P5_TA(2004)0308 Jätteiden syntymisen ehkäiseminen ja kierrätys Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta: Kohti jätteiden syntymisen ehkäisemisen ja kierrätyksen teemakohtaista strategiaa (KOM(2003) 301 C5-0385/2003 2003/2145(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon "Kohti jätteiden syntymisen ehkäisemisen ja kierrätyksen teemakohtaista strategiaa" (KOM(2003) 301 C5-0385/2003), ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 22. heinäkuuta 2002 tekemän päätöksen N:o 1600/2002/EY kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 1, ottaa huomioon komission tiedonannon "Kohti luonnonvarojen kestävän käytön teemakohtaista strategiaa" (KOM(2003) 572), ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Yhdennetty tuotepolitiikka Elinkaariajattelu politiikan perustana" (KOM(2003) 302), ottaa huomioon neuvoston 24. syyskuuta 1996 antaman direktiivin 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 2, ottaa huomioon 29. lokakuuta 2003 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoittamisesta (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta ja direktiivin 1999/45/EY ja (pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan) asetuksen (EY) muuttamisesta (KOM(2003) 644), ottaa huomioon 19. marraskuuta 2003 antamansa päätöslauselman komission kertomuksesta jätteistä annetun direktiivin 75/442/ETY täytäntöönpanosta 3, ottaa huomioon 14. marraskuuta 1996 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta yhteisön jätehuoltostrategian tarkistamisesta ja luonnoksesta neuvoston päätöslauselmaksi jätepolitiikasta 4 ja sitä koskevan 24. helmikuuta 1997 annetun neuvoston päätöslauselman yhteisön jätehuoltostrategiasta 5, ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 2 kohdan 163 artiklan, 1 2 3 4 5 EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1. EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26. P5_TA(2003)0508. EYVL C 362, 2.12.1996, s. 241. EYVL C 76, 11.3.1997, s. 1.
ottaa huomioon ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A5-0176/2004), A. ottaa huomioon, että jätteistä 15. heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 1 3 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot ryhtyvät aiheellisiin toimenpiteisiin edistääkseen jätteiden syntymisen ehkäisemistä tai vähentämistä sekä sen haitallisuutta, B. ottaa huomioon, että edellä mainitun päätöksen N:o 1600/2002/EY 4 artiklassa säädetään, että ohjelmassa tarkoitetut aihekohtaiset strategiat on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja että niiden on tarvittaessa oltava perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitetun menettelyn (yhteispäätösmenettely) mukaisesti tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen muodossa, C. ottaa huomioon, että päätöksen N:o 1600/2002/EY 8 artiklan 1 kohta sisältää seuraavat tavoitteet: vähennetään merkittävästi jätteen kokonaismäärää toteuttamalla aloitteita jätteen syntymisen ehkäisemiseksi, käyttämällä luonnonvaroja tehokkaammin ja siirtymällä kestävämpiin tuotanto- ja kulutusmalleihin, vähennetään merkittävästi käsiteltävän jätteen sekä syntyvän vaarallisen jätteen määrää, kuitenkin siten, että vältetään päästöjen lisääntyminen ilmaan, vesiin ja maahan, kannustetaan uudelleenkäyttöä, ja joka tapauksessa syntyvän jätteen vaarallisuusastetta olisi alennettava ja sen pitäisi aiheuttaa mahdollisimman pieni riski; etusija olisi annettava jätteiden hyödyntämiselle ja erityisesti kierrätykselle; käsittelyyn menevän jätteen määrän olisi oltava