Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut

Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut Marraskuu 2001 Tilausosoite: Tekes, PL 69, 00101 Helsinki puh. 010 521 51, fax (09) 694 9196 tekes@tekes.fi, www.tekes.fi/julkaisut Kannen kuva: Saastamoisen arkisto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, Mikkeli ISBN 952-457-061-0 Juha Näsi Juha-Antti Lamberg Jari Ojala Pasi Sajasalo

Metsäteollisuusyritysten strategiset kehityspolut Kilpailu, keskittyminen ja kasvu pitkällä aikavälillä Juha Näsi Juha-Antti Lamberg Jari Ojala Pasi Sajasalo Helsinki 2001

ISBN 952-457-061-0 Kannen kuva: Saastamoisen arkisto, Elinkeinoelämän keskusarkisto, Mikkeli. Julkaisija: Metsäalan tutkimusohjelma Wood Wisdom Graafinen suunnittelu: DTPage Oy Paino: Yleisjäljennös-Painopörssi, Helsinki 2001

Alkusanat Tämä tutkimus Suomen metsäteollisuuden suuryritysten historiallisista strategiavalinnoista ja strategiapoluista 1900-luvulla sai alkunsa Jyväskylän yliopiston silloisen yritysstrategioiden professorin, Juha Näsin vuonna 1999 tekemästä yhteistyötarjouksesta kahdelle vastaväitelleelle taloushistorian tohtorille: Juha-Antti Lambergille ja Jari Ojalalle. Kun mukaan liittyi Näsin oppilas Pasi Sajasalo, oli hankkeen perusmiehitys koossa. Sittemmin Näsi, Sajasalo ja Lamberg ovat siirtyneet Tampereen teknilliseen korkeakouluun strategia oppiaineeseen. Sekä peruslähtökohdaltaan että läpi prosessin kantavana ajatuksena on ollut poikkitieteellisyys mukana ovat olleet sekä strategiatutkimuksen että taloushistorian perspektiivit. Tutkimusta ovat rahoittaneet Teknologian kehittämiskeskus Tekes ja kauppa- ja teollisuusministeriö monitieteisen klusteriohjelman, Metsäalan tutkimusohjelma Wood Wisdomin kautta. Metsäalan tutkimusohjelma Wood Wisdomin muut julkiset rahoittajat ovat Suomen Akatemia sekä maa- ja metsätalousministeriö. Sekä Tekesillä että Wood Wisdomilla on ollut oma keskeinen roolinsa tutkimushankkeen käynnistämisessä ja läpiviennissä. Paitsi rahallisessa mielessä myös projektin toiminnan organisoinnissa, projektin tutkimusasetelman kirkastamisessa ja tutkimuksen käytännöllisessä läpiviemisessä olemme aina saaneet tukea kun sitä olemme tarvinneet. Christine Hagström-Näsi Tekesissä ja Wood Wisdom -ohjelman koordinaattori Leena Paavilainen ovat näissä asioissa olleet suureksi avuksi tutkimuksellemme. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö on toiminut keskeisenä rahoittajatahona. Kiitoksemme siis myös KTM:n edustajalle Reima Sutiselle. Lisäksi kaksi tutkijaa ovat saaneet rahoitusta Suomen Akatemian rahoittamalta projektilta Suomalaiset yritykset, liiketoiminnan kustannukset ja institutionaaliset muutokset ptkällä aikavälillä. Hankkeemme toimintaa on aktiivisesti suunnannut sen johtoryhmä. Puheenjohtajana on toiminut professori Jyrki Kettunen (M-real), jäseninä Christine Hagström- Näsi (Tekes), Leena Paavilainen (Wood Wisdom), Reima Sutinen (KTM), Seppo Suuronen (Stora Enso), Jorma Saarikorpi (UPM-Kymmene) ja Juhani Kyytsönen (Metso). Lyhyesti: lämpimät kiitoksemme asiantuntevasta ohjaamisesta ja opettavaisista keskusteluista. Aivan erityisesti haluamme kiittää professori Jyrki Kettusta, joka on johtanut ohjausryhmäämme, kommentoinut niin suuria linjoja kuin pieniä yksityiskohtiakin, ollut aina valmis käytettäväksi sekä osoittanut kiinnostusta projektimme toimintaan johtoryhmän ulkopuolellakin. Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto ovat tarjonneet oivalliset puitteet hankkeen läpiviemiselle. Erityisesti kiitämme professori Jorma Ahvenaista ja professori Petri Karosta käsikirjoituksen kommentoinnista. 3

Laajan tutkimushankeen ensimmäisen osion tuottaminen on vaatinut suurta työpanosta myös muilta tutkijoilta. KTM Manu Aunola on avustanut tutkimuksen eri vaiheissa sekä tehnyt arvokasta työtä teoksen toimitusvaiheessa. Filosofian maisterit Kalle Pajunen ja Mika Skippari keräsivät aineistoa teosta varten ja lisäksi maisteri Pajunen on tehnyt toimituksellista työtä kirjan teon loppuvaiheessa. Tampereella 2.11.2001 Kirjoittajat Kirjoittajat: Professori Juha Näsi, Tampereen teknillinen korkeakoulu Filosofian tohtori Juha-Antti Lamberg, Tampereen teknillinen korkeakoulu Dosentti Jari Ojala, Jyväskylän yliopisto KTM Pasi Sajasalo, Tampereen teknillinen korkeakoulu 4

Sisällys I JOHDANTO Historiallis-strateginen lähestymistapa suomalaisen metsäteollisuuden kehkeytymiseen...13 Juha Näsi Prologi...13 Suomen metsäteollisuus kansainvälisellä toimintakentällä...14 Metsäteollisuus suomalaisessa yhteiskunnassa....14 Toimialan kehityspiirteitä...15 Suomalainen metsäsektori nousee kirjoittavan kiinnostuksen kohteeksi...15 Tämän tutkimuksen tarkoitus....16 Strategisen pelin metafora....18 Tutkimusstrategia ja -metodi...21 Kirjan rakenne...23 II YRITYKSET Suuri, vauras ja velkainen: Kymiyhtiö 1900-luvulla... 27 Jari Ojala Johdanto...27 Suuri vientiyhtiö...28 Vertikaalinen integraatio...30 Myynti ja kansainvälistyminen...39 Kymin monialaistuminen...42 Omistus, johto ja sidosryhmät... 45 Kymiyhtiön strategiset pelisiirrot 1900-luvulla...49 Suuryhtiön vuosisadan taistelu....51 Yhtiö joka ei välittänyt velasta eikä valtiosta: Enso-Gutzeit 1918 1998...56 Juha-Antti Lamberg Johdanto...56 Suuresta sahaajasta suureksi puunjalostajaksi...57 Tavoitteena tappioiden minimointi...60 Valtion mandaatilla metsäpelissä...63 Omistajan ja toimivan johdon epätasainen suhde: tapaus Olavi J. Mattila... 65 Instituutiot yritystoiminnan ohjaajina...66 Yhteenveto...68 Haastajasta voittajaksi: Yhtyneet Paperitehtaat 1900-luvulla... 70 Jari Ojala Yhtynyt paperintuottajaksi...70 Yhtyneiden Paperitehtaiden historiallinen strategia...71 Yhtyneiden kasvu ja investoinnit 1900-luvulla...75 5

