AMMATTIKORKEAKOULUJEN KIELTEN VASTUUHENKILÖIDEN TYÖSEMINAARI 14.-15.2. 2006 Seinäjoen ammattikorkeakoululla Tiistai 14.2.06 1 KIELISTRATEGIA 1.1 Alustus: Taina Juurakko-Paavola Hämeen amksta, sekä keskustelua Periaatteita: - Kielistrategian laatimisen lähtökohtana tulisi olla amkn kokonaisstrategia, jonka pohjalta laaditaan kokonaisvaltainen kieltenopetuksen kehittämis- ja toimintasuunnitelma. Strategian tarkoituksena varmistaa toiminnan laatu ja toimia pitkän tähtäimen raamina kehittämistyölle - Strategiatyön tehtävänä osoittaa, miten kieltenopetuksen kehittäminen tukee koko amk:n kehittämistä ja päinvastoin, sekä luoda yhteiset pelisäännöt toiminnalle ja tukea siten yksittäistä opettajaa (esim. samat vaatimukset kaikille opiskelijoille, opettajasta riippumatta). - Strategian laatimisen päävastuu on kieltenopettajilla, mutta tukena olevassa työryhmässä tulisi olla mukana myös ylin johto ja keskijohto (organisaatiosta riippuen), samoin kuin työelämän ja opiskelijoiden edustajat. Ylimmän johdon rooli ja sitoutuminen strategiaan ja strategiatyöhön on erittäin tärkeä. - Strategiaa olisi ehkä hyvä pohtia myös kv-toiminnan ja vapaasti valittavan kielitarjonnan (ulkomaanvaihto huomioiden) näkökulmasta, organisaatiosta riippuen. Sisältö: a) nykytilanteen kartoitus: esim opettajat (lukumäärä, pää/sivutoiminen, koulutustausta jne) ja järjestetty opetus (mitä kieliä, kuinka paljon jne) b) tavoitteet c) kehittämis-ja painopistealueet (aluksi voi kirjata ylös useita, joista valitaan esim kolme per vuosi) d) konkreettiset toimenpiteet (mitä tehtävä toiminnan kehittämiseksi, mitä rahoitusta tarvitaan, kehittämistoimenpiteiden priorisointi jne) e) aikataulu kehittämistyöhön, esim kolmelle vuodelle (helpompi saada rahoitusta, kun selkeä aikataulu ja suunnitelma) Strategiaa päivitetään esim. kolmen tai viiden vuoden välein (voisi sisältää esim menneen arvioinnin vuosittain mitä on saatu aikaan, mitä oli tarkoitus saada; kieltenopettajien kesken toiminnan ns. itsearviointina esim. kieltenopettajien kokouksessa). Strategiaa päivitetään/ muutetaan/ laaditaan uudelleen tarpeen mukaan, kun esim. amk:n käytänteet vaihtuvat tai amk:n strategiaa muutetaan. 1.2 Case-esittely 1: Ulla Lax ja Esko Johnson Keski-Pohjanmaan amksta Taustaa: - Aluksi kartoitettiin lähtötilanne ja tosiasiat: kaksikielinen amk, opetus verkostomaista (yksiköt maantieteellisesti hajallaan). - Keski-Pohjanmaan amk:n yhteistyö Stadian kanssa on ollut tärkeätä, kuten muidenkin amk:n, vallankin koska oma amk on melko pieni. 1
- Strategia on laadittu vuoteen 2010, kuten koko amk:n strategia. - Kerran vuodessa raportoidaan katsaus menneeseen vuoteen yksiköittäin. - Strategiaa päivitetään kolmen vuoden välein. - Strategia viedään johtoryhmän hyväksyttäväksi = johtoryhmän sitouttaminen strategiaan. - Yhteistyö koulutusohjelmien kanssa on tärkeää. Strategiatyön pohdintaa eli seuraavia seikkoja tulisi pohtia esim. kieltenopettajien kesken: - saavutukset ja motivoivat tekijät - arvot - Kielten ja viestinnän opetuksen strategia: ks jaetut monisteet - Hyvää strategiaa laadittaessa tulisi katsoa sivulle (benchmarking), taakse ja ennen kaikkea eteen (lähitavoitteet ja pitkän tähtäimen tavoitteet). - Opetuksen yleistavoitteena on työelämässä tarvittava kieli- ja viestintätaito: hallinto (esim. ops) ja opetus (esim. yksittäisen opintojakson suunnittelu) tulisi saada kohtaamaan. Sekä yhteistyö että jatkuva dialogi ovat tärkeitä. 