Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Transkriptio

1 Koulutus 2017 Opintojen kulku 2015 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistokoulutuksen suorittaminen nopeutui. Kaikkiaan viidessä ja puolessa vuodessa yliopistokoulutuksen suoritti 56 prosenttia koulutuksen aloittaneista, alemman 33 prosenttia ja ylemmän 23 prosenttia. Myös ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen läpäisyasteet paranivat vuonna Läpäisyasteita koulutussektorin mukaan vuosina 2015 ja ) Koulutussektori Nuorille suunnattu lukiokoulutus Nuorille suunnattu ammatillinen koulutus Nuorten ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Opiskeluaika (vuotta) 3,5 3,5 4,5 5,5 Läpäisyaste 2015 () 80,5 67,7 47,3 Läpäisyaste 2014 () 80,6 66,3 44,5 Läpäisyasteiden erotus ) Läpäisyaste kertoo, kuinka monta prosenttia koulutuksen aloittaneista on suorittanut tutkinnon tarkastellun opiskeluajan puitteissa. 56,0 52,5-0,1 1,4 2,8 3,5 Yliopistokoulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2015 loppuun (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Läpäisyaste kasvaa, mitä kauemmin koulutuksen aloittamisesta on kulunut aikaa. Mitä vanhempaa uusien opiskelijoiden kohorttia tarkasteltiin, sitä korkeammaksi läpäisyaste nousi. Opiskelijoista 70 prosenttia suoritti ylemmän tai alemman seitsemässä ja puolessa vuodessa ja 12,5 vuotta opiskelleista jo 78 prosenttia on suorittanut yliopistotutkinnon. Alemman läpäisyasteet vuosina 2015 ja 2014 sukupuolen mukaan 3,5 4,5 vuotta opiskelleille Koulutussektori Yliopistokoulutus (alemmat korkeakoulututkinnot) Opiskeluaika (vuotta) 3,5 4,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2015 () Läpäisyaste 2014 () Läpäisyasteiden erotus ,9 21,9 25,7 40,4 9,6 20,5 18,2 32,3 1,3 1,4 7,5 8,1 Vain 17 prosenttia alemman aloittaneista suoritti tavoiteajassa kolmessa ja puolessa vuodessa alemman. Naisopiskelijat suorittivat yliopistotutkinnon tuossa ajassa useammin kuin miehet. Naisista alemman suoritti 22 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia. Läpäisyasteiden erotus oli 11 prosenttiyksikköä. Neljän ja puolen vuoden läpäisyaste oli parantunut sekä naisilla että miehillä 8 prosenttiyksikköä vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylemmän läpäisyasteet vuosina 2015 ja 2014 sukupuolen mukaan 5,5 5,6 vuotta opiskelleille Koulutussektori Yliopistokoulutus (ylemmät korkeakoulututkinnot) Opiskeluaika (vuotta) 5,5 6,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2015 () Läpäisyaste 2014 () Läpäisyasteiden erotus ,4 27,3 28,6 42,7 18,0 28,0 28,0 40,6 0,4-0,7 0,6 2,1 Lähes joka neljäs suoritti ylemmän tavoiteajassa viidessä ja puolessa vuodessa. Naisopiskelijat suorittivat ylemmän tuossa ajassa useammin kuin miehet. Naisista ylemmän suoritti 27 prosenttia ja miehistä 18 prosenttia. Läpäisyasteiden erotus oli 9 prosenttiyksikköä. Kuudessa ja puolessa vuodessa koulutuksen aloittaneista naisista ylemmän sai valmiiksi 43 prosenttia ja miehistä 29 prosenttia. Läpäisyasteiden erotus oli 14 prosenttiyksikköä. 2