mahdollisimman vähäinen, ja se olisi hävitettävä turvallisesti; käsiteltäväksi tarkoitettu jäte olisi käsiteltävä mahdollisimman lähellä sen syntypaikkaa siinä määrin kuin tämä ei vähennä jätteen käsittelytoimien tehokkuutta, D. ottaa huomioon, että päätöksen N:o 1600/2002/EY 8 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa säädetään jätteiden syntymisen estämistä koskevien toimien laatimisesta ja toteuttamisesta, kun taas iii alakohdassa käsitellään jätehuoltoa ja jätteiden kierrätystä koskevan aihekohtaisen strategian laatimista, E. ottaa huomioon, että päätöksen N:o 1600/2002/EY 8 artiklan 2 kohdan iv alakohdassa säädetään jätteitä, muun muassa rakennus- ja purkujätettä, viemärilietettä ja biohajoavaa jätettä, koskevan lainsäädännön kehittämisestä tai tarkistamisesta sekä jätteen ja muun kuin jätteen välisen eron selventämisestä ja asianmukaisten kriteerien kehittämisestä jätepuitedirektiivin liitteiden II A ja II B muokkaamiseksi edelleen, F. ottaa huomioon, että päätöksen N:o 1600/2002/EY 8 artiklassa säädetään lisäksi luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa koskevan aihekohtaisen strategian 1 EYVL L 194, 25.7.1975, s. 39, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
laatimisesta ja todetaan luonnonvarojen kestävän hoidon ja jätehuollon välinen tiivis yhteys, G. ottaa huomioon, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka johtavat toisaalta tuotteiden valmistamiseen vähemmillä luonnonvaroilla, siirtymiseen puhtaampiin ja vähemmän jätettä synnyttäviin tuotantoprosesseihin ja tuotteiden elinkaaren pidentämiseen ja toisaalta kuluttajien valintoihin ja kysyntään vaikuttamiseen markkinoilla siten, että he suosisivat vähemmän jätettä synnyttäviä tuotteita ja palveluja, H. ottaa huomioon, että useimmissa jäsenvaltioissa ei ole vielä ryhdytty riittäviin toimiin yhteisön jätteitä koskevien säännösten panemiseksi täytäntöön määräajassa ja asianmukaisesti, mistä aiheutuu huomattavaa vahinkoa sille ympäristönsuojelun tasolle, johon yhteisössä pyritään, sekä merkittäviä kilpailuhaittoja yrityksille niissä jäsenvaltioissa, joissa määräykset on pantu täytäntöön määräajassa, I. ottaa huomioon, että "jätteiden syntymisen estäminen" merkitsee yksinomaan jätteiden syntymisen vähentämistä eikä sitä pidä sekoittaa jo syntyneen hävitettävän jätteen toisaalle ohjaamiseen, J. ottaa huomioon, että EU on jo toteuttanut lukuisia toimia jätteisiin liittyvien ongelmien minimoimiseksi, mutta ne eivät riitä vaarallisten ja vaarattomien jätteiden syntymisen ja niiden haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen eivätkä kestävän jätehuollon turvaamiseen, K. ottaa huomioon, että kulttuuriset ja alueelliset erot eri jäsenvaltioissa ovat suuret ja että yhtenäisen järjestelmän tulee sallia alueelliset erot; katsoo, että kokonaisvaltaista jätestrategiaa on siksi kehitettävä siten, että käytettävissä on erilaisia ohjauskeinoja, L. ottaa huomioon, että onnistuneen jätteiden syntymisen estämistä koskevan politiikan on lopulta perustuttava vankkaan tieteelliseen analyysiin ja kattaviin tilastotietoihin, mutta se, että toistaiseksi käytettävissä olevia tietoja ei ole analysoitu lainkaan tai ei riittävästi ja että toisaalta jätetilastoista annetun asetuksen perusteella kerättyjä tietoja voidaan odottaa aikaisintaan vuodesta 2006 alkaen, ei saa toimia tekosyynä tuotteiden ja niistä aiheutuvien jätteiden ympäristövaikutusten vähentämistä koskevien toimenpiteiden käyttöönoton lykkäämiselle edelleen, M. ottaa huomioon, että jätteiden syntymisen estäminen