Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo NYKYTILA

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ ONNETTOMUUDET KOULUMATKOJEN TURVALLISUUS AIEMMAT KYSELYT VIISAAN LIIKKUMISEN KYSELY

Suunnittelualue Suunnittelualueena olevat Pielisen Karjalan kunnat Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo sijaitsevat Pohjois- Karjalan maakunnassa.

Suunnittelu- ja kaavoitustilanne Suunnittelualueelle on aiemmin laadittu useita liikennesuunnitelmia: Itä-Suomen liikennestrategia (2010) Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma 2012 2014 (2012) Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma (2010) Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat (Nurmes 2007, Juuka, Lieksa ja Valtimo 2009) Itä-Suomen liikennestrategia (2015) Seudun joukkoliikennettä on näiden lisäksi käsitelty seuraavissa julkaisuissa: Joukkoliikenteen järjestämistapa Itä-Suomen henkilöliikennestrategian osaprojekti (2013) Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutasoselvitys (2011) Kolin saavutettavuusanalyysi (2014) Pielisen Karjalan maankäytön suunnittelua ohjaa Pohjois-Karjalan maakuntakaava Kaavan 1. vaihe vahvistettu valtioneuvostossa 2007 2. vaihe vahvistettu ympäristöministeriössä 2010 3. vaihe vahvistettu ympäristöministeriössä 2014 4. vaihe hyväksytty maakuntavaltuustossa 2015.

Liikenneverkko Pielisen Karjalan tärkeimmät liikenneväylät ovat: valtatie 6 (Loviisa-Kajaani) kantatie 75 (Siilinjärvi-Kuhmo) kantatie 73 (Kontiolahti-Nurmes) Karjalan rata Henkilöliikenteen rautatieasemat Lieksassa ja Nurmeksessa. Yhteydet Joensuuhun. Joensuusta junilta yhteys Helsinkiin ja Pieksämäelle. Lentoasemat Lähimmät lentoasemat Joensuussa, Kuopiossa ja Kajaanissa Matkaa lentoasemalle Juuasta ja Valtimolta 95 km, Lieksasta 110 km ja Nurmeksesta 115 km Linja-autot ja kutsujoukkoliikenne Linja-autoyhteyksiä mm. Ouluun ja Joensuuhun sekä seudun sisällä Kaikissa kunnissa avoin kutsuohjattu joukkoliikenne

Jalankulku- ja pyöräilyväylät PIELISEN KARJALA

Jalankulku- ja pyöräilyväylät JUUKA

Jalankulku- ja pyöräilyväylät LIEKSA

Jalankulku- ja pyöräilyväylät NURMES

Jalankulku- ja pyöräilyväylät VALTIMO

Liikennemäärät

Nopeusrajoitukset Pääteillä (vt 6, kt 73, kt 75) pääasiassa 100 km/h Haja-asutusalueella pääosin 80 km/h Kylien ja muiden asutustihentymien kohdalla yleensä 60 tai 80 km/h Maanteillä taajamien kohdalla enintään 50 km/h Katuverkolla 30-50 km/h

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 AJANKOHDAN MUKAAN Liikenneonnettomuudet vuosina 2010 2014. Onnettomuudet ovat vähentyneet vuodesta 2011 vuoteen 2014. Eniten liikenneonnettomuuksia tapahtuu kesäheinäkuussa ja loka-joulukuussa. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on suurimmillaan kesäkuusta syyskuuhun. Viikonpäivistä onnettomuuksia tapahtuu eniten perjantaisin. Liikenneonnettomuudet kuukauden mukaan jaoteltuna. Liikenneonnettomuudet viikonpäivien mukaan jaoteltuna.

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 ONNETTOMUUSLUOKAN MUKAAN

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 OSALLISET Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu 15 24-vuotiaille: ikäluokille, joihin kuuluvat mopoikäiset sekä suurin osa juuri ajokortin saaneista henkilöistä.

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 OSALLISET Nuorista henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu eniten 15-17 sekä 18-20 -vuotiaille: ikäluokille, joihin kuuluvat mopoikäiset sekä suurin osa juuri ajokortin saaneista henkilöistä.

