Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Henkilökohtaisen avun päivä 22.5.2007 Jyväskylä 1.6.2007
Päivän ohjelma 9-9.30 Ilmoittautuminen 9.30 Tilaisuuden avaus 9.45 Kuntakyselyn tulokset 10.30 Assistentti.info 11.15-12 Lounas 12.00 Aito asiakaslähtöisyys auttamistyössä 12.45 Henkilökohtaisen avun merkitys vammaiselle henkilölle 13.45-14.00 Tauko 14.00 Henkilökohtaisena avustajana toimiminen 14.30 Honkalampisäätiön avustajakeskus 15.15-15.30 Jatkokehittämistyö Keski-Suomessa, keskustelua 15.30-15.45 Päivän yhteenveto
Henkilökohtainen avustajajärjestelmä Kuntakysely Keski-Suomen kuntiin (28 kpl) helmikuussa 2007 Vastaukset 16 kunnasta Vastaajat: sosiaalijohtajia, vammaispalvelun johtajia, sosiaalityöntekijöitä, johtava sosiaalityöntekijä, johtava ohjaaja Lisäksi osalta palvelusuunnitelmalomakemallit ja vammaispalvelun soveltamisohjeet
Kyselyn osa-alueet Palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelmat Päätökset Kustannukset Työnantajana toimiminen Palkkaus Koulutus Tulevaisuus, muuta
Palvelutarpeen arviointi Kartoitetaan pääasiassa kotikäynneillä yhdessä asiakkaan ja/tai omaisten kanssa Kuntoutuslaitosten yms. tahojen arviointi Asumiskokeilun kautta Kuntoutusohjaajat, terapeutit, kotihoidon / kotipalvelun työntekijät Paavo-avuntarpeen arviointi otettu käyttöön osassa kuntia
Palvelusuunnitelma Tärkeä osa palvelu- ja avuntarpeen kartoituksessa Myönteinen avustajapäätös tarkistus joidenkin kuukausien kuluttua (tuntimäärät kohdallaan?) Hyvä käytäntö! Tehdään pääsääntöisesti niille asiakkaille, jotka useamman palvelun piirissä Vaikeavammaisille, lapset ja nuoret Tarkistusvälit vaihtelee; tarpeiden, palveluiden muuttuessa, siirtymävaiheet, sairauden eteneminen 8 kunnalla tarkoitukseen varattu oma palvelusuunnitelmalomake
Päätökset Henkilökohtaiset avustajapäätökset / palveluasumispäätökset Opiskelu, työ, vapaa-aika, asiointi, päivittäiset toiminnot, omaishoidon tuen vp:t, muut syyt Palveluasumisen määrittelyn hankaluus, kriteerit Kotihoidon rooli ja resurssit? Avustajan löytyminen vaikeaa Avun tarve usein jaksottaista päivän mittaan Palvelutaloissa asuville avustaja myönnetty pääasiassa talon ulkopuolisiin menoihin
Päätökset Yksi vastaus: vaikeavammaiset työnantajat kokevat nykyisen järjestelmän kovin työlääksi, haluaisivat vaihtoehtona kaupungin palkkaaman avustajan (sama avustaja voisi avustaa työvuoron aikana useampia) Avustajajärjestelmän seutukunnallinen keskittäminen Avustajajärjestelmä palkanlaskuineen yms. koetaan perussosiaalityöstä erilliseksi kokonaisuudeksi
Kustannukset Vuodelle 2006 varatut määrärahat pääsääntöisesti ylittyneet Vuodelle 2007 määrärahoja varattu pääsääntöisesti vuotta 2006 enemmän Painopiste palveluasumisessa, joka järjestetty kokonaan tai osittain henkilökohtaisen avustajan avulla
Mitä muuta rahoituksesta ja kustannuksista? Tarve kasvaa jatkuvasti, mistä rahat avustajiin? Varautumisen vaikeus budjetoinnissa Kallista, kallista Opiskelu- ja työpaikan osallistuminen avustajakustannuksiin? Erityisesti palveluasumisen osuus kasvussa Kunnat, joissa kotihoito voi avustaa vaikeavammaisia; kustannukset eivät näy vammaispalvelun menoina / vammaispalvelut ostaa palvelun yksityiseltä kotihoidolta
Työnantajana toimiminen Työnantajana toimimisen tukeminen kunnissa: - neuvonta ja ohjaus (sos.työntekijä / kanslisti), erilliset kirjalliset ohjeet, Pomo-opas - toimistotyöntekijät laskevat palkat ym. valmiiksi - sosiaalityöntekijä tarkistaa palkat ym. - ostetaan palkanlaskenta tilitoimistoilta - edunvalvoja hoitaa - autetaan työsopimuksen teossa ja haetaan yhdessä avustajaa - koulutuksia ei ole järjestetty työnantajille eikä avustajille (poikkeus: kunnan palkkalistoilla olevat avustajat)
Työnantajana toimiminen Kaikki 4 toimivat työnantajina ja jokaisen osalta on selvitettävää, ohjattavaa, seurattavaa. Yhteydenottoja tulee sekä työnantajilta että avustajilta lähes kuukausittain.