on väistämättä myös luonnonvaroja koskevan strategian ja yhdennetyn tuotepolitiikan tavoite ja että direktiivillä 96/61/EY ja REACH-ehdotuksella voi olla suuri merkitys jätteiden syntymisen estämisessä ja niiden käsittelyssä; N. ottaa huomioon, että useimmissa maissa jätteiden hävittäminen ja erityisesti niiden sijoittaminen kaatopaikoille on yhä yleisin tapa käsitellä jätteitä, O. ottaa huomioon, että jätteiden lajittelu ennen jakeiden sijoittamista uusimman teknisen kehityksen mukaisesti ylläpidetyille kaatopaikoille auttaa merkittävällä tavalla ympäristönsuojelussa,
P. ottaa huomioon, että jätteen syntymisen estäminen ja hävitettäväksi joutuvan jätteen syntymisen ehkäiseminen tarjoavat hyvät mahdollisuudet jätteiden määrän vähentämiseen tähtäävään politiikkaan, Q. ottaa huomioon, että tuotantoprosessien muuttaminen voi johtaa siihen, että syntyy vähemmän jätteitä tai vähemmän vaarallisia jätteitä, R. ottaa huomioon, että jätteiden syntymisen ehkäiseminen, uudelleenkäyttö, kierrätys ja käyttö energianlähteenä tässä tärkeysjärjestyksessä voivat auttaa merkittävästi luonnonvarojen suojelussa ja että nykytekniikalla tiettyjen jätevirtojen pitäminen erillään on tämän edellytys, S. ottaa huomioon, että hyödyntämislaitoksille ei ole olemassa yhteisön vähimmäisnormeja, mikä johtaa ympäristönsuojelun tason vaihteluun jäsenvaltioittain, ekologiseen polkumyyntiin ja kilpailun vääristymiin, T. ottaa huomioon, että materiaalikohtaisten kierrätystavoitteiden asettaminen esimerkiksi muoville tai kaupattavien lupien järjestelmä voivat kyllä täydentää tulevaisuudessa yhteisön jätteidenkäsittelysäännöksiä, mutta toistaiseksi monet käytännön toteutettavuutta koskevat kysymykset ovat vielä avoinna, U. pitää valitettavana, että kaikki jätehuoltotoiminnot on suljettu pois kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun direktiivin 2003/87/EY soveltamisalasta, koska tällaiset toiminnot voivat olla merkittävä tekijä CO 2 -päästöjen synnyssä, V. ottaa huomioon, että yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaiset tuomiot, jotka koskevat hyödyntämisen ja lopullisen hävittämisen eri menetelmiä, aiheuttavat epäselvyyttä direktiivin 75/442/ETY liitteeseen II sisältyvien hyödyntämisen ja hävittämisen määritysten suhteen, W. ottaa huomioon, että on ehdottoman tärkeää erottaa hyödyntäminen hävittämisestä, että jätteen ja muun kuin jätteen välisen eron määritteleminen on yritysten oikeus-, suunnittelu- ja investointivarmuuden parantamisen edellytys ja että lisäksi käytettävissä ei ole riittäviä yhteisön laajuisia määritelmiä jätteiden syntymisen estämiselle ja uudelleenkäytölle, 1. pitää komission tiedonantoa myönteisenä, koska se on sopiva perusta tulevasta strategiasta käytävälle keskustelulle; 2. kehottaa komissiota muuttamaan tulevan aihekohtaisen strategian kunnianhimoiseksi poliittiseksi kehykseksi korostaen ensisijaisesti konkreettisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät jätteiden syntymisen estämiseen siten, että saavutetaan kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman tavoitteet; 3. toteaa tyytyväisenä, että tiedonannossa laajennetaan kuudennessa ympäristöä koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa tarkoitettua aihekohtaista jätteiden kierrätyksen strategiaa jätehuollon keskeisille aloille, muun muassa jätteiden syntymisen estämiseen ja oikeudellisten puitteiden tarkentamiseen;
