KUNNANHALLITUS No 02/2016

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 02/2016 KOKOUSAIKA 28.01.2016 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 14 15 16 17 18 19 20 21 22 6, 7 23 8 24 9, 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen. Ilmoitusasiat. Opetusministeriön päätös aamu- ja iltapäivätoiminnan yksikköhinnasta ja ohjaustuntien laskennallisesta määrästä vuonna 2016. Opetusministeriön valtionosuuspäätös opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuudesta vuodelle 2016. Valtionvarainministeriön päätös kotikuntakorvausten perusosista. Valtiovarainministeriön päätös peruspalvelujen valtionosuudesta ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vahvistamisesta vuonna 2016. Liikelaitoskuntayhtymän talouden kuukausiseuranta/ marraskuu 2015. Lausunto: Ikääntyneiden kuntoutuksen selvitys Etelä- Pohjanmaalla. Vanhustentalon huoltorakennuksen peruskorjaus. Kokouksen päättäminen. PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään 11.02.2016 yleisesti nähtävänä Karijoen kunnanvirastossa PUHEENJOHTAJA Merk. Timo Hautaviita Jenni Rankaviita Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hallintosihteeri JULKIPANOTODISTUS Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 29.01.2016 Todistaa: Ilmoitustaulun hoitaja Viljo Kurvinen, kunnanjohtaja

23 14 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖS- VALTAISUUDEN TOTEAMINEN. Kunnanhallituksen kokoonpano v.2015-2016: varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Timo Hautaviita, pj Helena Parkkamäki Soile Luoma Salla-Maaria Yliviitala Erkki Viitikko, II-vpj Laura Rinne Terhi Röksä Petri Ahola Mirja Peräsaari Mikko Savolainen Seppo Tienhaara Jarmo Ohriluoma Marjo Ylikärppä Markku Leppinen Veli-Matti Niemelä, I-vpj Anne Niemelä. Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: - puheenjohtaja Arja Harjunpää, - I-varapuheenjohtaja Jukka Kohtala, - II-varapuheenjohtaja Jaakko Järvenpää. Kunnanhallitus: Merkitään, että poissa oli Terhi Röksä ja hänen tilalla oli hänen henkilökohtainen varajäsen Petri Ahola. Poissa oli myös kunnanvaltuuston I-vpj Jukka Kohtala. Kokous yksimielisesti todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

24 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää valita keskuudestaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (vuorossa Veli-Matti Niemelä ja Soile Luoma). Kunnanhallitus: Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi yksimielisesti valittiin Veli-Matti Niemelä ja Soile Luoma.

25 16 ILMOITUSASIAT. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi seuraavat päätökset ja päättää tyytyä niihin: - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, yhtymähallituksen 18.12.2015 päätös palvelutuotteiden ja suoritteiden hinnoista 2016. - Keva 17.12.2015. Palkkaperusteinen maksu vuosi 2016. - Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto 21.12.2015 päätös Uttermossan tuulivoimapuiston osayleiskaavan hyväksyminen. - Kauhajoen kaupunki, yhteistoimintalautakunnan 12.01.2016 kokouksen pöytäkirjan jäljennös. - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, hallituksen 18.1.2016 kokouksen pöytäkirjan jäljennös. - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, yhtymävaltuuston 1.2.2016 kokouksen esityslista. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

26 17 OPETUSMINISTERIÖN PÄÄTÖS AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN YKSIKKÖHINNASTA JA OHJAUSTUNTIEN LASKENNALLISESTA MÄÄRÄSTÄ VUONNA 2016. Opetusministeriö on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 30 :n nojalla vahvistanut perusopetuslaissa tarkoitetun aamuja iltapäivätoiminnan vuoden 2016 yksikköhinnaksi 26,00 euroa ohjaustuntia kohden. Päätös 10.12.2015, Dnro OKM/ 52/221/2015. Samalla opetusministeriö on mainitun lain 49 :n (1014/2005) nojalla vahvistanut rahoituksen laskemisessa käytettävien ohjaustuntien laskennalliset määrät toimintaa järjestäville kunnille. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustuntimääräksi on hyväksytty 730 tuntia, joten valtionosuudeksi muodostuu 10.819 euroa. Päätökseen liittyy oikaisuvaatimusosoitus. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi edellä mainitun valtionosuuspäätöksen ja tyytyy päätökseen. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