3 Naisista yli 60 prosenttia suoritti ammatti tavoiteajassa, miehistä vajaa kolmannes Nuorten ammattikorkeakoulukoulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2015 loppuun Ammatti suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 47 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Enintään seitsemässä ja puolessa vuodessa valmistui 69 prosenttia ja kahdessatoista ja puolessa vuodessa lähes 70 prosenttia ammatti aloittaneista. Korkeimmillaan ammatti läpäisyaste oli 74 prosenttia yli 13 vuotta sitten opiskelunsa aloittaneilla. Nuorten ammattikorkeakoulutuksen läpäisyasteet vuosina 2015 ja 2014 sukupuolen mukaan 4,5 5,5 vuotta opiskelleille Koulutussektori Nuorten ammattikorkeakoulukoulutus Opiskeluaika (vuotta) 4,5 5,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2015 () Läpäisyaste 2014 () Läpäisyasteiden erotus ,6 60,3 46,7 69,1 29,5 57,7 46,5 68,5 3,1 2,6 0,2 0,6 Ammattikorkeakoulutuksen suoritusajoissa ero sukupuolten välillä on vielä suurempi kuin yliopistokoulutuksessa. Naisista koulutuksen suoritti yli 60 prosenttia, kun miehistä vajaa kolmasosa sai tutkintonsa valmiiksi neljässä ja puolessa vuodessa. Läpäisyasteiden erotus oli 28 prosenttiyksikköä. saavat eroa vähän kiinni, kun opiskeluvuosia on kulunut viisi ja puoli vuotta. Naisista koulutuksen oli suorittanut tuossa ajassa 69 prosenttia ja miehistä 47 prosenttia. Läpäisyasteiden erotus oli 22 prosenttiyksikköä. 3

4 Lukion suorittaminen neljässä vuodessa lisääntynyt hieman Nuorille suunnatun lukiokoulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2015 loppuun Vuoden 2015 tietojen perusteella lukiokoulutus suoritetaan tyypillisesti 3,5 4,5 vuodessa: Lukion uusista opiskelijoista 81 prosenttia suoritti lukion oppimäärän korkeintaan kolmessa ja puolessa vuodessa ja 89 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Kun opiskeluaika oli enemmän kuin neljä ja puoli vuotta, lukiokoulutuksen suorittaneiden määrä suhteessa aloittaneiden määrään vakiintui 89 ja 90 prosentin välille. Nuorille suunnatun lukiokoulutuksen läpäisyasteet vuosina 2015 ja 2014 sukupuolen mukaan 3,5 4,5 vuotta opiskelleille Koulutussektori Nuorille suunnattu lukiokoulutus Opiskeluaika (vuotta) 3,5 4,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2015 () Läpäisyaste 2014 () Läpäisyasteiden erotus ,1 80,9 88,0 90,2 79,9 81,1 87,5 89,6 0,2-0,2 0,5 0,6 Lukiossa opiskelevat miehet suorittivat lukiotutkinnon hieman hitaammin kuin lukiossa opiskelevat naiset. Miehistä 80 prosenttia suoritti lukiotutkinnon enintään kolmessa ja puolessa vuodessa, kun naisilla vastaava luku oli 81 prosenttia. Lukiokoulutuksen läpäisyasteissa muutokset olivat pieniä vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Neljässä ja puolessa vuodessa koulutuksen suorittaneiden läpäisyprosentit kasvoivat 0,5 prosenttiyksikön verran sekä miehillä että naisilla. 4

5 Ammatillisen koulutuksen läpäisy parani 1,4 prosenttiyksikköä Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2015 loppuun Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen tutkintojen suoritusaika vaihtelee enemmän kuin lukiotutkintojen suoritusaika. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 68 prosenttia suoritti ammatillisen tutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa tai nopeammin. Opiskelijoista 74 prosenttia valmistui enintään neljässä ja puolessa vuodessa. Ammatillisen koulutuksen läpäisyaste kasvoi vuosittain hieman myös pidempään opiskelleiden osalta: viisi ja puoli vuotta aiemmin aloittaneista 76 prosenttia ja yhdeksän ja puoli vuotta aiemmin aloittaneista 80 prosenttia oli valmistunut vuoden 2015 loppuun. Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen läpäisyasteet vuosina 2015 ja 2014 sukupuolen mukaan 3,5 4,5 vuotta opiskelleille Koulutussektori Nuorille suunnattu ammatillinen koulutus Opiskeluaika (vuotta) 3,5 4,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2015 () Läpäisyaste 2014 () Läpäisyasteiden erotus ,4 68,0 73,9 74,1 66,7 66,0 73,1 73,0 0,7 2,0 0,8 1,1 ja miehet suorittavat ammatillisen koulutuksen tavoiteajassa lähes yhtä usein. Kolmessa ja puolessa vuodessa naisista koulutuksen suoritti 68 prosenttia ja miehistä hieman yli 67 prosenttia. Neljässä ja puolessa vuodessa sekä naisista että miehistä koulutuksen oli suorittanut 74 prosenttia. Kun opiskeluaika ylitti viisi ja puoli vuotta, naiset suorittivat aloittamansa tutkinnon loppuun miehiä useammin. Kahdeksan ja puoli vuotta sitten aloittaneista naisista 81 prosenttia suoritti ammatillisen koulutuksen vuoden 2015 loppuun, miesten vastaava luku oli 79 prosenttia. Tämän tilaston tietokantatauluissa on tietoa koulutussektoreiden eri koulutusalojen välisistä eroista läpäisyasteissa (ks. tietokantaulukot). Tietokantataulukoissa on tietoja myös niistä opiskelijoista, jotka eivät läpäisseet koulutustaan tavoiteajassa. 5