4. pitää välttämättömänä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät strategiaa perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitetun menettelyn (yhteispäätösmenettely) mukaisesti; 5. katsoo, että strategian otsikko ("Jätteiden syntymisen ehkäisemisen ja kierrätyksen teemakohtainen strategia") ei kuvasta riittävästi strategian sisällöllisiä tavoitteita ja EU:n tulevan jätehuoltopolitiikan haasteita, ja ehdottaa seuraavaa otsikkoa: "Jätteiden syntymisen ehkäisemisen, kierrätyksen ja jätteiden käsittelyn teemakohtainen strategia"; 6. pitää tarpeellisena, että selvennetään yksiselitteisesti strategian yhteyksiä muihin asiaan liittyviin toimiin ja säännöksiin, erityisesti luonnonvaroja koskevaan strategiaan, yhdennettyyn tuotepolitiikkaan, direktiiviin 96/61/EY ja REACH-ehdotukseen sekä ilmaston ja maaperän suojelua koskevaan politiikkaan, ja että varmistetaan niiden johdonmukaisuus; 7. katsoo, että strategiaa on ehdotettava yhtä aikaa luonnonvaroja koskevan strategian kanssa ja että sitä ennen käydään edelleen intensiivistä keskustelua kaikkien osapuolten kanssa; 8. korostaa, että strategian kokonaistavoitteena on vähentää jätteiden haitalliset ympäristövaikutukset minimiin, mikä tarkoittaa, että aihekohtaisessa strategiassa on määritettävä ympäristövaikutus, että kierrätys ei ole päämäärä sinänsä varsinkaan vaarallisen jätteen kyseessä ollessa ja että jätehierarkiaa on sovellettava asianmukaisesti eri tilanteissa ja eri materiaalien osalta; katsoo, että ympäristövaikutusten on oltava etusijalla; vaatii siksi, että tulevaisuudessa lainsäädännössä hävittäminen asetetaan uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen nähden etusijalle vain silloin, kun on selvää näyttöä siitä, että se on tosiasiallisesti ympäristöystävällisempi vaihtoehto, ja katsoo, että tämä voidaan määritellä esimerkiksi vertaamalla muun muassa vaihtoehtoisten prosessien päästöjä ja energiankulutusta koko niiden elinkaaren ajan; 9. toteaa, että jätteen negatiivisia ympäristövaikutuksia rajoitetaan parhaiten siten, ettei tuoteta jätettä lainkaan, ja että siksi kaikkein tärkeimpiä ovat toimet, joilla ehkäistään jätteen, varsinkin vaarallisen jätteen, syntyminen tai vähennetään sitä; 10. vahvistaa, että strategian tavoitteena on oltava kestävä jätehuolto, toisin sanoen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaatimukset on otettava huomioon yhteisön tulevien toimien ja tavoitteiden yhteydessä tasavertaisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen; 11. kehottaa komissiota ehdottamaan tuotekohtaisessa lainsäädännössä jatkossakin tiettyjen vaarallisten aineiden käytön kieltämistä, koska se tehokas keino estää laadullisesti jätteen syntymistä ja näin voidaan auttaa saavuttamaan vuoteen 2010 mennessä tavoite eli 20 prosentin kokonaisvähennys vaarallisen jätteen synnyssä; 12. kehottaa komissiota varmistamaan niiden nykyisten direktiivien asianmukaisen täytäntöönpanon, joilla määrätään luopumaan asteittain tiettyjen vaarallisten aineiden käytöstä, varmistamalla, että komitologiamenettelyä noudattaen tehdyt päätökset ovat sopusoinnussa kunkin direktiivin säännösten kanssa ja johdonmukaisia lainsäädännössä valitun lähestymistavan kanssa;
