ULKOMAAN KAUPPA JA ME'REN-KULKU

964-6 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO -: 6 ULKOMAAN KAUPPA JA ME'REN-KULKU UUSI SARJA HELSINGI~ KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAIS EMA

Viimeksi ilmestyneet julkaisut (Helsingin kaupungin tilasto toimisto julkaisee muut paitsi A IV ja V) A. Helsingin kaupungin tilasto Teneyden- ja aairaaahoito. Suomcnklellnen teksti, taulqo kot myös ruotsiksi ja englanniksi Bdelliuen osa (vuosikertomukset). 0. 96 JllkimmAiuen osa (tiastollinen katsaus). 4'-47. 960-6 n - m Ulkomaan kauppa ja mlll'8llkuiko. Suomenkielinen teksti, taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi. 6. 964-6 IV Kaupuogin tl!owauusaitoaten toimintakertomus. Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan julkaisema. Suomenkielinen teksti. taulukoita ja katsauksel myös ruolsiksl Ja englannik:ri. 49. 964 V Kaupuogin tlinpllltlll. Helsingin kaupungin rahatoimiston Julkaisema. Suomen- ja ruotsinkielinen, englanninkielinen tiiv;stemll 0. 96 VI Opetuslaitokset. Suomen-ja ruotsinkieliset laitokset, taulukot myös englanniksl. 964 VB Erikoistutkimukset.. Yleinen vlestölaskenta Hclsingissil v. 960. Suomen- ja ruotsinkielinen, englannnkielillct tiivistelmlt. B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomenja ruotsinkielinen, cnganninkielinen sislujysluctteld. '. 966 C. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallisballinnosta. Suomenkielinen. 76. 96 U 78. 96' D. Helsingin kaupungin kunnauiskalenteri. Suomen. ja ruotsinkieuset laitokset. 9. 967 E. Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten asiabakemisto. Suomenkielinen. Irtolebtijilr:iestelmll. F. Helsingin kaupungin kunualllnen asetuskokoelma. Suomen- Ja ruotsinkieliset laitobet. 4. 96 G. Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Snomen- ja ruotsinkieliset laitokset. Irtolebtijilr:iestemlL. H. TDastollisia kuukausi tietoja Helsingistä. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti, englanninkieliset tliviatelmit. 7. 966 Senast utkomna publikationer (Alla utom A IV och V utges av Helsingfors stads statistiska byrå) A. Helsingfors stads statfstik Hilso- ocb sjukdrd. Finsk tm, tabellorna oc:ksl pl svenska ocb engelska. Förra delen (ArsberAlteL.er), 0. 96 Senare delen (statistisk översikt). 4-47. 960-6 n - m Utrikes bande ocb Ijllfart. Finsk tm, tabellerna oc:ksii pi svenska ocb engelska. 6. 964-6 IV StadeDll indubtriverks A.rsberilttelser. Utgiven av Helsingfors stads industriverksnilmnd. Pinsk lejrt, tabeuer och sammandrag ocksi pl svenska ocb engelska. 49. 964 V Stadens bokslut. Utgiven av Helsingfors stads driitsel. kontor. Finsk- och svensksprlkig, sammandrag pl engelska. SO. 96 VI UDdervisningsv/lsen. Finsk- och svenskspriklga upplagor, tabeuerna ocksi pi engelska.. 964 VB Spec:laluodersBlmingar.. AUmInna folkrakningen i Helsingfors r.r 960. Finsk- och svenskspriklg, sammandrag pl engelska. B. Statistisk årsbok f'or Helsingfors stad. Finsk- och 8vonskspråkig, innellallsf'örteckning pl ed8elska. SS. 966 C. Berättelse angaende Helsingfors stads kommunalfönaltning. Finskspriklg. 76. 96 n 78. 96 D, Helsingfors stads kommunalkalender. Finsk- och 8venskspriklga upplagor. 9. 967 E. Sakregister f'or Helsingfors stads ämbetsverk om inrättningar. Finskspriklgt. Lösbladssystem. F. KODlDlunal f'orfattningssamling för Helsingfors stad. PiDSk- ocb svensksprikiga upplagor. 4. 96 G. Författningsbandbok f'or Helsingfors stad. Finsk- och svensksprlkiga upplagor. L&bladssystem. H. Statistiska manadsuppgffter för Helsingfors. Finskoch svenskspriklg text,libiiliil&ildra pi engelska. 7. 966

HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO - ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA 6 964-6 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINK.I.967

'HELSINGFORS STADS STATISTIK - UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERIE 6 964-6 UTGIVEN AV HELSINGFORS STADS STATISTISKA BYRA STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) - F,OREIGN TRADE AND NAVIGATION NEW SERIES 6 964-6 PUBLISHED BY THE STATISTICAL, OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI HELSINKI 967 MERCATORIN KIRJAPAINO

Alkulause Helsingin kaupungin ulkomaan kauppaa j! merenkulkua valaiseva tilasto julkaistaan vuosittain, ja siihen on liittynyt täydellinen suomen-, ruotsin- ja englanninkielinen (v:een 90 ranskankielinen) tavaranimikkeistö, joka samalla kertaa on painettu useiden vuosien tarvetta varten. Vuonna 960" voimaan tulleen tullitariffin mukaista nimikkeistöä ei kuitenkaan vielä ole saatavissa kolrnikielisenä. Poikkeuksellisesti tämä nide sisältää tiedot kahdelta vuodelta, koska vuoden 964 tuontia ja vientiä koskevat tiedot tietokonekäsittelyyn siirtymisen vuoksi viivästyivät. " Julkaisun toimitustyötä on johtanut yliaktuaari A n"n ali i s a K y t ö maa, joka myös on kirjoittanut tekstin. " Helsingiss.l, joulukuussa 966. Karl-Erik Forsberg

SISÄLL YSLVETTELO JOHDANTO. ULKOMAAN KAUPPA Sivu. Koko kauppavaihto 7. Tuonti,. 0. Vienti 4 4. Tullinkanto 8. Varll8toimis ja laiturihnolto 9 II. MERENKULKU. Kauppalaivll8to 0. Ulkomainen merenkulku TAULUSTO. Tuonti Helsinkiin vuonna 964.... Tuonti Helsinkiin vuonna 96.... Vienti Helsingistä vuonna 964... 64 4. Vienti Helsingistä vuonna 96... 8. Helsingin tullikamarin kanto vuosina 964-6 verrattuna koko maan tullinkantoon... 00, 6. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteri tonnin suuruiset alukset vuosien 964-6 alussa ja lopussa.... 0 7. Kaupungista kotoisin olevat vähintään 00 bruttorekisteritonnin suuruiset alukset vetomäärän ja iän mukaan vuoden lopussa A. vuonna 964... 0 B. vuonna 96... 0 8. Helsinkiin saapuneet alukset vuosina 964-6 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan... 07 9. Helsingistä lähteneet alukset vuosina 964-6 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan 0. Satamalaitoksen tulot A. vuonna 964 9* B. vuonna 96... 40* INNEHÅLLSFÖRTECK. NING INLEDNING. UTRIKES HANDEL Sida. Totala handeisomsähningen 7. Import 0. Export 4 4. Tulluppbörden 8. UpplagsröreIsen och kajkon. trouen 9 II. SJÖFART. HandeIsOottan 0. Sjöfarten' pl ntlandet TABELJ,ER. l mporten tili Helsingfors Ar 964... *. I mporten tili Helsingfors Ar 96.... Exporten fran Helsingfors år 964... 64* 4. Exporten fran Helsingfors Ar 96............ 8*. Uppbörden vid Helsingfors tullkammare Aren 964-6 i förhallande tili tulluppbörden i hela landet... 00 6. Istaden hemmahörande fartyg om 00' bruttoregisterton och däröver vid in- och utgangen av åren 964-6 0* 7. Istaden hemmahörande fartyg om 00 bruttoregisterton och däröver fördelade efter dräktighet o. ålder vid utgangen av A. år 964... 0 B. Ar 96... 0* 8. "Tili Helsingfors ankomna fartyg åren 964-6, fördelade efter avgangsland och fartygets hemland... 07 9. FrAn Helsingfors avgångna fartyg åren 964-6 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland... * 0. Hamnverkets inkomster A. år 964... 9 B. år 96... 40* CONTENTS INTRODUCTION. FOREIGN TRADE Page. Total E"change :. 7. Imports 0. EIpOrts 4 4. Customs Duties CoUected... 8. Storage and Quay Goode Ser. Vce 9 II. NA VIGATION. Merchant Fleet 0. Foreigti Shipping.. TABLES. Imports to Helsinki (Helsingfors) in 964...... *. Imports to Helsinki (Helsingfors) in 96... *. Exports from Helsinki (Helsingfors) in 964.. 64 4. Exports from Helsinki (Helsingfors) in 96.. 8. Customs duties collected by the Customs' House of the City in 964-6 compared with the corresponding figures for the whole country...... 00 6. Vessels of the merchant fleet of 00 gross registered tons and over at the beginning and at the end of the years 964-6.. 0 7. Vessels of the merchant fleet of 00 gross regis tered tons and over at the end of the year classified by tonnage and age A. in 964... 0* B. in 96... 0 8. Vessels arrived to Helsinki in 964-6 by country of departure and nation-, ality... 07 9. Vessels departed from Helsinki in 964-6 by country of destination and nationality... 0. Dues collected by Port Authorities A. in 964... :l9 B. in 96... 40