Omistus ja pankit...84 Yhtyneiden strateginen peli...86 Yhteistyöhaluinen investoija...88 Isäntien metsäteollisuus Metsäliitto-ryhmittymä 1934 1998... 93 Juha-Antti Lamberg Johdanto...93 Metsäliitto yhtymän synty (1934 1960)...94 Alueelliseen kattavuuteen (1961 1980)... 96 Innokkaan pelin vuodet (1981 1999)...97 Taloudellinen tulos ja strategian painopisteet (1948 1999)... 100 Yhteenveto...106 III VERTAILU Suomalaisen metsäteollisuuden aikakaudet: Suuria linjoja ja yhtiöiden kehityksen vertailua....113 Pasi Sajasalo Johdanto...113 Suomalaisen metsäteollisuuden kehityksen analyysiä...115 Ensimmäinen aikakausi 1920-luvun alkupuolelta toiseen maailmansotaan...115 Toinen aikakausi toisen maailmansodan päättymisestä 1960-luvulle...119 Kolmas aikakausi 1960-luvun lopulta 1980-luvun puoliväliin... 122 Neljäs aikakausi 1980-luvun lopulta kohden vuosituhannen vaihdetta...125 Samankaltaisia mutta erilaisia: Metsäyhtiöiden ajallinen pitkittäisvertailu...133 Juha-Antti Lamberg & Jari Ojala Talous ja tuotanto...133 Suomalaisten metsäyhtiöiden historiallinen strategia...143 Johtopäätökset...149 IV OPETUS Muutoksia suomalaisen metsäteollisuuden peliympäristöissä...155 Pasi Sajasalo, Jari Ojala & Juha-Antti Lamberg Yleisen kilpailuympäristön kehityspiirteitä...156 Institutionaalisen ympäristön kehityspiirteitä...159 Suomalaisten metsäteollisuusyritysten mennyt vuosisata...162 Epilogi...169 Juha Näsi Lähteet...173 Liitteet Liitetaulukko 1. Kymiyhtiön strategiset siirrot vuosina 1904 1996...180 Liitetaulukko 2. Enson strategiset siirrot 1918 1998...183 Liitetaulukko 3. Yhtyneiden Paperitehtaiden strategiset siirrot 1920 1998...186 Liitetaulukko 4. Metsäliiton strategiset siirrot 1934 1998...189 Henkilöhakemisto...191 6

Kuviot Kuvio 1. Metsäteollisuuden kokonaiskentän hahmottelua...14 Kuvio 2. Pelin kohteet...20 Kuvio 3. Pelikenttä ja pelin luonne...20 Kuvio 4. Siirtotyypit...21 Kuvio 5. Poikittais- ja prosessianalyysin eteneminen ajallisesta näkökulmasta...21 Kuvio 6. Kymiyhtiön taseen loppusumma 1918 1939 (def. 1995 milj. mk)... 28 Kuvio 7. Kymiyhtiön taseen loppusumma ja liikevaihto 1960 1998 (def. 1995 milj. mk, log.)... 29 Kuvio 8. Kymiyhtiön pääoman kiertonopeus kuukausina 1952 1998...30 Kuvio 9. Kymiyhtiön investoinnit (def. 1995 milj. mk) ja investointien osuus liikevaihdosta (prosenttia), 1959 1998... 34 Kuvio 10. Kymiyhtiön velat ja oma pääoma 1918 1998 (def. 1995 milj. mk, log.)... 35 Kuvio 11. Kymiyhtiön velkojen osuus liikevaihdosta 1952 1998 (prosenttia)...36 Kuvio 12. Kymiyhtiön nettotulos ja ilmoitettu voitto 1974 1995 (def. 1995 milj. mk)... 47 Kuvio 13. Kymiyhtiön sijoitetun pääoman tuotto 1974 1995; prosenttia...48 Kuvio 14. Kymiyhtiö 1900-luvulla...52 Kuvio 15. Enso-Gutzeitin liikevaihto 1931 1998, 1995 miljoonia markkoja...59 Kuvio 16. Enso-Gutzeitin investoinnit, milj. 1995 markkoja ja investointien suhde liikevaihtoon, prosentteja... 60 Kuvio 17. Enso-Gutzeitin henkilöstö 1948 1998 ja liikevaihdon suhde henkilömäärään 1995, markkoja... 60 Kuvio 18. Enso-Gutzeitin omaisuustaseen loppusumman suhde liikevaihtoon 1931 1997...62 Kuvio 19. Enso-Gutzeitin nettotulos 1974 1997, 1995 milj. markkoja... 62 Kuvio 20. Enso-Gutzeitin sijoitetun pääoman tuotto 1974 1997, prosentteja...63 Kuvio 21. Enso-Gutzeitin keskeiset strategiavalinnat 1918 1998...68 Kuvio 22. Yhtyneiden Paperitehtaiden nettoliikevaihto 1920 1998 (def. 1995 milj. mk, log)... 76 Kuvio 23. Yhtyneiden Paperitehtaiden pääoman kiertonopeus 1920 1998, kuukausina... 77 Kuvio 24. Yhtyneiden Paperitehtaiden investoinnit (def. 1995 milj. mk) sekä investointien osuus liikevaihdosta, prosenttia, 1920 1998...78 Kuvio 25. Yhtyneiden Paperitehtaiden oma pääoma ja velat 1920 1998 (def. 1995 milj. mk, log.)... 78 Kuvio 26. Yhtyneiden Paperitehtaiden velkojen osuus liikevaihdosta 1920 1998, prosenttia... 79 Kuvio 27. Yhtyneiden Paperitehtaiden ilmoitettu liikevoitto ja käyttötulos 1920 1969 (def. 1995 milj. mk)... 81 Kuvio 28. Yhtyneiden Paperitehtaiden ilmoitettu liikevoitto ja nettotulos 1970 1998 (def. 1995 milj. mk)... 82 7

Kuvio 29. Yhtyneiden Paperitehtaiden sijoitetun pääoman tuotto 1974 1998, prosenttia... 83 Kuvio 30. Yhtyneiden Paperitehtaiden 1900-luku...88 Kuvio 31. Metsäliitto-konsernin liikevaihto 1948 1997, 1995 miljoonina markkoina...100 Kuvio 32. Metsäliitto-konsernin nettotulos 1948 1997, 1995 miljoonina markkoina...101 Kuvio 33. Metsäliitto-konsernin investoinnit 1948 1998, 1995 markkoina ja investointien suhde liikevaihtoon...101 Kuvio 34. Metsäliitto-konsernin keskeiset strategiavalinnat 1934 1998. 106 Kuvio 35. Suomalaisen metsäteollisuuden kokonaiskehityksen hahmottelua...114 Kuvio 36. Sahatun puutavaran, sellun ja paperin viennin arvo 1920 2000 (def. 1995 milj. mk)... 134 Kuvio 37. Sellun (valkaisematon sulfiitti, mk/tonni) ja paperin (mf-rulla, fob) hintakehitys 1937 1969 (def. 1995 mk)... 135 Kuvio 38. Kymiyhtiön, Enson, Yhtyneiden ja Metsäliiton liikevaihdon kehitys 1948 1999 (def. 1995 milj. mk., log.)... 136 Kuvio 39. Kymiyhtiön, Enson, Yhtyneiden ja Metsäliiton yhteenlaskettujen investointien osuus yhteenlasketusta liikevaihdosta 1948 1999, prosenttia... 138 Kuvio 40. Kymiyhtiön, Enson, Yhtyneiden ja Metsäliiton sijoitetun pääoman tuotto 1970 1999, prosenttia... 141 Kuvio 41. Metsäteollisuusyhtiöiden pääoman kiertonopeus 1948 1999 (koko pääoma/liikevaihto)... 142 Kuvio 42. Työvoiman tehokkuus: liikevaihdon ja työvoiman määrän suhde (liikevaihto def. 1995 milj. mk./henkilöstön määrä)... 143 Kuvio 43. Esimerkkiyhtiöiden suhde kansainvälistymiseen...157 Kuvio 44. Esimerkkiyhtiöiden yhteistyö kilpailijoiden kanssa...161 Kuvio 45. Esimerkkiyhtiöiden pelin kohteet tuotantoketjussa...163 Kuvio 46. Esimerkkiyhtiöiden pelikenttä ja pelin luonne...163 Kuvio 47. Esimerkkiyhtiöiden siirtotyypit ja tapa kohdata kilpailu...164 Kuvio 48. Esimerkkiyhtiöiden kasvun lähteet...165 Kuvio 49. Esimerkkiyhtiöiden investoinnit tuotantokoneistoon...166 Kuvio 50. Esimerkkiyhtiöiden monialaistuminen...167 Taulukot Taulukko 1. Tutkimuksen eteneminen, tutkimusstrategiat ja päälähteet...22 Taulukko 2. Kymiyhtiön metsien omistus 1904 1996...31 Taulukko 3. Eri paperilaatujen osuus Kymiyhtiön tuotannosta 1951 1991, prosenttia... 33 Taulukko 4. Kymiyhtiön keskeisimmät tuotantolaitokset/yhteisyritykset ulkomailla...40 Taulukko 5. Kymiyhtiön osakkeenomistajien lukumäärä eräinä vuosina. 46 Taulukko 6. Kymiyhtiön pelin kohteet 1904 1996, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)...50 Taulukko 7. Kymiyhtiön pelikenttä ja pelin luonne 1904 1996, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)... 50 8