27 18 OPETUSMINISTERIÖN VALTIONOSUUSPÄÄTÖS OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN KÄYTTÖKUS- TANNUSTEN VALTIONOSUUDESTA VUODELLE 2016. Opetusministeriön päätös kuntien opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta vuodelle 2016; - Päätös 31.12.2015, Dnro 53/221/2015 Opetusministeriö on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) annetun lain 57 :n ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 16 :n nojalla päättänyt myöntää kunnille valtionosuutta vuodeksi 2016 mainituissa laeissa tarkoitettuja käyttökustannuksia varten. Valtionosuus on -393.928 euroa (miinus-merkkinen luku muodostuu siitä, että kunnan rahoitusosuus on 411.315 euroa). Päätökseen liittyy oikaisuvaatimusosoitus. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi edellä mainitun valtionosuuspäätöksen ja tyytyy päätökseen. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

28 19 VALTIOVARAINMINISTERIÖN PÄÄTÖS KOTIKUNTAKORVAUSTEN PERUSOSISTA. Valtiovarainministeriön päätös kuntien kotikuntakorvauksen perusosista vuodelle 2016; Päätös 30.12.2015 VM/2832/02.02.06.00/2015. Päätöksen perusteella vuoden 2016 kotikuntakorvaus määräytyy kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella erikseen 6-, 7-12 ja 13-15 -vuotiaille. Oppilaan iän mukaan määräytyvä kotikuntakorvaus saadaan kertomalla kotikuntakorvauksen perusosa 6-vuotias 0,61, 7-12 -vuotias 1,00 ja 13-15 -vuotias 1,60. Kotikuntakorvauksen perusosaksi on vuodelle 2016 hyväksytty 6693,89 euroa. Karijoen kotikuntakorvausmenot 2016 päätökseen mukaan ovat 475 962 euroa ja kotikuntakorvaustulot 6.694 euroa. Päätökseen on liitetty oikaisuvaatimusohje. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi edellä mainitun päätöksen ja tyytyy päätökseen. Kunnanhallitus Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

29 20 VALTIOVARAINMINISTERIÖN PÄÄTÖS PERUS- PALVELUJEN VALTIONOSUUDESTA JA VERO- TULOIHIN PERUSTUVAN VALTIONOSUUKSIEN TASAUKSEN VAHVISTAMISESTA VUONNA 2016. Valtiovarainministeriön päätös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta vuonna 2016, 30.12.2015 VM/2830/02.02.06.00/2015. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 5 :n mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuus koostuu seuraavista valtionosuusperusteista: 1) 1 :n 1 momentissa tarkoitettujen valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista ja 2) syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteista. Kunnalle myönnetään valtionosuutta 1 :ssä tarkoitettujen valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin euromäärä, joka saadaan kun 6-11 :n mukaisesti määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan yhteen ja saadusta summasta vähennetään 55 :ssä tarkoitettu kunnan omarahoitusosuus. Vuonna 2016 kunnan omarahoitusosuus on 3 640,75 euroa asukasta kohden. Näin saatuun euromäärään lisätään kunnan 26-28 :ssä tarkoitetut syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat.

30 Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään ja vähennetään lain 7 luvussa tarkoitetuilla erillä. Näitä ovat - verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus, - verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen neutralisointi kunta-valtio suhteessa, - vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän muutoksen tasaus, - työmarkkinatuen ja toimeentulotuen huomioon ottaminen valtionosuudessa, - vuoden 2015 työmarkkinatukiuudistukseen liittyvä tasaus, - veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa, - maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä rahoituksen siirto sekä - määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 :n mukaan kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin euromäärä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden määräytyminen: Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (sis. verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen) 5.055.381 euroa, - mistä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 1.366.322 euroa,

