Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto
Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000 kpl suurin osa yhtiöistä ei toimi aktiivisesti, mutta ne ovat juridisesti olemassa ja niillä on vastuita vähintään osakkaita kohtaan peltojen peruskuivatuksen tarve ei ole hävinnyt ojituksen ympäristövaikutuksia voidaan hallita hyvällä suunnittelulla RAVI-hanke 27.3.2012 2
Peltojen kuivatusjärjestelmä Peltojen kuivatus jaetaan peruskuivatukseen ja paikalliskuivatukseen Peruskuivatuksella tarkoitetaan maankuivattamiseksi suoritettavaa valtaojien perkausta, pienehköjä pengerryksiä ja purojen vedenjohtokyvyn parantamista Paikalliskuivatuksella tarkoitetaan piiri-, sarka- ja salaojitusta Toimiva paikalliskuivatus edellyttää tehokasta peruskuivatusta 27.3.2012 3
Valunta litraa/s Kuukausittainen keskivalunta, Niittyjoki (Kouvola) 40 35 30 25 20 15 10 5 0 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 27.3.2012 4
01.-15.01. 16.-31.01. 01.-15.02. 16.-28.02. 01.-15.03. 16.-31.03. 01.-15.04. 16.-30.04. 01.-15.05. 16.-31.05. 01.-15.06. 16.-30.06. 01.-15.07. 16.-31.07. 01.-15.08. 16.-31.08. 01.-15.09. 16.-30.09. 01.-15.10. 16.-31.10. 01.-15.11. 16.-30.11. 01.-15.12. 16.-31.12. Kymijoen valuma-alueen keskimääräiset sademäärät puolikuukausittain 60 mm 50 Keskiarvo 1964-2006 40 30 20 10 0 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 27.3.2012 5
Toimiva kuivatus on edellytys tuottavalle ja ympäristöystävälliselle viljelylle Keväällä pellot on saatava kylvökuiviksi riittävän nopeasti Syyssateiden aikana peltojen on oltava niin kuivat, että ne kantavat korjuukoneet Kesätulvat johtavat satomenetyksiin Huono kuivatus aiheuttaa maan tiivistymistä ja maan rakenteen ongelmia Ongelmat kuivatuksessa johtavat satomenetyksiin ja ravinteiden heikkoon hyödyntämiseen Jatkuvasti liian korkealla oleva vedenpinta johtaa kuivuudelle alttiin pintajuuriston syntyyn Maan tiivistyminen ja huono maan rakenne lisäävät pintavaluntaa ja fosforin huuhtoutumista vesistöihin Hyödyntämättä jääneet ravinteet ja peltojen tulviminen aiheuttavat vesistökuormitusta 27.3.2012 6
Kuivatus vesistökuormituksen kannalta Ravinteet kulkeutuvat ojiin veden mukana pääasiassa pintavaluntana tai salaojien kautta Hyvin toimiva kuivatus parantaa maan rakennetta ja vesitaloutta => kuormitusriski pienenee ja sato paranee Runsas pintavalunta etenkin kasvipeitteettömällä pellolla lisää eroosiota ja kiintoaineen mukana vesiin kulkeutuvan fosforin määrää Toimiva salaojitus yleensä vähentää fosforikuormitusta, mutta lisää typpikuormitusta Ojien kaivaminen aiheuttaa aina lisäkuormitusta, jota voidaan vähentää mm. luonnonmukaisilla vesirakennusmenetelmillä, kosteikoilla ja laskeutusaltailla. Vaikeasti kuivatettavilla peltolohkoilla kannattaa harkita pellon vaihtoehtoisia käyttömuotoja (esim. suojavyöhyke, luonnonhoitopelto, hoidettu viljelemätön ) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 27.3.2012 7
Pellon kunto vaikuttaa satoon ja vesistökuormitukseen Hyvän maan rakenteen keskeiset elementit Toimiva kuivatus Tarvittaessa kalkitus Monipuolinen viljelykierto ja eloperäiset maanparannusaineet Märällä pellolla ajamisen välttäminen ja ajokertojen vähentäminen Maan rakenteen suunnitelmallinen hoitaminen 27.3.2012 8
Mitä uusi vesilaki edellyttää ojittajalta Oikeus maan käyttöä haittaavan veden poistamiseksi säilyi ojituksen lähtökohtana Ojitus ei saa pilata tai muuttaa vesistöjä Uudesta ojituksesta tai uoman merkittävästä suurentamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle (60 vuorokautta etukäteen) Luonnontilaisia puroja ja noroja ei saa kaivaa ilman lupaa. Kunnossapidon laiminlyönnin vuoksi, myös aiemmin kaivettu uoma on voinut muuttua takaisin luonnonuomaksi. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 27.3.2012 9