Työnantajana toimiminen Pääsääntöisesti avustajat ovat avustajapäätöksen saaneen palkkaamia Esim. iltoihin ja vk-loppuihin ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta (kallista) Kunnallisia avustajia : esim. lasten iltapäivähoito, 1 kpl palkkatuella, erityistilanteissa kotipalvelu
Avustajan tehtävät? Pesut, pukeutumiset, sängystä nousut, wckäynnit, ruokailut, vaatehuolto, lääkehuolto Kodin päivittäiseen hoitoon liittyvät tehtävät Asioinnissa avustaminen Opiskelu, työ Harrastukset, yhteiskunnallinen toiminta Paperityöt, kirjoittaminen Apu liikkumisessa Palvelusuunnitelmassa sovitut tehtävät
Avustajan tehtävät? Joskus avustajat valittavat, että työnantaja ottaa yhteyttä vapaa-aikanakin, ikään kuin avustajan pitäisi olla aina valmiina auttamaan. Enenevissä määrin avustajan työtehtävät sisältävät myös ns. hoidollista osaamista vaativia toimenpiteitä (paljon hoitovälineitä/laitteita, imut, hengityskoneet, painehaavaumat, katetroinnit ym.). Vaikea avata kokonaisuutta, kun ei olla kärpäsenä katossa. Luulen, että työhön sisältyy mitä ihmeellisimpiä asioita joissakin tapauksissa.
Tehtäviä, jotka eivät avustajalle kuuluisi? Suursiivoukset, ruohonleikkaukset, jatkuvaluonteiset s- hoidolliset tehtävät, kotieläinten hoito, asunnon ja pihan kunnossapito Eivät ainakaan ne, jotka asiakas pystyy itse hoitamaan tai joku muu perheenjäsen. Pitäisi avustaa eikä toimia terapeuttina asiakkaalle tai sovittelijana puolisoiden välillä. Avustajalle eivät kuulu terveen perheenjäsenen työtehtävät. Työssäkäyvän tai yks.yrittäjänä toimivan vaikeavammaisen työpaikalla vaikeavammaiselle itselleen kuuluvat työtehtävät. Vaatehuolto, siivous, ruoanlaitto: voitaisiin hoitaa esim. palvelusetelillä tai muilla tukipalveluilla
Tehtäviä, jotka eivät avustajalle kuuluisi? Pohdittava aihe. Joskus mietin avustajan roolia sosiaalisten suhteiden tuojana, seuranpitäjänä Työnantajan on oltava mukana siivoamisessa, ruuanlaitossa, pyykinpesussa Avustaja tekee sellaisia töitä, joita työnantaja on ennen vammautumistaan tai sairastumistaan itse tehnyt, yhdessä työnantajan kanssa. Kohtuuttomalta tuntuu esim. alkoholiongelmaisen avustettavan juomisen jälkien siivoaminen toistuvasti.
Ongelmia työnantajuudessa? Vaikeudet ymmärtää / osata palkanmaksua, vakuutuksia, työaikalakia, vuosilomalakia yms. (puuttuu tietoa) Kaikki eivät pysty toimimaan työnantajina Ongelmat avustajien saamisessa, vaihtuvuus Työnantajavelvoitteet koetaan raskaina Paperityötä liikaa Henkilökemiat eivät aina sovi yhteen Varajärjestelmä puuttuu hka:n sairastuessa
Ongelmia työnantajuudessa? Joskus ei ole ymmärretty, että vammainen on itse työnantaja, kuntaa pidetään työnantajana. Ei oteta vastuuta asioista riittävästi. Alkuun aina pelottaa, kuinka suoriutuu velvoitteista, kunnes saa lisää tietoa. Ei toimivan avustajasuhteen purkaminen on henkisesti vaikeaa.