1.3 Case-esittely 2: Ritva Kosonen Etelä-Karjalan amksta - Strategiatyö aloitettiin järjestämällä kielten oppimisen strategiapäivä, jossa mukana olivat ulkopuolinen konsultti, rehtori, koulutusjohtajat ja kieltenopettajat. Tilaisuudessa selvitettiin, mikä on kieltenopetuksen lähtötilanne ja mitä haluttiin tulevaisuudessa (ideoitiin Etelä-Karjalan kieltenopetusta opiskelijoiden, työelämän jne. näkökulmista, huomioiden esim. mitkä kielet ovat tärkeitä alueella.) - Tehtiin alustavat suunnitelmat, joka vuodelle oma teema, teemat tärkeysjärjestykseen (esim. tänä vuonna yritysteema) - Kieltenopetuksen strategian runko: 1 visio, missio, arvot 2 nykytilanne 3 kielenopetuksen tavoitteet 4 haasteet 5 kielenopetuksen toimintasuunnitelma 6 seuranta - Kielten vastuuopettaja tekee toimintasuunnitelman joka vuosi ja raportoi rehtorille. 1.4 Case-esittely 3: Heli Simon Seinäjoen amk:sta - SeAMK:n yhteinen strategia ja täten siis myös kielten strategia (virallisesti: toimintasuunnitelma) perustuvat Balanced Scorecard (BSC) malliin: 1) resurssit (taloudellinen näkökulma: esim. kieltenopetus ja kansainvälisyys, kielipalvelut), 2) kumppanit (asiakasnäkökulma: esim peruskielitaidon ja laajan kielitarjonnan varmistaminen, suomen kielen kirjallinen ja suullinen viestintätaito, kielipalvelut), 3) prosessit (prosessinäkökulma: esim opetusmenetelmät, laadunvarmistus, kielipalvelut), 2
4) henkilösto (henkilöstönäkökulma: esim kieltenopettajien ammatillisen kasvun tukeminen) SeAMK:n strategiatyön vaiheet: 1) Kielten yliopettaja ja koordinaattori kävivät lähes kaikissa SeAMK:n yksiköissä pitämässä keskustelutilaisuudet yksikön kielten- ja viestinnänopettajien, koulutusohjelmapäälliköiden ja opiskelijaedustajien kanssa. 2) Keskustelujen perusteella yksiköt laativat itselleen kieltenopetusta koskevat kehittämistoimenpiteet ja koulutusalakohtaiset kieli- ja viestintäkompetenssit. 3) Nämä tuotokset sekä keskusteluissa esiin tulleet asiat toimivat strategian/toimintasuunnitelman laatimisen pohjana, ja niiden perusteella laadittiin kietenopetuksen kehittämistoimenpiteet. 4) Strategia/toimintasuunnitelma hyväksytettiin yksiköiden johtajien kokouksessa. 5) Strategiaa/kehittämissuunnitelmaa seurataan kieltenopettajien kokouksissa. Kielten tiimit pohtivat ja työstävät toimintasuunnitelmaa tukevia toimenpiteitä. 2. Työskentelyä työryhmissä (best practices strategiatyössä) Osallistujat jakaantuivat kiertäviin työryhmiin, jotka laativat ehdotuksia koskien strategian laatimisen seuraavia aihepiirejä: a) Kuka laatii strategian / päivityksen ja miten prosessi etenee? Strategian laatimiseen osallistuvat kieltenopettajat. Muita tahoja konsultoidaan, kuten esim: keskijohtoa (koulutusohjelmajohtajat) opiskelijoiden edustajia kv-toimistoa ammattiaineiden opettajia työelämän edustajia Tarkistusvaiheessa ja väliraportointivaiheessa rehtori tai vastaava osallistuu prosessiin. Strategiaprosessi etenee seuraavasti: lähtökohtana on amk:n strategia SWOT-analyysi työn aikatalulutus välitavoitteiden määrittely vuositasolla strategiatyö tulee resurssoida Strategian päivityksen tekee: sama ryhmä, joka on laatinut strategian pienempi ryhmä kirjoittaa, muita konsultoidaan n. 3-5 vuoden välein vuosittain pieni päivitys myös osittainen päivitys mahd. tarkastetaan, onko asioita toteutunut b) Mitä strategia sisältää? Strategiatyön pohjalla tulee olla selvitys sen hetkisestä tilanteesta. Strategia voi sisältää mm. seuraavia aiheita: 3