Taulukko 8. Kymiyhtiön siirtotyypit 1904 1996, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)...51 Taulukko 9. Enso-Gutzeitin tuotantorakenne 1924 1999, prosenttia liikevaihdosta...57 Taulukko 10. Enso-Gutzeitin pelin kohteet, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)... 64 Taulukko 11. Enso-Gutzeitin pelikenttä ja pelin luonne, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)...64 Taulukko 12. Enso-Gutzeitin siirtotyypit, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)... 65 Taulukko 13. Yhtyneiden Paperitehtaiden historialliset strategialinjaukset 1920 1998...72 Taulukko 14. Yhtyneiden Paperitehtaiden pelin kohteet 1920 1998, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)... 86 Taulukko 15. Yhtyneiden Paperitehtaiden pelikenttä ja pelin luonne 1920 1998, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)... 87 Taulukko 16. Yhtyneiden Paperitehtaiden siirtotyypit 1920 1998, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)... 87 Taulukko 17. Metsäliitto-konsernin pelin kohteet, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)...102 Taulukko 18. Metsäliitto-konsernin pelikenttä ja pelin luonne, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)...103 Taulukko 19. Metsäliitto-konsernin siirtotyypit, prosenttiosuus siirroista (suluissa siirtojen lukumäärä)...103 Taulukko 20. Pelin kohteet ensimmäisellä kaudella (prosenttia kaikista siirroista)...116 Taulukko 21. Pelikenttä ja pelin luonne ensimmäisellä kaudella (prosenttia kaikista siirroista)...117 Taulukko 22. Siirtotyypit ensimmäisellä kaudella (prosenttia kaikista siirroista)...118 Taulukko 23. Pelin kohteet toisella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista)...119 Taulukko 24. Pelikenttä ja pelin luonne toisella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista)...120 Taulukko 25. Siirtotyypit toisella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista)...121 Taulukko 26. Pelin kohteet kolmannella kaudella (prosenttia kaikista siirroista)...122 Taulukko 27. Pelikenttä ja pelin luonne kolmannella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista)...124 Taulukko 28. Siirtotyypit kolmannella aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista)...125 Taulukko 29. Pelin kohteet neljännellä aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista)...126 Taulukko 30. Pelikenttä ja pelin luonne neljännellä aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista)...130 9

Taulukko 31. Siirtotyypit neljännellä aikakaudella (prosenttia kaikista siirroista)...131 Taulukko 32. Yhtiöittäisen yhteenlasketun liikevaihdon jakaantuminen eri vuosikymmenille 1948 1999 (prosenttia)... 137 Taulukko 33. Yhtiöiden osuus yhteenlasketusta liikevaihdosta 1948 1999 (prosenttia)...137 Taulukko 34. Yhtiöittäisten yhteenlaskettujen investointien jakautuminen eri vuosikymmenille 1948 1999 (prosenttia)... 139 Taulukko 35. Yhtiöiden osuus yhteenlasketuista investoinneista 1948 1999 (prosenttia)...139 Taulukko 36. Yhtiöittäisen yhteenlasketun nettotuloksen jakautuminen eri vuosikymmenille 1974 1995 (prosenttia)... 140 Taulukko 37. Yhtiöiden osuus yhteenlasketusta nettotuloksesta 1974 1995 (prosenttia)...140 Taulukko 38. Pääoman kiertonopeus kuukausina 1948 1999...142 Taulukko 39. Pelin kohteiden muutos tuotantoketjussa, prosenttiosuus neljän yhtiön yhteenlasketuista strategisista siirroista kullakin kaudella...144 Taulukko 40. Yhtiöiden historialliset strategialinjaukset tuotantoketjussa, prosenttiosuudet kaikista siirroista (kaikki kaudet yhteensä)...145 Taulukko 41. Siirrot suhteessa pelikenttään: yhtiöiden (sfäärien) sisäisten ja välisten siirtojen osuus kaikista pelisiirroista, prosenttia...146 Taulukko 42. Pelin luonne: haastavien ja rauhanomaisten siirtojen osuus kaikista pelisiirroista, prosenttia... 146 Taulukko 43. Pelikenttä ja pelin luonne: osuudet yhtiöiden yhteenlasketuista strategisista siirroista, prosenttia... 146 Taulukko 44. Pelikenttä ja pelin luonne: yhtiöittäiset osuudet strategisista siirroista koko tutkimusjaksolla, prosenttia... 146 Taulukko 45. Siirtotyypit: Avaavien ja päättävien siirtojen osuus kaikista pelisiirroista, prosenttia... 147 Taulukko 46. Tapa kohdata kilpailu: yrityskauppojen, yritysten yhdistämisten ja yhteistyön osuus kaikista siiroista, prosenttia...148 Taulukko 47. Siirtotyypit: osuudet yhtiöiden yhteenlasketuista strategisista siirroista tutkimusjaksolla, prosenttia... 148 Taulukko 48. Siirtotyypit: yhtiöittäiset osuudet strategisista siirroista koko tutkimusjaksolla, prosenttia... 148 10

I JOHDANTO 11

Historiallis-strateginen lähestymistapa suomalaisen metsäteollisuuden kehkeytymiseen Juha Näsi Prologi Prinsessa Puusunen, suomalaisen metsäteollisuuden perusneito, oli vaipunut prinsessan uneen vuonna 1985. Hän oli opetellut suomalaisten metsäteollisuusyritysten listan. Sen hän muisti unissaankin. Listahan oli seuraavanlainen: Ahlström Enso-Gutzeit Kajaani Kaukas Kemi Kymi-Strömberg Kyro Metsäliitto Myllykoski Nokia Oulu Rauma-Repola Rosenlew Schauman Serlachius Sunila Tampella Tervakoski Veitsiluoto Yhtyneet Paperitehtaat Nyt Puusunen heräsi, viidentoista vuoden jälkeen. Ensi töikseen rupesi lukemaan ja ynnäämään metsäsektoriyritystemme määriä ja rakenteita. Prinsessa huomaa, on olemassa kuusi edes periaatteessa suomalaista paperi- ja selluyhtiötä nimittäin UPM- Kymmene, Stora Enso, Metsäliitto Yhtymä, A. Ahlström Osakeyhtiö, Myllykoski Oyj, ja on siellä pieni Stromsdalkin. Tarkoittaneeko tämä siis sitä, että ikuiseksi ajateltu sfääriomistajuus Suomessa olisi murtunut. Voisivatko keskeiset kilpailijat UPM ja Kymmene olla yhtä? Viittaako tämä muka siihen, että suomalainen ja ruotsalainen metsäteollisuusyhtiö saattaisivat olla yhtä ja samaa firmaa? Merkitsisikö tämä edelleen sitä, että kaikki muut noteerattavan koon metsäyrityksemme olisivat kadonneet tai tulleet isompiinsa sulautetuiksi? Ei voi olla niin, että näillä metsäjäteillä olisi jotakin merkittävää tekemistä amerikkalaisten metsäyhtiöiden kanssa? Prinsessan päässä alkaa kohista. Selviää, että vuosituhannen vaihteessa ulkomaisen omistuksen osuus suomalaisissa metsäyhtiöissä oli keskimäärin jo yli puolet. Ja että blokkiperusteinen corporate governance oli katoamassa. Ynnä että Metsäliitto Yhtymä ja Myllykoski Oyj operoivat tiukassa allianssissa. Prinsessan taju pätkii. Hän saa tietää, että Länsi- Euroopan paperin ja kartongin tuottajien pelikentässä Suomeen tuli kolmoisvoitto, ja maailmassakin keskeinen kolmikkomme sijoittuu kymmenen sakkiin. Ja että Euroopan neljästä koko metsäteollisuuden megayhtiöstä kolme oli suomalaisia ja maailmanlistallakin kaksi tulee kymmenen suurimman joukossa. Tämä on yksinkertaisesti liikaa. Se ei voi olla totta, mutta kai se kumminkin on. Muutos on liian suuri, Prinsessa Puusunen, suomalaisen metsäteollisuuden perusneito, vaipuu tiedottomuuteen toivottavasti vain uneen. 13