13. pitää tässä yhteydessä erityisen myönteisenä, että komissio aikoo noudattaa strategiassa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon luonnonvarojen käytön koko elinkaari, ja että yhteisön tulevien toimien ja tavoitteiden on tarkoitus perustua perusteelliseen eri vaihtoehtojen ekologisen tehokkuuden, kustannusten ja käytön sekä kustannustehokkuuden analysointiin; 14. korostaa, että kulutushyödykkeille on asetettava ympäristöindikaattoreita, joihin sisältyy muun muassa lopullisen jätteen määrä ja vaikutukset; on vakuuttunut, että nämä indikaattorit toimivat voimakkaana kannustimena tuotteiden ympäristöllisen tason parantamiselle; katsoo, että selkeiden indikaattorien avulla tuottajat voivat ohjata investointinsa ympäristöystävällisempiin materiaaleihin ja tuotantomenetelmiin; 15. kehottaa komissiota toimimaan kunnianhimoisesti uusia tavoitteita asettaessaan, käyttämään tavoitteiden asettamisessa viitearvoina parhaita ympäristöalan käytänteitä, pyrkimään siirtymäkausiin, joita mahdollisimman moni jäsenvaltio voisi noudattaa, kuitenkin sallien tietyille jäsenvaltioille lisäaikaa hyvin perustelluissa tapauksissa, ja takaamaan, että täytäntöönpanon seurannassa toteutetaan tehokkaita toimia; 16. kehottaa komissiota ottamaan strategian laadinnassa huomioon toissijaisuusperiaatteen; korostaa tässä yhteydessä tarvetta asettaa koko EU:lle selkeitä tavoitteita sallien samalla jäsenvaltioille joustavuutta näiden tavoitteiden saavuttamisessa; 17. pitää perustamissopimuksen rikkomiseen liittyvän koko prosessin nopeuttamista jätealalla välttämättömänä, jotta yritykset niissä jäsenvaltioissa, joissa määräykset on pantu täytäntöön määräajassa, eivät enää kärsisi heikommasta kilpailuasemasta; rohkaisee komissiota käyttämään valtuuksiaan yhteisön jätealan lainsäädännön täytäntöönpanon valvojana tehokkaammin ja noudattaen täysin EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan ja 228 artiklan 2 kohdan määräyksiä; 18. pitää yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä lisäksi tarpeellisena koordinoinnin tehostamista jäsenvaltioiden välillä ja komission kanssa, jotta voidaan vaihtaa paremmin kokemuksia ja välttää liian suuret erot säädösten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä; kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita toistamiseen perustamaan jätealaa ohjaavan ja neuvoa-antavan komitean, joka mahdollistaa voimassa olevan jätelainsäädännön täytäntöönpanon tehokkaan ja johdonmukaisen valvonnan ja koordinoinnin ja asianosaisten tahojen kuulemisen kaikista jätealan säädöksistä; 19. ehdottaa, että edellä mainittu elin tutkii nykyisten jätealan säädösten johdonmukaisuuden ja selkiyttämismahdollisuudet tavoitteenaan tarvittaessa suositella sellaisten säädösten muuttamista, jotka aiheuttavat viranomaisille ja talouden toimijoille tarpeetonta työtä ja estävät innovointia, heikentämättä kuitenkaan ihmisten terveyden suojelun ja ympäristönsuojelun tasoa; 20. ehdottaa, että itsenäinen "uudelleenkäytön" luokka pidetään erillään jätteiden "hyödyntämisen" luokasta ehkäisemisen ja kierrätyksen välillä; katsoo, että tällä tavoin määritellään erikseen uudelleenkäyttö ja on mahdollista ryhtyä tehokkaisiin toimiin uudelleenkäytön edistämiseksi; katsoo, että parhaassa mahdollisessa jätehuoltostrategiassa yhdistyvät ehkäiseminen, tuotteiden ja osien uudelleenkäyttö, materiaalien kierrätys, energian talteenotto ja ympäristöystävällinen hävittäminen;
21. viittaa tässä yhteydessä merkitykseen, joka energian talteenotolla on kestävässä jätehuollossa sen jälkeen, kun on hyödynnetty kaikki mahdollisuudet estää jätteen syntyminen, käyttää jäte uudelleen ja kierrättää sitä; 22. kehottaa perustamaan jäsenvaltioiden ja komission asiantuntijoista koostuvan jätteiden syntymisen estämistä käsittelevän työryhmän arvioimaan kahden vuoden ajan nyt käytettävissä olevia ja uusia tietoja ja tutkimuksia jätteiden syntymisen ehkäisemisestä ja laatimaan jätteiden syntymisen estämisen indikaattoreita ja konkreettisia