Välike, Välke- ja Välkky-hankkeiden ulkoisen arvioinnin loppuraportti Parempia kenttiä ja kehittyneempiä pelejä välityömarkkinoilla Maaliskuu 2011 Sari Pitkänen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö
1 Johdanto Käsillä oleva arviointiraportti on Sosiaalikehitys Oy:n ja VATES-säätiön loppuraportti Välike-, Välke- ja Välkky-hankkeista. Hankkeita koskevia arvioita on esitetty tämän raportin lisäksi myös samanaikaisesti laaditussa hankekohtaisissa raporteissa. Kolmen välityömarkkinahankkeen yhteinen arviointiprosessi alkoi kesällä 2009. Prosessin aikana on jo toteutettu kaksi arviointiraportointia sekä kolme arviointityöpajaa. Työpajojen lisäksi prosessissa järjestettiin kesällä 2010 hankkeiden omilla alueilla yhteensä kolme aluepajaa, jossa koottiin laajemmin hankkeen toimijoita yhteiseen arviointia tukevaan keskusteluun. Arviointiprosessissa on hyödynnetty laajasti sekä kirjallisia aineistoja että haastatteluja ja yhteisiä keskusteluja. Koko prosessin toteuttamisesta, aineistonkeruusta, analysoinnista, raportoinnista sekä suositusten laadinnasta ovat vastanneet Sari Pitkänen Sosiaalikehitys Oy:stä ja Pauliina Lampinen VATES-säätiöstä. Sari Pitkäsen päävastuulla on ollut aineistonhankinta, haastattelujen toteuttaminen ja kirjallisen materiaalin kokoaminen sekä raportointi. Pauliina Lampinen on toiminut prosessissa välityömarkkinoiden asiantuntijana sekä osallistunut raportointiin ja johtopäätösten sekä suositusten tekoon. Lisäksi VATES-säätiö on vastannut arviointiin liittyvien työpajojen ja aluepajojen toteuttamisesta. Juha Kaakinen Sosiaalikehitys Oy:stä on osallistunut lopputuloksen kommentointiin Ulkoisessa arvioinnissa on tavoitteena selvittää hankkeen toimeenpanoa, toteutukseen ja tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ja mekanismeja, välityömarkkinoiden kehittämisen edellytyksiä alueella sekä hankkeessa kehitettävien tuotosten ja toimintamallien hyödyntämistä ja vakiinnuttamista. Ensimmäisessä kokoavassa väliraportissa keskityttiin hankkeen toimeenpanon ja toteutustavan arviointi. Toisessa kohdentavassa väliarvioinnissa tarkasteltiin välityömarkkinoiden kehittämiseen käytettävien keinoja sekä saavutettuja välituloksia. Tässä maaliskuussa 2011 ilmestyvässä loppuarviointiraportissa nostetaan esiin hankkeiden onnistuminen välityömarkkinoiden kehittämisessä sekä hankkeessa syntyneiden tulosten hyödyntämisessä. Arvioinnissa hankkeita tarkastellaan seuraavien kysymysten kautta: 1 Onko hankkeiden toimeenpano riittävän toimivaa, jotta niiden avulla voitaisiin saavuttaa asetettuja tavoitteita? Mitkä ovat projektien toimeenpanossa niiden kriittisiä pisteitä? Ovatko hankkeiden prosessit osuvia ja toimenpiteet tarkoituksia asetettujen tavoitteiden kannalta? 2 Millaisia käytänteitä, toimintaprosesseja sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mekanismeja hankkeissa on? Millaisia toteutukseen ja tuloksiin liittyviä hyviä ja huonoja käytänteitä hankkeissa on? Millaisia tuloksiin vaikuttavia toimintaprosesseja hankkeissa on? Millaisilla keinoilla hankkeissa pyritään seuraamaan ja lisäämään tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta? 3 Kuinka välityömarkkinoita voidaan kehittää hankkeiden toteuttamisalueilla? Millä tavoin hankkeissa on voitu vahvistaa kehittämisotetta suhteessa keskeisiin asiakasryhmiin? Mitä välityömarkkinoiden toiminnan ja työnjaon kehittäminen edellyttää toteuttajien, palveluntuottajien, viranomaisten, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien näkökulmasta? 2
4 Kuinka hankkeessa kehitettävien tuotteiden, tuotosten, menetelmien ja toimintamallien hyödyntäminen ja vakiintuminen pyritään turvamaan? Millaiset vakiintumisnäkymät hankkeen tuloksilla on? Millaisilla prosesseilla hankkeiden tuotosten hyödyntäminen ja levittäminen pyritään varmistamaan ja kuinka toimivia ne ovat olleet? Ovatko hankkeissa kehitettävät tuotteet, menetelmät ja toimintamallit vakiintuneet ja levinneet? Tämän viimeisen arviointiraportin aineistona on käytetty hankkeiden tuottamaa kirjallista materiaalia kuten hankkeen toimintasuunnitelmia, väliraportteja sekä koulutuksista ja teema- ja kehittämisryhmistä koottuja palautteita. Arviointia varten haastateltiin projektityöntekijöitä (15 henkilöä) ja toteutettiin hankkeen yhteistyötahoille sähköinen kysely. Kysely lähettiin 319 Välikkeen, Välkkeen ja Välkyn sidosryhmien edustajille. Kyselyyn vastasi 115 henkilöä, jolloin vastausprosentti on 36 %. Kyselyyn vastasi 79 Välkyn, 30 Välkkeen ja 6 Välikkeen yhteistyötahoa 1. Lisäksi ulkoista arviointia varten järjestettiin maaliskuussa 2011 hankkeiden toteuttajille työpaja, jossa keskusteltiin arvioinnin havainnoista ja alustavista kehittämissuosituksista. Taustatietoja kyselystä Ulkoisen arvioinnin kohteena olevien hankkeiden yhteistyötahoille suunnattuun kyselyyn saatiin kattavasti vastauksia sekä hankkeittain että toimialoittain tarkasteluna. Kyselyyn vastanneista on keskimäärin reilu neljäsosa yhdistysten tai järjestöjen edustajia ja noin viidesosa toimii erilaisissa hankkeissa. TE-toimiston ja oppilaitosten edustajia on reilu kymmenesosa vastaajista ja vajaa kymmenesosa toimii työvoiman palvelukeskuksessa, työpajalla tai kunnassa. Kyselyyn on saatu vastauksia myös yksityisiltä työnantajilta. Muita kyselyyn vastaajia ovat ELY-keskusten, kuntayhtymän ja Kelan edustajat. Välkkeen osalta kyselyyn vastanneet ovat muita hankkeita useammin yhdistyksen edustajia, Välkyn muiden projektien ja TE-toimiston edustajia ja Välikkeen työnantajien edustajia. Välkyssä ja Välikkeessä on keskimääräistä useampi vastaajista oppilaitoksen edustaja. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden taustaorganisaatio % % Kaikki vastaajat (N=116) Välke (Tampere) (N=30) Välike (Etelä- Pirkanmaa) (N=6) Välkky (Satakunta) (N=79) TE-toimisto 11 (12) 3 (1) 0 (0) 14 (11) Työvoiman palvelukeskus 8 (9) 7 (2) 0 (0) 9 (7) Kunta 6 (7) 7 (2) 0 (0) 6 (5) Oppilaitos 13 (15) 0 (0) 17 (1) 18 (14) Työpaja tai muu työllistämisyksikkö 8 (9) 10 (3) 0 (0) 8 (6) Yhdistys tai järjestö 28 (32) 62 (18) 33 (2) 15 (12) Yksityinen työnantaja 3 (3) 0 (0) 17 (1) 3 (2) Projekti 17 (19) 10 (3) 0 (0) 20 (16) Jokin muu, mikä 7 (8) 0 (0) 33 (2) 8 (6) Yhteensä 100 (116) 100 % 100 (6) 100 (79) 1 Tässä ulkoisen arvioinnin raportissa ei ole analysoitu lomakkeen avovastauksia, jotka löytyvät hankekohtaisista arviointiraporteista. 3