KANSAINVÄLISET SUHDANTEET Alan suhdanneherkkyys Poliittiset ja taloudelliset muutokset Kilpailuympäristö TOIMIALA Alueellisesti vahvat toimijat Kypsä toimiala (kallis entry & exit) Massatuotanto Kansainvälinen kilpailu YRITYKSET FORMAALIT SÄÄNNÖT Valtioiden säätelymekanismit Metsäklusterin erikoisasema suomalaisessa talouspolitiikassa INSTITUTIONAALINEN ympäristö EPÄFORMAALIT SÄÄNNÖT Toimialan yritysten monipuolinen yhteistyö Sfäärit Kuvio 1. Metsäteollisuuden kokonaiskentän hahmottelua. Lähde: Lamberg & Ojala 2001. Suomen metsäteollisuus kansainvälisellä toimintakentällä Suomalaisen metsäteollisuuden keskittymiskehitys voidaan ymmärtää vain laajemmassa toimintaympäristössä. Yritysten toimintaan vaikuttavat sekä lähinnä kotimaahan liittyvät institutionaaliset tekijät, kuin myös koko toimialan kannalta oleelliset kansainväliseen kilpailuympäristöön liittyvät muuttujat. (Kuvio 1) Institutionaalisesta ympäristöstä voi erottaa sekä formaalit, lähinnä valtion toimintaan liittyvät säännöt että epäformaalit säännöt, joista tärkeimpänä voidaan pitää metsäyhtiöiden monipuolista yhteistyötä kotimaassa. Kilpailuympäristössä puolestaan keskeisiä muuttujia ovat toimialaan liittyvät tekijät sekä kansainvälinen markkinatilanne, sillä Suomen metsäteollisuus on aina ollut vientiorientoitunutta. Esimerkiksi paperiteollisuuden tuotannosta runsas 90 prosenttia viedään ulkomaille. Tämän vuoksi metsäteollisuus on perinteisesti ollut sidoksissa kansainvälisiin suhdannevaihteluihin. 1 Päämarkkina-alueiden talouskasvu (Länsi-Eurooppa) on keskeinen syy etenkin suomalaisen paperiteollisuuden kasvuun 1900-luvulla. 2 Kansainvälisen talouden ja politiikan muutokset ovat ajoittain aiheuttaneet jyrkkiäkin muutoksia suomalaisten metsäyhtiöiden toimintaympäristössä. Esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Venäjän vallankumouksen aiheuttama paperimarkkinoiden uudelleenorientoituminen länteen, toisen maailmansodan aiheuttama shokki, Korean sodan noususuhdanne, öljykriisi ja Euroopan integraatiopolitiikan aiheuttamat vaikutukset suomalaiselle metsäteollisuudelle. Metsäteollisuus suomalaisessa yhteiskunnassa Historiallisesti tarkastellen Suomen valtio on toiminut monin merkittävin tavoin metsäteollisuuden toimintaedellytysten rakentajana, turvaajana ja 14

helpottajana, ja näin pyrkinyt luomaan ja parantamaan edellytyksiä avaintoimialan menestykselle kilpailluilla maailmanmarkkinoilla. Laajemmin tarkasteluna suomalaisen metsäteollisuuden ja yhteiskunnan välillä pitkään vallinnut yhteiskuntasopimus hakee vertaistaan, sillä niin läheinen ja monitahoinen tuo kytkösten verkko tahojen välillä on ollut. Keskeisimpinä metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä turvaavina kytköksinä sen ja valtion välillä voidaan nostaa esiin valtion harjoittama devalvaatiopolitiikka, energiapolitiikka ja julkisen vallan ohjaama koulutus- ja tutkimuspolitiikka jotka kaikki osaltaan ovat olleet tukemassa metsäteollisuuden kehitystä ja asemaa suomalaisen yhteiskunnan merkittävänä tukipilarina, jopa yksipuolistumiseen asti. Edellä mainittuja metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä turvaavia tekijöitä voidaan tarkastella luonteeltaan valtion kannalta formaaleiksi keinoiksi edistää avaintoimialan hyvinvointia. Edellisten lisäksi voidaan edelleen nostaa esiin poliittisen järjestelmän takaama tuki erilaisille epäformaaleille yhteiskunnassa vallinneille järjestelmille ja järjestelyille, joilla oli oma merkittävä osansa metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa. Näistä voidaan mainita erityisesti yksityismetsänomistajien vahva kytkös etujärjestönsä välityksellä poliittiseen järjestelmään ja siitä seurannut erityisasema. Myös kansainvälisesti varsin salliva poliittinen ilmapiiri erilaisille yhteistyöjärjestelyille niin metsäteollisuuden piirissä, kuin metsänomistajien piirissä oli omiaan mahdollistamaan metsäteollisuuden ja metsänomistajien välisen suhteen institutionaalistumisen siinä määrin ettei tahoillaan osto- ja myyntikartellit muodostaneiden osapuolten välistä suhdetta tai sen oikeutusta erityisesti miltään taholta kyseenalaistettu. Haaste ja muutospaine pitkään vallinneelle yhteiskuntasopimukselle ja vakiintuneille järjestelyille ilmeni oikeastaan vasta suomalaisen järjestelmän ulkopuolisen voiman, Euroopan Unionin muodossa. Euroopan integraatiokehityksen myötä varsin suurelta osalta vakiintunutta järjestelyä ja siihen asti vallinnutta yhteiskuntasopimusta metsäteollisuuden ja suomalaisen yhteiskunnan välillä murentui pohja ja niin suomalainen metsäteollisuus, kuin suomalainen yhteiskuntakin olivat uuden tilanteen edessä. Tälle uudelle tilanteelle leimallista oli kotimaisen sääntelyn ja tukitoimien mahdollisuuksien merkittävä kaventuminen ja osittainen alisteisuus ylikansalliselle päätöksenteolle. Toimialan kehityspiirteitä Suomalaisen metsäteollisuuden tuotanto ja tuottavuus ovat kasvaneet voimakkaasti koko 1900-luvun ajan. Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailuedellytyksiä kansainvälisessä kilpailussa ovat olleet kansainvälisten markkinoiden kasvu, hyvät raaka-ainevarat, kehittynyt tuotantokoneisto, ja koko metsäklusterin keskeinen asema kansallisessa talouspolitiikassa 3. Metsäteollisuudelle niin Suomessa kuin kansainvälisestikin tunnusomaisia piirteitä ovat massatuotanto ja siihen liittyen verrattain vähäinen erikoistuminen. Suomessa metsäteollisuuden painotus on siirtynyt voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeisellä ajanjaksolla mekaanisesta metsäteollisuudesta kemialliseen metsäteollisuuteen. Kansainvälisesti kilpaillut markkinat ovat edelleen metsäteollisuudelle tyypillinen piirre. Vaikka metsäteollisuuden markkinat ja sitä myötä myös kansainväliset kilpailuasetelmatkin ovat globaalit, toimialan yritykset eivät sitä pääsääntöisesti vielä toistaiseksi ole. Kilpailua maailmanmarkkinoilla käydään alueellisesti vahvojen toimijoiden välillä jotka kukin ovat vahvimmin linnoittautuneet kotialueilleen Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Vielä toistaiseksi vallitseva tilanne on kuitenkin varsin nopeasti muuttumassa yhä suurempien toimijoiden välisten yrityskauppojen ja fuusioiden seurauksena. Suomalainen metsäsektori nousee kirjoittavan kiinnostuksen kohteeksi Niin, metsäsektori on muovautumassa yhä harvempien toimijoiden temmellyskentäksi. Nämä toimijat ovat suuria, sanan varsinaisessa merkityksessä. Ne operoivat globalisoituvalla pelikentällä, jossa taloudelliset, poliittiset ja kulttuurilliset eri- 15