JOHDANTO-INLEDNING INTRODUCTION Ulkomaankaupan suhdanteet. Vuonna 96 alkanut voimakas noususuhdanne jatkui Suomessa kuten koko maailmassakin koko vuoden 964 ja vielä vuoden 96 syksyyn, jolloin talo,udellisen kasvun yleinen hidastuminen alkoi ja kehitys Suomen osalta kääntyi lasku suuntaan. jälkimmäisenä vuotena ulkomaiset pääomamarkkinat olivat kiristyneet, maamme ulkomainen nettovelka huomattavasti kasvanut ja Suomen Pankin valuuttavaranto tiukennetuista luotonanto määräyksistä huolimatta supistunut. Maamme ulkomaankaupassa oli jo neljänä edellisenä vuotena syntynyt huomattavaa vajausta, mutta kauppataseen alijäämä kasvoi yhä edelleenkin, kun tuonti v. 964 nousi 68 milj. ja v. 96 700 milj. vientiä suuremmaksi. Tuonnin arvo nousi v. 964 edellisestä vuodesta 90 milj.. eli n. % ja tuonnin volyymi yli 0%. V. 96 nousi tuonnin arvo huomattavasti vähemmän, 40 milj., eli 9.% ja tuonnin volyymi yli 8%. Kumpanakin vuotena johtui tuonnin arvon kohoaminen siten määrän kasvamisesta, ja tuontihintojen nousu oli suhteellisesti melko vähäinen. Myöskin vienti kehittyi kumpanakin vuotena voimakkaasti, v. 964 se oli 44 milj. ja v. 96 44 milj. suurempi kuin edellisenä vuonna. Lisäys edellisestä vuodesta oli kuitenkin paljon pienempi kuin tuonnin, v. 964 viennin arvo nousi n. % ja volyymi n. 7%, v. 96 oli arvon lisäys edellisestä vuodesta 0.%, ja volyymi kasvoi lähes %. V. 964 toukokuun alussa alennettiin Suomen osalta EFA-sopimuksen mukaisesti tuontitulleja jälleen 40%:n ja v. 96 maaliskuun alussa 0%:n tasolle alkutulleihin verrattuna lukuun ottamatta niitä tuotteita, joiden tulli puretaan hidastetun aikataulun mukaan. Näiden tullit alennettiin v. 964 60%:n ja v. 96 0%:n tasolle. Seuraava sopimuksen mukainen tullialennus suoritettiin.. 96, jolloin tuilit alennettiin 0%:n tasolle. V. 96-64 vaihteessa uusittiin multilateraali- eli ns.' Helsingin pöytäkirja, joka myöhemmin pidennettiin koskemaan myös vuotta 96, ja vahvistettiin uusi globaalilisensiointi 40 milj. markaksi. V:n 96 globaaliohjelma vahvistettiin 49 milj. markaksi, mikä edelliseen ohjelmaan verraten merkitsi n. %:n lisäystä tuontisäännöstelyn alaisiin kiintiöihin. Vuonna 964 pidettiin kaksi tärkeätä kansainvälistä kauppapoliittista konferenssia, joissa Suomi oli mukana:..-. 6. Genevessä Yhdistyneitten Kansakuntien järjestämä. ja toukokuussa alkoivat Gatt'in puitteissa ns. Kennedy-kierroksen neuvottelut yleisistä, koko tullitariffin käsittävistä tullien alennuksista. Ulkomaankauppamme alueellisessa jakaantumisessa vienti EFTA-maihin lisääntyi kumpanakin kertomusvuotena ja tuonnin osuus kasvoi v. 96. EEC-maiden viennin osuus väheni v. 96, mutta tuonnin osuus pysyi kumpanakin vuotena ennallaan. Viennin osuus itäryhmän maihin väheni v. 964, mutta kasvoi jälleen v. 96, kun sen sijaan niiden tuonnin osuus väheni v. 96. Tärkeimmät vientimaat olivat jatkuvasti Iso-Britannia, Neuvostoliitto ja Länsi-Saksa, joihin lähes puolet viennistämme suuntautui, sekä lähinnä Ruotsi, Alankomaat, Yhdysvallat ja Ranska. Tuontimaista olivat ensimmäisellä sijalla Länsi-Saksa, Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Ruotsi, joiden tuonti käsitti yli 60% koko tuonnistamme, sekä lisäksi Yhdysvallat, Alankomaat ja Ranska.

6 Seuraavassa asetelmassa esitetään koko maan vienti ja tuonti v. 964-6. YlIjäamä tai vajaus Vienti Export Exports Tuonti. Import Imporls Överskott eiler brist Dtflcltncy or.urplu. 96 964 96 964 9M 964 milj. 0 million.. 0/ % milj. % milj. 0 milj. % milj. marks EFTA!)..... 76 46 0 8 7 6-46 -6 EEC )... 8 8 6 6 47-7 -06 KOMEKONl) 97 7 7 994 9 08-7 -60 Muut Andra (Oihers) 7 6 684 7 608 4 + 44 + 4 Summa (Toiat) 466 00 4 00 66 00 487 00-700 - 68 Helsingin jäätalvi vuonna 964. Meriliikenteen kannalta oli talvi suhteellisen helppo. Tammikuu oli melko' leuto paitsi aivan kuun lopussa. Kaikki satamat jäätyivät 8... lopullisesti, 8.. Harmajan väylä suljettiin merenkulkuhallituksen määräyksestä ja liikenne Porkkalan kautta alkoi. Ainoastaan poikkeustapauksissa otettiin talvella laivoja Harmajan kautta. Silloin olivat kysymyksessä suuret tankkilaivat, joita syväyksensä takia oli vaikea luotsata saaristoreittiä Porkkalan kautta. 0--.. oli satamassa ahtaajien lakko. Liikenne Harmajan kautta alkoi.. jälleen;. 4. satama oli jäätön. Tammikuussa ja aina helmikuun puoliväliin saakka oli vesi korkealla, mutta sen jälkeen taas 7.. saakka veden korkeus oli jatkuvasti alle normaaliarvon. Koko talven aikana satoi harvinaisen vähän lunta. Helsingin jäätalvi vuonna 96. Helsingin satama-alue jäätyi ensimmäisen kerran 8.. 964. Tammikuu 96 oli harvinaisen lämmin, joten jäätä ei muodostunut.mainittavasti, ja vielä 6.. satama oli käytännöllisesti katsoen jäätön. Koko helmikuun oli pakkasasteita, mutta ei kovia pakkasia lukuun ottamatta 0.. ja 9.. Otso joutui.. ensimmäisen kerran avustamaan laivoja. Turso oli jo sitä ennen avustus- tai hinaustehtävissä... suljettiin Harmajan väylä ja avattiin väylä Porkkalan kautta merelle. Erikoistapauksissa valtion jäänsärkijät kuitenkin koko talven avustivat erittäin suurikokoisia ja syvässä kulkevia laivoja myöskin Harmajan kautta Helsinkiin. Maaliskuun aik'ana oli melko lievää pakkasta. Lunta oli koko talvena vähän. Kaupungin jäänsärkijöillä oli kuitenkin melkoisesti työtä. Talvi päättyi niin aikaisin, että Otso jo.. saattoi lopettaa työskentelyn. Samana päivänä avattiin väylä virallisesti Harmajan kautta.. 4. merkittiin Helsingin satama jäättömäksi. Seuraavassa selvitetään ulkomaankaupan ja merenkulun kehitystä Helsingissä v. 964-6. Ulkomaankauppaa koskevien päätaulujen tiedot on saatu tullihallituksen tilastotoimistosta, ja ne perustuvat Helsingin tullikamarien ilmoituksiin. Tuontitavarain luettelo on laadittu. 6. 960 alkaen voimaan tulleen tullitariffin mukaan ja vientitavarain luettelo tullihallituksen tilasto toimistossa laadittua ja valtioneuvoston vahvistamaa vientitavarain nimikkeistöä seuraten. Tullinkantoa koskevat numerotiedot on saatu tullihallituksen tiliosastolta. Kauppalaivastoa ja ulkomaista merenkulkua valaisevien päätaulujen tiedot on saatu merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteri toimistosta. Satamakannantaa valaisevat tiedot samoin kuin teksti osastossa julkaistu katsaus satamalaitoksen varastoimis- ja' laituri huoltoon on saatu satamalaitoksen toimintakertomuksesta ja tiedot jäätilanteesta Helsingin satamassa satamakapteenilta.. ') Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-Britannia, Itävalta, Sveitsi ja Portugali Sverige, Norge, Danmark, Storbritannien, Österrike, Schweiz och Portugal. ') Belgia-Luxemburg, Hollanti, Saksan liittotasavalta, Ranska Ja Italia. Lisäksi assoslottuneita jäseniä Kreikka Ja Turkki sekä eräitä Afrikan maita Belgien-Luxemburg, Holland, Pörbundsrepubllken Tyskland, Prankrlke och Italien. DlIrtill som assosierade medlemmar Grekland och Turklet samt några afrika'nska IlInder. ') Neuvostoliitto, Puola, Saksan demokr. tasavalta, Tsekkoslovakla, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania ja Kiinan kansantasavalta SovJetunlonen, Polen, Tyska demokratiska republlken, Tjeckoslovaklen, Ungern, Rumlinlen, Bulgarien, Albanien och Kinesiska folkrepubllken.