31 - mistä elatustuen takaisinperinnän palautus 0 euroa, Kotikuntakorvaustulot 6.694 euroa, -- Kotikuntakorvausmenot -475.962 euroa, Yksityisen opetuksen järjestäjien arvonlisävero 0 euroa, Kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely 0 euroa, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa sekä vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettu rahoitus -393.928 euroa, Yhteensä 4.192.185 euroa. Jos kunta on tyytymätön valtionvarainministeriön kunnan peruspalvelujen valtionosuuden myöntämistä tai kunnan verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasausta koskevaan päätökseen, sillä on kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain 64 :n nojalla oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus valtiovarainministeriölle. Kun huomioidaan vähennetyt kotikuntakorvausmenot /-tulot suuruudeltaan -469.268 euroa, on valtiovarainministeriön päättämä valtionosuus yhteensä 4.661.453 euroa. Talousarvioon on arvioitu valtionosuuden määräksi 4.600.000 euroa. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi edellä mainitun valtionosuuspäätöksen ja tyytyy päätökseen. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

32 21 Liikelaitoskuntayhtymän talouden kuukausiseuranta / marraskuu 2015 Johtokunta 19.01.2016 3. Valmistelija / lisätiedot: taloussuunnittelija Anne Alavillamo, puh. 040 543 1475 etunimi.sukunimi@llky.fi Palvelusopimuksen mukaan liikelaitoskuntayhtymä raportoi yhteistoimintalautakunnalle palvelutilauksen ja talouden toteutumisesta kuukausittain. Palvelusopimuksessa talousarvion sitovuustasoksi on määritetty jäsenyhteisön kokonaistilauksen määrä. Suoritearviot ja tuotehinnat eivät ole sitovia. Tuloslaskelman toteutuma Talouden tasaisella toteutumalla olisi toteutuma marraskuun lopussa 91,67 %. Kirjanpidon toteutuma marraskuulta kunnan tuloslaskelmakaavan mukaisesti osoittaa 2 757 121 euron alijäämää seuraavasti: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TA+muutos Toteutuma Tilanne 11.1.2016 Tuloslaskelma 1.1. - 30.11.2015 TA 2015 2015 11 / 2015 Poikkeama Tot. % Myyntituotot 125 456 373 125 564 828 114 458 115 11 106 713 91,2 % Maksutuotot 6 674 506 6 952 688 6 221 616 731 072 89,5 % Tuet ja avustukset 672 911 694 212 457 887 236 325 66,0 % Muut toimintatuotot 1 375 673 1 396 974 1 121 107 275 867 80,3 % TOIMINTATUOTOT 134 179 463 134 608 702 122 258 725 12 349 977 90,8 % Henkilöstökulut -37 497 659-37 566 002-33 886 196-3 679 806 90,2 % Palvelujen ostot -82 093 961-82 381 154-77 408 071-4 973 083 94,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 003 235-3 047 895-2 689 985-357 910 88,3 % Avustukset -7 488 650-7 488 650-7 145 059-343 591 95,4 % Muut toimintakulut -3 734 640-3 760 165-3 473 722-286 443 92,4 % TOIMINTAMENOT -133 818 145-134 243 866-124 603 033-9 640 833 92,8 % TOIMINTAKATE 361 318 364 836-2 344 308 2 709 144-642,6 % Rahoitustuotot ja kulut -3 251 3 251-100,0 % VUOSIKATE 361 318 364 836-2 347 559 2 712 395-643,5 % Poistot ja arvonalentumiset -361 318-364 836-409 562 44 726 112,3 % TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 0 0-2 757 121 2 757 121-100,0 % Esityslistan lisätietona on kirjanpidon toteutumavertailu 30.11.2015 saakka. Kirjanpidon toteutumassa ei vielä näy Kauhajoen myöntämää 1 300 000 lisämäärärahaa erikoissairaanhoitoon.