laisuudet kohtaavat, asettuvat päällekkäin, törmäävätkin. Ne myös sisäisesti kansainvälistyvät; omistukseltaan, toimipaikoiltaan ja henkilöstöltään. Ne joutuvat irtautumaan perinteiseltä kansallisen identiteetin perustaltaan, pois Mäntän tai Kaipolan maalaismaisemasta. Ne joutuvat hyväksymään ja palvelemaan ammattiomistajuutta, joka yhä enemmän on ulkomaista juurta. Ne ovat omaksuneet uuden organisaatiotermin corporate governance, ne tasapainoilevat jatkossa loppumattomasti puun ja kuoren eli shareholder value managementin ja stakeholder managementin välillä. Ne nojaavat entistä tehokkaampaan teknologiaan ja tuotantoprosessiin. Yritykset myös alistuvat niin kuin kaikki muukin perinteinen teollisuus informaatioyhteiskunnan käskyihin, samat firmat ovat pakotettuja seuraamaan paitsi kilpailijoiden ja asiakkaiden, myös asiakkaiden asiakkaiden, ja asiakkaiden asiakkaiden asiakkaiden supermuutoksia sekä vaikkapa entistä ovelampien ja yhä tietoisemmin suunnittelevien aktivistiliikkeiden siirtoja. Juuri niin, monikerroksinen ja monitahoinen megamuutos on tosiasia. Aika välillä 1985 2000 on ollut suuren murroksen ajallinen periodi, erityisesti jos ajatellaan kehitystä Suomen näkökulmasta muuallahan merkit olivat ilmassa jo aiemminkin. On aika merkillistä, että metsäsektorin liiketaloudellinen kirjoittelu on ollut vähäistä, milteipä olematonta. Vasta 1990-luku toi mukanaan metsäareenan kartoitusta liiketaloustieteilijöiden keskustelupiirissä. Tällainen innostumattomuus ei ole ollut minkäänlaisessa suhteessa ilmiön taloudelliseen ja inhimilliseen merkitykseen maassamme. Onneksi asiat nyt, kun kuvattu megamuutos on tosiasia, ovat ripeästi paranemassa kirjoittamisen puolella. Kiinnostus on kasvanut ja myös yliopistollinen liiketaloustutkimus on astunut kuvaan. Jos ajatellaan yritysstrategisen perspektiivin näkökulmaa, meiltä löytyy sekä toimialaa että useita erityistasoa koskevia peruskuvauksia 4. Sosiologiaa ja hallinnon teoriaa suomalaiseen metsäsektoriin on kuluneen vuosikymmenen ajan yhdistellyt Helsingin kauppakorkeakoulun professorikolmikko. 5 Liikkeenjohtoperspektiiviä ovat edellä mainittujen senioriprofessorien lisäksi ja kanssa tuoneet myös nuoremman tutkijapolven edustajat. 6 Myös tässä teoksessa mukana olevat tukijat ovat uhranneet melkoisen tutkijapanoksen metsäteollisuuden strategia-alueelle. 7 Minkälaisia tietovarastoja ja kehyksiä meillä näiden tarkastelujen perusteella siis jo on hallussamme? Ensinnäkin meillä alkaa olla käsitys metsäsektoristamme sekä toimialan kannalta että laajemmin, ns. klusterikartan kautta. Rakennettujen viitekehysten kautta ovat tulleet selviksi yhtäältä alan avaintoimijat että toisaalta ne aivan ilmeiset menestystekijät, joiden kautta Suomi edustaa metsäalan maailmanmahtia. Toiseksi meillä näyttää olevan hyvää ymmärrystä metsäalasta ja sen yrityksistä kansallisvaltion vs. laajempien, lähinnä maanosien, unionien ja maailman osina ja edelleen niissä elävien liiketoimintasysteemien elementtinä. Metsäala on näin selkeytynyt kansainvälisenä, kansallisena ja paikallisena yritystoimintana. Ja kolmanneksi metsäsektorin kehityskulku on alkanut täsmentyä historiallis-strategisina polkuina. Mitenkä paristakymmenestä tuli muutama siitä kehkeytymisestä on saatavissa tänään kohtuullinen yleiskuva. Tämän tutkimuksen tarkoitus Tänään meillä siis on olemassa suomalaisen metsäteollisuuden piirissä kolme suurta, nimenomaisesti metsäfirmaa, ja sitten Ahlström. Näistä Ahlström siis Oy on edelleen monialainen perheyhtiö. Suomalais-ruotsalainen Stora Enso on amerikkalaistumassa Consolidated Papers -kompleksin kautta. Metsäliitto Yhtymä on liittoutunut Myllykoski Oyj:n kanssa. Ja UPM-Kymmene on strategisessa laajentumiskamppailussa edennyt kohden Pohjois-Amerikkaa. 16

Tämä tutkimus keskittyy kolmeen puhtaammin vain metsäteollisuuden jättiin ja joutuu jättämään näin Ahlström Oy:n (jonka strateginen toiminnan juoni kyllä on mielenkiintoinen) tarkastelusta pois. Myllykoski esiintyy kertomuksessa ensin osana Yhtyneitä Paperitehtaita ja loppuvaiheessa osana Metsäliitto Yhtymän kertomusta. Kolme jättiä on oikeastaan väärin sanottu, sillä kun katsotaan koko analyysimme periodia ja voimatekijöitä, avainyrityksiä onkin neljä. Periodimme on koko kulunut vuosisata ja voimatekijöinä ovat operoineet maamme suurteollisuutta hallinneet valtapiirit eli sfäärit eli blokit. Kullakin näistä valtapiireistä on ollut useita metsäalan yrityksiä jäsenverkossaan. Pikku hiljaa jotkut näistä yrityksistä ovat nousseet muita jäseniä tärkeämmiksi, lippulaivoiksi. Tämä tutkimus on jatkoa raportille Metsäteollisuuden megamuutos. Pelinäkökulmainen analyysi suomalaisen metsäteollisuuden kehkeytymisprosesseista vuosina 1985 1996. 8 Tuossa tutkielmassa hahmotettiin Suomen metsäteollisuuden yritysten kehitystä mainittuina vuosina erityisesti valtapiirien ns. lippulaivayritysten kehityksen avulla. Asian selventämiseksi kannattaa kääntää esiin luettelo tämän artikkelin alkusivuilta. Luettelossa on Suomen mittakaavassa niin suuria kuin pienempiäkin yhtiöitä. Siitä löydetään sekä puhtaita metsäyhtiöitä että metsäalallakin olevia monialayhtiöitä. Nämä ovat olleet ns. lippulaivayrityksiä eli firmoja, jotka historian saatossa ovat osoittautuneet omalle sfäärilleen muita tärkeämmiksi. Metsäpuolensa osalta luettelo painottuu enemmän kemiallisen kuin mekaanisen teollisuuden osalle. Niin mainitussa kuten tässäkin raportissa kehittymisen tarkastelu keskittyy luettelossa kursivoitujen yritysten tapahtumiin. Raportin edetessä tullaan toki pian huomaamaan, että neljän lippulaivayrityksenkertomus liittyy myös kaikkien muiden yritysten kohtaloihin. Siitä on näiden valtapiirien käymä kamppailu pitänyt huolen. Lähdemme esityksessämme siis jälleen siitä, että Suomessa metsäteollisuuden suuryritykset ovat kuuluneet johonkin finanssiryhmään eli valtapiiriin (sfääriin, liiketoimintablokkiin). Tällaisissa piireissä yritykset ovat ryhmittyneet blokissa keskeistä valtaa käyttävien keskeisten omistajaryhmien ja/tai rahoittajapankkien tai etupiirien ympärille. Alussa esitettyjen valtapiirien määrittelyjen ja rajankäynnin suhteen esiintyy hienoista variointia. Esimerkiksi Virta 9 erottaa valtionyhtiöt, SYP- Teva-ryhmän, Pellervolaiset, KOP-Pohjola-ryhmän, Punapääoman ja Säästöpankkiryhmän. Business Finland -kirjanen (1990) ja Lantto (1990) puolestaan jakavat valtapiirit seuraavasti: valtionyhtiöt, KOP-Pohjola-piiri, SYP:n sfääri, Agrikapitaalisfääri, Työväenyhtiöt ja Ehrnrooth-dynastia. 1990-luvun laman ja rahoittajakentässä kypsyneiden mullistusten jälkeen valtapiirikenttä on romahtanut. Luhistumisten ja sulautumisten jälkeen blokkeja ei oikeastaan ole entisessä merkityksessä jäljellä. Kansainvälistynyt ammattiomistajuus, avainyritysten monikansallistuminen sekä valtionyhtiöiden privatisoitumiskehitys ovat eräitä sen alakehitysuomia. Valtapiireistä ensimmäisinä luhistuivat punapääoman ja säästöpankkiryhmän sfäärit. Nämä kaksi valtapiiriä hajosivat ryhmän ytimenä olleiden rahoittajapankkien romahduksen myötä. Punapääoman valtapiirillä ei varsinaista metsäteollisuuslippulaivaa ollutkaan. Sen vaikutusvalta metsäteollisuudessa oli rajallista, sillä sfäärin merkittävin metsäteollisuusomistus rajoittui noin 5 prosentin omistukseen pienessä Stromsdalissa. Sen sijaan säästöpankkiryhmällä oli blokissaan selkeämpi metsäteollisuuslippulaiva Tampella Oy. Se tosin oli ajan hengen mukaan enemmänkin monialayritys kuin selkeä metsäteollisuusyritys. Säästöpankkiryhmän omistus Tampellasta oli SKOP:in kautta hieman yli 50 %. 10 Valtapiirin romahduksen myötä Tampella ajautui Suomen Pankin haltuun. Ensimmäisenä tämän tutkimuksen kohdeblokkina mainittakoon valtionyhtiöiden sfääri. Kautta vuosikymmenten valtio on siis ollut erään merkittävimmän liiketoimintablokkimme ydin. Edellä luetellut lähteet pitävät valtapiiriä noin 15 yrityksen koalitiona, jonka pankkipuolen edustajana oli Postipankki. Metsäyhtiöistämme valtapiiriin kuuluivat Enso- Gutzeit Oy sekä Veitsiluoto Oy. Näistä ensin mainitusta muovautui lopulta ehdoton lip- 17