2 Johdanto välityömarkkinoiden kehittämiseen ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin 2.1 Arvioinnin näkemys hankkeista ja välityömarkkinoista Tässä luvussa esitellään aluksi lyhyesti hankkeiden tavoitteet sekä kerrataan arvioinnin lähestymistapaa välityömarkkinoihin ja niiden kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Ensimmäisessä raportissa arvioinnin tehtävänä oli tehdä yleinen katsaus välityömarkkinoihin. Seuraavassa alaluvussa tehdään päivitetty katsaus välityömarkkinoita koskeviin valtakunnallisiin linjauksiin ja välityömarkkinoilla tapahtuneisiin yleisiin muutoksiin. Arvioinnin kohteena olevista hankkeista Välke kehittää välityömarkkinoita Tampereella. Tampereen kaupungin ja Tampereen TE-toimiston rinnakkaishankkeen tavoitteena on jäsentää ja koostaa välityömarkkinoiden palvelut konkreettiseksi palvelukartaksi, lisätä yhteistyötä ja parantaa palvelujen osuvuutta, parantaa palkkatuetun työn vaikuttavuutta työhönvalmennuksen, koulutuksen ja edellensijoittamisen avulla sekä kehittää työpoolimalli Tampereen välityömarkkinoille. Välike on Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti, jota toteutetaan Akaan ja Valkeakosken kaupunkien, Urjalan kunnan ja Etelä-Pirkanmaan TE-toimiston rinnakkaishankkeena. Hankkeen tavoitteena on parantaa vaikuttavuutta välityömarkkinoiden toiminnassa, edelleen sijoittamisessa ja työnantajalähtöisen koulutuksen toteuttamisessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää yhteistyössä kuntien työpajojen, työttömien yhdistysten ja muiden työllistävien yhdistysten kanssa heidän toimintaansa välittäjäorganisaatioiksi, joissa osallistujille mahdollistetaan suunnitelmallinen, yksilöllinen ja tuettu sosiaalisen kuntoutuksen työllistymispolku avoimille työmarkkinoille. Yhtenä tavoitteena hankkeessa on kartoittaa sosiaalisen yritystoiminnan kehitysmahdollisuuksia ja edistää uusien sosiaalisten yritysten syntymistä. Välikkeen tavoitteena on kehittää alueen välityömarkkinapalveluita tuottavien toimijoiden yhteistyötä ja rooleja kuntoutus- ja valmennusohjelmassa sekä asiakasprosessien laatua yhteisellä työ- ja koulutusvalmennusmallilla. Satakunnan TE-keskuksen toteuttaman Välkyn tavoitteena on lisätä valittujen satakuntalaisten kehittämiskumppanien osaamista ja työllistämisvalmiuksia. Hankkeen tavoitteena on tuottaa palvelutuottajaselvitys, kehittämiskumppanien koulutus- ja kehittämisohjelma, alueellisten kehittämiskumppanien teemaverkostot sekä kytkeä alaprojektit Välkyn ja välityömarkkinoiden tiivistämiseen ja kehittämiseen. Välkyn tavoitteena on myös selkiyttää kehittämiskumppanien roolia ja työnjakoa sekä tiivistää kehittämiskumppanien yritys-, työnantaja- ja viranomaisyhteistyötä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on jaoteltu vuonna 2009 välityömarkkinahankkeet alueellisen koordinaation, tukirakenteen ja verkostotyön hankkeiksi sekä asiakas- ja toimenpidepainotteisiksi hankkeiksi. Jaottelun mukaisia alueellisen koordinaation hankkeita toteutetaan tavallisimmin TEkeskusvetoisesti alueella, kun asiakas- ja toimenpidepainotteisissa hankkeissa toteuttajana toimii tyypillisesti työvoiman palvelukeskus TYP tai alueellinen palveluntuottaja. Välityömarkkinahankkeet on luokiteltu kolmijakoisesti TE-keskusten toteuttamiin kehittämis- ja koordinaatiohankkeisiin, kuntien, kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen toteuttamiin seutupainotteisiin hankkeisiin sekä säätiöiden, yhdistysten ja muiden kolmannen sektorin toteuttamiin toimenpidepainotteisiin hankkeisiin. Ensimmäisessä väliarvioinnissa hankkeet tyypiteltiin sen mukaan, keskittyykö niiden toiminta enemmän asiakastyöhön vai välityömarkkinoiden toimivuuden ja rakenteiden kehittämiseen. Kehittämistyötä varten välityömarkkinoiden kehittämistä on tarkasteltu pelitermien kautta. Koska hankkeen kehittävät sekä rakennetta eli pelikenttää että toimintamalleja, tilanteen kehittymistä tarkastellaan näiden ulottuvuuksien suhteen. Akaan kaupungissa toimiva Välike luokiteltiin Seitsenottelijaksi, hankkeeksi, jossa tehdään sekä asiakastyötä että kehitetään ja koordinoidaan välityömarkki- 4
noiden toimintaa. Hanke pyrkii kehittämään olemassa olevia välityömarkkinoiden palveluita niin kolmannen sektorin yhdistyksissä kuin peruspalveluissakin. Lisäksi hankkeessa pyritään synnyttämään alueelle uusia työllistymispaikkoja ja palvelumahdollisuuksia välityömarkkinoille. Tampereen kaupungin Välkettä luonnehdittiin hankkeeksi, joka yhtäällä keskittyy alueelliseen välityömarkkinoiden koordinointiin ja toimijoiden keskinäisen verkottumisen kehittämiseen. Välke pyrkii myös kehittämään asiakkaiden ohjausta ja työllistymiseen tähtääviä toimenpiteitä. Välkettä kuvattiin Valmentajaksi, joka neuvoo ja tukee tiiviisti paikallisia välityömarkkinatoimijoita ja pyrkii tarjoamaan niille erilaisia kehittämisen keinoja. Satakunnan ELY-keskuksen vetämä Välkky on puhtaimmin alueellisen koordinaation, tukirakenteen muodostuksen ja verkostoyhteistyön kehittämiseen painottunut hanke. Se nimitettiin Kouluttajaksi, joka pyrkii lisäämään välityömarkkinatoimijoiden osaamista ja vahvistamaan paikallisten toimijoiden asiantuntemusta tähdäten näin toimijoiden itseohjautuvaan oppimiseen. Ulkoisessa arvioinnissa välityömarkkinoita on tarkasteltu siirtymien työmarkkinoiden näkökulmasta ja työelämän laadun näkökulmasta. Seuraavaan kuvioon 1 on hahmoteltu arvioinnissa käytettävä välityömarkkinoiden kehittämistyön malli. Kuviossa on vaakaviivalla toiminta-areena eli pelikenttä, jolla välityömarkkinapalveluita toteutetaan sosiaalisen työllistämisen toimialan yksiköissä ja avointen työmarkkinoiden työpaikoilla. Arvioinnissa on tarkasteltu välityömarkkinoita pelikenttänä, jonka toisessa päässä on aktiiviseen sosiaalipolitiikkaan painottuva välityömarkkinoiden osio ja toisessa tuottavuutta ja voittoa tavoittelevien työpaikkojen avoimen työmarkkinoiden sektori. Kaavion mukaisesti välityömarkkinat ja avoimet työmarkkinat nähdään siirtymätyömarkkinoina, jossa ihmisten tulisi voida liikkua portaattomasti liukuen. Kuvion pystytasolla kulkeva asteikko kertoo välityömarkkinapalveluiden tuottamisesta, jossa niiden lähtökohtia ja toteutumista voidaan tarkastella palvelu- ja toimenpidelähtöisyyden sekä asiakkaiden tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Pystyakselin alalaidassa olevat palvelut ovat toimenpiteitä, jotka eivät vastaa asiakkaan tarpeita tai hyödytä heitä. Välityömarkkinoiden asiakkaan tarpeista lähtemättömät palvelut ovat esimerkiksi toimenpiteitä, jotka asiakkaat kokevat huonolaatuisiksi ja jotka ovat asiakkaan tulevaisuuden näkökulmasta tavoitteettomia sekä siten heitä vähän hyödyttäviä. Pystyakselin yläpäässä ovat