33 Alijäämän merkittävimmät selittäjät ovat palvelujen ostoissa erikoissairaanhoidon ylitys noin 2 109 000 ja muiden asiakaspalvelujen ostojen (esim. lastensuojelun laitos- ja avohuoltopalvelut) ylitys noin 437 000. Avustukset (esim. henkilökohtainen apu) ovat ylittyneet noin 280 000. Toimintatuotoissa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon maksutuotot sekä tuet ja avustukset eivät ole kertyneet samassa suhteessa toimintakustannusten kanssa ja poistot ovat ylittyneet noin 75 000. Henkilöstökuluissa aiemmin tapahtunut ylitys on muuttunut noin 549 000 alitukseksi toteutettujen säästötoimenpiteiden ja taseen lomapalkkavelkakertymän tarkistuksen myötä. Palvelualueittain toimintakatteet ovat seuraavat: PALVELUALUEIDEN TA + muutos Toteutuma TOIMINTAKATTEET 2015 01-11/2015 Poikkeama Tot. % Sosiaalipalvelut -16 345 343-15 895 684 912 453 97,2 % Hoidon ja hoivan palvelut -37 243 755-33 622 313-517 796 90,3 % Erikoissairaanhoito -28 385 805-28 129 816 2 109 494 99,1 % Ympäristöpalvelut -806 262-683 152-55 922 84,7 % Sisäinen tukipalvelu 83 146 001 75 986 657 230 511 91,4 % Yhteensä 364 836-2 344 308 2 709 144-642,6 % Jäsenkuntien maksuosuudet Kirjanpidon toteutumatietojen pohjalta on laadittu tuotteistuslaskelma, jossa on huomioitu Kauhajoen myöntämä lisämääräraha 1 300 000 erikoissairaanhoitoon. Tuotteistuslaskelma osoittaa 1 434 451 euroa alijäämää tehtyjen tarkennusten jälkeen. Toteutumaa ja ennustetta tarkentavat toimenpiteet ovat olleet seuraavat: - Työterveyshuollossa on alkuvuonna laskutettu yleismaksuja yhteensä 127 823 euroa. Tuotteistuslaskelmassa yleismaksutulo jaetaan tasaisesti jokaiselle kuukaudelle ja huomioidaan toteutumakuukausien osuus. - Henkilöstöasioiden kustannuspaikalle on tuotteistuslaskelmassa lisätty talousarvioon perustuen 14 084 /kk Kelan korvausta työntekijöiden työterveyshuollon kustannuksiin. - Valtiokonttorin sotainvalideja koskevat ennakot 01-08 on jaettu toiminnoille vuoden 2014 tilityksen ja palveluasumisen todellisen toteutuman pohjalta. Ennakot 09-11 jaetaan Omaishoidon sotainvalidit -tuotteella jäsenkunnille vuoden 2014 tilityksen mukaisella % -jaolla. - Velkaneuvonnan ja Palvelukeskus Trilla/Kolmas Ovi -projektien avustuksista on huomioitu toteutumakuukausien osuus.

34 - Erikoissairaanhoidon talousarvioon on lisätty Kauhajoen myöntämä lisämääräraha 1 300 000. Tuotteistuslaskelman toteutuma palvelualueittain ja jäsenkunnittain on seuraava: LLKY:n oma toiminta: Tuotteistuslaskelman Sosiaalipalvelut ja Hoidon ja hoivan toteutuma 11/2015 velkaneuvonta yhteensä palvelut yhteensä Maksuosuudet TA+m 2015 11 / 2015 Tot.% Ylitys TA+m 2015 11 / 2015 Tot.% Ylitys Isojoki 2 100 312 1 934 647 92,1 % 9 361 4 736 020 4 264 430 90,0 % -76 922 Karijoki 705 146 670 487 95,1 % 24 103 2 856 661 2 652 142 92,8 % 33 536 Kauhajoki 11 730 457 11 324 868 96,5 % 571 949 21 461 206 19 692 036 91,8 % 19 263 Teuva 3 606 444 3 556 997 98,6 % 251 090 11 026 732 9 856 010 89,4 % -251 828 Yhteensä 18 142 357 17 486 998 96,4 % 856 504 40 080 620 36 464 617 91,0 % -275 951 Tuotteistuslaskelman Ympäristöpalvelut LLKY:n oma toiminta toteutuma 11/2015 yhteensä yhteensä Maksuosuudet TA+m 2015 11 / 2015 Tot.% Ylitys TA+m 2015 11 / 2015 Tot.% Ylitys Isojoki 85 319 70 997 83,2 % -7 212 6 921 650 6 270 073 90,6 % -74 772 Karijoki 55 193 45 576 82,6 % -5 017 3 617 000 3 368 205 93,1 % 52 621 Kauhajoki 531 882 452 660 85,1 % -34 898 33 723 545 31 469 564 93,3 % 556 314 Teuva 213 825 179 204 83,8 % -16 803 14 847 000 13 592 210 91,5 % -17 540 Yhteensä 886 219 748 437 84,5 % -63 930 59 109 195 54 700 053 92,5 % 516 624 Erikoissairaanhoito: Tuotteistuslaskelman Erikoissairaanhoito toteutuma 11/2015 yhteensä Maksuosuudet TA+m 2015 11 / 2015 Tot.% Ylitys Isojoki 2 738 350 2 570 487 93,9 % 60 332 Karijoki 1 950 000 1 608 324 82,5 % -179 176 Kauhajoki 16 394 455 17 240 235 97,4 % 1 020 318 Teuva 7 303 000 6 710 770 91,9 % 16 353 Yhteensä 28 385 805 28 129 816 94,8 % 917 828 LLKY:n toiminta yhteensä: Tuotteistuslaskelman LLKY:n palvelut toteutuma 11/2015 yhteensä Maksuosuudet TA+m 2015 11 / 2015 Tot.% Ylitys % Isojoki 9 660 000 8 840 560 91,5 % -14 440-0,1 % Karijoki 5 567 000 4 976 529 89,4 % -126 554-2,3 % Kauhajoki 50 118 000 48 709 799 94,7 % 1 576 632 3,1 % Teuva 22 150 000 20 302 980 91,7 % -1 186 0,0 % Yhteensä 87 495 000 82 829 868 93,3 % 1 434 451 1,6 %