pulaiva ja se onkin yksi neljästä raporttimme avainkohteesta. SYP:n blokin juuret juontuvat yli sadan vuoden taakse ja kautta vuosikymmenten leiriä on pidetty suomenruotsalaisen pääoman tyyssijana. Tähän finanssiryhmään laskettiin kuuluvaksi noin 15 avainyritystä kun mukaan otettiin Ehrnrooth-alaryhmän yritykset. Metsäyhtiönä valtapiirissä ykkössijaa piti lopulta Kymmene-nimellä operoinut yritys. KOP-Pohjola-sfääri toimi läpi vuosikymmenten edellisen ankarana kilpailijana sekä suomalaisuutta ja sinivalkoista pääomaa alleviivanneena ryhmittymänä. Vakuutusyhtiön rooli tässä ryhmittymässä oli painava. Valtapiirin ykköseksi metsäsektorilla osoittautui lopulta Yhtyneet Paperitehtaat Oy. Blokin sisällä toimi paljon muutakin metsäteollisuutta, joista Yhtyneiden Paperitehtaiden lisäksi on syytä nostaa esiin Rauma-Repola. KOP-Pohjola-sfäärin ytimen muodosti noin kymmenen yhtiön ryhmä. Pellervolainen, agrikapitaalin leiri oli täysin oma lukunsa, mitä tulee siihen kuuluneeksi laskettaviin yrityksiin. Virta (1989) nimittäin luettelee yli kuusikymmentä sfäärin piiriin laskettavissa ollutta yritystä, joista valtaosa oli osuustoiminnallisia. Useimmat niistä olivat tavalla tai toisella maataloustuotannon jalostamiseen tai vähittäiskauppaan liittyviä yrityksiä. Yritysten lisäksi leirin taustalta löytyy isäntien ääni eli kymmenet tuhannet metsänomistajat ja myös niiden etujen ajajat kuten MTK ja Keskustapuoluekin. Metsäliitto oli tämän valtapiirin lippulaiva. Ehrnroothin suku on nähty niin merkittävän yrityselämämme omistajana, että sen omistuspiiriä on jopa pidetty yhtenä liiketoimintablokkina. 11 Ehkä relevantimpi tulkinta on se, että dynastia oli, ellei nyt SYP:n alaleiri, niin ainakin tukevasti kihloissa yhdyspankkiblokin kanssa. Näin voitaneen todeta ainakin vuosin 1985 1986 Kymi-Strömberg/Kaukas-yhdistelyn jälkeen. Tämän tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on hahmottaa mainitun neljän lippulaivayrityksen strateginen polku pääosin Suomen itsenäisyyden ajalta. Nämä polut ovat muodostuneet sarjasta strategisia siirtoja: toteutuneita / toteutettuja resurssien uudelleenallokointeja, vastauksia kilpailijoiden siirtoihin, uuden tuotannon aloituksia eli sanalla sanoen yritysten manööverejä, jotka voidaan lukea vastauksina suuriin kysymyksiin yritysten suunnasta. Keskeinen tutkimuskysymys on ensinnäkin, miten neljä keskeistä toimijaa ovat asemoituneet suhteessa toisiinsa ja laajemmin koko toimialaan. Lähtökohtana voidaan pitää, että kaikki ovat olleet jollain tavalla erilaisia. Toinen tärkeä kysymys onkin, miksi suomalaisten lippulaivayritysten polut ovat muotoutuneet siten kuin ovat? Tutkimuksen toissijainen tavoite on luoda pohja metsäsektorin kansainvälisille vertailuille. Neljän suomalaisen toimijan strategisten polkujen ja taloudellisen aseman analyysi perustuu laajaan kvalitatiiviseen ja kvantitatiiviseen materiaaliin. Tämän materiaali toimii runkotietokantana nyt käsillä olevan raportin jatkohankkeissa, ja tarjoaa siten metodologisen mallin systemaattisille vertailuille. Strategisen pelin metafora Liiketoimintablokkien ja niiden metsäyhtiöiden lisäksi tarkasteluumme tarvitaan toiminnallinen viitekehys, joka mahdollistaisi historiallista tulkintaa. Viitekehyksen ytimenä tutkimuksessa tulee toimimaan strategisen pelin metafora tai idea. Strategian käsitteen määrittely on suosittu väittelykohde. Strategia voidaan nähdä vaikkapa suunnitelmana, metkuna, asemana, reviirinä, toimintamallina taikka perspektiivinä. 12 Tässä raportissa tuohon keskusteluun ei puututa, vaan strategia otetaan annettuna käsitteenä: strategia on yrityksen toiminnan juoni, sen tapahtumisen punainen lanka. 13 Tällaiseksikin määriteltynä käsite antaa tulkinnalle runsaasti sijaa, mitä tulee esimerkiksi strategian tekemisen olemukseen. 14 Strategiointi voidaan nähdä liikkeenjohtoprosessina, siis suunnitelmallisena ja portaittaisena, organisaation vertikaalisesti läpikäyvänä ja valvonnan pohjaksi dokumen- 18