Yhteisten käytäntöjen luominen laatu ja arviointi oppimisstrategiat ja elinikäinen oppiminen kompetenssikuvaukset tiedottaminen Aluevaikuttavuus tunnettuuden lisääminen maksullinen palvelutoiminta yritysyhteistyö yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Henkilöstö työssäjaksaminen henkilöstön osaamisen kehittäminen opettajavaihto henkilöstön kielikoulutus hankkeet AMK-kielipedagogiikka menetelmät ja materiaalit työelämäyhteydet virtuaaliopetus/etäopetus erilaiset oppijat (lahjakkaat ja oppimisvaikeuksista kärsivät) KV-toiminta kotikansainvälisyys opiskelijavaihto kulttuurien välinen viestintä suomi vieraana kielenä opetus Muuta muiden kielten tarjonnan takaaminen vieraskieliset koulutusohjelmat natiiviopiskelijat c) Miten strategia toimeenpannaan ja miten jalkautetaan? kielten strategia sidotaan oman amk:n strategiaan strategian laatimiseen tarvitaan ylimmän johdon tuki sekä resursseja strategian laatimiseen sitoutetaan: koulutusohjelmien edutajia eri osaamisalueryhmistä, opiskelijaedustajia, kieltenopettajien tiimit, mahd. myös työelämän edustaja strategian laatiminen on prosessi ja sen syntymiseen hyödyntää eri medioita alkaen kahvipöytäkeskusteluista strategiatyön käynnistys: orientaatiopäivät strategian laatimista voidaan käsitellä ensin yhteisesti kieltenopettajien kesken, sitten kielikohtaisesti, jonka jälkeen sekaryhmissä. Avainsana: yhteistyö strategiatyön painopistealueet määritellään selkeästi tärkeää on myös strategian konkretisoiminen kehittämistoimenpiteille ja painopistealueille tulee olla vastuutahot; ne joilla on resurssit, niillä on myös vastuu strategian laatimisessa tulee toimia kärsivällisesti, neuvotellen, kannustaen, benchmarkaten, ennakoiden, psykologiaa käyttäen, erottaen henkilöt asioista Strategiasta tulee tiedottaa koko organisaatiolle esim. koulutusohjelmittain ja sitouttaa eri sidosryhmät strategian toteutumiseen strategia syntyy syvällisen oppimisen kautta mutta myös joitakin asioita pois oppimalla Keskiviikko 15.2. 3. Ruotsin taitotasojen palautteet ja korjausehdotukset Käytiin keskustelua eri ammattikorkeakouluista saadusta palautteesta ruotsin taitotasokuvausten koekäytöstä. Kaikista ammattikorkeakouluista ei ole kuitenkaan saatu tietoja. KPAMK: - opettajilta ei ole tullut korjausehdotuksia TAMK: - käyty keskustelua siitä, miten taitotasokuvauksia voitaisiin omassa koulussa käyttää SeAMK: - osin ristiriitaista palautetta 4
- kuvaukset ovat toimivia opettajan arvioinnissa - ruotsin kuvaukset lepsummat kuin englannin - englannin kuvaukset eivät ole täysin ymmärrettäviä, illmaisua pitäisi selventää erityisesti opiskelijoille; ruotsin kuvaukset helpompitajuisia, mutta joitakin ilmaisuja pitäisi tarkistaa Stadia: - opettajilla on tietoa taitotasokuvauksista, mutta suurin osa opettajista ei ole käyttänyt niitä - koulutusta opettajille tarvittaisiin - opiskelijoille kuvauksia on tulkittava - hyvä puoli on se, että opiskelijoille voi perustella arvosanaa kuvausten avulla Helia: - ruotsissa korkeat taitotasovaatimukset - sanamuotoja olisi paranneltava ymmärrettävämpään muotoon JYAMK - vain yksi opettaja vastasi käyttävänsä kuvauksia - paremmin lanseerattava opettajille PKAMK - vain