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 JUUKA

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 JUUKA, KESKUSTA

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 LIEKSA, POHJOINEN

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 LIEKSA, ETELÄ

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 LIEKSA, KESKUSTA

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 NURMES

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 NURMES, KESKUSTA

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 NURMES, KT 75

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 VALTIMO

Liikenneonnettomuudet v. 2010-2014 VALTIMO, KESKUSTA

Yhteenveto liikenneonnettomuuksista v. 2010-2014 Pielisen Karjalassa tapahtuu keskimäärin vuosittain 1,8 kuolemaan johtanutta onnettomuutta 34,8 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta Pielisen Karjalassa onnettomuuksista suurin osa tapahtuu pimeään vuodenaikaan ja kesälomakuukausina 15 24-vuotiaille Pielisen Karjalassa onnettomuuksista suurin osa on yksittäisonnettomuuksia (33 %), muita onnettomuuksia (14 %) ja hirvieläinonnettomuuksia (13 %). Suuri osa henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia, risteämis- tai kohtaamisonnettomuuksia sekä polkupyörä-, jalankulkija- ja mopedionnettomuuksia. Pielisen Karjalassa haasteena on pitää onnettomuuksien, erityisesti henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien, määrä laskussa. Muita haasteita ovat: yksittäisonnettomuuksien määrän ja niiden vakavuuden vähentäminen, jalankulkija-, polkupyörä- ja mopedionnettomuuksien vähentäminen, hirvi- ja peuraonnettomuuksien vähentäminen.

Koulumatkojen turvallisuus Jalan ja pyörällä tehtävien koulumatkojen liikenneturvallisuutta voidaan arvioida Koululiitu-menetelmällä. Menetelmä laskee tien ja liikenteen ominaisuustietojen perusteella tieosuuksittain indeksiluvun eli riskiluvun, joka kuvaa tieosuuden vaarallisuutta. Laskelman lähtöaineisto poimitaan ELY-keskuksen tierekisteristä. Laskelma huomioi muun muassa: liikennemäärät, nopeusrajoitukset, tien leveyden, valaistuksen jalankulku- ja pyöräilyväylät. Mitä korkeampi riskiluku on, sitä vaarallisempana tieosuutta voidaan pitää.

Koulumatkojen turvallisuus Juuka koulu

Koulumatkojen turvallisuus Lieksa koulu

Koulumatkojen turvallisuus Nurmes koulu

Koulumatkojen turvallisuus Valtimo koulu

Aiemmat kyselyt Itä-Suomessa on toteutettu 2010-luvulla kolme laajempaa liikkumiskyselyä Itä-Suomen liikkumiskysely (2012) päivitys parhaillaan käynnissä Liikkumiskysely kuntatyöntekijöille (2014) Liikkumiskysely koululaisille (2014) Kyselyillä kartoitettiin liikkumistapoja turvavälineiden käyttöä

Matkojen pituus

Tyytyväisyys liikenneolosuhteisiin: Jalankulku Lähde: Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset, 2012

Tyytyväisyys liikenneolosuhteisiin: Pyöräily Lähde: Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset, 2012

Tyytyväisyys liikenneolosuhteisiin: Joukkoliikenne Lähde: Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset, 2012

Tyytyväisyys liikenneolosuhteisiin: Henkilöauto Lähde: Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset, 2012

Tyytyväisyys liikenneolosuhteisiin: Yhteenveto Jalankulku Pyöräily Joukkoliikenne Henkilöauto Hyvää Reittien jatkuvuus ja yhdistävyys Muu turvallisuudentunne Reittien jatkuvuus ja yhdistävyys Liikenteen sujuvuus Pysäköintimahdollisuudet Liikenneturvallisuus Muu turvallisuudentunne Taksipalvelut Matka-aika Liikenteen sujuvuus Huonoa Kunnossapito talvella Reittien kunto Liikenneturvallisuus Kunnossapito talvella Reittien kunto Liikenneturvallisuus Aikataulut ja vuoroväli Yhteyden olemassaolo Linjojen ja reittien sopivuus Katujen ja teiden kunto Kunnossapito talvella Häiriö- ja poikkeustilanteista tiedottaminen Lähde: Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset, 2012

Koulumatkan koettu turvallisuus Lieksassa vain 4 % kolmosluokkalaisista kokee koulumatkan turvattomaksi, muualla Pohjois-Karjalassa alle 6 %. Vanhempien oppilaiden osalta Pohjois-Karjalassa koulumatkan koettu turvallisuus on muun Itä- Suomen tasoa. Lieksassa vanhemmat oppilaat kokevat koulumatkansa turvattomammaksi kuin vertailualueilla. Vanhemmat oppilaat kokevat koulumatkansa turvattomammaksi kuin nuoret oppilaat. Lähde:Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta, 2014