toituvana prosessina. Tämä on perinteinen ja tämänkin päivän käytännölle tyypillinen tapa. Vaikka tutkimuksen kohteena olevissa metsäyhtiöissä epäilemättä on harjoitettu ja harjoitetaan runsaasti tällaista strategiointia, asiaa ei tarkastella raportissa tästä näkökulmasta. Toinen yleinen tapa on tarkastella strategiointia pehmeämmin, strategisen johtajuuden kautta. Silloin tarkastellaan avainhahmoja ja heidän tekemisiään. Juuri tämä johtajuuden keskellä elävät niin johtajat kuin johdettavatkin arkipäivänsä keskellä. Johtajuus elää ja hengittää mukanaolevien kokemuksissa. Mutta myös yrityshistoriikit, muistelmat ja ennen kaikkea talouselämän aikakaus- ja sanomalehtien raportit kuvaavat strategista johtajuutta käytännöstä käsin myös muille kuin asianosaisille sellaisena tai lähes sellaisena kuin se tuossa arkitodellisuudessa esittäytyy. Strategiateorian sisällä johtajuuden alue viittaa leadership -käsitteen vastineisiin: ihmisten johtamiseen, henkilöjohtamiseen ja edelleen yrityskulttuuriin. On selvää, että tässä tutkimuksessa johtajuusnäkökulma on tärkeä. Kolmas ja tällä tutkimukselle omin perspektiivi on strategisen tapahtumisen eli todellisuuden tarkastelu. Tämä tapahtuminen tai todellisuus saa hahmonsa ja sisältönsä kehkeytymisen kautta, voimien ja vastavoimien puristuksessa. Keskeistä osaa kehkeytymisessä näyttelee strategiakäsitteemme tärkein alakäsite, toiminta. Ihmisten toiminta viittaa aikomukselliseen tekemiseen, sellaiseen aikaansaamiseen, jolla on unelma, tarkoitus, päämäärä, tavoite, aikomus tai idea. Ihmiset tässä raportissa lähinnä blokkien ja yritysten avainhahmot käsittävät tilanteita niin kuin käsittävät, heillä on myös enemmän tai vähemmän selkeitä tavoitteita ja keinoja ja edelleen he ajan kanssa ja uuden tilanteen myötä muovaavat näitä tavoitteitaan ja keinojaan. Keinojen avulla ihmiset ajattelevat lähtökohdistaan käsin olevan mahdollista saavuttaa asetettuja tavoitteita. Joskus niin kartoitus, tavoitteet kuin keinotkin ovat hyvin suunniteltuja, toisinaan kaikki tapahtuminen nojautuu ei-tietoisiin, intuitiivisiin päämääriin ja keinoihin. Toiminnan ideamme on siten liitoksissa klassiseen praktisen syllogismin ideaan, teleologiseen selittämiseen ja usein toistettuun kahtiajakoon: luontoa selitämme, ihmistä ymmärrämme. 15 Kehkeytymisen ja toiminnan tarkastelu tutkimuksessa tulee tapahtumaan erityisten silmälasien läpi. Silmälaseina operoi pelimetafora: huomion keskiössä on strateginen peli. 16 Se on siirtojen avulla metsäsektorin areenalla tapahtuvaa kamppailua. Peliareena voisi tietysti olla koko maailma. Tässä raportissa rajaudumme kuitenkin Suomen sisäiseen kamppailuun. Pelin kohteena voivat olla niin raaka-ainevarat, puolivalmistekompleksit, tuotepaletit kuin lopputuotteita työstävät yksikötkin. Kohteena voivat edelleen olla sekä jo olemassa olevat että perustettavatkin yksiköt, tehtaat tai yritykset. Peliareenalla edetään pyrkimällä siirtoihin ja toteuttamalla siirtoja. Siirtoja viljelevät yritykset ja valtapiirit tai oikeammin ne ihmiset, joille on annettu valta edustaa näitä yksiköitä tai ryhmittymiä strategisilla peliareenoilla. Kuten edellä on jo selvinnyt, tutkimuksen toiminta- ja ihmiskäsitteet viestittävät muutamia tärkeitä propositioita. Muutokset eivät ole sattumaa. Tapahtuminen ei myöskään kypsy kausaalisesti, eikä siten liioin edusta luonnonlakia. Kehkeytyminen voimat ja vastavoimat toiminnan kautta on ihmisten muovaamaa ja aikaansaamaa. Pelin säännöt puolestaan ovat laveat: toimintaa säätelee se, mitä laki ja hyvä tapa sanovat. Toisaalta ne ovat joustavia: Kamppailua reguloi se, minkä toimialan sisäinen tapa ja toimintakulttuuri ovat aikojen saatossa säätäneet hyväksyttäväksi ja asianmukaiseksi käyttäytymiseksi. Joustavuutta kyllä on näkynyt siinä, että metsäsektorin sisäiset säännöt ovat prosessin kuluessa väljentyneet. Monet sellaisetkin siirrot, joita ennen pidettiin sopimattomina tai ainakin epäkohteliaina, kuuluvat tänään siirtorepertuaarin arkipäivään. Ensimmäinen tarkastelukehyksemme yksinkertaisesti jäsentää tuotantoketjun (laajassa mielessä) vaiheisiin, kuten kuvio 2 osoittaa. Tarkastelukehys käsittää raaka-aineen, puolivalmisteet, lopputuotteet ja niiden myynnin ja markkinoinnin mahdollisina pelin kohteina. 19

Raaka-aineet Puolivalmisteet PELIN KOHTEET Lopputuotteet Myynti & markkinointi Puun hankinta Sellu, sahatavara, jne. Paperi, kartonki, vaneri, jne. Myyntiyhdistykset Tuotantoketju Kuvio 2. Pelin kohteet Toisen kehyksemme jäsentely tapahtuu ensinnäkin sen mukaan tapahtuuko peliaktiviteetti valtapiirin sisäisenä siirtelynä, vai onko pelisiirrossa kyse valtapiirien välisestä tapahtumasta. Toisaalta pelitapahtumia jäsennetään sen mukaan millainen on peliepisodin luonne. Se voi olla sopusointuista ja rauhanomaista, tai toisaalta peliä voi leimata kireä kamppailullinen ja haastava ilmapiiri. Kun dikotomiat yhdistetään saadaan kuvion 3 esittämä matriisi. Kolmas viitekehys jakaa toisaalta siirtotyypit sen mukaan, ovatko ne avaavia/laajentavia siirtoja vaiko lopettavia/vetäytymissiirtoja. Samalla voidaan analysoida siirtoja sen perusteella, miten ne liittyvät kilpailijoihin kohtaavat kilpailun. Vaihtoehtoina tässä kuviossa ovat yritys- (tai yksikkö) kaupat tai uusien perustaminen, yritysten yhdistäminen sekä yritysten välinen yhteistyö. Tämä kehys on syntynyt artikkelien Näsi 1994 ja 1996 pohjalta. PELIKENTTÄ Sfäärin sisäinen Sfäärien välinen Haastava Sisäinen, kireä Ulkoinen, kireä EPISODIN LUONNE Ystävällinen Sisäinen, rauhanomainen Ulkoinen, rauhanomainen Kuvio 3. Pelikenttä ja pelin luonne 20

Avaava/ laajentava siirto Siirtotyyppi Päättävä/ vetäytyvä siirto Yrityskaupat Yrityksen/yksikön osto tai perustaminen Yrityksen/yksikön myynti Tapa kohdata kilpailu Yritysten yhdistäminen Fuusio Yrityksen purku Yhteistyö Allianssi Allianssin purku Kuvio 4. Siirtotyypit Käytettäessä samaan aikaan kolmea eri kehystä pyritään niinikään kolmeen päämäärään. Ensinnäkin; usean kehyksen avulla on mahdollista paremmin kuvata miten eläväistä ja rikasta peliaktiviteetti on ollut. Toiseksi, useamman analyysikehyksen käyttö helpottaa pelaajien ja siirtojen vertailua. Ja kolmanneksi, käytettäessä useampaa kehystä samanaikaisesti pitkän ajanjakson kuvaamisessa, ne todennäköisesti paljastavat pelaajien strategian juuri siinä merkityksessä jota tässä etsitään, toiminnan juonena. Poikittaisanalyysi X Y Z W Prosessianalyysi W Z X Y Tutkimusstrategia ja -metodi Kirjan tavoitteet kuvata ja ymmärtää strategian tekemistä ja toteutuneita strategioita sanelee pitkälti valitut metodologiset ratkaisut. Ensinnäkin teos sijoittuu tutkimusparadigmojen näkökulmasta tulkitsevan ja positivistisen tutkimuksen välimaastoon. Se on tulkitseva ymmärrykseen liittyviltä osiltaan, mutta positivistinen strategioiden kuvaamisessa, ja niiden sitomisessa yhtiöiden taloudelliseen asemaan. 17 Kuvio 5. Poikittais- ja prosessianalyysin eteneminen ajallisesta näkökulmasta. Lähde: mukailtu Mohr 1982. Tekotavaltaan tutkimus kuuluu prosessi- eli pitkittäistutkimuksen piiriin. Vastakohtana varianssieli poikittaisanalyysille prosessitutkimuksessa tutkitaan ajallisesti järjestettyjen tapahtumien suhdetta sekä ympäristöönsä että edeltäviin ja seuraaviin tapahtumiin (kuvio 5). 18 21