6 Tässä tilastossa koulutuksen suorittaneiden määrä suhteessa koulutuksen aloittaneisiin oli lisääntynyt erityisesti korkeakoulukoulutuksen osalta. Opiskelu kiinnosti aiempaa enemmän myös muiden tilastojen perusteella, kun sekä koulutuksen keskeyttäminen että opiskelijoiden työssäkäynti vähenivät (Koulutuksen keskeyttäminen,opiskelijoiden työssäkäynti). 6

7 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun...8 Liitetaulukko 2. Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun...8 Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun, nuorten koulutus...9 Liitetaulukko 4. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot)...9 Liitetaulukko 5. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun (alemmat korkeakoulututkinnot)...10 Liitetaulukko 6. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun (ylemmät korkeakoulututkinnot)...10 Laatuseloste: Opintojen kulku

8 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun Aloittamisvuosi Lukiokoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä Ylioppilastutkinnon 2015 miesopiskelijoita ,8 88,9 88,9 88,7 88,9 89,0 88,9 88,9 89,5 89,1 89,4 89,2 80, Ylioppilastutkinnon miehiä naisopiskelijoita ,4 86,8 87,5 87,0 87,2 87,8 87,8 88,0 89,1 88,1 88,2 88,0 80, Ylioppilastutkinnon naisia ,6 90,3 89,9 90,0 90,2 90,0 89,7 89,6 89,8 89,9 90,2 90,2 80,9 Liitetaulukko 2. Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun Aloittamisvuosi Ammatillisen peruskoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä Ammatillisen tutkinnon ,6 80,0 79,5 79,0 79,3 79,3 80,3 80,0 79,7 77,4 76,4 74,0 67,7 miesopiskelijoita Ammatillisen tutkinnon miehiä ,3 77,2 76,9 76,3 77,1 77,6 79,1 79,2 79,6 77,3 76,2 73,9 67,4 naisopiskelijoita Ammatillisen tutkinnon naisia ,1 82,9 82,3 81,9 81,7 81,3 81,7 80,8 79,8 77,6 76,6 74,1 68,0 8

9 Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun, nuorten koulutus Aloittamisvuosi opiskelijoita yhteensä Tutkinnon ,6 74,1 74,0 73,9 70,4 69,5 69,3 69,1 69,1 68,8 68,6 64,9 58,6 47,3 25,4 miesopiskelijoita Tutkinnon miehiä ,3 65,0 65,5 64,6 61,0 60,2 59,7 59,8 60,1 60,0 59,9 55,4 46,7 32,6 12,9 naisopiskelijoita Tutkinnon naisia ,7 81,5 80,8 81,3 78,8 77,6 77,2 76,8 76,7 76,4 75,6 73,0 69,1 60,3 35,7 Liitetaulukko 4. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Aloittamisvuosi Yliopistokoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä Alemman tai ylemmän ,7 80,6 79,3 79,0 77,9 77,9 76,4 76,8 76,4 73,6 70,1 63,4 56,0 49,1 29,9 miesopiskelijoita Alemman tai ylemmän miehiä ,0 72,7 70,3 70,7 69,3 69,6 68,2 68,6 69,6 65,1 61,8 54,3 47,3 38,2 22,7 naisopiskelijoita Alemman tai ylemmän naisia ,3 86,9 86,2 85,5 84,9 84,4 82,6 83,0 81,6 79,9 76,4 70,7 63,0 57,9 35,4 9

10 Liitetaulukko 5. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun (alemmat korkeakoulututkinnot) Aloittamisvuosi Yliopistokoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä Alemman ,6 33,9 17,1 miesopiskelijoita Alemman miehiä ,9 25,7 10,9 naisopiskelijoita Alemman naisia ,7 40,4 21,9 Liitetaulukko 6. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun (ylemmät korkeakoulututkinnot) Aloittamisvuosi Yliopistokoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä Ylemmän ,1 67,7 65,6 62,9 59,6 54,8 50,5 53,4 58,1 52,9 46,8 36,5 23,4 15,3 12,7 miesopiskelijoita Ylemmän miehiä ,3 63,9 60,6 58,0 53,4 49,3 44,6 47,0 52,3 45,9 39,8 28,6 18,4 12,5 11,7 naisopiskelijoita Ylemmän naisia ,6 70,8 69,5 66,6 64,6 59,1 54,9 58,3 62,5 58,1 52,3 42,7 27,3 17,5 13,5 10