Koulumatkan koettu turvallisuus Lähde:Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta, 2014

Turvavälineiden käyttö, heijastin Kuntatyöntekijöistä noin 60 % käyttää heijastinta aina pimeään aikaan. Koululaiset (erityisesti vanhemmat koululaiset) käyttävät vähemmän heijastinta. Pielisen Karjalassa käytetään heijastinta enemmän kuin keskimäärin Pohjois-Karjalassa tai Itä-Suomessa. Lähde:Lähde:Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta, 2014 Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta, 2014

Turvavälineiden käyttö, pyörän valot Pyörän valoja käytetään Pielisen Karjalassa vaihtelevasti. Kuntatyöntekijäkyselyn vastaajista käyttää pyörän valoja Lieksassa yli 60 %, Nurmeksessa noin 50 %, Juuassa yli 40 %, Valtimolla vain 35 %. Lähde:Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta, 2014

Turvavälineiden käyttö, turvavyö Lähes kaikki kuntatyöntekijät käyttävät aina turvavyötä. Koululaiset käyttävät turvavyötä harvemmin: 3.-luokkalaisista Lieksassa kaikki, Pohjois- Karjalassa noin 90 %. Turvavyön käyttö on vähäistä 9.-luokkalaisilla. Lähde:Lähde:Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta, 2014 Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta, 2014

Turvavälineiden käyttö, kypärä Kuntatyöntekijöistä vain 18 35 % käyttää pyöräilykypärää aina. Pohjois-Karjalassa aina kypärää käyttää 29 %, melkein aina 20 % vastaajista. 3.-luokkalaiset käyttävät kypärää hyvin, 6.- ja 9.-luokkalaiset erittäin huonosti. Lähde:Lähde:Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta, 2014 Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta, 2014

Turvavälineiden käyttö YHTEENVETO Pielisen Karjalassa heijastinta ja pyörän valoja käyttää kuntatyöntekijöistä noin puolet, mikä on lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Lapset käyttävät heijastinta huonosti. Erityisesti 6.- ja 9.-luokkalaiset käyttävät heijastinta harvoin. Aikuiset käyttävät turvavyötä hyvin. 9.-luokkalaisista alle 70 % käyttää turvavyötä aina. Kuntatyöntekijät käyttävät kypärää harvoin (n. 30 %). Myös 6.- ja 9.-luokkalaisten kypärän käytössä olisi paljon parannettavaa. 6.-luokkalaisista alle 15 % ja 9.-luokkalaisista alle 5 % käyttää kypärää aina. Lähde:Lähde:Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta, 2014 Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta, 2014

Turvavälineiden käyttö: yhteenveto Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Hyvää Heijastimen käyttö Pyörän valot Heijastimen käyttö Heijastimen käyttö Heijastimen käyttö Huonoa Pyörän valot Pyöräilykypärä Pyöräilykypärä Pyöräilykypärä Pyörän valot Pyöräilykypärä Lähde: Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset, 2012

Viisaan liikkumisen kysely Viisaan liikkumisen kysely Toteutettiin internetissä syksyllä 2015 eharavakyselyohjelman avulla. Kohderyhmänä olivat suunnittelualueen kuntien asukkaat ja alueella työssäkäyvät. Kunnat tiedottivat kyselystä internetsivuillaan. Kyselyllä kartoitettiin asukkaiden liikkumistottumuksia, potentiaalia liikkumistottumusten muuttamiseen, liikennejärjestelmän kehittämistarpeita vaaranpaikkoja ja ongelmakohtia (kartalla) ongelmallisia tieosuuksia (kartalla) yhteystarpeita (kartalla) Työpaikkojen vastaukset Erikseen valituille työpaikoille tarjottiin kyselyä liikkumisen ohjauksen suunnitelman taustatietojen keräämiseksi. Vastauksia kolmelta työpaikalta saatiin yhteensä 17 kpl. Työmatkoilla kävelyyn, pyöräilyyn tai joukkoliikenteen ja kimppakyytien käyttöön kannustavat tekijät ovat vastauksien perusteella pääasiassa muiden kuin työnantajan vastuulla olevia asioita (muun muassa väylien kunnossapito).