35 LLKY:n oma toiminta: - Sosiaalipalveluiden ylitys on 856 504 kohdistuen pääosin Kauhajoelle ja Teuvalle. Lasten/nuorten laitoshuollon ja avohuollon kustannuksissa ylitys on Kauhajoen osalta n. 364 000 ja Teuvan osalta n. 240 000. Henkilökohtaisen avun ylitys on Kauhajoelle n. 152 000 ja Teuvalle n. 96 000. Lisäksi Kauhajoelle ylitystä tuovat Palvelukeskus Trillan pajat n. 69 000 ja Luppokoto n. 39 000. Isojoen osalta ylitystä tuo Mäntyrinne n. 40 000 ja Karijoen osalta kehitysvammahuollon asumispalveluostot n. 27 000. - Hoidon ja hoivan palveluissa alitus on 275 951. Vastaanottopalveluiden osalta ylitykset ovat Isojoelle n. 70 000, Karijoelle n. 34 000, Kauhajoelle n. 337 000 ja Teuvalle n. 71 000. Suun terveydenhuollon ylitys on Kauhajoelle n. 67 000. Osastotoiminnan käytöstä on syntynyt ylitystä Isojoelle 75 000 ja alitusta Teuvalle n. 191 000. Oma palveluasuminen tuo säästöä Isojoelle n. 166 000 ja Kauhajoelle n. 95 000, mutta ylitystä Karijoelle n. 98 000. Kotihoidon ja yöpartion osalta alitusta on Karijoelle n. 61 000, Kauhajoelle n. 165 000 ja Teuvalle n. 164 000. Palveluasumisen ostoissa säästöä on syntynyt Kauhajoelle n. 190 000. - Ympäristöpalveluissa on alitusta 63 930. Oman toiminnan ylitys on yhteensä 516 624. Erikoissairaanhoito: - Erikoissairaanhoidon toteutuma näyttää ylitystä Kauhajoelle n. 1 020 000 Kauhajoen myöntämän lisämäärärahan jälkeen. Ylitystä on lisäksi kertynyt Isojoelle n. 60 000 ja Teuvalle n. 16 000. Kustannukset ovat alittuneet Karijoella n. 179 000. Erikoissairaanhoidon ylitys on yhteensä 917 828. LLKY yhteensä ja kuntakohtainen toteutuma: LLKY:n toiminnan alijäämä 1 434 451 jakautuu jäsenkunnittain - Isojoki alitusta 14 440, selittyy erikoissairaanhoidon ylityksellä jonka oman toiminnan alitus kattaa. - Karijoki alitusta 126 554, selittyy erikoissairaanhoidon alituksella, joka kattaa oman toiminnan ylitystä. - Kauhajoki ylitystä 1 576 632, selittyy erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden ylityksillä. - Teuva alitusta 1 186, selittyy sosiaalipalveluiden ylityksellä, jonka muun oman toiminnan alitus kattaa.