muutama opettaja on käyttänyt kuvauksia - koulutusta ja yleisen tietoisuuden lisäämistä taitotasojen käytöstä tarvitaan - opiskelijalle olisi hyvä antaa myös yksityiskohtaista palautetta hänen kielitaidostaan (vahvuudet ja heikkoudet) EVTEK - kuvaukset koettu vaativiksi erityisesti tekniikan opiskelijoille Kemi-Tornion AMK - kuvaukset toimivat pääpiirteissään, mutta opiskelijan aktiivisuutta ja motivoituneisuutta ei oteta huomioon Käytiin keskustelua ruotsin minimivaatimustason saavuttamisesta. Osa opiskelijoista ei saavuta minimitasoa, eritysesti tekniikan alalla. Suurimmassa osassa ammattikorkeakouluja järjestetään kielten valmentavia opintoja. 4. KORU-hankkeen suositukset / Taina Juurakko-Paavola Suositukset koskevat seuraavia asioita: arvioitavat ruotsin kielen taidon osa-alueet ja niiden arvioinnissa käytettävät menetelmät ja tehtävätyypit ruotsin kielen puhumis- ja kirjoittamistaitojen arviointikriteerit ruotsin kielen taidon arvioinnissa käytettävien tehtävien sisällöt ruotsin kielen opintojen hyväksilukemiset ruotsin kielen opinnoista vapauttamiset ja mahdolliset erityisjärjestelyt tutkintotodistusmerkinnät ruotsin kielen taidosta Keskusteltiin ruotsin taitotasokuvausten jalkauttamisesta. Ruotsin taitotasokuvausten käytöstä järjestetään alueellisia KORU-koulutuksia. Taina Juurakko-Paavola toimii kouluttajana. Sovittiin seuraavista koulutuksista: o o o Tampereella 24.4. 2006. Osallistujat TAMK, PIRAMK, TAY, TITY, JAMK. Käytännön järjestelyt hoitaa Tarja Haukijärvi Tampereen amk:sta Kemissä viikolla 17. Osallistujat KTAMK, RAMK, OAMK, Lapin yo, Oulun yo. Järjestelyt hoitaa Maija-Liisa Kettunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta Vaasassa 15.5.06. Osallistujat KPAMK, SeAMK, Vaasan amk. Käytännön järjestelyt hoitaa Sanna-Liisa Koski Vaasan amk:sta 5
o Helsingissä? Aika ja paikka avoinna Taitotasokuvausten jalkauttamisen tueksi ilmestyy myös KORU-hankkeen julkaisu, joka sisältää mm. maamerkkejä opettajien käyttöön. Kirja julkaistaan kuluvan kevään aikana. Kirjaa voi tilata www.hamk.julkaisut.fi. Ruotsin kielen opinnoista vapauttamiseen suositellaan yhtenäistä käytäntöä, jonka mukaan on mahdollista vapauttaa kielitaitotovaatimuksesta sellainen opiskelija, joka ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai erityisestä syystä, jona voidaan pitää esim. luki- tai muuta vastaavaa vaikeutta. ARENEn kielityöryhmä on sopinut tapaamisesta OPM:n edustajien kanssa 16.2.2006. Tapaamisessa keskustellaan ruotsin osaamistasosta ammattikorkeakouluissa. Yksi mahdollisuus on se, että kaikki opiskelevat ruotsia ammattikorkeakoulussa, mutta kaikki eivät välttämättä saa tutkintotodistukseensa merkintää ns. virkamiesruotsin suorittamisesta. 5. Kielten todistusmerkinnät / Tuija Kiviaho Tuija Kiviaho esitteli kielten todistusmerkintöjä, joita on käsitelty ARENEn kielityöryhmässä. Kypsyysnäytekielen määrittelyn lähtökohtana on aina oltava koulusivistyskieli. Jos kypsyysnäytteen kieli on suomi, osoittaa opiskelija näin omaavansa ko. kielessä erinomaisen suullisen ja kirjallisen taidon (ks. A481/2003 15 ), toinen kotimainen kieli on ruotsi. Vastaavasti, jos kypsyysnäytteen kieli on ruotsi, opiskelija osoittaa näin omaavansa ruotsin kielessä erinomaisen suullisen ja kirjallisen taidon; toinen kotimainen kieli on tällöin suomi. Suomen ja viestinnän opettajien työryhmä pohtii parhaillaan kypsyysnäytteen kieliasiaa. Asiaa tullaan käsittelemään ARENEn kielityöryhmässä. 