11 Laatuseloste: Opintojen kulku 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulkua tutkinnon suorittamiseen asti. Tilastossa seurataan opiskelijoiden tilannetta muutaman vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta, tarkastellaan ovatko he suorittaneet aloittamansa koulutuksen loppuun, opiskelevatko he edelleen, ovatko he vaihtaneet toiseen koulutukseen tai ovatko he siirtyneet työelämään ilman loppuun suoritettua koulutusta. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Opintojen kulkua seurataan tarkasteltavalla aikavälillä koulutussektorin ja koulutuksen mukaan. Koulutusta voidaan tarkastella joko koulutusalan, opintoalan tai jonkun muun koulutustiedon mukaan. Jos opintojen kulkua tarkastellaan koulutussektorin ja koulutusalan mukaan, verrataan esimerkiksi aloitetun ammatillisen koulutuksen koulutusalaa tarkasteluajanjakson loppuun suoritettuun ammatillisen koulutuksen koulutusalaan tai tarkasteluajanjakson lopussa opiskeltavaan ammatillisen koulutuksen koulutusalaan. Opintojen kulkua voidaan seurata myös pelkästään koulutussektoreittain. Tarkastellaan esimerkiksi onko yliopistokoulutuksen aloittanut suorittanut ylipäänsä jonkun yliopistosektorin koulutuksen loppuun, jatkaako hän mitä tahansa yliopistosektorin opiskelua edelleen, onko hän vaihtanut toisen sektorin koulutukseen vai onko hän keskeyttänyt opintonsa kokonaan. Koulutussektorit ovat: lukiokoulutus (nuorten koulutus), toisen asteen ammatillinen peruskoulutus (nuorille suunnattu koulutus), ammattikorkeakoulukoulutus (nuorten koulutus) ja yliopistokoulutus (alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelleet). Tilastoaineistot sisältävät Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demografiset luokitukset. Tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia opiskelija-, tutkinto- ja työssäkäyntitilaston tietoja. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta. Tilastolain ( /280, muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta ( /48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin kokonaisaineistoihin. Tiedot opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjiltä keräämiin ja korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta saatuihin tietoihin. Tiedot suoritetuista tutkinnoista perustuvat Tilastokeskuksen pääasiassa koulutuksen järjestäjiltä keräämiin ja korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä saatuihin tutkintorekisterin tietoihin. Tiedot työssäkäynnistä perustuvat Tilastokeskuksen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin, jotka on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia mm. työeläke- ja veroviranomaisten rekisteriaineistoja. Perusjoukko on tietyn vuoden perusasteen jälkeisen tutkintoon johtavan koulutuksen uudet opiskelijat, joilla on suomalainen henkilötunnus. Perusjoukkoon eivät kuulu lukiokoulutuksen osalta aikuisten opetussuunnitelman mukainen koulutus, ammatillisen koulutuksen osalta näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus, lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus ja ammattikorkeakoulukoulutuksen osalta aikuiskoulutus. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. 11

12 Opintojen kulkua seurataan eri vuosien tilastoaineistojen avulla. Mikäli aineistoissa, luokituksissa tai tilastoinnissa on seuranta-aikana tapahtunut paljon muutoksia, ne voivat vaikeuttaa vertailua ja estää joidenkin tietojen tuottamisen. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto opiskelijoiden opintojen kulusta on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät runsas vuosi seuranta-ajan päättymisen jälkeen. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen internetsivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutustilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä ja luokituksista löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastoa on laadittu yliopistokoulutuksen opintojen kulusta ja 1990-luvulta lähtien määrävuosin. Kaikkien koulutussektoreiden uusien opiskelijoiden opintojen kulkua seurataan tilastovuodesta 2000 lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, tilastoinnissa ja käytetyissä luokituksissa tapahtuneet muutokset sekä tilastoaineiston laadun paraneminen. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. Mikäli opintojen kulkua kuvaavissa tilastoissa on käytetty toisistaan poikkeavia käsitteitä ja määritelmiä, saattavat ne tuottaa samastakin koulutuksesta erilaisia tietoja. 12

13 Koulutus 2017 Lisätietoja Anna Loukkola Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi