Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?



Samankaltaiset tiedostot
Mitä nuorten syrjäytymisestä tiedetään?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Toisen asteen koulutuksen läpäisy ja keskeyttäminen

Miten tukea osaamisen kasvua ja kouluttautumista läpi työuran? Tutkija Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät 2016

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

VALMA ja TELMA seminaari

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet Elise Virnes

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Nuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori

TUTKINTOJEN AUDITOINNIT

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Koulutukseen hakeutuminen 2016

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

Jatkokoulutukseen hakeutuminen. Paimion lukion vanhempainilta ke

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Koulut, opiskelijat ja opinnot

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kouluterveyskysely 2017

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

TILASTOKATSAUS 4:2017

Nuoria opiskelun ja työmarkkinoiden ulkopuolella

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Nuorisotakuun määritelmä

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Tukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Syrjäytetty Nuori? Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman

Nuorten koulutus Helsingissä

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Nuorisotakuu mikä muuttuu Järvenpään mallin myötä. Tuhti-seminaarin työpaja

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Ammatillinen koulutus

Simo Aho & Ari Mäkiaho KOULUTUS KANNATTAA!

OPIN POLUT JA PIENTAREET

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT Nina Lahtinen

Koulutukseen hakeutuminen 2017

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Avaus. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä. Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus Mika Tammilehto

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

NAO-ohjelman arviointi. Loppuraportin esittely 7.6.

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Transkriptio:

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1

Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs ammattiopinnoissa aloittanut. Viiden vuoden seurannassa puolet keskeyttäneistä työssä. Suurin osa pudokkaista ns. kadonneita. Keskeyttämisen taustatekijöitä mm. välivuosi, vanhempien sosioekonominen asema ja aiemmin opintonsa keskeyttäneet. Yleisintä keskeyttäminen on oppisopimus- ja näyttötutkinnoissa, joissa lähes puolet keskeyttää. (Aho & Mäkiaho 2014) 1.12.2014 2

Keskeyttäminen ei useinkaan johdu yhdestä syystä Koulutuksen keskeyttämiseen vaikuttaa monta eri tekijää yhdessä. Riskitekijät vaihtelevat paljon. Opintojen keskeyttämisen riskitekijöitä hyvin monella Vain 15 % opiskelijoista ei ollut mitään riskitekijää Viisi tai useampi riskitekijä 27 prosentilla Riskitekijöitä 10 tai enemmän 3,7 prosenttia THL: Kouluterveyskysely 1.12.2014 3

Keskeyttäminen ei useinkaan johdu yhdestä syystä Nuoreen liittyviä riskitekijöitä mm. huono tai keskinkertainen terveydentila, keskivaikea tai vaikea masentuneisuus ja vaikeudet opiskelussa. Kouluun liittyviä riskitekijöitä lintsaaminen, opintojen kokeminen merkityksettöminä, vaikeus tulla toimeen opettajien tai koulukavereiden kanssa, koulunkäynnistä pitämättömyys. Muita tekijöitä esimerkiksi työssäkäynti ja päihteidenkäyttö. Lisäksi myös vanhempien alhainen koulutustaso, työttömyys ja vaikeus saada apua kotoa koulunkäynnin vaikeuksiin. (THL: Kouluterveyskysely) Köyhyys ja oppimisvaikeudet yhdessä on havaittu suureksi keskeyttämisen riskitekijäksi (Ingrum 2006) 1.12.2014 4

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seuranta 2011 2013 Perustutkinnoittain tarkasteltuna eroprosentit vaihtelevat 2,9 15,4 prosentin välillä Kaikilla aloilla 20 24-vuotiaiden riski erota koulutuksesta on moninkertainen verrattuna alle 19-vuotiaisiin Toisaalta nuoria koulutuksesta eronneita on lukumäärällisesti paljon Miesten keskeyttäminen yleisempää kuin naisten Koulutusalallaan sukupuolivähemmistöä edustavien läpäisyprosentti heikompi kuin enemmistön Eroaminen painottuu erityisesti ensimmäiseen puoleen vuoteen Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen yleisempää (Hurnonen & Pirttiniemi 2014, Vehviläinen & Koramo 2013) 1.12.2014 5

Keskeyttäminen monen tekijän summa Opintojen keskeyttäminen monen eri tekijän summa Virallisiin papereihin merkitään usein vain yksi syy Väärä opintoala usein suurin syy Opintoala tai työ ei vastannut omia ajatuksia Teoreettisuus vs. tekemällä oppiminen Toiseksi eniten vaikuttivat oppilaitokseen liittyvät tekijät Huono luokkahenki, opettajan epäasiallinen käytös, puutteet opetuksessa Terveydelliset tai taloudelliset syyt eivät yksin ainoa tekijä Yli 18-vuotiailla taloudelliset tekijät (Arponen-Aaltonen 2012) 1.12.2014 6

Opintojen keskeyttämisen seurauksia Vuonna 1987 syntyneet ilman toisen asteen koulutusta olevat (noin viidennes ikäluokasta) Yli puolet oli saanut toimeentulotukea Pojista kolmannes ja tytöistä lähes puolet oli käyttänyt psyykelääkkeitä Kouluttamattomista pojista kolmannes oli tuomittu rikoksesta tai rikoksista. (Paananen ym. 2012.) 1.12.2014 7

Helsinkiläiset ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat nuoret aikuiset Opintonsa keskeyttäneitä määrällisesti eniten Helsingissä Helsingissä jäädään koko maata useammin yhteishaun ulkopuolelle tai haetaan yhteishaun ulkopuolisiin koulutuksiin. 25-vuotiaina vielä 13 prosenttia helsinkiläisnuorista ilman toisen asteen koulutusta Helsingissä syntyneillä matalampi koulutus Toimeentulotuen saajista 34 % oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta ja jopa 61 % oli tarvinnut toimeentulotukea jossain vaiheessa. Peruskoulun käyneet korostuvat lastensuojelun sijoituksissa (55 % kaikista sijoitetuista), rikostuomioissa (49 %) sekä psykiatrisissa poliklinikkakäynneissä (29 %). (Ranto 2014) 1.12.2014 8

Toisen asteen tutkinnon suorittaminen nuorena aikuisena Vuosien 2009 2012 aikana pelkän perusasteen varassa olleista nuorista 20 prosenttia oli suorittanut toisen asteen tutkinnon. Keskimääräistä enemmän olivat kouluttautuneet ne nuoret, jotka eivät olleet turvautuneet toimeentulotukeen ja joilla ei ollut rikostuomioita tai mielenterveyden ongelmia. (Ranto 2014) 1.12.2014 9

Ulkopuoliset nuoret Helsinkiläisiä 16 29-vuotiaita nuoria, jotka olivat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella, oli 8 898 eli 7 prosenttia koko ikäluokasta vuoden 2012 lopussa. Vieraskielisistä jopa 23 prosenttia ulkopuolisia. Suomen- ja ruotsinkielisillä ulkopuolisuus vähenee iän myötä, vieraskielisillä ei. http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/indikaattorit/tulevaisuud en-hallinta/koulutuksen-ja-tyon-ulkopuolella-olevat-nuoret 1.12.2014 10

Etsivän nuorisotyön asiakkaat Vamoksen asiakkaille tehdyssä tutkimuksessa suurin osa vastaajista koki itsensä yksinäiseksi (36 % osittain ja 20 % täysin), epäonnistuneeksi (40 osittain % ja täysin 17 %) ja masentuneeksi (31 % osittain ja 19 % täysin). Vastaajilla usein kokemuksia koulukiusaamisesta (24 % osittain ja 30 % täysin) ja oppimisvaikeuksista (33 % osittain ja 27 % täysin). Mukavia muistoja kouluajoilta oli 60 % vastaajista ja alle puolet koki opetustavat (osittain 29 % ja täysin 10 %) itselleen sopiviksi. Vain 41 prosenttia Vamoksen tutkimukseen vastaajista luottaa edes osin muihin ihmisiin. (Alanen ym. 2014) 1.12.2014 11

Opintoihin hakeutuminen Nuorten aikuisten osaamisohjelma käynnistettiin lisäämään koulutusmahdollisuuksia ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevilla Koulutuksen ohella hakevaa ja tukevaa toimintaa Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien opintoihin hakeutumista estävät Terveydelliset syyt Riittämättömät opiskelutaidot ja oma-aloitteisuus Kiinnostavaa alaa ei ole löytynyt tai koulutukseen ei ole päässyt (Heinonen 2014) 1.12.2014 12

Koulutuksella on merkitystä Useissa tutkimuksissa on havaittu, että koulutus yhdistyy parempaan työllisyyteen, hyvinvointiin ja terveyteen. Koulutusaste vaikuttaa työttömyysriskiin ja työttömyyden pitkittymiseen (Sipilä ym. 2011) Pelkän perusasteen suorittaneilla miehillä kuusinkertainen ja ammattitutkinnon suorittaneilla kolminkertainen työttömyysriski ylioppilastutkinnon suorittaneisiin. Koulutuksella itsenäinen vaikutus työllistymiseen, kun huonoosaisuus huomioitu. 1.12.2014 13