36 Esityslistan lisätietona on talouden toteutumaraportti tilanteessa 30.11.2015. Toteutumaraportti kertoo lisäksi toteutuneet suoritemäärät ja tuotehinnat. Ennuste koko vuoden toteutumasta perustuu osavuosiraportissa 2/2015 palvelualueiden antamiin ennusteisiin ja muutoin tasaisen toteutuman olettamaan. LLKY:n oma toiminta tulee sosiaalipalveluissa ylittymään Kauhajoen osalta. Tasapainottamistoimet ja tilinpäätös ratkaisevat lopulliset luvut. Erikoissairaanhoidon ennusteessa on Kauhajoen osalta käytetty tasaisen toteutuman olettamaa. Johtajan ehdotus: Johtokunta merkitsee tiedoksi marraskuun 2015 talouden toteutuman ja päättää saattaa sen yhteistoimintalautakunnalle tiedoksi. Johtokunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. ------------- Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, puh. 06 2413 5900 sähköposti: etunimi.sukunimi@ karijoki.fi Khall 21 Toteutumaraportti lähetetään esityslistan liitteenä. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää merkitä llky:n marraskuun/2015 talouden toteutumaraportin tiedokseen. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

37 22 LAUSUNTO: IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOUTUKSEN SELVITYS ETELÄ-POHJANMAALLA. Valmistelija/lisätiedot: kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, puh. 06 2413 5900 sähköposti: etunimi.sukunimi @ karijoki.fi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimesta on tehty selvitys yhdessä Aksilan, terveyskeskusten ja muiden kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa huomioiden myös tuleva sote-uudistus. Hankeryhmä on rajannut selvityksen koskemaan ikääntyneiden henkilöiden kuntoutuksen järjestämistä. Selvityksestä pyydetään jäsenkuntien ja kuntayhtymien lausunnot. Raportissa selvitetään aluksi alueen ikääntyneen väestön kuntoutustarvetta ja nykyisiä kuntoutuspalveluja. Etelä- Pohjanmaan väestöstä yli 75-vuotiaita on nykyisin 10,5 % ja vuonna 2030 arviolta 16 %. Seutukuntien vertailussa tämän ikäryhmän osuudet tulevat olemaan suurimmat Kuusiokunnissa, Suupohjassa, Kaksineuvoisen alueella ja Järvi-Pohjanmaalla. Sairastavuus on Etelä-Pohjanmaalla tilastojen mukaan selvästi Suomen maakuntien keskiarvon yläpuolella. Kun tämä sairaustaakan määrä huomioitiin väestössä, voitiin ottaa käyttöön termi "sairausväestö" kuvaamaan sitä henkilömäärää, jolle terveydenhuollon palveluja kohdistetaan. Sairausväestö on todellista väestömäärää pienempi Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen alueella, kaikilla muilla alueilla se on todellista väestömäärää suurempi.

38 Sairaansijat ovat vähentyneet viimevuosina voimakkaasti sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Vuonna 2015 sairaansijoja Etelä-Pohjanmaalla on yhteensä 1020, ilman Kuusiokuntia 896. Aalto-yliopiston tutkijoiden laskelman mukaan sairaansijojen tarve olisi 3,5 sairaansijaa/1 000 asukasta ja näistä kuntoutukseen varattuja sairaansijoja 1/1000 asukasta. Laskelmassa Etelä-Pohjanmaalla 2020-luvulla tarvittavista sairaansijoista on huomioitu maakunnan poikkeava sairastavuus ja Kuusiokuntien päätös järjestää perusterveydenhuollon palvelut Kuusiolinna Terveys Oy:n toimesta 1.1.2016 alkaen (mukaan lukien Soini 1.1.2017 alkaen). Täten hankeryhmä on päätynyt siihen, että sairaansijojen kokonaismäärän tarve on Etelä-Pohjanmaalla ilman Kuusiokuntia 800 850, joista 400 450 sijoittuisi erikoissairaanhoitoon ja näistä 35 suunnattaisiin erityistason kuntoutustoimintaan. Uusia sairaansijoja tarvittaisiin 10 15 vaikeista muistihäiriöistä, käytöshäiriöistä, päihdehaitoista ja psyykkisistä ongelmista kärsivien ikääntyneiden moniongelmaisten potilaiden erityistason kuntoutukseen. Perusterveydenhuollon tarve olisi noin 400 sairaansijaa ilman Kuusiokuntia. Akuuttiin osastohoitoon tarvittaisiin täten perusterveydenhuollossa 250 sairaansijaa ja kuntoutukseen 150. Ikääntyneiden kuntoutuksen toimintamalleja tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta: kuntoutus toimintakyvyn vähitellen hiipuessa (preventiivinen näkökulma) ja kuntoutus akuutin sairausvaiheen