välityömarkkinoiden toimenpiteet ja palvelut, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeita jahyödyttävät häntä tavoitteiden saavuttamisessa. Avointen työmarkkinoiden puolella asiakaslähtöiset tukipalvelut ovat työpaikkojen tuottavuuteen ja laatuun vaikuttavia toimenpiteitä, jotka ei ole esimerkiksi yksinomaan tyky-toiminnan tarjoamista työyhteisölle, vaan yksittäisten työntekijöiden kykyjen ja työssä jaksamisen huomioivaa työelämän kehittämistä. Tilanteessa, jossa palveluita kehitetään järjestelmälähtöisesti avoimista työmarkkinoista erillään oleviksi erityispalvelumarkkinoiksi, luodaan epätoivotut suljetut välityömarkkinat. Ideaalitilanteessa välityömarkkinat ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevien tukemista asiakkaan lähtökohdista ja tarpeista käsin mahdollisimman paljon avoimilla työmarkkinoilla toteuttaen. Tulevaisuuden ideaaleissa välityömarkkinoissa yhdistyisivät kuvion osoittamalla tavalla sekä välityömarkkinoiden että avointen työmarkkinoiden ominaisuudet, eikä niiden jyrkälle erottelulle enää olisi tarvetta. Ulkoisessa arvioinnissa on huomioitu taustalla PCM eli projektisyklin johtamisen ajattelu. PCMmallilla pyritään parantamaan projektien laatua niiden toiminnan sujuvuuden, läpinäkyvyyden ja toiminnan jatkuvuuden kautta. Arvioinnin kautta tuotetaan systemaattisesti tietoa ja hyödynnetään saatuja kokemuksia uusien hankkeiden suunnittelussa. Jälkimmäisen periaatteen mukaisesti tässä loppuarvioinnissa esitetään suosituksia sekä hankkeiden päätösvaiheen toteutusta varten että laaditaan ehdotuksia tulevien hankkeiden suunnittelua varten. 5
Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen (palveluiden kehittäminen asiakkaiden lähtökohdasta käsin) Ideaalit välityömarkkinat Erityispalveluiden luominen ja kehittäminen // Erityis- Toiminta-areena Avoimet työmarkkinat // Yleiset resurssit Epätoivotut välityömarkkinat Tukipalvelut Palvelurakenteiden parantaminen (palveluiden kehittäminen palvelujärjestelmän lähtökohdasta käsin) Tulevaisuuden ideaalit välityömarkkinat = tuettujen siirtymien työmarkkinat Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen (palveluiden kehittäminen asiakkaiden lähtökohdasta käsin) Toiminta-areena Tukipalvelut Pysyvästi taloudellisesti ja/tai henkisesti tuetut työpaikat Siirtymien työmarkkinat -työpaikat, joissa yksilön työllistymistä ja työssä oloa tuetaan yhteiskunnallisesti Tuettomat työpaikat Työ erityistyöllistämisen yksiköissä Edelleen sijoitus, työhönvalmentajan palvelut Ilman työpaikan ulkopuolista tukea tehtävä työ Kuvio 1: Välityömarkkinoiden kehittämisen suunnat Kuva: Sari Pitkänen 2009 6
3 Hankkeen toimeenpano Ulkoisen arvioinnin tehtävänä on selvittää, onko hankkeen toimeenpano ollut toimivaa ja kuinka hankkeen toteutus on vaikuttanut tulosten saavuttamiseen. Yksi hankkeen toteutuksen onnistumisesta kertova mittari on sen tunnettuus. Kyselyyn vastaajia pyydettiin kertomaan, kuinka hyvin he tuntevat yhteistyötahona toimivan hankkeen tavoitteet ja kokonaisuuden. Kyselyyn vastanneista noin kaksi kolmasosa tuntee hankkeen melko hyvin ja noin vajaa viidesosa erittäin hyvin. Noin vajaalla viidesosalla hankkeen tuntemus on ollut kohtalaista ja vajaalla kymmenesosalla huonoa. Välkkeen vastaajat kertovat muita hankkeita useammin tuntevansa hankkeen tavoitteet ja kokonaisuuden erittäin hyvin, sillä vastaajista noin neljäsosa pitää hankkeen tuntemusta erinomaisena. Heikoimmin hankkeen toimintaa tuntevat Välkyn yhteistyötahot, joista neljäsosalla tuntemus on kohtalaista ja kymmenesosalla huonoa. Taulukko 2: Hankkeen tavoitteiden ja kokonaisuuden tunteminen % (lkm) % (lkm) Kaikki vastaajat Välke (Tampere) Välike (Etelä- Pirkanmaa) Välkky (Satakunta) Erittäin hyvin 15 (17) 23 (7) 17 (1) 11 (9) Melko hyvin 60 (69) 73 (22) 83 (5) 53 (42) En hyvin enkä huonosti 17 (20) 3 (1) 0 (0) 24 (19) Huonosti 7 (8) 0 (0) 0 (0) 10 (8) Hyvin huonosti 1 (1) 0 (0) 0 (0) 1 (1) Vuonna 2010 hankkeet olivat päässeet kehittämistyössä hyvään vauhtiin. Hankkeissa on ollut haasteena alkuvaiheessa ESR-hallinnoinnin ohella lisätyötä aiheuttava hankkeen toteuttaminen kunnan ja työhallinnon yhteishankkeena. Alkuvaiheen kangerteluista huolimatta projektien toteuttaminen rinnakkaishankkeena on ollut hyvä ratkaisu välityömarkkinoiden kehittämistyössä. Työhallinnon ja kaupungin yhteistyönä tehty kehittäminen vaikuttaa myönteisesti myös tulosten juurruttamiseen, mikä tulee esille pidemmälle käytännön toimintamallien kehittämisessä edenneissä Välkkeessä ja Välikkeessä. Hankkeissa tapahtui henkilöstömuutoksia. jollaisia olivat Välkyssä projektipäällikön, Välkkeessä yrityskoordinaattoreiden ja Välikkeessä työhallinnon projektityöntekijän vaihtuminen. Kuitenkaan henkilöstötilanne ei aiheuttanut millekään hankkeista merkittäviä vaikeuksia niiden ydintoiminnalle ja tavoitteiden täyttämiselle, vaikka Välikkeen ja Välkyn toimintaan vaikutti syksyllä 2010 yhden työntekijän puuttuminen henkilöstövahvuudesta. Välityömarkkinahankkeiden tavoitteet ja tehtävänkentät ovat hyvin laajoja. Työhallinnon hankkeisiin asettamien henkilöiden määrä on ollut pikemmin liian pieni tulosten saavuttamisen ja vakiinnuttamisen kannalta, mistä kertoo Välkkeen kesken hankkeen laajennettu työhallinnon osuus. Hankkeiden toteuttamisessa ovat olleet tukena projektia suunnitelleet taustaorganisaatiot ja hankehenkilöstön hyvä tiimiytyminen. Konkreettisia toimintamalleja kehittäville hankkeille on ollut hyötyä myös siitä, että ne ovat toimineet lähellä peruspalveluita, kuten Välke kaupungin työllisyydenhoitoyksikön TYPAn ja työvoiman palvelukeskuksen yhteydessä ja Välikkeen Valkeakosken projektityöntekijä työvoiman palvelukeskuksen tiloissa. Arvioinnin kohteena olevista hankkeista Välkky jatkaa suoraan vuoteen 2013, Välike sai jatkorahoitusta vuoteen 2013 asti ja Välke jatkaa ehdollisesti vuoden 2012 loppuun. Välkkeessä on haasteena säilyttää kehittämisinnostus loppuun asti, jotta hyvin edistyneistä hankkeen tavoitteiden mukaisia 7