Sijainen avustajalle? Yksityisten palveluntuottajien kautta Toisten avustajien avulla Kunnallinen kotihoito ei pysty kaikissa kunnissa sijaistamaan Työnantaja järjestää itse sijaisen Avustajat itse hoitavat sijaisen itselleen (esim. vuosilomat) Hankalaa saada sijaisia
Palkkaus Palkan perusteena käytetään useimmiten Kvtes 04PER010 8,37 /h - 9,60 /h,1364,24 /kk 1469 /kk Yleensä vahvistetaan lautakunnissa 1 x vuosi Tarkistetaan yleisten tarkistusten mukaan, jos sosiaalityöntekijä pysyy ajan tasalla. Jotkut työnantajat maksavat avustajalle kunnan korvausta suurempaa palkkaa Yksi kunta: palkkaan huomioidaan koulutus, työkokemus (peruspalkka 9.01 /h) Lisät: osa korvaa kaikki, osa vain lakisääteiset su- ja pyhätyö ja ylityö
Työterveyshuolto Minimi työterveyshuolto lakisääteistä 9 kunnassa on järjestetty 6 kunnassa ei ole järjestetty
Koulutustarpeita? Avustettavat työnantajina: koulutusta työnantajavelvoitteista, lainsäädännöstä, esimiehenä toimimisesta, työtehtäviin perehdyttäminen, mitä avustajan työtehtäviin kuuluu Jos joutuvat itse maksamaan koulutuksen, eivät tule, ja kunta ei maksa.
Koulutustarpeita? Henkilökohtaiset avustajat: työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, työsuhdeasiat, työn sisältö ja vammaisen avustaminen, toisen kotona työskenteleminen, työnohjaus, tekninen osaaminen (siirrot, nostot, hygienia), vaitiolovelvollisuus, vastuuasiat, vammaisen henkilön kohtaaminen Ovat kysyneet työnohjausta, mutta kunta ei järjestä eikä maksa.
Koulutustarpeita? Vammaispalvelupäätösten tekijät: yhtenäisiä linjauksia Keski-Suomeen, sosiaalityöntekijän rooli työnantajan ja työntekijän välissä, miten tukea avustajaa, ongelmatilanteet työnantajan tukemisessa, tietoa työnantajavelvoitteista ja lainsäädännöstä, tuntimäärien realistinen arviointi / avustajatarpeen määrittely
HKA-järjestelmä työllistää kuntien työntekijöitä? Työllistävyys ratkaisua tehtäessä päätöksenteossa ja muutostilanteissa. Sos.työssä ja toimistossa ei kokemusta palkanmaksusta käytännössä. Päätöksentekijää hka-järjestelmä työllistää kunnan koosta, asiakasmääristä ja palkanlaskentaan liittyvistä tehtävistä 2 40 h/kk Toimistotyöntekijää em. riippuen 1 50 h/kk
Nykyisen järjestelmän toimivuus 10 vastaajan mielestä nykyinen hka-järjestelmä on melko hyvin toimiva, 5 vastaajan mielestä melko huonosti toimiva Vastauksiin vaikutti mm. se, oliko palkanlaskentaan liittyvät tehtävät sosiaalitoimessa vai ostetaanko ulkopuolelta
Perusteluja järjestelmän toimivuuteen On hyvä, että vammainen saa itse valita työntekijän. Mikäli on löytynyt hyvä avustaja, kaikki toimii melko hyvin. Paperia tulee ja menee Työnantajapalvelun ostaminen hyvä juttu. Pääsääntöisesti asiakkaan palvelutarpeeseen pysytään vastaamaan. He, joille avustaja on myönnetty, ovat tyytyväisiä, vaikka työnantajana toimimisesta on työtä.
Perusteluja järjestelmän toimimattomuuteen Sopivien avustajien löytäminen vaikeaa Sijaisten saanti vaikeaa Pieniin tuntimääriin vaikea löytää avustajia Työaikaa menee palkkojen laskentaan Järjestelmä hyvin haavoittuva, työnantajille raskas, työntekijän kannalta huonosti palkattu ja raskasta työtä Jäykkä ja työtehokkuudeltaan sangen huono järjestelmä. Avustajan tulisi voida tehdä töitä joustavasti useammalle työpäivän aikana
Perusteluja järjestelmän toimimattomuuteen Avustajilla ei työehtosopimusta Työnantajilla liian vähän tietoa työnantajana toimimisesta Sosiaalityöntekijällä yksin liian paljon vastuuta järjestelmän toimivuuden takaamisesta Erilaiset käytännöt eri kunnissa Lainsäädäntö epäselvää, liiaksi tulkinnanvaraista
Perusteluja järjestelmän toimimattomuuteen Tapauksia vähän, ratkaiseminen on kuin arvanheittoa, epävarmuutta, menikö oikein kaikkien osapuolten kannalta. Neuvonta ja ohjaus on puutteellista, koska osaamista liian vähän.
