-Matti Vuori Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012.Suomen ympäristökeskus (SYKE). s Järvinen, Marko ym. (toim) Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät. Suomen ympäristökeskus. contentid=25750&lan=fi Lepistö, Liisa. (toim) Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät. Suomen ympäristökeskus. SFS-EN (2006). Water quality Guidance standard on the enumeration of phytoplankton using inverted microscopy (Utermöhl technique). European standard. CEN, Brussels. 42s. Utermöhl, Hans Zur Vervollkommnung der quantitativen Phytoplankton-Methodik. Mitteilungen InternationaleVereinigung für Theoretische und Angewandte Limnologie 9: Ekologia: Eloranta, Pertti Limnologian perusteet. Luentorunko. Helsingin yliopisto. Limnologian laitos. 184 s. Eloranta P, Räike A (1988) Light as a factor affecting the vertical distribution of Gonyostomum semen (Ehr.) Diesing (Raphidophyceae) in lakes. Aqua Fenn 25: Eloranta P, Järvinen M (1991) Growth of Gonyostomum semen (Ehr.) Diesing (Raphidophyceae): results from capture experiments. Verh Int Ver Theor Angew Limnol 24: Figueroa R, Rengefors K (2006). Life cycle and sexuality of the freshwater raphidophyte Gonyostomum semen (Raphidophyceae). J Phycol 42: Hehmann A., Krienitz L., Koschel R., Long-term phytoplankton changes in an artificially divided, top-down manipulated humic lake, Hydrobiologia, 448: Pęczuła W., Mass development of the algal species Gonyostomum semen (Raphidophyceae) in the mesohumic Lake Płotycze (centraleastern Poland). Oceanological and Hydrobiological Studies, Vol. XXXVI, Supplement 1: Rakko Aimar, Reet Laugaste and Ingmar Ott Algal blooms in Estonia small lakes. In:V. Evangelista et al. (eds.), Algal Toxins: Nature, Occurrence, Effect and Detection. Willén, Eva, Växtplankton i sjöar Bedömningsgrunder. Rapport 2007:6. Institutionen för miljöanalys. Sveriges Landbruksuniversitet. Perusmäärityskirjallisuus: Bijkerk, Ronald, Ton Joosten, Reinoud Koeman 1996 Documentatie van centrale diatomeën uit Nederlandse eutrofe wateren. Koeman en Bijkerk bv, Haren. 23 s. Ciugulea, Ionel & Triemer, Richard, E., A color atlas of photosynthetic Euglenoids. Michican State university Press. 204 p Cleve-Euler, Astrid, 1951, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part I: Kungliga Svenska vetenskapsakademiens handlingar, ser. 4, no. 1: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 163 p. Cleve-Euler, Astrid, 1953, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part II, Arraphideae, Brachyraphideae: Kungliga Svenska vetenskaps-akademiens handlingar, ser. 4, v. 4, no. 1: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 158 p. Cleve-Euler, Astrid, 1953, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part III, Monoraphideae, Biraphideae 1: Kungliga Svenska vetenskaps-akademiens handlingar, ser. 4, v. 4, no. 1: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 255 p. Cleve-Euler, Astrid, 1955, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part IV, Biraphideae 2: Kungliga Svenska vetenskaps-akademiens handlingar, ser. 4, v. 5, no. 4: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 232 p. Cleve-Euler, Astrid, 1952, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part V,: Kungliga Svenska vetenskapsakademiens handlingar, ser. 4, v. 3, no. 3: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 153 p. Coesel, Peter F.M. & Meesters, Koos (J.) Desmids of the Lowlands. Mesotaeniaceae and Desmidiaceae of the European Lowlands. KNNV, Zeist. 351 s. Cronberg, Gertrud, Heléne Annadotter Manual on aquatic cyanobacteria. A photo guide and synopsis of their toxicology. ISSHA, Copenhagen. 106 s. Ettl, Hanuš Xanthophyceae 1. Teil. Julk.: Ettl H., Gerloff J., Heynigh H. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 3. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 530 s. Ettl, Hanuš Chlorophyta 1. Teil: Phytomonadina. Julk.: Ettl H., Gärtner G., Heynigh H., Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 9. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 807 s. Ettl, Hanuš, Georg Gärtner Chlorophyta 2. Teil: Tetrasporales, Chlorococcales, Gloeodendrales. Julk.: Ettl H., Gärtner G., Heynigh H., Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 10. Gustav Fischer Verlag, Jena. 436 s. Hegewlad, E, Hindák, F Studies on the genus Scenedesmus MEYEN (Chlorophyceae, Chlorococcales) from South India, with special reference to the cell wall structure. Beiheft zur Nova Hedwigia, Heft 99. Hindák, František Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). I. Biol. Práce., XXIII/4, p Hindák, František Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). II. Biol. Práce., XXVI/6, p Hindák, František Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). III. Biol. Práce., XXX/1, p Hindák, František Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). IV. Biol. Práce., XXXIV/1-2, p Hindák, František Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). V. Biol. Práce., XXXVI/4, p Hindák, František Colour Atlas of Cyanophytes. Veda. Bratislava. 253 s. Hoppenrath, Mona; Elbrächter, Malte; Drebes, Gerhard, 2009: Marine Phytoplankton. Selected microphytoplankton species from the North Sea around Helgoland and Sylt. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung,264 pages, 87 figures. Houk, Vaclav Atlas of freshwater centric diatoms with a brief key and descriptions. Part 1. Melosiraceae,