toimintamalleja voitaisiin siirtää vakiinnuttamista ja edelleen kehittämistä varten pysyviin organisaatioihin. Välikkeessä jatkon kehittämishaasteet liittyvät resurssien riittävyyteen ja toiminnan priorisointiin tilanteessa, jossa hanke tekee runsaasti jalkautuvaa asiakas- ja sidosryhmätyötä sekä yhteistyötahoilta tulevia uusia toimeksiantoja. Välkyssä on kehittämiskohteena aktiivisemman ja kantaaottavamman työotteen ottaminen koordinoinnissa ja muissa hankkeen tavoitteena olevissa asioissa. Hankkeet on toteutettu ammattitaitoisesti eivätkä henkilöstövaihdokset ole vaikeuttaneet hankkeiden tavoitteiden toteuttamista. Hankkeissa on osattu priorisoida toimintaa tilapäisesti niukentuneita henkilöstöresursseja vastaaviksi. Projektihenkilöstön määrä on aiheuttanut jossain määrin yhteistyötahoilla epäilyksiä toiminnan ja sen resurssien kohdentumisesta. Hankkeiden yhteistyötahot ovat arvioineet hankkeen toteuttamiseen varattujen henkilöresurssien olleen osin liian suuria ja välityömarkkinatoimijoihin kohdistuvaan kehittämistoimintaan liian pieniä. Hankkeista saadut kokemukset osoittavat, että niihin suunnitellut isot henkilöstöresurssit ovat olleet tärkeitä olla olemassa hankkeissa, jotka ovat tavoitteiltaan ja myös toimijajoukoltaan ja toteutusalueiltaan laajoja. Hankkeiden kokemusten perusteella resursseja ei ole ollut kaikissa kohdin riittävästi. 4 Hankkeen toteutukseen ja tuloksiin liittyvät käytänteet ja toimintaprosessit 4.1 Arvioinnin näkemys hankkeen toimenpiteistä Ulkoisen arvioinnin tehtävänä on selvittää, millaisia toteutukseen ja tuloksiin liittyviä käytänteitä ja toimintaprosesseja sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mekanismeja hankkeissa on. Arvioinnissa tarkastellaan, millaisilla keinoilla hankkeet ovat pyrkineet vaikuttamaan sen tulosten saavuttamiseen ja kuinka onnistuneita hankkeen käyttämät toimintatavat ovat olleet. Välikkeessä toteutetussa kolmannen sektorin työllisyystoiminnan kehittämiskoulutuksessa on kehitetty asiakkaiden siirtymien tukemiseen työ- ja koulutusvalmennusmallia sekä kuntoutus- ja valmennusmallia, jonka avulla kehitetään koko välityömarkkinoiden toimijakenttää. Koulutukseen ovat osallistuneet yhdistysten, työpajojen ja viranomaisten edustajat. Koulutukset ovat olleet samalla keskeinen verkostoitumisen areena, jonka kautta on syntynyt yhdistysten omaehtoinen verkosto. Välkkeen kehittämisavustushankkeita ovat toteuttaneet yhdistykset ja työpajat, joille on järjestetty hankkeen aikana myös työhönvalmennusta tukevaa koulutusta. Yhdistyksille on järjestetty myös muita verkostoitumista tukevia tilaisuuksia kuten aamukahvitapaamisia ja kehittämisavustushankkeiden keskinäisiä kokoontumisia, joiden myötä kaupunkiseudulle on syntymässä välityömarkkinaasioiden tiimoilta kokoontuva Yhdistysraati. Hanke on järjestänyt viranomaisille koulutustilaisuuksia ja toteuttaa asiakasohjausta koskevan toisen koulutuksen työhallinnon edustajille. Välkyn muutoskoulutuksiin ja kehittämis- ja teemaryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet kolmannen sektorin, viranomaisten ja oppilaitosten edustajat. Nämä tahot ovat olleet myös toteuttamassa hankkeessa käynnistettyjä alaprojekteja, joille on järjestetty keskinäisiä tapaamisia. Hankkeet ovat saaneet hyvää palautetta koulutuksista, joiden avulla on pystytty lisäämään välityömarkkinatoimijoiden verkostoitumista ja osaamisen lisääntymistä. Koulutukset ovat tukeneet tavoitteellista kehittämistyötä vahvimmin Välkkeessä, jossa koulutukset nivottiin tiiviiksi osaksi sopimuksellisia kehittämiskumppanuuksia. Välikkeen koulutuksessa haasteena oli siihen osallistuneiden kolmannen sektorin toimijoiden lähtökohta ja vaikea tilanne, joka on osaltaan vaikeuttanut uusien toimintamallien kehittymistä koulutuksen aikana. Koulutusten lisäksi Välkyssä on toteutettu viranomaisten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden toteuttamia alaprojekteja ja Välkkeessä 8
yhdistysten kehittämisavustushankkeita. Alaprojekteissa ja kehittämisavustushankkeissa on saatu aikaan hyviä tuloksia työnhakijoiden työllistymisessä ja uusien toimintamallien syntymisessä. Kaikissa hankkeissa on tavoitettu välityömarkkinoiden toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamisen kannalta keskeisiä toimijoita. Kehittämishankkeista Välkky on ELY-keskuksen hallinnoimana hankkeena tehnyt tiiviimmin yhteistyötä työhallinnon sekä yhdistysten ja oppilaitosten kanssa. Välkyn kehittämistyössä on huomioitu vahvimmin työhallinnon asiakasprofilointiin perustuva toimintamallin uudistus, mikä on jatkotyöskentelyn ja välityömarkkinoiden työnjaon kannalta hyödyllinen linjaus. Välike ja Välke ovat vahvemmin yhteydessä kuntien ja yhdistysten edustajiin. Välkkeessä on panostettu yrityskoordinaattorin tuella yhdistysten työnantajakontaktien luomiseen, kun Välikkeessä yhteistyötä työnantajien kanssa on tehty erityisesti asiakastyön tasolla ja sosiaalisia yrityksiä koskevan konsultoinnin kautta. Välkkeessä on suunniteltu käynnistettäväksi viranomaisille yritysyhteistyötä tukevaa koulutusta, johon myös välityömarkkinatoimijat voivat osallistua. Välikkeessä yritysyhteistyötä ovat tehneet hankkeen työ- ja koulutusvalmentajat, joilla on ollut runsaasti työnantajayhteyksiä. Välkyssä työnantajat ovat olleet vahvimmin esillä alaprojektien kehittämistyössä. Välkyssä on rekrytoitu keväällä 2011 yrityskoordinaattori, jonka avulla voidaan ryhtyä kehittämään tarpeelliseksi koettua ja hankkeessa toistaiseksi vähäiseksi jäänyttä yritysyhteistyön kehittämistä. Eniten uusien välityömarkkinoille työllistyvien palveluiden kehittämistyötä on tehty asiakastyöpainotteisessa Välike-hankkeessa. Välikkeessä on kehitetty kaupungin edelleensijoittamisen ja välityömarkkinoille työllistyvien tueksi tarkoitettavaa työssäoppimiseen perustuvan koulutuksen malleja, kuten yksilöllisiä Toppis-koulutuksia ja kuntien oppisopimuksia välityömarkkina-asiakkaille. Välikkeessä on käytetty työhönvalmentajan palveluita ja ryhmäpalveluita välityömarkkinaasiakkaiden työjaksojen aikaisessa siirtymien tukemisessa. Välkkeen kehittämishankkeissa on käytetty yksilöllistä työhönvalmentajapalvelua ja edelleensijoitttamista sekä kokeiltu ryhmämuotoista Toppis-koulutusta yhdistysten ja kunnan välityömarkkina-asiakkaille. Välikkeessä on saatu hyviä kokemuksia uudenlaisista työssäoppimispainotteisista koulutusmalleista, joiden vakiintumiseen panostetaan jatkossa ja pyritään kehittämään entistä kustannustehokkaampia eli kohtuuhintaisempia toimintamalleja perustyön käyttöön. Välikkeessä ja Välkkeessä on pyritty parantamaan kuntien ja yhdistysten palkkatukityöllistämisen vaikuttavuutta liittämällä siihen siirtymiä tukevaa henkilökohtaista ohjausta sekä työnhakijoiden osaamisen kehittämistä. Molemmissa hankkeissa on kehitetty yhdistysten työhönvalmennustusta sekä tarjottu yhdistyksiin ja kuntiin työllistetyille ostopalveluna hankittua työhönvalmentajapalvelua, Välikkeessä hankkeen työ- ja koulutusvalmentajat ovat olleet pääasiallisia tuen tarjoajia työnhakijoille, kun Välkkeessä on panostettu yhdistyksen oman työhönvalmennuksen