suosituksia toimiksi; katsoo, että työryhmän tuloksista olisi toimitettava kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja se olisi annettava yleisön saataville; katsoo, että komission olisi kertomuksen ja jätetilastoista annetun asetuksen mukaisesti vuodesta 2006 alkaen odotettavissa olevien tietojen perusteella ehdotettava jätteiden vähentämisen lainsäädännöllisiä puitteita, joissa otetaan käyttöön eri välineitä, joita tarvitaan jätteiden vähentämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ja niiden ohella, eli seuraavia seikkoja: jätteiden syntymisen ehkäisemisen määritelmän selventäminen ja täsmentäminen, jätteiden vähentämissuunnitelmien laatimista koskevat suuntaviivat, kaksi kertaa vuodessa toteutettavat kansallisten jätteiden vähentämissuunnitelmien täytäntöönpanon seuranta- ja raportointimekanismit, yhdenmukaistetut menetelmät, joilla jätteiden vähentämistä mitataan ja siitä raportoidaan, kehittämällä joukko jätteen vähentämistä koskevia indikaattoreita kuntien ja teollisuuden jätteiden vähentämistä varten ja jos tarpeen, näihin luokkiin sisältyville eri jätetyypeille; 23. ei hyväksy pakollisia jätteiden vähentämissuunnitelmia, koska niillä puututtaisiin liikaa tuotannon kulkuun; pitää sen sijaan myönteisinä vapaaehtoisia alueellisia, kunnallisia tai alakohtaisia jätteiden vähentämissuunnitelmia tai -malleja; 24. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön jätteiden vähentämisen puitteita täydentäviä välineitä, kuten: puhtaamman tuotannon vertailuanalyysin rakenteellista rahoitusta varten, puhtaampia tuotantomenetelmiä koskevaa ilmaista teknistä tukea tarjoavien keskusten EU:n laajuisen verkoston, jätteiden vähentämistä koskevat ehdot osana teollisuuden luvanantoprosessia, valtuutettujen uudelleenkäyttö- ja korjauskeskusten järjestelmän, "PAYT-järjestelmien" (pay-as-you-throw, maksa itse omat jätekustannuksesi) käyttöönottoa koskevat suuntaviivat ja ehdot sekä työryhmän näihin järjestelmiin liittyviä parhaita käytänteitä koskevien tietojen vaihtamiseksi,
työryhmän, jonka toiminta sisältyy luonnonvarojen kestävän käytön ja hoidon aihekohtaiseen strategiaan, toisaalta ympäristölle haitallisten tukien ja toisaalta ympäristöä hyödyttävien verojen yksilöimiseksi; 25. kehottaa komissiota tutkimaan direktiivin 96/61/EY ulottamista koko jätealaan ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon tähänastiset kokemukset direktiivin täytäntöönpanosta ja tehokkuudesta; 26. kehottaa komissiota ehdottamaan, että kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annettu direktiivi 2003/87/EY ulotetaan kattamaan kaikki jätehuoltotoiminnot, jotta saadaan kannustin alan CO 2 -päästöjen vähentämiseen; 27. pitää myönteisenä, että komissio esitti hiljattain lainsäädäntöehdotuksia kaivosjätteistä ja paristodirektiivin tarkistamisesta, sekä komission aikomusta esittää vuonna 2004 ehdotuksia, jotka koskevat biologisesti hajoavia jätteitä ja puhdistamolietteestä annetun direktiivin tarkistamista, koska ne ovat strategian tärkeitä osia; 28. kehottaa komissiota antamaan kahden vuoden kuluessa ehdotukset hyödyntämis- ja kierrätyslaitosten, esikäsittelylaitokset mukaan luettuina, tiukoiksi yhtenäistetyiksi normeiksi; 29. kehottaa komissiota laatimaan kahden vuoden kuluessa ehdotuksia jätteiden kierrätyksestä saatujen materiaalien laatunormien määrittämiseksi; 30. pitää välttämättömänä kierrätystavoitteiden ja -normien asettamista myös jätevirroille, joilla on määränsä tai vaarallisuutensa vuoksi huomattavia vaikutuksia ympäristöön ja jotka eivät