39 jälkeen. Keskeisiksi tarkastelun kohteiksi tulivat kuntoutuksenosaaminen, tiedonkulku, rakenteet sekä johtaminen ja henkilöresurssit. Osoittautui, että maassamme ja myös omassa maakunnassamme on kummassakin tarkastelun näkökulmassa uusia hyviä käytäntöjä. Palveluohjaus, kotiutustiimit ja kotikuntoutus yleistyvät kuntoutuksen toimintatapoina. Laitospaikkojen vähentämisen kustannusvaikutuksista on tutkimustietoa, joka korostaa kustannussäästöjen edellytyksenä hoidon ja kuntoutuksen integroimista yhtenäiseksi järjestelmäksi. Kuntoutusosaamisessa keskeisiksi asioiksi todettiin koulutus kuntoutustarpeen havaitsemiseen ja arviointiin, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen, toimintakyvyn arviointimenetelmiin ja mittareiden käyttöön sekä kotikuntoutuksen malleihin. Geriatrisen erityisosaamisen lisäämistä pidettiin hyvin tärkeänä. Tiedonkulun osalta tarvitaan kuntoutuksen toimijoille yhteinen tietojärjestelmän näkymä. Rakenteissa oleellista on turvata riittävät lähipalvelut, joissa toimijoina ovat asiakasohjausyksiköt, kotihoito, kotiutus- ja kotikuntoutustiimit. Lähipalvelut muodostavat perustan kuntoutuksen osaamiskeskuksille, joihin kuuluvat myös alueelliset kuntoutusosastojaksot. Alueellisten palvelujen järjestämisen osalta esitetään kolme vaihtoehtoista mallia: keskitetty, kolmijako tai nykyisiin yhteistoiminta-alueisiin ja terveyskeskuksiin pohjautuva malli. Hanketyöryhmä piti kolmijakomallia parhaimpana tapana järjestää nämä palvelut. Tämä selvitys ei kattanut alueellisten palvelujen rakennuskantaa. Ähtärin sairaalan ei katsottu soveltuvan kuntoutuksen alueellisiin palveluihin lähinnä sijaintinsa vuoksi.

40 Alueen Sairas- ja veljeskotien osalta todettiin Ähtärin veljeskodin tilojen ja henkilökunnan osaamisen soveltuvan hyvin ikääntyneiden kuntoutukseen. Myös Kivipuron kuntoutuskodissa on henkilökunnalla hyvä kuntoutuksen osaamisen taso, mutta tilat alkavat olla epäkäytännölliset. Lähi- ja alueellisten palvelujen lisäksi tarvitaan edelleen keskitetyt erityispalvelut. Somaattisessa erikoissairaanhoidossa arvioidaan nykyisen 21 sairaansijan kuntoutusvuodeosaston riittävän. Hankeryhmä suosittelee geropsykiatrian ja psykogeriatrian yhteistyön syventämistä erityisesti avohoitopalveluiden osalta. Ikääntyneiden muistisairauksien ja niihin liittyvien käytösoireiden tutkimukseen, lyhytaikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen tarvitaan uusi yhteinen noin 15 sairaansijan erityistason psykogeriatrinen yksikkö. Lisäksi maakuntaan tarvitaan yhteinen tuetun palveluasumisen yksikkö. Muutoksessa tarvitaan johdon sitoutumista, uuden tyyppistä toimintakulttuuria ja siihen liittyvää koulutusta. Kuntoutuksen alueellinen malli tulee valmistella siten, etteivät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteenlasketut kokonaiskustannukset kasva. Vahvistettavat lähi- ja aluetason kuntoutuspalvelut tarvitsevat lisähenkilöstöä. Henkilöstön uudelleensijoittumiseen tarjoutuu mahdollisuus perusterveydenhuollon sairaansijamäärän supistumisen myötä.