. ULKOMAAN KAUPPA UTRIKES HANDEL - FOREIGN TRADE. Koko kauppavaihto - Totala handelsomsättningen Total Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko, maan ulkomaankaupan kehitykseen v. 99-6 antaa seuraava taulukko, jossa esitetään Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin (muuttotavaraa lukuun ottamatta) sekä koko kauppavaihdon raha-arvo. Helsingin 'kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupassa valaisevat taulukossa olevat suhdeluvut. Helsingin sekä tuonti että vienti kasvoivat v. 964 huomattavasti edelliseen vuoteen verraten, mutta v. 96 lisäys oli vähäisempi.. Helsingin' kaupungin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina 99-6 Värdet av Helsingfors stads och hela landets import, export och totala handelsomsättning åren 99-6 Value 0/ imports, exports and total exchange 0/ the City and 0/ the whole country in 969-66 Tuonti. Import Koko kauppavaihto Vienti. Export Tota:a handelsomsättningen Imports Export. Vuosi T.tal txchangt Ar Koko maa I Helsinki Koko maa I Hrlsinki Koko maa Ytar Hela landet Helsingfors Hela landet I Helsinki Hel~ingfors Hela landet Helsingfors Whole country I I 000 marks % /000 O/.,0 000 % 99 6700 408. 679 84489 0.6 46 7047. 960 40998 78470.4 647 4809 4. 6677 499 4. 96 69006 004904 4. 74048 40.0 70644 406 4. 96 98674 0049 6.0 08 490.7 74678 6809.0 96 86688 0978 4. 67808 464. 744886 0909. 964 4868 68068.7 ' 49 444.0 894847 094.0 96 6608 8970 4. 4698 464 0. 9809 9 4. Helsingin kauppavaihto on aina ollut ylivoimaisesti tuontivoittoinen, kun sen sijaan koko ma'an kauppavaihdossa tuonti ja vienti ovat suurin piirtein olleet tasapainossa viimeisten kuuden vuoden kuitenkin osoittaessa tuontienemmyyttä. Niin paljon kuin tuonti- ja vientimäärät ja niiden raha-arvot eri vuosina voivatkin vaihdella, on Helsingin osuus koko maan tuonnissa ja viennissä säänrtöllisissä oloissa pysynyt jokseenkin samanlaisena. Helsingin tuonnin arvo on kauan ollut enemmän kuin puolet koko maan tuonnista ja viennin yli kymmenes osa koko maan viennistä. V. 964-6 Helsingin osuus koko maan viennistä aleni hieman, mutta osuus tuonnista nousi vähän.

8 Kun tavarain hinnoissa on kuluneina vuosina tapahtunut muutoksia, jotka tuntuvasti vaikuttavat kauppavaihdon raha-arvoon, ei ole mahdollista vertailla eri vuosien tuonti- ja vientiarvoja sellaisinaan. Tavaramääriä voidaan sopivasti verrata ainoastaan mikäli vertailu koskee yksityisiä tavaralajeja. Sen vuoksi on laskettu erityiset indeksiluvut osoittamaan tuonti- ja vientitavaroiden hintojen muutoksia, jolloin voidaan eliminoida hintavaihtelujen vaikutus ja osoittaa, missä määrin kauppavaihto on lisääntynyt tai pienentynyt. Hintavaihtelujen suunnasta ja suuruudesta saa yleiskäsityksen tullihallituksen tilastotoimiston laskemista hintaindekseistä. Ulkomaankaupan tuonti- ja vienti-indeksien perusvuotena oli v:sta 97 ollut vuosi 94, mutta y. 96 otettiin uudeksi perusvuodeksi 96. Uudet indeksiluvut on laskettu taannehtivasti vuodelta 96, joten vuosilta 96-64 on käytettävissä kahden indeksisarjan luvut... Indeksiluvut v. 96---6 Indexhd åren 96~ The indices in 96-6 Vuosi Ar Year 96 96 96 964 96 Tuonti. Import lmports Yksikköarvoindeksi Volyymi-indeksi Enhe!svärdeindex Volymindex Uni! value index Volume index 99 00 0 0 04 9 00 98 9 9 Vienti. Expor! Exports Yksikköarvoindeksi 'Volyymi-indeksl EnhetsvArdeindex Volymindex 0 00 0 08 94 00 0 09 4 Vientihinnat nousivat n. 6% edellisen vuoden tasosta, mutta tuontihinnat v. 964 n. % ja v.96 vain n. l%:n. Ulkomaankaupan hintasuhde Terms of Trade (94 = 00), joka v.96 oli 99, nousi v. 964 lukuun 00, siis. 0% edeuisen vuoden tasosta. Uuden indeksin mukaan laskettuna (96 = 00) Terms of Trade osoitti v. 964 pistelukua 0, ja se kohosi. v. 96 pistelukuun 09, ~Ii.8% edellisestä vuodesta. Taulukossa esitetään Helsingin koko kauppavaihdon raha-arvoa esittävät luvut vuosilta 96-6 laskettuina myös vuoden 96 'hinnoista. Viennin kohdalla on epätarkkuuksien välttämiseksi käytetty tärkeimpien vientitavararyhmien indeksilukl;lja, jotka esitetään sivulla,4. Kauppavaihdon arvo on kertomusvuosina vähän noussut.. Helsingin kaupungin kauppavaihdon raha-arvo v:n 96 hintojeu mukaan, vuosina 96--6 Värdet av Helsingfors stads totala handelsom.sättning enligt 96 års pmer, åren 96---6 Total value of trade of the City in 96-6 at 96 prices Arvo Lisäys (+) tai vähentyminen (-) ~{, v:n 96 Vuosi Värde ökning (+) eiler minskning (-) arvosta Ar Value lncrease (+) or durease (-) I % av 96 I Irs Year vllrde Per etnl 0 the milj miilions 0 marks % value ln I96:z 96... 47. c.... 9.9 96... 6.8 + 8. + 7.6 00.0 96... 479.6 -. -. 94.9 964... 0. 4.6 +.0.8 96... 9.4 + 70. +.6. Huom. Ulkomaankaupan yksikköarvo- ja volyymi-indeksien perusvuosi on muutettu. Uudeksi perusvuodeksi on valittu vuosi 96. Obs. Basåret för utrikeshandelns enhetsvllrde- och volymindex har förllndrats. Ar 96 har utsetts tili ny tt basar. N.B. The base ytar 0 Ihe loreign trade uni! valut and volume indices has bun changed. To the new base year has betn chosen Ihe year I96. I