Prosessianalyysi on ollut organisaatio- ja strategiatutkimuksen keskeinen lähestymistapa etenkin uusien teorioiden luomisessa aina Chandlerin 1960-luvun tutkimuksista lähtien. 19 Tutkimusstrategioiden osalta prosessianalyysin läpivieminen on vielä selvästi vähemmän systematisoitua kuin perinteisempi poikittaisanalyysi. Yleisin lähestymistapa on ollut narratiivin ja erilaisten grounded theory-tekniikoiden käyttäminen. 20 Henry Mintzbergin klassisessa Steinberg-analyysissa ja myöhemmin Näsin et. al metsäsektoritutkimuksessa on käytetty niin sanottua visualisointimenetelmää eräänlaisena puhtaan narratiivin ja kvantitatiivisten menetelmien väliasteena. 21 Tässä tutkimuksessa käytetään useita päällekkäisiä menetelmiä neljän suuryhtiön strategisista siirroista koostuvan tapahtumadatan analysoinnissa (taulukko 1). Keskeinen lähtökohta on kuitenkin kuvailevien kvantitatiivisten ja kvantifiointimenetelmien yhteiskäyttö puhtaan narratiivin tukena. 22 Tässä nyt käsillä oleva teos eroaa selvästi aiemmista metsäsektoria käsittelevistä strategia-analyyseista. Valittujen menetelmien tarkemmat kuvaukset löytyvät prosessianalyysia käsittelevästä kirjallisuudesta. 23 Yhtiöiden taloudellista asemaa analysoidaan kuvaamalla keskeisten taloudellisten tunnuslukujen muutosta sekä suhteessa strategiseen asemaan että kotimaisiin kilpailijoihin. Taloudellisten tunnuslukujen mukaanottaminen sekä sitoo strategisen analyysin taloudellisiin realiteetteihin että täydentää investointien osalta kuvaa strategisen johtamisen painopistealueista. 24 Strategia-analyysin ja etenkin strategiaprosessien vertailun kannalta keskeinen lähtökohta on ollut koodata toteutuneet strategiset siirrot aiemmin esiteltyjen pelikäsitteiden avulla. Tämä on mahdollistanut paitsi aiempaa pidemmän tarkasteluvälin myös eksplisiittiset vertailut eri yhtiöiden välillä. Aiemmissa raporteissa ja esimerkiksi Mintzbergin Steinberg tutkimuksessa käytetty visualisointitekniikka olisi näihin tarkoituksiin raskas. 25 Kvantifiointimenetelmä ja tarkasteluvälin pidentäminen sopii erityisen hyvin paperiteollisuuden strategian tekemisen analysointiin investoinnit ovat tunnetusti suuria ja vastaavasti strategiset prosessit hitaita, kymmenien vuosien kehkeytymiä. Nyt käytettävien metodien huono puoli on vastaavasti niin sanotun ihmisnäkökulman hukkuminen kvantitatiivisen analyysin varjoon. Tällä kohtaa Taulukko 1. Tutkimuksen eteneminen, tutkimusstrategiat ja päälähteet Tutkimuksen eteneminen Tutkimusstrategia Yrityshistoriat ja alaa käsittelevät tutkimukset Lehdistö Julkinen yhtiöitä käsittelevä materiaali (vuosikertomukset yms.) Arkistossa säilytettävä historiallinen materiaali 1. Taustakertomusten hahmottaminen Narratiivi X X X 2. Tilinpäätösanalyysit Kvantitatiivinen X 3. Pelianalyysi Kvantifiointi X X 4. Vertailu Sekamenetelmät X X X X 22

aiempien raporttien yksityiskohtaiset kuvaukset 1980 1990-luvun pelitapahtumista täydentävät nyt luotavaa pitkän aikavälin kuvaa. 26 Tutkimuksen päälähteinä on käytetty metsäyhtiöiden toiminnasta kertovaa historiallista materiaalia: vuosikertomuksia, julkista tilastomateriaalia, lehtiartikkeleita sekä runsasta kirjallisuutta, joka pitää sisällään myös keskeiset alasta kirjoitetut yrityshistoriat. Keskeinen vahvuus verrattuna aiempiin tutkimuksiin ja raportteihin on analyysin syventäminen Enso-Gutzeitin ja Kymin arkistoista löytyneellä kirjeenvaihto, tutkimusraportti yms. materiaalilla, joka on entisestään syventänyt kuvaa alan toimintalogiikasta, ja strategiaprosesseista. Kirjan rakenne Tämän teoksen rakenne on neliosainen. Tämän johdantokappaleen jälkeen on vuorossa case-analyysit neljän suuren suomalaisen metsäyhtiön toiminnasta 1900-luvulla. Kunkin yrityksen osalta on kerätty yhtiöiden tärkeimmät strategiset siirrot, joiden pohjalta on analysoitu yhtiöiden toimintaa. Tämän lisäksi case-artikkeleissa pyritään luomaan mahdollisimman tiivis katsaus kunkin yhtiön toimintaan 1900-luvulla, sekä analysoidaan niiden toimintaa muun muassa keskeisimpien taloudellisten muuttujien näkökulmasta. Tarkasteltavat yhtiöt ovat: Kymiyhtiö, Enso-Gutzeit, Yhtyneet-Paperitehtaat ja Metsäliitto. Osiossa kolme vertaillaan kyseisiä neljää yhtiötä; ensin poikkileikkauksena eri aikakausilta ja tämän jälkeen pitkittäisanalyysinä koko 1900-luvun osalta. Viimeisessä osassa esitetään kootusti analyysin tulokset. Teoksen aikaväli käsittää siis koko 1900-luvun. Analyysin helpottamiseksi ajanjakso on jaettu neljään kauteen. Kaudet vaihtelevat hiukan kunkin yrityksen osalta, yhtiöiden sisäisen kehityksen mukaisesti. Ensimmäinen kausi käsittää 1900-luvun alkupuoliskon, toinen kausi ajanjakson 1940- luvun lopulta 1960-luvulle, kolmas jakso kattaa ajan 1960-luvulta 1980-luvun puoliväliin ja neljäs kauden 1980-luvun puolivälistä vuosituhannen vaihteeseen. Loppuviitteet 1 Katso esimerkiksi Ahvenainen 1984; Halme 1955. 2 Diesen 1998, 65; Rytkönen 2000, 27. 3 Seppälä 2000, 11. 4 Katso esimerkiksi Lammi 1994, Ojainmaa 1994. 5 Lilja, Räsänen & Tainio 1991a, 1991b, 1992; Lilja, Räsänen & Tainio 1996. 6 Alajoutsijärvi 1996; Alajoutsijärvi & Lilja 1990. 7 Katso Näsi, Ranta & Sajasalo 1998; Näsi, Sajasalo & Sierilä 1998. 8 Näsi, Ranta & Sajasalo 1998. 9 Talouselämä 25/1998. 10 Lantto 1990. 11 Business Finland 1990, Lantto 1990. 12 Katso Mintzberg 1987; Mintzberg, Ahlstrand, Lampel 1998; Näsi 1991. 13 Näsi 1991; Näsi & Aunola 2001. 14 Näsi 1991; Näsi 1996a. 15 Katso esimerkiksi von Wright 1971. 16 Näsi 1996a, 1996b. 17 Burrell & Morgan 1979. 18 Mohr 1982. 19 Katso esimerkiksi Chandler 1962; Pettigrew 1985. 20 Langley 1999. 21 Mintzberg & Waters 1982; Näsi, Ranta & Sajasalo 1998; Näsi, Sajasalo & Sierilä 1998. Tarkempi kuvaus visualisointimenetelmästä Langley 1999. 22 Sekamenetelmistä Lamberg 2001. 23 Langley 1999; Mohr 1982. Katso myös Lamberg 2001. 24 Tarkemmin Lamberg 2001. 25 Langley 1999. 26 Näsi, Ranta & Sajasalo 1998; Näsi, Sajasalo & Sierilä 1998. 23