41 Erikoissairaanhoidon erityistyöntekijöiden työpanoksen kohdentaminen perustasolle on syytä arvioida osana sotevalmistelua. Hanketyöryhmä korostaa lisäksi sitä, että akuutti- ja kuntoutusosastojen integraatio samaan kiinteistöön tai ainakin lähelle toisiaan edistää potilasturvallisuutta, helpottaa hoitohenkilökunnan joustavaa käyttöä ja työkiertoa. Alueellisia osaamiskeskuksia olisi joko yksi, kolme tai 4-5 ja niissä yhteensä 150 kuntoutussairaansijaa. Kolmijakomallissa Suupohjan ja JIK:n yhteistoimintaalueet muodostaisivat eteläisen osaamisalueen/keskuksen. Sekä keskitetyssä että kolmijakomallissa kaikki akuuttiosastot ja kuntoutusosastot keskitettäisiin saman katon alle tai ainakin hyvin lähelle toisiaan. Koska ikäihmisten kuntoutus on osa kuntoutuksen laajempaa kokonaisuutta, on syytä tarkastella kuntoutusta kokonaisuutena ja tärkeänä osana suunniteltaessa sote-aluetta. Nykyisiä toimitiloja ja hyvin toimivia paikallisia palveluja sekä osaamista tulee hyödyntää täysimääräisesti. Maakuntaa tulee tarkastella kokonaisuutena tältä pohjalta. Maakunnan jakaminen uudelleen erikokoisiin alueisiin edellyttää uutta rakentamista ja merkittävää lisäresursointia. Varsinkin uutta rakentamista kaikkialla maakunnassa tulee tarkastella erittäin kriittisesti, jotta tavoiteltuja säästöjä olisi mahdollista saavuttaa. Erityisosaamisen jakaminen perustasolle tulee nostaa keskeiseksi asiaksi myös nykyteknologiaa hyödyntäen.

42 Esityslistan Liitteenä no 6 on raportti Ikääntyneiden kuntoutuksen selvityksestä Etelä-Pohjanmaalla ja liitteenä no 7 Karijoen kunnan lausunto kuntoutuksen kehittämiseksi. Ehdotus: Karijoen kunnanhallitus päättää hyväksyä liitteenä no 7 olevan lausunnon Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille koskien Ikääntyneiden kuntoutuksen selvitys Etelä-Pohjanmaalla. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

43 23 VANHUSTENTALON HUOLTORAKENNUKSEN PERUSKORJAUS. Suunnittelutoimisto Mäkitalo Oy on laatinut suunnitelman vanhustentalon huoltorakennuksen peruskorjauksesta. Suunnitelmasta on neuvoteltu llky:n edustajien kanssa 13.1.2016, jonka pohjalta alkuperäistä suunnitelmaa on tarkennettu. Vanhusten päivätoiminta on tarkoitus siirtää myös näihin tiloihin kunnostuksen jälkeen. Peruskorjauksen kustannusarvio on n. 56.000, sis. alv, (rak.tekniset työt n.32.000, Lvi-työt n. 14.000, sähkötyöt n. 10.000, sis. alv:t). Ta:ssa määrärahaa on varattu 35.000. Merkitään, että pohjapiirros ja rak.teknisten töiden kust. arvio on liitteenä no 8. Ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä suunnitelman. Samalla päätetään esittää seuraavaan talousarviomuutokseen tarvittava lisämääräraha. Kunnanhallitus: Ehdotus yksimielisesti hyväksyttiin.

44 24 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN. Kokous katsottiin päättyneeksi klo 20:20. Merkitään, että matkakorvausliite on pöytäkirjan liitteenä no 9. Valitusosoitus: Valitusosoitus on liitteenä no 10.