9 Helsingin asema maan muiden Uirkeimpien satamakaupunkien joukossa käy selville taulukosta 4, jossa esitetään 0 suurimman satamakaupungiri kauppavaihdon raha-arvot v. 96-6 prosentteina koko maan kauppavaihdon raha-arvosta. Pääkaupungin osuus ulkomaisen kaupan välittäjänä oli kertomusvuosina vähäisen kasvanut, siten että tuonnin osuus oli lisääntynyt, mutta viennin hieman heikentynyt. Helsingin jälkeen olivat Kotka ja Turku maan suurimmat satamat. Edellinen on etupäässä vientisatama, jälkimmäinen enemmän tuontisatama. Helsinki on ylivoimaisesti suurin tuontisatamamme;-sen tuonnin arvo oli kertomusvuonna edelleen yli puolet koko maan tuonnin arvosta. Vientisatamana on Helsinki aikaisemmin sijoittunut Kotkan' jälkeen toiseksi, mutta v. 96 Hamina ohitti pääkaupungin ja sen osuus viennistä on vielä viime vuosina kasvanut. 4. Maan tärkeimpien satamien tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon raha-arvo %:eina koko maan vastaavista arvoista Värdet av de vikligaste finska hamnarnas import, export och totala handeisomsättning i procent av motsvarande värden för hela landet Value of imports and exports from the most important Finnish ports in per cent of the total value of the country Tuonti. Import Vienti. Export Koko kauppavaihto Kaupunki Totala handelsomsättningen Stad Imports Exports Tolat exchan/l' Town 96 964 96 96 H!64 96 96 964 96 Helsinki Helsingfors.. 4..7 4.9..0 0...0 4. Kotka....4.8.7..6 0...0. Turku Abo.... 0.7 H. 0.0 8.6 9.9 0.6 9.7 0.8 Pori Björneborg....9. 6.7 6.9 7. 4.9 4.8. Rauma Raumo...... 6.0 7.4 7.0.6 4..9 Hamina Fredrikshamn 0. 0.4 0..6..4.9.8 6.0 Hanko Hangö.....0.4.7.7..9.. Oulu Uleåborg....4.. 4.6. 4..0.0.6 Vaasa Vasa. _... _...9.0.4 0.8 0.6 0.8.4.. Naantali Nådendal. _...8 4.. 0. 0. 0....7 Kaikki. Samtliga (All) I 8.0 I 84. I 8. I 76. I 76. I 74.6 I 79.8 I 80. I 79. Helsingin asema tuontisatamana muuttuu huomattavasti, jos kohdistetaan huomio tuonnin määrään, kuten seuraavassa taulukossa on tehty. Koko maahan verrattuna v. 960---6 vielä lähes 0% tuonnista, v. 96 enää n. 0% tuli Helsingin kautta. Kotkan ja Turun osuus tuonnin määrästä on viime vuosina vähentynyt, Naantalin sen sijaan voimakkaasti kasvanut. Haminan merkitys vientisatamana on Kotkan jälkeen tärkein, ja Helsingin ohittavat näitten kahden lisäksi Pori, Oulu, Kemi ja Rauma. Helsingin kautta tapahtuvan tuonnin osuus on v:sta 96 lähtien vähentynyt, viennin osuus sen sijaan jo v:sta 960. Helsingin koko tuonti oli 9479 tonnia v. 964 ja 77 tonnia v. 96. -. Maan tärkeimpien satamien tuonnin ja viennin määrän osuus koko maan vastaavista luvuista Volymen av de viktigaste hamnarnas import och export i % av motsvarande siffror för hela landet The volume of importsto and exports from th~ most important Finnish ports in per cent of the corresponding totals of the whole country. Kaupunki Tuonti Import Vienti. Export Stad Imporls Exporls Town 960 96 96 96 964 96 960 96 96 96 964 96 Helsinki Helsingfors.. 8.9 8.0 0. 6..9 0.9 8. 6. 6.0 6..0 4. Kotka.... 0. 8.8 8.0 9.0 9.8.0.0 4...8.8 Turku Abo... 0.4... 9. 8.0.0.. 4.8.8.7 Pori Björneborg. _ 6. 6.. 4..0. 9.6 8.7 8.4 7.8 7.4 'J. Rauma Raumo '". 4.7 4.4. Ii...0.9 4.0 4. 4..7 6.0 Hamina Fredrikshamn. 6. 4. 4.0..6 0.9.8 4. 4.- 4.6.4 Hanko Hangö....7.8.6. 0. 0.4.0 0.9..8..7 Oulu Uleåborg.....7.0..7 8. 8. 6.7 7. 7.8 6.8 Vaasa Vasa.....7.8.8..6.9..7.6 0.9 0.9 Naantali Nådendal - - 6..7 7.6 4..6. 9 0. 0.4 0. 0. 0. -0. Kokkola Gamlakarleby.7.4.0.4.0.., 4...6.9.6 Kemi....8.8 ~.8..0. 6.0...8 6.8 6.8

. Tuonti Impon - Impons 0 Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 964 ja taulussa v. 96 suuntautuneesta tuonnista. Niistä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin näinä vuosina ulkomailta tuotiin kutakin tavaraa. Nämä tiedot ovat kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Tauluissa on mainittu ainoastaan asianomaisen tavaranimikkeen tilastollinen numero ilman siihen liittyvää tekstiä. Asetuksella.. 964 perustettiin.. 96 lukien Helsingin tullikamarin alaisena toimiva Inkoon tulliasema. Tästä johtuen sisältyy Helsingin tuontiin ja vientiin vuodesta 96 lähtien Inkoon kunnassa sijaitsevien satamien kautta tuotujen ja vietyjen, Helsingin tullikamareissa tulliselvitettyjen tavarain määrä ja arvo. Helsingin tulli piiriin kuuluu myöskin Kirkkonummen kunnassa sijaitseva, 964 valmistunut Kantvikin teollisuussatama, jota käyttävät mm. Helsingistä sanottuun kuntaan siirtynyt sokeritehdas ja sinne rakennettu kaapelitehdas. Tähän satamaan saapuneet ja sieltä lähetetyt, Helsingin tullikamareissa tulliselvitetyf tavarat' sisältyvät myöskin Helsingin ulkomaankauppaa imoittaviin lukuihin. Merenkulkuhallituksen tilaston mukaan tuotiin ja vietiin Inkoon satamien kautta vuonna 96 ja tuotiin Kantvikin sataman kautta vuonn'! 964 ja 96 tavaraa seuraavasti: InkoO-lngd 96 tonnia ton Tuonti Import Kivihiili ja koksi Stenkoi och koks... ;.... 6 Muu tavara. Diverse gods... 6 Summa 6 767 Vienti Export Sahattu puutavara. Sågade trävaror.......................................... 6 77 Puuhioke ja selluloosa. Slipmassa och cellulosa.................................. 40 Muu tavara. Diverse gods... 990 Summa 8888 Kantvik 964 \96 tonnia ton Tuonti. m port Metallit ja metalli teokset Metaller och metallarbeten... 446 7 Muu tavara Diverse gods... 4 98 78 ~------------------- Summa 4 744 6900 Samoin kuin virallisessa kauppa tilastossa, on esillä olevassa Helsingin kaupungin kauppa tilastossa tuontitavaroihin luettu ne maahan tuodut tavarat, jotka ao. tilastovuonna on laskettu vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi sen jälkeen, kun ne on maahan tuotu, tai vasta sitten, kun ne ovat olleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastossa tai kauttakulkuvarastossa. Nykyinen, melko vapaa ulkomaankaupan sopimusjärjestelmämme jakaa tuontimaat seuraavasti: multilateraalimaita on eniten, ja niistä tuodaan tuontitavaroita joko ) ilman Iisenssiä, ) globaalilistan puitteissa tai ) yksittäislisensseillä. Tähän ryhmään kuuluvat dollari-alueen ja punta-alueen maat sekä muut läntiset kauppamaamme. Bilateraalimaista, joita ovat ns. itäryhmän maat sekä eräät muut Itä-Euroopan maat, tapahtuu tuonti kauppasopimuskiintiöiden mukaan. Lisäksi on tuontia aivan vähäinen määrä eräistä muista maista yksittäislisensseillä. EFA-sopimuksen tultua voimaan Iievennettiin globaalijärjestelmän mukaisia tuonnin rajoituksia korottamalla globaalikiintiöiden määriä. Samalla lisättiin multiiateraalimaiden lukua. V. 96-64 vaihteessa uusittiin multilateraalipöytäkirja, joka myöhemmin ulotettiin koskemaan myös vuotta 96, ja vahvistettiin uusi globaaliohjelma, jota laajennettiin vuodelle 96.. Taulukossa 6 esitetään katsaus Helsingin tuontiin v. 96-96. Tämäkin taulukko' on uusittu ottamalla basisvuodeksi entisen v. 94 sijasta vuosi 96 ja suorittamalla taannehtivasti uudelleen laskelmat myös vuodelle 96. Todellisten tuontihintain mukaan laskettu tuonnin raha-arvo oli v. 964 7.9% ja v. 96 7.0% suu-