6. Yleisiä tiedotusasioita 6.1 Osallistuminen vastuuopettajien kokouksiin On esitetty vastuuhenkilöiden kokoontumisten osallistujamäärän laajentamista esim. kahteen per ammattikorkeakoulu. Toimivuuden kannalta ryhmä ei saa olla liian suuri. Siksi on perusteltua, että vastuuopettajien kokouksiin osallistuu pääsääntöisesti yksi henkilö ammattikorkeakoulua kohden. Jos vastuuta tehtävistä on amk:ssa jaettu, voi yhdestä amk:sta olla kaksikin edustajaa. Myös käsiteltävä asia vaikuttaa. Keskusteltiin myös vastuuhenkilöiden kokoontumisten tarpeellisuudesta ylipäänsä, koska nytkään läheskään kaikki ammattikorkeakoulut eivät olleet edustettuina. Keskustelussa todettiin tapaamiset kuitenkin tarpeelliseksi yhteydenpidon ja informaation kulun takaamiseksi. Jatkossa toivotaan, että jokaisesta ammattikorkeakoulusta on edustaja vastuuhenkilöiden tapaamisessa. Jos työryhmän jäsenellä on este, minkä takia hän ei voi osallistua kokoukseen, hänen tulisi huolehtia siitä, että varahenkilö on paikalla. Mikäli joistakin ammattikorkeakouluista ei lainkaan osallistuta vastuuopettajien ryhmän yhteistyöhön, on toivottavaa että nämä tahot eivät myöskään puutu työryhmän työskentelyyn. 6
6.2 Vastuopettajien postituslista Vastuuopettajien postituslista on saatettava ajan tasalle. Listalla on sellaisten henkilöiden nimiä, jotka eivät osallistu vastuuopettajien ryhmään. Päätettiin, että postituslistalle otetaan vastuuhenkilö ja hänen varahenkilönsä. Heli Simon hoitaa asian Oulun amk:n kanssa, jossa listaa ylläpidetään. Kunkin amk:n vastuuopettaja ja tämän varahenkilö huolehtivat siitä, että postituslistalle lähetetyt tiedotusasiat menevät omassa organisatiossa eteenpäin niille henkilöille, joita asiat koskevat. 6.3. AMK:n englanninkielinen nimi Ammattikorkeakoulujen englanninkielinen nimi: opetusministeriön kannanotto, että ammattikorkeakoulujen pitäisi käyttää polytechnic-nimitystä. Useassa amk:ssa käytetään jo tai tulee lähiaikoina käyttöön University of Applied Science nimi asioitaessa ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa (n. 20). 6.4 Arenen kielityöryhmä - Arenen kielityöryhmässä tapahtuu seuraavia muutoksia: Timo Luopajärvi jää pois, tilalle tulee Seppo Pynnnä Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja Anneli Pirttilä Etelä-Karjalan amk:sta varapuheenjohtajaksi. Marjatta Huhdan tilalle Ritva Kosonen Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta. 6.5 Seurantakysely - Seurantakysely (Airola & Kantelinen) Arenen suositusten käyttöönottamisesta. Sähköpostilistalla 654 kieltenopettajaa amk:ssa. Toivotaan, että mahdollisimman moni vastaa. 4.6 Kielikoulutuspoliittinen työryhmä Kielikoulutuspoliittinen työryhmä on aloittanut toimintansa. Puheenjohtajana toimii Kari Sajavaara. Työryhmän toimintaa rahoittaa opetusministeriö. Työryhmän tehtävänä on miettiä laaja-alaisesti uusia linjauksia kieltenopetukseen ja sen kehittämiseen. Taina Juurakko-Paavola amk:n edustajana. Työryhmät ovat: peruskoulut ja lukiot, ammatillinen kieltenopetus (ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut!), kielikeskusten antama kieltenopetus. Työryhmän työskentelyn tuloksena olevan kielikoulutuspoliittisen ohjelman tulee olla valmiina viimeistään helmikuussa 2007. 4.7 Hankeajatus - Taina Juurakko-Paavola toi esille hanke-ehdotuksen, jossa eri koulutusaloilta valmistuineiden ja jonkin aikaa työelämässä olleiden kieli- ja viestintätaitoja kartoitetaan. 4.8 Muiden kielten ydinaines Riihimäellä pidettiin ns. harvinaisten kielten (saksa, ranska, espanja, venäjä) ydinainesanalyysia koskeva koulutus. Kielikohtaiset työryhmät koostivat runkoja ydinainekseksi omiin kieliinsä. Viitekehykseen linkittämisehtotus: alkeet A1.3, jatko B1. Koulutuksesta tulee muistio tulee kaikille Taina Juurakko-Paavolalta. 7