kehittymiseen. Välkkeessä on käytetty yhdistyksissä ulkopuolista työhönvalmentajaa työntekijöiden palkkatukijakson aikana. Tämä ostopalveluna hankittava työhönvalmentajan palvelu tulee jäämään pysyväksi käytännöksi ja sitä hankitaan jatkossa kansallisena hankintana. Hankkeissa on kehitetty myös edelleensijoitusta, jota on kehitetty onnistuneesti Välikkeessä kuntapohjaisena kunnista yksityiselle sektorille tukevana mallina ja Välkkeessä yhdistyksille suunnattuna ja sieltä avoimille työmarkkinoille sijoittumista tukevana mallina. Välikkeessä ja Välkkeessä on kehitetty myös välityömarkkinoiden asiakasohjausta. Molemmista hankkeista on osallistuttu paikallisiin moniammatillisiin työhallinnon ja sosiaalitoimen yhteisiin pitkäaikaistyöttömien tilannetta kartoittaviin ryhmiin ja pyritty kehittämään asiakasohjausta. Välikkeessä on kehitetty onnistuneesti asiakasohjausta hankkeeseen ja saatu työnhakijat hakeutumaan itse asiakkaiksi projektiin. Välkkeessä on käynnistetty uusi vaikeasti työllistyvien tilannetta kartoittava TE-toimiston, työvoiman palvelukeskuksen ja sosiaalitoimiston yhteinen asiakasohjausryhmä, jonka on suunniteltu jatkuvan toimintaansa myös hankkeen jälkeen. 9
Välikkeessä on pyritty luomaan uusia välityömarkkinapaikkoja kaupunkeihin ja yksityisiin yrityksiin perustettavien sosiaalisten yritysten perustamisen avulla, jota on edistetty selvityksillä ja konsultoinnilla. Välikkeessä on tehty hankkeen toiminnan kautta kaikki mahdollinen sosiaalisten yritysten perustamiseksi, joiden käynnistämisestä vastaavat lopulta päättäjät ja yrittäjät. Välkkeeseen on perustettu yhdistysten edelleensijoittamista tukevaksi rakenteeksi Tulevaisuuden Tuottamo, joka on kehittelyvaiheessa. Välkyssä on panostettu uusien välityömarkkinapaikkojen sijasta olemassa olevien palveluiden toiminnan vaikuttavuuden parantamiseen. Hankkeissa on lisätty sosiaalisten yritysten perustamiseen liittyvää tietoa ja Välikkeessä myös tehty paljon vaikuttamistyötä niiden perustamiseksi. Kaikissa hankkeissa on ollut myönteistä se, että niissä on pidetty sosiaalisen yrittäjyyden teemaa esillä. Vaikka sosiaaliset yritykset eivät ole määrällisesti merkittäviä välityömarkkinatoimijoita, niillä ovat tärkeä rooli työllistymismahdollisuuksien tarjoajana vaikeasti työllistyville. Välkkeessä on ollut tavoitteena kehittää välityömarkkinatoimijat esittelevä toimijakartta, joka laadittiin ja käynnistettiin sähköisenä versiona. Toimijakartan avulla työnhakijat voivat arvioida omaa palvelutarvettaan sekä välityömarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Viranomaiset voivat puolestaan käyttää toimijakarttaa yhdessä asiakkaan kanssa tai itsenäisesti tutustua alueella oleviin välityömarkkinoiden toimijoiden tarjoamiin työllistymis- ja palvelumahdollisuuksiin. Myös Välkky on kehittänyt maakunnallista työllisyyspoluksi nimettyä palvelua, joka valmistuessaan toimii samankaltaisesti kuin Tampereen seudulle kehitetty toimijakartta. Lisäksi työllisyyspolun kehittämisellä voidaan sitouttaa alueen eri toimijat mukaan uuden työkalun rakentamiseen ja näin tukea yhteistyötä ja yhteisten näkemysten syntymistä. Välikkeessä alueen välityömarkkinoita ja toimijoiden yhteistyötä on kehitetty erityisesti hankkeen aikana toteutetussa työllisyystoiminnan kehittämiskoulutuksessa, jonka pohjalta on syntynyt kuntoutus- ja valmennusmalli sekä siihen liittyvät kehittämissuositukset. Välike ja Välke ovat tehneet yhdistysten kanssa konsultoivampaa ja tiiviimmin vuorovaikutteista kehittämistyötä, Välkky puolestaan on tarjonnut enemmän koulutuksellista tukea välityömarkkinatoimijoille. Välkky on tehnyt esimerkiksi ansiokkaita maakunnallisesti ja valtakunnallisesti hyödyttäviä välityömarkkinoita koskevia selvityksiä, kun Välikkeen linjauksena on ollut viedä paikallista tilannetta ja mahdollisuuksia kartoittavien selvitysten tuloksia konsultatiivisesti ja kuntapäättäjiin vaikuttaen käytännön toiminnaksi. Välikkeessä asiakasohjaus hankkeeseen on ollut toimivaa, mutta välityömarkkinoiden kehittymisen kannalta jatkohankkeessa olisi suositeltavaa panostaa asiakasohjauksen kehittymiseen peruspalveluissa. Välikkeen jatkohankkeessa panostetaan kuntien työllisyystoiminnan kehittämiseen, mutta edelleen on tärkeää osallistaa myös yhdistykset välityömarkkinoita koskevaan tietoa välittävään ja osaamista kehittävään työhön. Välkkeessä on suunniteltu entistäkin vahvempaa panostusta yksilöllisesti työnhakijoille räätälöityjen koulutusten kehittämiseen, joka on Välikkeen kokemusten perusteella suositeltava linjaus. Välkkeessä on saatu luotua uudenlaisia malleja, joista monet vaativat edelleen kehittämistä. Tämän vuoksi on entistä tärkeämpää, että kehittämistyössä ovat mukana keskeiset välityömarkkinatoimijat. Välkkeessä on tarvetta toteuttaa yhdistyksille ja viranomaisille erityisten toimenpiteiden lisäksi niiden välistä keskustelua ja yhteistyötä vahvistavia toimintamuotoja, sillä arviointiaineistossa tulee esille kolmannen sektorin ja viranomaisten välisen kehittämistyön vastakkaisasettelua. Välkyssä on keskeisintä kohdentaa kehittämistyötä joidenkin konkreettisten toimintamallien käynnistämiseen, joiden kehittämistä hankkeen sidosryhmät toivovat. Välkkyhankkeesta on alaprojektien päättymisen jälkeen puuttunut tavoitteellisesti kehittämiskumppaneiden työnjakoa ja välityömarkkinoiden vaikuttavuutta kehittävä toimintamuoto. Hankkeessa on suunniteltu työhönvalmennuskoulutuksen toteuttamista ja palkkatukijakson aikaisten työvoimakoulutusten kehittämistyötä. Nämä ovat arvioinninkin mukaan vaikuttavaksi havaittuja ja hankkeelta toivottuja 10