. 6. K~tsaus Helsingin tuontiin vuosina 96-6 Återblick på importen tili Helsingfors åreu 96-6 Survey 0/ imports to HeLSinki in 9~-66 Tuonnin raha-arvo todellisten hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Vuosi Importens värde ökning (+) eiler minskn;ng (-) Ar enllgt faktiska priser Increase (+) Dr dtcrease (-) Y,ar Value 0/ Imparts af currtnt prices milj. miluans 0/ marks I % 96... 004.9 + 0.~ +. 96... 00.4 + 96.0 + 9.8 96 0.' 09.4-0.0-4.8 964... 680.7 + 8. + 7.9 96... 89.6 +.9 + 7.9 Tuonnin raha-arvo Hinta. v:n 96 hintojen. % v:n 96 tuontiindeksi mukaan arvosta Prisindex Importens värde I % av 96 års enligt 96 års pri.er Prict importvärde indfces Value 0/ imporls Per cenl 0/ the vaille al I96z prices 96= 00 a/ I96z imparts mllj. 99 0.~ 9.0 00 00.4 00.0 0 074.7 94. 0 60.6 8. 04 78. 6.4. rempi kuin lähinnä edellisenä vuonna. Oikeamman käsityksen tuonnin volyymin vaihteluista antavat taulukossa olevat myös v:n 96 hintojen mukaan lasketut raha-arvot. Niistä näkyy, että tuonnin volyymi osoitti v. 964 melkoista ja v. 96 vähäisempää nousua. Taulukosta 7 nähdään, miten Helsingin tuonnin raha-arvo v. 96-6 jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin. Taulukosta nähdään sitä paitsi tavararyhmittäin montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Tavararyhmillä tarkoitetaan näissä taulukoissa tavaranimikkeistön pääryhmiä. Suurimpina tavararyhminä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet sekä kuljetusvälineet, vaikka niiden osuus kaupungin koko tuonnista oli edellisestä vuodesta vähentynyt. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat kasvituotteet, epäjalot metallit ja tekstiilit sekä kemian teollisuuden tuotteet ja kivennäistuotteet. Höyry- ja sähkökoneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tuontiarvo nousi jälleen markkamääräisesti v. 964 n.40 mitj. ja v. 96 lähes 00 mitj.. S'amoin ryhmässä XV oli vastaavasti n.60 milj. :n ja lähes 70 milj. :n nousu, mik~ etupäässä johtui raudan ja teräksen sekä kuparin tuonnin kasvamisesta. Vuonna 964 tuotiin maahan Helsingin kautta.puhdistettua valmistamatonta kuparia viisinkertaisesti edelliseen vuoteen verraten ja vuonna 96 määrä vielä kaksinkertaistui. Tuonnin arvoa tämä lisäsi vastaavasti n. 0 mitj. ja 7 mitj. markalla. Kemian teollisuuden tuotteiden ja muovitavaroiden tuonti oli myös kasvamassa, ja moottorija voiteluöljyjen tuonti oli edelleen noussut. Optisten, valokuvaus- yms. kojeiden tuonnin markkamääräinen tuontiarvo oli noussut n. 0-9 milj. ja lääkkeiden n. 7-4 milj. markkaa. Eniten kasvoi kuitenkin kuljetusvälineiden tuonti, 4 mitj. markalla v. 964, ja oli suuri myös v. 96, vaikka edellistä vuotta yli 0 mitj. pienempi. Suurin osa vuoden 964 kasvusta johtui autojen ja niiden osien lisääntyneestä maahantuonnista. Vuoden 96 alusta astuivat voimaan autojen osamaksukaupan rajoittamismääräykset sekä kesäkuun alusta autojen lisäverotus, mitkä tyrehdyttivät autojen tuonnin jatkuvan kasvamisen, mutta autojen alustojen tuonnin arvo kasvoi vielä tänäkin vuonna 9 milj. :lla. Vuonna 964 tuotiin Helsinkiin ulkomailta kaksi Riga-Iuokan saattaja-alusta, joiden yhteinen arvo oli 8 mitj., sekä yksi uusi ja kaksi käytettyä kauppa-alusta, yhteensä yli 6 mitj. :n arvosta. V. 96 olivat alushankinnat pienempiä, kaikkiaan 4 suurehkoa alusta arvoltaan n. 7 mitj.. Erittäin huomattava lisäys vuoden 964 tuontiin aiheutui lentokoneen ostamise.sta 6 mitj. markalla, ja v. 96 tuotiin lentokoneen osia 4 mitj. :n arvosta. Vähäistä laskua osoittivat kopra, soijapapu ja pellavansiemenet, kahvi, raakatupakka, eräät lanka- ja kangaslaadut sekä moottoripyörät ja mopedit osineen. Vuoden 964 sokerin tuontimäärää ja -arvoa nostaa poikkeuksellisesti Suomen Sokeri Oy:n Kantvikin sataman kautta tuoma ja Porkkalan tehtaassaan raffinoimisteollisuudessa käyttämä juurikas- ja ruokosokeri. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista oli v. 96 miltei sama kuin v. 96, mutta v. 964 jonkin verran suurempi kuin edellisenä vuonna, ja varsinkin ravinto- ja nautintoaineiden sekä koneiden ja mekaanisten laitteiden ryhmissä oli pääkaupungin osuus koko maan vastaavasta tuonnista kasvanut. Kivennäistuotteet, kemian teollisuuden tuotteet sekä muovi ja kautsu olivat niitä ryhmiä, joiden tuonnin osuus oli alentunut, samoin aseet ja ammukset sekä jalokivet. Tärkeimpien yksityisten tavaralajien ja tavararyhmien tuontipaljous ja -arvo v. 96-6 käy itmi taulukosta 8.