23 Orthoseiraceae, Paraliaceae and Aulacoseiraceae. Czech Phycology Supplement 1, 112 pp. Hustedt, Friedrich 1985 (1959). The Pennate Diatoms. Koeltz Scientific Books. 918 s. Håkansson, Hannelore A compilation and evaluation of species in the general Stephanodiscus, Cyclostephanos and Cyclotella with a new genus in the family Stephanodiscaseaé. Diatom Research John, D.M., Whitton B.A. and Brook A.J., The Freshwater Algal Flora of the British Isles. An Identification Guide to Freshwater and Terrestial Algae. Cambridge University Press. 702 s. John, D.M. & Williamson D.B A practical guide to the Desmids of the West of Ireland. MRI. 196 p. Joosten, A.M.T Flora of the blue-green algae of the Netherlands I The non filamentous species of inland waters. KNNV Publishing, Utrecht. 239 s. Järnefelt, H., Naulapää, A. & Tikkanen, T Planktonopas, Kalavesitutkimus II, Suomen Kalastusyhdistys N:o s. Kadlubowska, Joanna Teil: Chlorophyta VIII Zygnemales. Julk.:.: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 16. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 532 s. Komárek, Jirí Cyanoprokaryota, Teil 3: Heterocytous Generea. Süßwasserflora von Mitteleuropa, Band. 19. Springer Spectrum, 1130 s. Komárek, Jirí, Anagnostidis, Konstantinos Cyanoprokaryota, 1.Teil: Chroococcales. Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 19.Gustav Fischer Verlag, Jena.548 s. Komárek, Jirí, Anagnostidis, Konstantinos Cyanoprokaryota, 2. Teil: Oscillatoriales. Süßwasserflora von Mitteleuropa, Band. 19. Elsevier, München. 759 s. Komárek J., Fott B.1983 Chlorophyceae (Grünalgen), Ordnung Chlorococcales.. In: Huber-Pestalozzi G. (Ed.): Das Phytoplankton des Süsswassers, Die Binnengewässer 16, 7/1: , Schweizerbart Verlag, Stuttgart 1983 Komárek, J. & Jankovská, V Review of the Green Algal Genus Pediastrum; Implication for Pollenanalytical Research. Bibliotheca Phycologica, Band s. Komárek, J. & Zapomelová, E Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena = subg. Dolichospermum 1. part: coiled types. - Fottea 7(1): Komárek, J. & Zapomelová, E : Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena = subg. Dolichospermum 2. part: straight types. - Fottea 8(1): Krammer, K. & H. Lange-Bertalot, Bacillariophyceae. 1.Teil: Naviculaceae. Julk.: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena. 876 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H Bacillariophyceae. 2.Teil: Bacillariaceae, Epithemiaceae, Surirellaceae. Julk.: Ettl, H., Gerloff J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena. 596 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H Bacillariophyceae. 3.Teil: Centrales, Fragilariaceae, Eunotiaceae. Julk.: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (toim.), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena. 576 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H Bacillariophyceae. 4.Teil: Achnanthaceae. Kritische Ergänzungen zu Navicula (Lineolatae) und Gomphonema. Julk.: Ettl, H., Gärtner, G., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (toim.), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena. 437 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H Bacillariophyceae. 5.Teil. Julk.: Ettl, H., Gärtner, G., Krieniz, K., Lokhorst G.M. (toim.), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Spektrum Akademischer Verlag, Heidelberg, Berlin. 311 s. Kraberg, Alexandra, Marcus Baumann & Claus-Dieter Dürselen Coastal Phytoplankton.Photo Guide for Northern European Seas. 204 p. Lange- Bertalot H., Metzeltin D Indicators of Oligotrophy. 800 taxa representative of three ecologically distinct lake types. Carbonate buffered - Oligodystrophic - Weakly buffered soft water Iconographia Diatomologica: Annotated Diatom Micrographs.Volume 02: Ecology- Diversity-Taxonomy figures on 125 plates. 390 p. Lange-Bertalot, H Diatoms of Europe, Volume 2: Navicula Sensu Stricto, 10 Genera Separated from Navicula Sensu Lato,Frustulia. A.R.G Gantner Verlag K.G.,Ruggel. 526s. Lenzenweger, Rupert Desmidiaceenflora von Österreich. Teil 1. Bibliotheca Phycologica, Band 101. J. Cramer. Lepistö, Liisa, Gertrud Cronberg, Toini Tikkanen Records of some algal species. Nordic Phytoplankton Workshop Finnish Environment Institute s. Middelhoek, A Flagellaten. Overzicht van een 50- tal soorten van Trachelomonas en Strombomonas in Nederland. KNNV no s. Mrozinska, Teresa Chlorophyta, 4.Teil: Oedogoniophyceae: Oedogoniales. Julk.: Ettl H., Gärtner G., Heynigh H., Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 14. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 624 s. Popovsky Jiří, Lois Ann Pfiester Dinophyceae (Dinoflagellida). Julk.: Ettl H., Gerloff J., Heynigh H., Mollenhauser D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 6. Gustav Fischer Verlag, Jena, Stuttgart. 272s. Rieth, Alfred Xanthophyceae, 2.Teil. Julk.: Ettl H., Gärtner G., Heynigh H. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 4. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 147 s. Ravanko, Orvokki Kurssimoniste piileväkurssia varten Turun Yliopiston Kasvitieteen laitoksella. Ruzicka, J., Die Desmidiaceen Mitteleuropas. Band 1, Lief E.Schweizerbart, Stuttgart Ruzicka, J., Die Desmidiaceen Mitteleuropas. Band 1, Lief E.Schweizerbart, Stuttgart Schmidt, Antal & Fehér Gizella A zöldalgák Chloroccales rendjének kishatározója (átdolgozott) kiadás. Vízi természet és környezetvédelem 10. Budapest. Skuja, H. (1948). Taxonomie des Phytoplanktons einiger Seen in Uppland, Schweden. Symbolae Botanicae Upsalienses 9(3):