Ydinainekset mietitään aikuisen oppijan kannalta eikä käytetä suoraan lukion materiaaleja. Maamerkkityöskentely jatkuu tänä keväänä, jos aktiivisuutta riittää. Maamerkkityöskentelyyn perustetaan kielikohtaiset työryhmät (n. 5 henkeä/kieli). Vastuuopettajat selvittävät, onko omassa organisaatiossa sitoutunutta henkilöä ja ilmoittavat henkilön Tainalle viikon kuluessa. Saksassa voisi olla ryhmät alkeisiin ja jatkoon. 4.9 Kulttuurienvälisen viestinnän koulutus - Kulttuurienvälisen viestinnän kurssit Helsingissä ja Oulussa toteutuvat. 4.10 Englannin taitotasot - Englannin taitotasokuvaukset ovat koekäytössä, palautetta odotetaan. Jatkosta ei ole vielä tarkemmin sovittu. 5. Kielten hyväksilukeminen Epäselvyyksiä on ollut koskien suositusta opintojen hyväksilukemisesta. Asiasta keskusteltiin, mutta selkeää toimintatapaa ei edelleenkään löydetty. Esitettiin, että kielenopettajan tulee antaa tapauskohtainen puoltava tai kieltävä lausunto hyväksilukemiseen. Keski-Pohjanmaan amk:n ja Stadian tuottamat käytänteet toimitetaan kaikille tämänmuistion liitteenä. Niiden perusteella voidaan tarvittaessa jatkaa keskustelua hyväksilukemisista. Äidinkielenään muuta kuin suomea/ruotsia puhuvat eivät saa suoraan omasta kielestään opintosuorituksia. Opintojaksojen nimeämisessä on erilaisia käytäntöjä. Tavoitteena on kieliopintojaksojen nimien yhtenäisempi linja. Tämä olisi eduksi myös hyväksiluettaessa toisessa amk:ssa suoritettuja opintoja. Jos ruotsin suoritukset hyväksiluetaan aiemmista opinnoista, arvosana otetaan niistä ellei amk päätä, että suoritusta pitää täydentää. Ruotsista pitää aina antaa tutkintotodistukseen lausuma tyydyttävästä tai hyvästä taidosta tai sitten merkintä vapautuksesta. 6. Kielitodistusten antaminen amk:ssa On ollut epäselvää, missä tapauksissa amk:n pitää kirjoittaa erillisiä kielitodistuksia. Ruotsista on velvollisuus antaa pyydettäessä todistus hyvästä ja tyydyttävästä taidosta. Yleisesti todettiin, että perustellusti pyydetty kielitodistus annetaan. Kielitodistuksen kirjoittaa kielenopettaja. Todistusten kirjoittaminen pitää resurssoida opettajan työkuormaan. 7. Jatkotyöskentelystä sopiminen Vastuuopettajien jatkotyöskentelyä koskeien pidettiin workshop, jossa kerättiin pienryhmien mietimiä koulutusaiheita. Esiin tuli mm. seuraavia teemaehdotuksia: integrointi, lähtötasotestit, kansainvälisyys ja kielet, oppimisstrategiat, portfoliotyöskentely, t&k, yliopettajuus, yhteiset hankkeet, opetusmenetelmät. Osa näistä aiheista soveltuu parhaiten koulutusten teemoiksi, koska ne koskevat kaikkia kieltenopettajia. 8
8. Seuraava kokous Seuraava vastuuopettajien kokous pidetään torstaina 14.9.2006 Tampereen amk:ssa. Kutsujana on Tarja Haukijärvi. Kokouksessa käsitellään juoskevat asiat (esim. Stadian lähtötasotestin esittely), sekä teema muuttuva opettajuus, t&k toiminta ja sen aluevaikuttavuus. 9