7. Tuonnin raha-arvo tavararyhmittäin vuosina 96--6 ja prosentteina Helsingin koko tuonnista sekä koko maan tuonnista vuosina 96-6 Värdet av importen efter varugrupper åren 96--6 och i procent av sta~ed8 hela importvärde och av motsvarande tai för hela landet åren 96-6 Value 0/ imports in 96-6 by groups 0/ commodities and per cent 0/ the total imports 0/ the City and 0/ the whole country "in 96-6 Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolutt numbtrs Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o Helsingin koko tuonnista tuonnista Oruppsiffra Av hela importen till Av hela landets mol- 000 marks Grollp numbt' Helsingfors svarande import 0/ total impo,ts 0/ tht City 0/ totai Imports 0/ Ihe ",holt country 96 % 96 964 96 96--{j 964 96 96-6 964 96.... 406 46 48 876 0.7 0. 0.6 6.8 6.4 49.7 II. 0 4 7447 848 89 li. 4 0. 9.8 70. 7.8 7..... 900 406 6087 79 0.4 0. 0. 66. 60. 67. IV.... 77 6 8899 98 96.6 4.8. 48.. 6.8 V.... 49 89 7 6700.4 4.4 4.7.8 9.8. 9 VI.... 44 48 7947 80 7.0 6.7 7.4..8 49. VII.... 860 964 0866 486 4.0 4. 4. 6. 60.4 8. VIII. 0 46 677 788 740 0.7 0.7 0.6 8. 40.0 40.8 IX... 64 7 49 794 0.6 0. 0.6 9.7.. X... 67 899 09 478.0.. 7.8 74.0 7.4 XI... 698 6799 9046 8 7.6 7. 6. 49.6 0.6 0.6 XII... 0890 6 89 697 0. 0. 0.4 80.6 80. 80.8 XIII.... 087 7790 40.0.0. 64.7 6. 66. XIV.... 8 80 749 9 0. 0. 0. 89.7 9.9 79. XV.... 46 06 64 96. 9.9. 4.9 46.8 48. XVI.... 474 4607 60 700409.7.4 4. 60.8 6.7 67.0 XVII.... 409 90 7990 080 7.0 0. 7.4 70.0 7., 67.8 XVIII... 767 787 949 76..4 4. 84. 8.9 86.8 XIX... 8 46 4 6778 0.4 0.6 0..4. 9 4.9 XX... 6 874 00 607.0.. 77. 76.6 74.9 XXI.... 74 049 78 009 0.0 0.0 0.0 80.8 87. 86. Koko tuonti Hela irnporten (Toialo/ imporis) 0049 09 78 680 68 89 70 00.0 00.0 00.0 4.9.7 4.9. Elävät eläimet; eläintuotteet Levande djur; animaliska produkter II. Kasvituotteet Vegetabiliska produkter II. Eläin- ja kasvi rasvat ja -öljyt ym. Anima Iiska och vegetabiliska fetter och oljor m.m. IV. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; tupakka Produkter av Iivsmedelsindustri; drycker m.m.; tobak V. Kivennäistuotteet Mineraliska produkter VI. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet Produkter av kemiska och närstående industrier VII. Muovit ym.; luonnonkautsu, synteettinen kautsu ym. Plaster m.m.; naturlig kautschuk, syntetiskt gummi m.m. VII. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym. Hudar, skinn, läder, pälsskinn m.m. IX. Puu ja puuteokset; korkki ym. Trä och varor därav; kork m.m. X. Paperinvalmistusaineet; paperi ja pahvi ym. Material för papperstillverkning; papper och papp m.m. XI. Tekstiiliaineet ja -tavarat Tekstilmaterial och -varor XII. Jalkineet, päähineet ym. Skodon, huvudbonader m.m. XIII. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat Varor av sten och andra mineraliska ämnen; keramiska produkter; glas och varor av glas m.m. XIV. Luonnonhelmet, jalo- ja korukivet, jalometallit ym,; metalliraha Naturpärlor, ädelstenar och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt XV. Epäjalot metallit ym. Oädla metaller m.m. XVI. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvikkeet ym. Maskiner och mekaniska apparater; elektriskt material m.m. xvfl. Kuljetusvälineet Transportmedel XVI II. Optiset, valokuvaus-, mittaus-, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soittimet ym.; niiden osat Optiska, foto-, mätnings-, medicinska m.tn. instrument och apparater; ur; musikinstrument m.m.; delar tili dem XIX. Aseet ja ammukset; niiden osat. Vapen och ammunition; delar tili dem XX. Erinäiset tavarat Diverse varor XXI. Taideteokset, kokoelma- ja antiikkiesineet Konstverk, föremål för samlingar samt antikviteter

8. Tärkeimpien tavarain tuontipaljous ja -arvo vuosina 96-6 Importmängder och -värden för de viktiga8te varuslagen åren 96-6 Quantity and value of the most important commodities imported in 96-6$ Tavaralaji Commodily Varuslag Suolet Tarmar.... Kukkasipulit, koristekasvien taimet ym. Blomsterlökar, plantor av prydnadsväxter m.m...... Hedelmät ja marjat. Frukter och bär.... Kahvi, paahtamaton Kaffe, orostat.... Tee. Te.... ~austeet Kryddor.... Öljysiemenet ja -hedelmät Oljehaltiga frön och frukter.... Rasvaiset kasviöljyt, juoksevat tai jähmeät Vegetabiliska feta oljor, flytande eiler fasta.... Sokeri Socker...... Kaakao ja kaakaovalmisteet Kakao och beredningar av kakao.... Kasviksista, hedelmistä yms. valmistetut tuotteet Beredningar av köksväxter, frukter o.dyl..... Alkoholijuomat Alkoholdrycker.... Tupakka, valmistamaton Tobak, oarbetad.... Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi Antracit, annat stenkoi och koks.... Moottori- ja polttoöljy Motor- och brännolja.... Bensiini ' ) BensinI).... Voiteluöljyt Smörjoljor.... Lääkkeet Läkemedel.... Pigmentit, värit, lakat ym. Pigment, färger, lacker m.m.... Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet Fotografiska och kinematografiska produkter.... Kautsu ja -teokset Kautschuk och -arbeten.... Siitä: Därav: auton ulkorenkaat däck för bil.... Vuodat ja nahat Hudar och skinn.... Turkisnahat ja turkikset Pälsskinn och pälsvaror.. Painotu otteet ym. Tryckalster m.m...... Villa. UII.... Villa- ja karvalanka Oarn av ull och av djurhår Villa- ja karvakankaat Tyger av ull och av djurhår Puuvillalanka Bomullsgarn och -tråd.... Puuvillakankaat Bomullstyger.... Linoleumi yms. tuotteet Linoleum o.dyl. tillverkningar.... Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet Trikåvaror, kläder, säng- och hushållslinne.... Kiviteokset Varor av sten.... Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset Järn Paljous, tonnia, ton Quanli/y, 0;' 96 964 96 0786 499 49 8 976 074 86 64 400 69 6769 97 469 4 674 99 76 404 i 07 8 700 0 67 7 8 99 990 06 97 9 06864 47 4 0 949 96 886 9 94 88 68807 7447 676 4709 40 608 77 747 499 8 8 60 09 7 7 469 94 887 8 96 98 7 8 880 467 4 890 76 40044 87 690 4 80979 94644 4 496 809 648 0 8 64 08 84 74 44 86 79 0 448 49 806 749 Arvo. Värde Valu, 000 mark 96 964 89 98 8789 006 06 67 809 6 949 4708 64 670 076 99 67 9 86 40874 9787 40 808 409 69 4 070 464 900 747 684 7 99 09 44 4444 89 9 499 664 784 678 6046 67 098 709 86 498 9 747 470 4499 664 489 794 464 896 6 90 6047 40 8084 098 49 99 698 96 7 07 9608 07 4 69 40 4 079 76 74 864 8648 48 667 6 847 669 6 8004 488 9 469 86 00 04 79 44 77 94 60 6640 446 och stål samt varor av järn och stål.... 76 4 06 4 696 806 6 00 89 998 Kupari' ja -teokset Koppar och -tillverkningar.... 4 00 7 88 987 7 7 06 6 Alumiini ja -teokset Aluminium och -tillverkningar 9. 06 0000 04 8698 7 77 ') 000.