Viisaan liikkumisen kysely Vastauksia 302 kpl, joista 266 kpl nettikyselyn kautta 36 kpl paperilomakkeilla Vastaajien ikäjakauma 1 % alle 18-vuotiaita 2 % 18 25-vuotiaita 81 % 26 65-vuotiaita 17 % yli 65-vuotiaita Vastaajien asuinkunta 17 % Juuka 48 % Lieksa 15 % Nurmes 17 % Valtimo 3 % muu kunta (Pohjois-Karjalan kunta tai ei tietoa) Vastaajien asuinpaikka 62 % keskustaajama 19 % haja-asutusalue 17% muu taajama tai kylä Vastaajien työllisyys 79 % työssäkäyviä 1 % työttömiä 19 % eläkeläisiä 1 % koululaisia tai opiskelijoita 1 % muita Vastaajien työ- tai opiskelupaikan sijainti 17 % Juuka 59 % Lieksa 11 % Nurmes 7 % Valtimo 3 % Joensuu 1 % muu Pohjois-Karjalan kunta 1 % Kainuu 1 % Pohjois-Savo

Viisaan liikkumisen kysely KULKUTAPAJAKAUMA TYÖ- JA OPISKELUMATKOILLA

Viisaan liikkumisen kysely KULKUTAPAJAKAUMA TYÖ- JA OPISKELUMATKOILLA, MATKOJEN PITUUSJAKAUMA Potentiaalia jalankulun ja pyöräilyn lisäämiseen

Viisaan liikkumisen kysely KULKUTAPAJAKAUMA LYHYILLÄ ASIOINTI- JA HARRASTUSMATKOILLA

Viisaan liikkumisen kysely KULKUTAPAJAKAUMA PIDEMMILLÄ ASIOINTI- JA HARRASTUSMATKOILLA

Viisaan liikkumisen kysely TYÖ- JA OPISKELUMATKOILLA JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LISÄÄMISEEN KANNUSTAVAT TOIMENPITEET

Viisaan liikkumisen kysely TYÖ- JA OPISKELUMATKOILLA JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LISÄÄMISEEN KANNUSTAVAT TOIMENPITEET, VASTAAJAT JOIDEN YHDENSUUNTAISEN MATKAN PITUUS ON ALLE 3 KM

Viisaan liikkumisen kysely OSTOS- JA ASIOINTIMATKOILLA JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LISÄÄMISEEN KANNUSTAVAT TOIMENPITEET

Viisaan liikkumisen kysely TYÖ- JA OPISKELUMATKOILLA JOUKKOLIIKENTEEN JA KIMPPAKYYTIEN LISÄÄMISEEN KANNUSTAVAT TOIMENPITEET

Viisaan liikkumisen kysely OSTOS- JA ASIOINTIMATKOILLA JOUKKOLIIKENTEEN JA KIMPPAKYYTIEN LISÄÄMISEEN KANNUSTAVAT TOIMENPITEET

Viisaan liikkumisen kysely ETÄTYÖN YLEISYYS

Viisaan liikkumisen kysely ETÄTYÖMAHDOLLISUUKSIA PARANTAVAT TEKIJÄT Vastaajat, jotka vastasivat Minua kiinnostaisi tehdä enemmän etätöitä jatkossa, ja se olisi mahdollista nykyisessä työssäni.

Viisaan liikkumisen kysely MUITA KYSELYSSÄ ESIIN NOUSSEITA ASIOITA Joukkoliikenne Junayhteydet Yhteydet Pielisen Karjalan kunnista Joensuuhun Kutsujoukkoliikenteen hinnoittelu Joukkoliikenteen tarjonta iltaisin Asiointiliikenteen aikataulut; perilläoloaika on liian lyhyt. Liikenneympäristö Jalankulku- ja pyöräilyväylien, katujen ja teiden kunnossapito sekä talvikunnossapito Näkemät liittymissä Liikenneturvallisuustyö Autoilijat eivät huomioi pyöräilijöitä ja kävelijöitä tai kunnioita suojateitä. Koululaisten käyttäytyminen liikenteessä Liikkumisen ohjaus, kävely ja pyöräily Pyöräpysäköinti kaupoissa ja palveluissa Asennekasvatusta kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi Työnantajien asenteet esimerkiksi etätyötä kohtaan Koulujen liikkumisen ohjaus -työ