Mitä pitäisi muuttaa? Yhtenäiset kriteerit Palkanlaskenta palkanlaskennan ammattilaisten hoidettavaksi Lailla määritelty selkeästi, mitä on maksettava Avustajakursseja, lisää koulutusta Avustajaverkosto: voisivat vaihtaa kokemuksia ja oppia toisiltaan (työnohjaus) Kotihoidon tulisi pystyä vastaamaan myös vammaisten tarpeisiin Vaihtoehtona kunnalliset vammaisavustajat
Mitä pitäisi muuttaa? Avustajien keskitetty rekrytointi- ja sijaisjärjestelmä, keskitetty palkanmaksu- ja työnantajavelvoitteiden hoitaminen AVUSTAJAKESKUS Valtio mukaan kustannuksiin, kunnille korvamerkittyä rahaa Siirto Kelalle tai muulle valtion laitokselle subjektiivisena oikeutena, jotta kaikki hakijat ovat tasavertaisia. Jos jää kunnalle, palkanmaksu selkeästi työnantajan hoidettavaksi samoin avustajien etsiminen ja opastaminen työhön.
Mitä pitäisi säilyttää? Vammainen toimii työnantajana Määrittelee mahdollisimman pitkälle työtehtävät Päätösvalta, itsemääräämisoikeus (kuka, milloin, mihin aikaan, miten avustaa) Palkanlaskennan ulkoistaminen (kunnat, joissa näin on tehty)
Avustajatarpeet kasvavat tulevaisuudessa? 15 vastaajan mielestä avustajien tarve / kysyntä tulee tulevaisuudessa kasvamaan 1 vastaus: pysyy ennallaan
Avustajan merkitys vammaiselle? Mahdollistaa asumisen omassa kodissa mahdollisimman itsenäisesti, omatoimisen arjen mahdollistaja Mahdollistaa osallistumisen Tasa-arvoisuus Itsemääräämisoikeus monissa asioissa ja aikatauluissa Mielekkäämpi ja edullisempi elämä kaikkien osapuolten kannalta Helpotus omaisille
Avustajan merkitys vammaiselle? Sitä tärkeämpi, mitä vaikeavammaisempi henkilö kyseessä Tärkeä tuki jokapäiväisissä toiminnoissa Mahdollistaa ulospääsyn kotoa Mahdollistaa työssäkäynnin, opiskelun Avustajan rooli? Terapeutti, ystävä? Usealle ainoa vaihtoehto elää ihmisarvoista elämää omassa kodissa.
Henkilökohtainen avustaja Selkeästi kehitettävä tukimuoto, jolla vähennetään laitospaikkojen tarvetta ja inhimillistetään ja monipuolistetaan vammaisen / sairaan ihmisen elämää. Koulutusta, josta valmistuu henkilökohtaisia avustajia, saadaan arvostusta lisää ammattikunnalle.
Kehittämisehdotukset Kyselyyn ja hankkeen asiantuntijaryhmän työskentelyyn perustuen: Kotihoidon resursseja tulisi suunnata lisää vammaistyöhön /vammaisavustajia kuntien vammaispalvelun alle Asiakkaan oikeus valita, palkkaako itse hka:n vai käyttääkö kunnan omia palveluja Yhtenäisten linjauksien ja kriteerien luominen Keski-Suomen kuntiin
Kehittämisehdotukset Palkanlaskenta ei kuulu vammaispalvelun sosiaalityöhön! Lakiin yhtenäiset palkanmaksuohjeet, palkkaus Lakiin opiskelu- ja työssä avustaminen: työnantajat ja oppilaitokset osallistuisivat avustajakustannuksiin /saisivat tukea (Kela, Työvoimahallinto) avustajakustannuksiin palkatessaan vammaisen henkilön, ottaessaan opiskelijaksi
Kehittämisehdotukset Avustajajärjestelmän rahoitus valtiolle Avustajajärjestelmä yhteistoiminta-alueellisesti / maakunnallisesti keskitetty: AVUSTAJAKESKUS: - Avustajavälitys, rekrytointi, sijaiset, keikkaavustajat - Keskitetty palkanmaksu - Koulutusta, työnohjausta, neuvontaa
Vammaispalveluhanke Henkilökohtaisen avustajajärjestelmän prosessikuvaus Yhtenäiset toimintaohjeet valmisteilla: lausuntokierrokselle vammaisneuvostoihin asiantuntijaryhmä lautakuntiin Keski-Suomen Pomo-opas valmisteilla: opas työnantajille Avustajakeskusmallin pilotointi: kuntien mukaan lähtö Opinnäytetyö suunnitteilla / sosionomiopiskelija / Jamk
Hallitusohjelma Kehitetään vammaisten henkilökohtaista avustajajärjestelmää vaiheittain. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen vahvistetaan vammaispalvelujen rahoitusta sekä kehitetään palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja vammaisten yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. Tuetaan vammaisten henkilöiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja työelämään. Palvelujen käyttäjien oikeuksia vahvistetaan Valtio rahoittaa uusista tai laajenevista tehtävistä vähintään puolet
Lisätietoja Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittämishanke v. 2006 2008 Yhteystiedot: Armi Mustakallio, projektipäällikkö Matarankatu 4, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto puh. 0400 886 375