4 8. Jatkoa. Forts. Contd. Tavaralaji Varuslag PalJous, tonnia, ton Arvo. Värde 000 96 964 96 96!l64 96 Työvälineet Arbetsredskap...'.... Höyrykattilat, koneet ja mekaaniset laitteet; niiden osat Angpannor, maskiner och mekaniska apparater; delar tili dem -.... Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; niiden. osat Elektriska maskiner, apparater, och elektriskt material; delar tili dem...".... Traktoritl) Traktorerl)...".... Autot') Automobilerl).... Auton alustat l ) Automobilunderredenl).... Auton kumirenkaiset pyörät ym. osat Hjul med gummiringar o.a. delar tili automobiler.... Moottori- ja polkupyörät sekä mopedit') Motorcyklar, cyklar och mopeder l ).... Niiden irralliset osat ja tarvikkeet Lösa delar och tillbehör tili dem.... Aluksetl) Fartygl).... 767 9 8,76 4047 47 489 964 69 049 Optiset, valokuvaus- ja elokuvaus-, lääkeopilliset ym'l ' kojeet ja laitteet 'Optiska, fotografiska och kine- ~~~;::::Sk.~,.. ~.e~.i~i.~s~.a.. ~:~~I:.. i~~~~~~.e~.t.. ~~~I' 74 Kellot ja niiden osat. Ur.och delar tili dem '... '... ) kpl al. 9 44668 7698 9748 767 6 66 8 676 98 798 44 8 878 708 6 60 60 8647 6794 469 99 004 749 440 7846 677 47 4074 87 74909 84008 786 0 90 964 9 46 946 6 708 649 09 079 7 674 07 46749 808 9 7097 790 00 7 970 8476 698. Vient.j, Export - Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 964-6 julkaistaan tauluosaston tauluissa -4, joissa kustakin tavaralajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen raha-arvo. TaulLiissa imoiteta'an vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on näihin tauluihin vientifavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä. Tavaran hintavaihteluiden vaikutus viennin raha-arvoon voidaan poistaa tarkoituksenmukaisten hintaindeksien avulla. Seuraavassa asetelmassa esitetään tullihallituksen tilastotoimiston vuoden 96 hintojen nojalla laskemat uusitut erikoisindeksit tärkeimmille vientitavararyhmille. 9. Viennin indeksiluvut tavararyhmittäin Indextal för exporten enligt varugrupper Price indices by groups 0 commodities exported Maataloustuotteet Lantbruksprodukter.... Metsätaloustuotteet Skogshushållningsprodukter.... Teollisuustuotteet Industriprodukter.... Muut tavarat ) Andra varorb).... ') kpl al. ') Käytetty yleisindeksiä Anvllnt totalindex. 96 97,99 0 0 968 96 964 96 JOO, 0 08 00 96 09 00 0 07 00 0 08

Taulukosta 0 käyvät ilmi todellisten hintain mukaan lask.etitt viennin raha-arvot ja niiden vaihtelut /v. 96-6 sekä myös v:n 96 hintojen perusteella uudelleen lasketut koko viennin muunn~ut raha-arvot, joiden lisääntyminen tai vähentyminen vuodesta toiseen ilmaisee viennin paljousvaihteluja. Siihen on otettu myös viennin yleisindeksiä osoittavat luvut, vaikka niitä ei 'olekaan käytetty hintoja muunnettaessa; Viennin volyymi v:n 96 hintojen mukaan on v. 964 hieman noussut, mutta v. 96 jälleen vähän laskenut. 0. KatsaU8 Helsingin vientiin vuosina 96--(j Återblick på exporten frh.. Helsingfors åren 96--6 Survey 0 exports from Helsinki in 96-6 Viennin raha-arvo todellisten hintojen mukaan Lisäys (+) tai vähentyminen (-) Hlnta- Vuosi Exportens varde enilgt Okning (+) eiler minskning (--) indeksi') faktiska priser Ar Prisindex') Value 0 exporls Increast (+) ar decrtase (-) Vear al cu"enl prices Price indices'\ 96 = 00 milj. millions 0' marks I % 96 40. -.9 -. 0 96 4.4 7. 96 4.6. 964 44.4 40.8 96 46. +. +.8 00 0. 0 9.9 08.4 Viennin raha-arvo v:n 96 hintojen mukaan' % v:n 96 Exporlens värde enligt vienti arvosta 96 års priser I % av 96 Ars Value 0 exports exportvärde af I96s prices Per cenl o(the value of I96B exports milj. 40. 97. 4.4 00.0. 404.9 98. 4.6 0. 4.. 00. Taulukosta näkyy absoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v. 96-6 jakautui eri tavararyhmien kesken. Taulukosta näkyy sitä paitsi kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Vaikka Helsingin kautta tapahtuva vienti olikin markkamääräisesti jonkin verran kasvanut, oli sen osuus koko maan viennistä kertomusvuosina hiukan vähentynyt. Erikoisesti väheneminen koski eläin- ja kasvituotteiden sekä nahkojen ja turkisten vientiä v. 964 sekä lisäksi tekstiilitavaroiden, metallien, sähkökoneiden ja optisten kojl(iden ja laitteiden vientiä v. 96. Helsingin osuus viennistä kasvoi jonkin verran v. 964 ryhmissä XIV, XVI ja XVII, mutta v. 96 vain tavararyhmissä XIII ja XVII. Paperiteollisuuden tuotteiden sekä puutavaran yhteinen osuus Helsingin viennissä oli laskenut 9.%:sta v. 96.%:iin v. 964 ja.%:iin v. 96. Puutavaran vienti ei tosin vähentynyt ollenkaan vaan nousi v. 96, mutta paperin viennin osuus oli alentunut 4 milj. v. 964 ja 4 milj. v. 96. Huomattavinta laskua oli paperivanukkeen viennissä v. 964, n. milj., ja sanomalehtipaperin, säkkipaperin ja taivekartongin viennissä v. 96, yhteensä n. 6 milj. markan arvosta. Kuparilangan ja -putkien vienti laski n. milj. v. 96. Nostokurkia vietiin v. 964 n. milj. :n arvosta ja samoin pahvi- ja paperikoneita n. 9 milj. :n arvosta enemmän kuin edellisenä vuonna. Puhelinlaitteiden vienti nousi v. 964 n. milj. ja sähkökaapeleiden lähes milj. markkaa edellisestä vuodesta. Voin ja juuston viennin sekä määrä että arvo nousi v. 964, mutta laski jälleen seuraavana vuonna. Uusvienti kasvoi jatkuvasti, varsinkin tekstiilien ja nahka tavaroiden, niistä ensi sijassa jalkineiden, mutta 'myös huonekalujen ja eräiden muiden kulutustavaroiden vienti lisääntyi. Suurimmat ulkomaille viedyistä aluksista olivat V/O Sudoimportin tilaamat 80 tonnin puutavarankuljetusalukset, joita v. 964 valmistui kaksi ja v. 96 neljä. Nämä rakennettiin Valmetin Helsingin telakalla. Wärtsilä-yhtymän Hietalahden telakalla valmistui v. 96 polar-tyyppinen 9 400 br rt:n jäänmurtaja Kiev, kolmas ja viimeinen Sudoimportin tilaamasta sarjasta, ja Länsi-Saksaan Kieliin toimitettu 77 br rt:n jäänmurtaja-alus Hanse, joka on aiottu Itämeren talviliikennettä helpottamaan. Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo v. 96-6 käy ilmi taulukosta.. ') Muunnettuja raha-arvoja laskettaessa ei ole käytetty näit:! vaan asetelma 9:n osolttamla indek~ilukuja Vld omräkningen av vardebeloppen har dessa Indextai ej kommlt tili användning, utan Indextalen I tablå n:o 9. For Ihe compu/allon ol/he conver/ed values In lhe nexf,olumn the indices In /able 9 hove been used ins/tad ol/hese indlct~