konkreettisia välityömarkkinatoimijoiden käyttöön tarkoitettuja työvälineitä. Välityömarkkinoiden toimivuutta ja vaikuttavuutta parantavat uudet toimintamallit ovat hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeitä, sillä niiden määrä on yksi hankkeen tavoiteindikaattoreista. Kaikissa hankkeissa on toteutettu onnistunutta välityömarkkinatoimijoiden ja viranomaisten osaamista kehittävää koulutusta. Hankkeissa on pystytty lisäämään toimenpiteiden avulla välityömarkkinatoimijoiden yhteistyötä ja osaamista. Välkyssä ja Välkkeessä on tehty tavoitteellista ja tuloksellista kehittämistyötä alaprojekteissa ja kehittämisavustushankkeissa. Suoranaisesti työnhakijoita hyödyttäviä palveluita ja toimenpiteitä on kehitetty eniten Välikkeessä ja Välkkeessä, jossa on luotu uusia toimintamalleja palkkatuettuun työllistämiseen, työssäoppimispainotteiseen koulutukseen, työhönvalmennukseen ja edelleensijoittamiseen. Välkyssä ja Välkkeessä käytetään yrityskoordinaattoreita yritysyhteistyön kehittämisessä ja Välike tekee aktiivista työnantajayhteistyötä suoraan asiakastyön kautta työhönvalmentajien ja koulutusvalmentajien avulla. Hankkeissa on kehitetty paikallisia sähköisiä sovelluksia, mm. Välkkeen toimijakartta, jotka esittelevät välityömarkkinoiden toimijoita, rooleja ja palveluita. Hankkeissa on pidetty yllä sosiaalisista yrityksistä käytävää keskustelua ja Välikkeessä myös perustettu uusia. 4.2 Yhteistyötahojen näkemykset hankkeen yhteistyöstä ja onnistuneisuudesta Hankkeiden yhteistyötahoja pyydettiin arvioimaan välityömarkkinahankkeiden kanssa tehdyn yhteistyön määrää ja riittävyyttä. Kyselyyn vastanneista noin kaksi kolmasosaa on ollut jokseenkin tyytyväinen hankkeen kanssa tehtävän yhteistyön määrään ja noin neljäsosa on pitänyt hankkeen yhteistyötä hyvänä ja itselleen riittävänä. Noin kymmenesosa hankkeen sidosryhmistä on kokenut yhteistyön liian vähäiseksi ja muutama vastaajista ei toivonut yhteistyötä. Vastaajista ovat tyytyväisimpiä hankkeen kanssa tehdyn yhteistyön määrään ja riittävyyteen Välkkeen ja Välikkeen edustajat, joista noin kolmasosa on erittäin tyytyväinen hankkeen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Toisaalta noin viidesosa Välkkeen sidosryhmistä on kokenut yhteistyön määrän omiin tarpeisiin nähden liian vähäisenä. Vähiten tyytyväisiä hankkeen yhteistyöhön ovat Välkyn sidosryhmät, joista noin viidesosa on erittäin tyytyväinen yhteistyöhön ja noin kymmenesosa pitää sitä liian vähäisenä. Taulukko 3: Mielipiteet hankkeen kanssa tehdyn yhteistyön määrästä ja riittävyydestä % (lkm) % (lkm) Kaikki vastaajat Välke (Tampere) Yhteistyötä on ollut paljon ja riittävästi tarpeisiini nähden Yhteistyötä on ollut jossain määrin ja riittävästi tarpeisiini nähden Yhteistyö on ollut jossain määrin, mutta liian vähän tarpeisiini nähden Yhteistyötä ei ole ollut, mutta toivoisin sitä olevan Yhteistyötä ei ole ollut eikä minulla ole toiveita siihen Välike (Etelä- Pirkanmaa) Välkky (Satakunta) 24 (28) 37 (11) 33 (2) 19 (15) 63 (72) 43 (13) 67 (4) 70 (55) 7 (8) 17 (5) 0 (0) 4 (3) 2 (2) 3 (1) 0 (0) 1 (1) 4 (5) 0 (0) 0 (0) 6 (5) 11
Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan, minkä kouluarvosanan he antavat hankkeen toimeenpanon onnistumiselle. Hankkeiden toimeenpano sai keskiarvon 8,0, tulokset 7,7 ja kokonaisuus 7,9. Keskimääräistä heikommat arviot sai Välke-hanke, jonka saamissa vastauksissa heijastunevat yleisemmin tilanne paikallisten välityömarkkinapalveluiden rakentumisen vuoksi muuttuva kunnan ja yhdistysten työnjako. Taulukko 4: Arvio hankkeen toimeenpanosta, tuloksista ja kokonaisuudesta (keskiarvo) Keskiarvo asteikolla 4-10 Kaikki vastaajat Välke (Tampere) Välike (Etelä- Välkky (Satakunta) Pirkanmaa) Hankkeen toimeenpano 8,0 7,3 8,2 8,2 Hankkeen tulokset 7,7 7,1 8,2 8,0 Hankkeen kokonaisuus 7,9 7,4 8,0 8,1 Kyselyn perustella hankkeen toimeenpanoa koskevat arviot vaihtelivat Välkkeessä 4-9, Välikkeessä 6-9 ja Välkyssä 5-10 välillä. Hankkeen tuloksia arvioitiin Välkkeessä 4-9, Välikkeessä 6-9 ja Välkyssä 4-10 välillä. Hankkeen kokonaisuutta koskevat arviot vaihtelivat Välikkeessä 4-9, Välkyssä 6-9 ja Välkyssä 5-10 välillä. Taulukko 5: Arvio hankkeen toimeenpanosta, tuloksista ja kokonaisuudesta (arvosanojen prosenttiosuudet) % (lkm) Kaikki vastaajat (N=116) Välke (Tampere) (N=30) Välike (Etelä- Pirkanmaa) (N=6) Välkky (Satakunta) (N=79) Hankkeen toteutuksen onnistuneisuus (mm. käytetyt keinot, resursointi, hankkeen toimeenpano) 10 2 (2) 0 (0) 0 (0) 3 (2) 9 30 (33) 7 (2) 50 (3) 37 (28) 8 47 (52) 55 (16) 33 (2) 45 (34) 7 13 (14) 17 (5) 0 (0) 12 (9) 6 5 (6) 10 (3) 17 (1) 3 (2) 5 3 (3) 7 (2) 0 (0) 1 (1) 4 1 (1) 3 (1) 0 (0) 0 (0) Hankkeen aikaansaamat tulokset 10 1 (1) 0 (0) 0 (0) 1 (1) 9 25 (28) 7 (2) 50 (3) 31 (23) 8 37 (41) 37 (11) 33 (2) 38 (28) 7 25 (28) 33 (10) 0 (0) 24 (18) 6 7 (8) 13 (4) 17 (1) 4 (3) 5 2 (2) 7 (2) 0 (0) 0 (0) 4 2 (2) 3 (1) 0 (0) 1 (1) Yleisarvio hankkeen kokonaisuudesta 10 1 (1) 0 (0) 0 (0) 1 (1) 9 29 (32) 17 (5) 33 (2) 34 (25) 8 42 (46) 34 (10) 50 (3) 45 (33) 7 17 (19) 31 (9) 0 (0) 14 (10) 6 6 (7) 10 (3) 17 (1) 4 (3) 5 3 (3) 3 (1) 0 (0) 3 (2) 4 1 (1) 3 (1) 0 (0) 0 (0) 12
5 Hankkeen tulokset ja niiden seuranta 5.1 Yhteistyötahojen näkökulma Hankkeiden yhteistyötahoja pyydettiin arvioimaan hankkeiden tulosten saavuttamisesta ja niiden pysyvyyttä. Kyselyyn vastanneista keskimäärin noin vajaa kolme neljäsosaa pitää hankkeiden tuloksia hyvinä, mutta arvioi niiden pysyvyyden vain kohtalaiseksi. Noin vajaa kymmenesosa pitää hankkeen tuloksia hyvinä ja arvioi myös niiden pysyvyyden hyväksi, kun noin viidesosa ei usko hankkeiden hyvien tulosten pysyvyyteen. Vastaajista parhaiten arvioivat saavuttaneet yleisimmin hyviä ja pysyviä tuloksia Välike-hankkeen yhteistyötahot, joista noin viidesosaa arvioi hyvistä tuloksista jäävän paljon pysyvää toimintaa. Välkky-hankkeessa on vähiten niitä vastaajia, jotka arvioivat hankkeen tulokset ja niiden pysyvyyden hyviksi. Välke-hankkeessa on puolestaan eniten niitä vastaajia, jotka arvioivat tulokset ja niiden pysyvyyden vähäisiksi. Taulukko 6: Arvio hankkeen tulosten ja sen aikaansaamien muutosten vakiintumisesta % (lkm) (lkm) Kaikki vastaajat Välke (Tampere) Hankkeessa on saatu hyviä tuloksia ja hankkeesta jää paljon pysyvää toimintaa Hankkeessa on saatu hyviä tuloksia ja hankkeesta jää jossain määrin pysyvää toimintaa Hankkeessa on saatu hyviä tuloksia, mutta aikaansaadut muutokset eivät näytä jäävän pysyviksi Hankkeella ei ole saatu merkittäviä tuloksia eikä hankkeessa ole saatu pysyviä muutoksia Välike (Etelä- Pirkanmaa) Välkky (Satakunta) 7 (7) 10 (3) 17 (1) 4 (3) 70 (74) 62 (18) 67 (4) 74 (52) 18 (19) 17 (5) 17 (1) 19 (13) 5 (5) 10 (3) 0 (0) 3 (2) 5.2 Ulkoisen arvioinnin näkökulma Ulkoisen arvioinnin tehtävänä selvittää, kuinka välityömarkkinoita on voitu kehittää hankkeiden toteutusalueilla ja vahvistaa kehittämisotetta niiden keskeisiin asiakasryhmiin. Tässä luvussa tarkastellaan tuloksia hankkeiden tavoitteiden, hankkeessa kehitettyjen välityömarkkinoiden toimivuutta parantavien toimenpiteiden eli arvioinnissa käytetyn käsitteistön mukaisesti pelivälineiden sekä välityömarkkinoiden koordinoinnin eli pelikentän kehittymisen näkökulmista. Hankkeiden tulosten saavuttaminen Hankkeen ovat saavuttaneet pääosin niille asetettuja tavoitteita. Välkkeessä on kehitetty sen tavoitteena oleva toimijakartta ja rakennettu työpooli, jota ei ole vielä testattu käytännössä. Hankkeessa on tehty työtä asiakasohjauksen kehittämiseksi viranomaistoiminnassa ja ohjauspalveluiden laadun parantamiseksi välityömarkkinapalveluita tuottavissa yhdistyksissä. Hankkeessa on muokattu sosiaalisten yritysten työllisyysvaikutusten parantamiseen liittyvää tavoitetta eikä hankkeessa ole saavutettu tavoitteena ollutta noin 120 henkilön onnistunutta siirtymää avoimille työmarkkinoille. Uusia toimintamalleja ja koordinointia kehittävässä hankkeessa asiakastulokset eivät ole keskeisinä, joten niiden saavuttamatta jättämisellä on kokonaisuutena vähäisempi merkitys kuin sillä, ettei hankkeessa olisi saatu aikaiseksi monitoimijaisia uusia yhteistyömalleja. Hankkeen saavuttamatta jääneet 13