6. Viennin raha-arvo tavararyhmittäin vuosina 96-6 ja prosentteina Helsingin koko viennistä sekä koko maan viennistä vuosina 96-6 Värdet av exporten efter varugrupper åren 96-6 och i procent av stadens hela exportvärde och av motsvarande tai för hela landet åren 96-6 Value 0 exports in 96-6 by groups 0 commodities and per cent 0/ the total exports 0 the City and 0 the whole country in 96-6 Absoluuttiset luvut. Absoluta tai Absolute numbers Koko maan vastaavasta Ryhmä n:o') Helsingin koko viennistä viennistä Grupp slllra') Av hela exporten Irån Av hela landets mot I 000 marks Group number Helsingfors svarandp export 0/ total exports 0/ the City O} totaj exports 0/ the.. holt country 9i,~ 96 964 96 96-6 964 96 96--6 964 96.... 709 4649 666 86 0.. 8. ~ 4.7 4.. II. 0 464 404 0 84. 0. 0.. 8.7.6.... 4 779 890 86 0. o., 0.. 0.,.8 IV.... 66 79 04 870 0. 0. 0.,...7 V.... 9 4 07 409 0.6 0.7 0.9 6.6.7.8 VI....,... 76 77 70 97...0 8.9.6 4. VII...., 87 88 909 0.7 0.8 0.8.7 9.9.8 VIII.... 80 70 984 986 8.4. 4. 76.7.. IX.... 6964 694 698 600 8.0.8 4.0 7.6 6.8 7.0 X.... 84746 9900 8480 806 0.9 8.7 7.. 4..6 XI.... 8 0 946 48..-.0 4., 6.9 9. XII.... 48 67 64 64 0. 0.6 0.8 0.9 7., 7. XIII.... 80 9846 87 40..6. 49.7 48.4. XIV.... 78 06 66 8 0. 0. 0.7 69.8 74. 74.9 XV.... 69 8 489 79 4.9.4.7 9.6. 7. XVI.... 4978 7 87 74 9.,.8. 6.9 0. 0. XVII.... 6048 676 7967 04 6.0 7.. 7.0 6.7 40. XVIII.... 4 78 607 7899 0.8..7 6.8 74. 8. XIX.... 78 97-4 0. 0.9.0 0. I 7.4 7.7 XX.... 78 4074-7778 0...7 0. 6., 0. XXI.... 07 4 9 7 0.0 0.0 0.0 77.7 66.6 6. Koko vienti Hela exporten (Totai af exports) 490 464 444 464 00.0 00.000.0. 6.0 0 ') Ks. s.. Se s..

7. Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo vuosina 96-6 Exportmängder om -värden för de viktigaste varuslagen åren 9~6 Quantity and value 0 the most important com"!odities exported in 96-6 Tavaralaji Commodity Varuslag Paljolls, tonnia, ton Quantity, tons 96 964 96 Arvo. Värde Valut 000 marks 96 964 96 Voi. Smör.... Juusto. Ost.... Vuodat ja nahat Hudar och skinn.... Turkisnahat ja turkikset Pälsskin och pälsvaror.. Raakapuu ' ) Råvirke ' ).... Siitä Därav: paperipuu ' ) pappersved ' ).... Sahattu tai leikattu puu l ) Sågat eiler skuret virke ' ) Siitä: Därav: lankut, soiro~ ja kapeasoirot, höyläämättömät') plankor, battens och scantlings, ohyvlade~).. laudat ja kapealaudat, höyläämättömät') bräder och planschetter, ohyvlade').... Puuteokset Träarbeten.... Siitä: Därav:.... vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattu') faner och och kryssfaner ' ).... Paperivanuke Pappersmassa.... Paperi ja pahvi sekä paperivanuke-, paperi- ja pahviteokset Papper och papp samt.varor av pappersmassa, papper och papp.... Siitä: Därav: kartonki ja pahvi kartong och papp.... sanomalehtipaperi.' tidningspapper... ;.... kirjoitus- ja painopaperi skriv- och tryckpapper käärepaperi omslagspapper.... Hygieeniset ja sanitääri- sekä talousesineet, keraamiset Hygieniska och sanitära artiklar samt hushållsföremål, keramiska -... _. Lasi ja lasi teokset Glas och varor av glas.... Kupari ja -teokset Koppar och -tillverkningar.... Höyrykattilat, koneet ja mek. laitteet sekä osat Angpannor, maskiner och mek. appar. samt delar Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet sekä osat Elektr. mask., apparater och elektriskt material samt delar.... Alukset Z ) FartygZ).... 8 4!h 64 97 40 6 4068 8 68 98 66 4749 6 6 80 84 6 86 0 788 46 4447 0 9 9 06 68 89 9 8 98 4 78 4 698 40 909 40 86 778 0 090 98 4808 806 08 4648 740 07 907 08 46.790. 4 9 640 990 800 4000 68 747 799 809 6778 76 69 4 079 97 9400 48 47 79-679 8 709 9087 09 7806 86 867 97 960 78 04 4697 9 7 8009 460 07 87 867 880 8.7 8 77 6 86. 66 9484 47 67 779 64 698 609 06 94 7679 806 00 777 8966 76 4 0 99 89 866 40 8068 0 74 466Q 64 7 064 769 797 097 7878 70470 76 896 8677 68 894 99 6 7 ~ 00 9947 ') k-m' '-m'. ') kpl st.

8 4. Tullinkanto Tulluppbörden - Customs Duties Collecied Tullinkantoon sisältyvät paitsi tuonti- ja vienti tavaroista kannettuja tullimaksuja majakkamaksut sekä erinäiset sekalaiset maksut. Tauluston taulussa annetaan tietoja Helsingin tullikamarin suorittamasta tullinkannosta vuosina 964 ja 96 sekä osoitetaan suhdeluvuin, kuinka suuren osan Helsingin tullinkanto eri kuukausina muodosti koko maan tullinkannosta. Suurimpana osana tullinkannosta on tuontitulli, jonka tuotto riippuu tuonnin suuruudesta sekä eri tavaroiden tullimääristä. V. 964 tämä oli Helsingissä 98.6% ja v. 9698.4% koko tullinkannosta. Tällöin on tuontitulleihin myös laskettu taulussa eri sarakkeessa imoitetut tuontimaksut, jotka ovat lokakuusta v. 96 lähtien maataloustuotteista (tullitariffin ryhmät -) suoritettuja erikoismääräysten alaisia maahantuontimaksuja. Vientitullin merkitys on hyvin vähäinen, sillä vientitullia kannetaan vain muutamista vientitavaroista (sahaamattomasta puutavarasta ja romusta). Muista maksuista merkitsevät tuottonsa puolesta eniten majakkamaksut, joiden tuotto riippuu laiva liikenteen suuruudesta.. Maan suurimpien tullikamarien kanto vuosina 96-6 Uppbörden vid de största tullkamrarna i landet åren 96-6 Customs duties collected by the most important customs houses 0 Finland in 96-66 0 000 marks 96 964 96 % koko maan tullinkannosta l % av tulluppbörden i hela landet Ptr unt 0/ dulits loiltcled In tht wholt country 96 964 96 I Helsinki Helsingfors.. 47.7 0.4 486. 8 Turku Abo... 696.6 0. 480. Kotka... 679. 0. 09. Vainikkala....7 64.6 60.8 Vaasa Vasa... 9.. 8.0 Tampere Tammerfors.. 0. 096.7 998.7 Pori Björneborg.. 8.4 78.4 770. Rauma Raumo... 80.9 44.4 8.4 I Hanko Hangö... 90.0 7. 6. Lahti Lahtis... 76. 44. 66. 8 Tornio Torneå... 47.9 94.. H.. Helsingin tullinkanto vuosina 96-6, kuukausittain ) -.0 74.0 69.9 8. 7.9..6.4 0.9.4...8.7 0. 0.8.8.6..0 0.7 0.4.66.0 9. 6.. 4..9. 0..6. O. S ~uiluppbörden i Helsingfors åren 96-6, månadsvis ) Customs duties collected in Helsinki by month in 96-66 ) Kuukausi Månad Month 96 Tammikuu januari (janu(lry)... 64.7 Helmikuu Februari (February)... 74. Maaliskuu Mars (March)... 7. Huhtikuu April (April)... 6.8 Toukokuu Maj (May)... 767.6 Kesäkuu juni (june)... '... 09. Heinäkuu juli (july)... 9.9. Elokuu Augusti (August)... 44.0 Syyskuu September (September) 0.7 Lokakuu Oktober (October)... 8.7 Marraskuu November (November)... '8.8 joulukuu December (December) 774.. Summa (Totat) 47.8 0 000 marks 964 96 9. 4 866. 70. 0. 0. 70. 686. 08.7 47. 69.6 88.0 774.9. s 77.6 684.9 49. 6. 9 9.. 66.4 096.9. 7. 8. 0 098.4 984.0 ') Palautukset vähennettyinä Exkl. restitutioner Rest/tutions not Indudtd: 96., 964.0 ja 96 8.8 milj. millions 0/ marks