asiakastulokset kertovat osaltaan siitä, kuinka kaupungin asiakasohjauksessa ja välityömarkkinoilla käytettävissä toimintamalleissa on edelleen kehittämisen tarvetta. Välike on toteuttanut tavoitteidensa mukaisesti työ- ja koulutusvalmennusmallin, johon kuitenkin jäänyt yhdistystasolla kehittämisen tarvetta. Hanke on tavoittanut hyvin työnhakijoiden määrään ja sijoittumiseen ja yrityskontakteihin liittyvät tavoitteensa. Välike on saanut kunnallisen sosiaalisen yrityksen perustamisen kunnalliseen päätöksentekovaiheeseen ja hankkeen aikana on perustettu sosiaalisia yrityksiä myös yksityisiin yrityksiin. Hankkeessa on laadittu alueen välityömarkkinoiden rakennetta kuvaava kuntoutus- ja koulutusvalmennusmalli, jonka pohjalta on ehdotettu työhönvalmennussäätiön perustamista alueelle. Välikkeessä on jatkohankkeelle laajoja tavoitteita ja määrällisesti suuria asiakastavoitteita. Tulosten varmistamiseksi ja etenkin niiden juurtumisen tukemisen mahdollistumiseksi on tärkeää, että hankkeessa jatketaan siinä tehtyä toiminnan priorisointia. Välike on muiden hankkeiden tavoin resursseiltaan rajallinen, joten hankkeessa tulee huolehtia projektihenkilöstön jaksamisesta. On tärkeää, että myös työyhteistyötahot tunnistavat hankkeen reunaehdot ja mahdollisuudet vastata monenlaisiin kehittämisehdotuksiin. Välkky on saavuttanut sen tavoitteena olevien selvitysten, koulutusohjelman, teema- ja kehittämisverkoston ja alaprojektien toteuttamisen päämääränsä. Hanke on saavuttanut osallistujamäärien ja palautteiden perusteella hyvin sen tavoiteindikaattorina olevat määrälliset tavoitteet sekä onnistuneiden koulutusten ja teemaryhmien toteuttamisen päämäärän. Hanke ei ole kuitenkaan vielä saavuttanut sen tavoitteena olevia yhteistyömallien ja toimintamuotojen määrällisiä tavoitteita. Näihin liittyviä indikaattoreiden mittaamista ei ole toistaiseksi ryhdytty suunnittelemaan ja esimerkiksi alaprojekteissa jokainen hanke on raportoinut omat tuloksensa itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Hankkeen vaikutuksia toimijoiden väliseen työnjakoon on ollut toistaiseksi vaikea mitata ja osoittaa laajassa hankkeessa, jossa alaprojektit ovat olleet selkein kehittämiskumppanuuteen liittyvä toimintamuoto. Hankkeen toteutumisessa on tärkeää saada näkyville tulokset työhallinnon ja kuntien sekä palveluntuottajien välisessä yhteistyön ja toimintamallien kehittymisessä, sillä se on hankkeessa korostetun tuotteistamisen kannalta tärkeää. Hankkeet ovat tavoittaneet keskimäärin hyvin niiden tavoitteena olevia asioita. Välikkeessä on tärkeää edelleen kiinnittää huomiota sen tavoitteiden ja resurssien suhteeseen, Välkkeessä omien tavoitteiden ja välityömarkkinoiden kehittämisen kannalta oleellisimpien tulosten korostamiseen ja Välkyssä tulosten näkyväksi tekemiseen. Toimintamallit ja asiakkaiden siirtymien tukeminen Välke-hankkeessa välityömarkkinoiden kehittäminen on suunnattu avoimille työmarkkinoille työllistämiseen. Tampereen seudulla ei ole ollut käynnissä STM-vetoista välityömarkkinahanketta, jolla olisi voitu pureutua muihin välityömarkkinoiden kehittämistarpeisiin kuin Välkkeen tavoitteena oleviin avoimille työmarkkinoille siirtymiä tukeviin toimiin. Välke on tuonut esille, kuinka avoimille työmarkkinoille siirtymiä tukevaa palkkatuettua työllistämistä voidaan käyttää myös kuntoutusja valmennuspalveluita tarvitsevien työnhakijoiden prosesseissa. Hankkeessa on kehitetty siirtymiä tukevaa edelleensijoittamisen mallia ja useimpia välityömarkkinoiden asiakkaita hyödyttävää työhönvalmentajapalvelua, johon liittyvää osaamista on kehitetty yhdistyksissä kehittämisavustushankkeiden ja ohjaavalle henkilöstölle tarkoitetun koulutuksen avulla. Siirtymiä voidaan tukea jatkossa myös Välkkeessä kehitetyn välityömarkkinoiden asiakasohjausta parantavan moniammatillinen ryhmän avulla. Ryhmää koordinoi työvoiman palvelukeskus ja siinä ovat mukana sekä TEtoimiston että sosiaalitoimiston edustajat. 14
Välkkeellä on ollut merkitystä kaupungin välityömarkkinatoimijoiden roolien ja työnjakojen kehittäjänä sekä konkreettisten apuvälineen eli toimijakartan sen jatkokehittämiseen tuoneena toimijana. Välke on tuonut esille uusia kehittämiskohteita ja sen avulla on lisääntynyt välityömarkkinatoimijoiden ja etenkin yhdistysten välinen yhteistyö, joka on vakiintumassa yhdistysraadiksi. Välke on suuressa ja paljon rakennetyöttömyyttä sisältävässä kaupungissa liian lyhytaikainen hanke siihen, että sen avulla pystyttäisiin aikaansaamaan käänteentekevä muutos. Hanke on saanut kuitenkin kehittämistyötä eteenpäin ja kaupunkiseudulla olisi tarpeen jatkaa vastaavanlaista koordinointipainotteista työtä jatkossakin. Välkkeellä on ollut valtakunnallista merkitystä siten, että TEMin rakennetyöttömyyttä koskevissa linjauksissa on hankkeen toimijakartan pohjalta määritetty velvoite, että vastaavanlainen kartta luotaisiin jokaisen TE-toimiston alueelle. Välkkeessä on saatu kehitetyksi konkreettisia malleja ja kehittämisaihioita. Hankkeen tulokset riippuvat lopulta siitä, saako hanke taakseen viranomaiset asiakasohjauksen kehittämiseen, yhdistykset juurruttamaan kehittämistyön kautta oppimiaan asioita ja jatkamaan työtä esimerkiksi yhdistysraadin kautta sekä nämä toimijat yhteiseen avoimeen keskusteluun ja yhdessä eteenpäin kehittämiseen. Välike-hanke on pyrkinyt kehittämään välityömarkkinoita laaja-alaisesti. Hankkeen tavoitteena on ollut tukea työllistävien yhdistysten ja kuntien työpajojen toimintaa. Hanke on ollut avoimille työmarkkinoille siirtymistä tukevien palveluiden kehittämisen lisäksi mukana kuntouttavaan työtoimintaan liittyvässä kehittämistyötä. Laaja-alaisuus näkyy hankkeen toimenpidevalikoimassa ja siinä kehitetyissä uusissa toimintamuodoissa, joita on luotu niin työnhakijoiden itsetuntoa ja toimintakykyä parantaviin ryhmäpalveluihin kuin työllistymistä tukeviin työhönvalmennuksen, työssäoppimispainotteiseen koulutukseen ja edelleensijoittamiseen. Välike on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä alueen viranomaisryhmien kuten työllisyysryhmien kanssa sekä tehnyt verkostotyötä Akaan verkoston kanssa, joka tähtää alueen yhdistysten ja työnantajien välisen yhteistyötä kehittämiseen. Välikkeellä on ollut vaikutusta etenkin uusien välityömarkkinoilla käytettävien työvälineiden eli kuntien edelleensijoittamisen ja työssäoppimispainotteisten koulutusten kehittämiseen, joiden avulla on saatu hyviä asiakastuloksia. Hankkeessa on hankittu yksilöllisiä koulutuskokonaisuuksia keskitetysti yhdeltä palveluntuottajalta, jolla on voitu vähentää kilpailutuksista ja muusta hallinnoinnista aiheutuvia viivästymiä työnhakijoiden palveluiden saamisessa. Lisäksi Välikkeessä on käytetty olemassa toimenpiteitä kuten oppisopimusta ensimmäistä kertaa välityömarkkina-asiakkaiden työllistämisessä. Hankkeessa on kehitetty välineitä, joilla on voitu onnistuneesti ja tuloksellisesti yhdistää työnhakijan osaamisen kehittämistä palkkatukijaksolle tai muuhun työllistymistä tukevaan toimintaan kuten kuntouttavaan työtoimintaan. Hankkeessa on käytetty hyvällä menestyksellä keinona työ- ja koulutusvalmennusta, jossa annetun ohjauksen ja tukipalveluiden avulla on vaikutettu positiivisesti työnhakijoiden työllistymiseen. Hankkeessa on pystytty tukemaan työnhakijoiden siirtymiä, joita on tapahtunut myös kuntouttavasta työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille ja koulutukseen, joka on jatkotyöllistymisen kannalta tärkeä elementti. Välike-hanke pystyy jatkohankkeen aikana panostamaan tulosten vakiinnuttamiseen peruspalveluihin. Hankkeessa on toteutettu onnistuneesti työ- ja koulutusvalmennusta ja kehitetty olemassa olevia ja hankkeessa kehitettyjä välityömarkkinapalveluita hyvin. Keskeistä on, että hankkeen kahtena viimeisenä vuotena panostetaan erityisesti toteuttamiskelpoisten ja vakiinnutettavien toimenpiteiden siirtämiseen peruspalveluiden hoidettavaksi. Myös Välkky-hankkeessa on kehitetty välityömarkkinoita laaja-alaisesti kokoamalla mukaan välityömarkkinatoimijoita maakunnan eri alueilta ja osa-alueilta. Hanke on toisaalta korostanut keskeisiin kehittämiskumppaneihin rajautumista, jolloin osa toimintamuodoista kuten alaprojektien toteuttamisesta on suunnattu niille. Välkyn kokonaisvaltainen kehittämisote tulee esille alaprojekteissa, joita ovat olleet toteuttamassa työhallinnon, kuntien, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijat. Alaprojekteissa on tehty kehittämistyötä eri teema-alueilla kuntouttavasta työtoiminnasta yritysyh- 15
teistyöhön ja kehitetty erityyppisiä palveluita kuten työnhakukoulutusta ja ryhmätoimintaa sekä toimintatapoja kuten koordinaattoripohjaisia oppilaitoksen työhönvalmentajatoimintaa ja työhallinnon yrityskoordinaattorin työtehtävän rakentamista. Välkky on toiminut kehittämistyön kannalta keskeiset toimijat koolle kutsuvana koordinaattorina. Välkky on toiminut alueella keskeisten välityömarkkinatoimijoiden eli viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lisäksi hanke on tavoittanut hyvin alueen oppilaitoksia ja kehittämishankkeita. Hankkeen avulla on voitu levittää välityömarkkinoilla toimiville ajankohtaista ja oleellista tietoa sekä lisätä sen kautta toimijoiden osaamista. Hankkeen kautta välitetyn palkkatukirahoituksen kautta on saatu työnhakijoita sijoittumaan avoimille työmarkkinoille. Koska rahoitus on ohjautunut TE-toimistojen kautta eikä se ole ollut yhteydessä hankkeessa tehtävään kehittämistyöhön, palkkatuettuun työllistämiseen liittyvä toiminta ei ole merkittävässä määrin vaikuttanut välityömarkkinoiden vaikuttavuuden kehittymiseen. Välkyssä on tehty hyvä linjaus siitä, että työvoimapoliittista koulutusta yhdistettäisiin hankkeen palkkatuetulla työllistämiseen ja ryhdyttäisiin suunnittelemaan välityömarkkinatoimijoille konkreettisia työvälineitä tarjoavaa työhönvalmennuskoulutusta. Ilman tällaisia konkreettisten työvälineiden kautta hankkeen tulokset voivat jäädä väliaikaiseksi innostuksen ja verkostoitumisen virittämiseksi. Hankkeissa on kehitetty työnhakijoiden valmentautumista ja avoimille työmarkkinoille siirtymistä tukevia palveluita. Hankkeissa on myös saatu kootuksi keskeisiä välityömarkkinatoimijoita koolle ja vahvistettua yhteistä välityömarkkinoista käytävää keskustelua. Hankkeista on haasteena Välkkeessä toimijoiden sitoutumisen varmistaminen, Välkyssä toimintamallien kehittämistyön varmistaminen ja Välikkeessä kehitettyjen toimintamallien siirtäminen perustyöhön. Välityömarkkinoiden koordinointi Välkky-hanke on alueellisesti ja kehittämisteemallisesti laaja hanke, jossa kehittämistyön tekeminen vaatii enemmän panostuksia verrattuna toimijajoukoltaan pieneen ja toteuttamisalueeltaan suppeaan Välikkeeseen ja myös kaupunkikohtaista Välkkeeseen. Välkyn kaltaisessa laajassa koordinaatiohankkeessa kestää asiakastyöpainotteisempia hankkeita pidempään tiivistää verkostotyötä, löytää alueiden toimijoiden kanssa yhteisiä kehittämiskohteita sekä käynnistää konkreettisten välityömarkkinoiden toimivuutta parantavien työvälineiden kehittämistyö. Välkkeessä on pystytty käynnistämään välityömarkkinoiden koordinointia tukevaa keskustelua mm. toimijakartan avulla ja Välikkeen valmennus- ja kuntoutusmallin kautta. Jatkossa myös Välkyssä käyttöön otettava työllisyyspolku tarjoaa hyvän alustan yhteiselle välityömarkkinoiden rooleista ja työnjaoista kehittämistyölle. Välkkeessä on saatu hyvin viranomaistahoja ja kolmannen sektorin toimijoita mukaan avointen työmarkkinoiden siirtymiä tukevaan kehittämistyöhön. Hankkeessa on järjestetty toimintaa, jonka myötä mukana hankkeessa ovat olleet työhallinnon, kunnan ja yhdistysten edustajat. Hankkeen loppuarvioinnissa yhdeksi kehittämiskohteeksi nousee osin toimenpiteiden julkiselle sektorille painottumisesta johtuen yhdistysten ja viranomaisten väliset jännitteet välityömarkkinoiden kehittämistyössä. Välityömarkkinoiden koordinoinnin ja toimijoiden työnjakojen jatkokehittämisessä Välkkeessä onkin tärkeää tukea yhdistysten kehittämistyön tulosten vakiinnuttamista sekä järjestää viranomaisten ja yhdistysten keskinäistä yhteistyötä tiivistävää toimintaa, sillä etenkin TE-toimiston ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön toivotaan vahvistuvan tulevaisuudessa. Välikkeessä on pystytty osallistamaan ja huomioimaan kaikki keskeiset välityömarkkinatahot. Hankkeen toiminnassa on keskeisessä osassa työvoiman palvelukeskus, joka on ollut aktiivisesti 16