kielteisen tai vähäisen arvonsa vuoksi lainkaan tai juurikaan kannusta markkinoita kierrätykseen, kuten rakennus- ja purkujätteelle kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaisesti sekä yritys- ja teollisuusjätteille; 31. kehottaa komissiota ehdottamaan konkreettisia toimia, joilla turvataan uusioraakaaineiden kilpailukyky primaariraaka-aineisiin nähden pyrittäessä pitkällä aikavälillä itsenäisesti kannattavaan kierrätykseen; 32. kehottaa komissiota ryhtymään toimiin uudelleenkäytön rohkaisemiseksi; suosittaa, että jäsenvaltiot ryhtyvät soveltamaan alennettua ALV-kantaa uudelleenkäytöstä vastaavien laitosten myymiin tuotteisiin; 33. vaatii vähentämään hävitettävän jätteen määrän minimiin, jotta jätettä kierrätettäisiin; kehottaa kieltämään mahdollisimman kattavasti kierrätyskelpoisen tai kompostoitavan jätteen sijoittamisen kaatopaikalle vuoteen 2025 mennessä; kehottaa komissiota ehdottamaan kaatopaikkadirektiivin tarkistamista ja sisällyttämään siihen vaiheittaisen suunnitelman, joka voisi olla seuraavanlainen: vuodesta 2010 alkaen kielletään sellaisen esikäsittelemättömän jätteen sijoittaminen kaatopaikalle, joka sisältää käymiskykyisiä osia
vuodesta 2015 alkaen kielletään paperin, pahvin, kartongin, lasin, tekstiilien, puun, muovin, metallin, kumin, korkin, posliinin, betonin, tiilien sekä lattia- ja seinälaattojen sijoittaminen kaatopaikalle vuodesta 2020 alkaen kielletään kaiken kierrätyskelpoisen jätteen sijoittaminen kaatopaikalle vuodesta 2025 alkaen kielletään kaiken lopun jätteen sijoittaminen kaatopaikalle paitsi, jos jätteen syntymistä ei voi estää tai se on vaarallista (esim. suodintuhka); 34. kehottaa komissiota ehdottamaan toimia, joilla varmistetaan, että vuoden 2010 jälkeen markkinoille saatettavat tuotteet ja niiden pakkaukset ovat uudelleenkäytettäviä ja/tai kierrätettäviä; 35. katsoo, että on asianmukaista yhtenäistää kaatopaikkaverot, koska ne tekevät kaatopaikalle sijoittamisesta kalliimpaa ja tuovat tuloja kaatopaikalle sijoittamista koskevien laatunormien parantamiseksi; kehottaa laatimaan tiukempia kaatopaikkojen sijaintia ja eristämistä koskevia määräyksiä; 36. toistaa, että valmistajan vastuun tulee säilyä tulevaisuudessakin jätepolitiikan keskeisenä osana; 37. korostaa, että on tärkeää soveltaa yksittäisen tuottajan vastuun käsitettä, jotta suuntaudutaan kohti jätteiden syntymistä ehkäisevää menettelyä tärkeimpien käytöstä poistettujen tuotteiden jätelajien, kuten akkujen, rakennusjätteiden, huonekalujen, paperin ja autonrenkaiden, osalta; 38. kehottaa komissiota tutkimaan tarkemmin materiaalikohtaisten kierrätystavoitteiden tehokkuutta ja kustannustehokkuutta ja selvittämään, kuinka tuottajan vastuu olisi jaettava; toteaa, että materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet ovat järkeviä vain, jos ei ole olemassa toimivia uusioraaka-aineiden markkinoita; 39. kehottaa komissiota tutkimaan perusteellisemmin kaupattavien lupien välinettä hyödyntämistavoitteiden saavuttamisessa, arvioimaan muilla aloilla lupien myymisestä saatuja kokemuksia ja antamaan kertomuksen, jossa esitetään tuloksista yhteenveto, ennen kuin välinettä mahdollisesti testataan suppeilla hyödyntämissektoreilla; 40. ei hyväksy tällä hetkellä sellaisten yhteisön kierrätyskiintiöiden asettamista, jotka korvaisivat toistaiseksi kansallisella tasolla tavoiteltavat kiintiöt, koska ne johtaisivat huomattaviin jätenormien eroihin Euroopassa ja voisivat siten aiheuttaa kilpailun vääristymiä; katsoo, että yhtenäistetyt hyödyntämisnormit sekä tehokkaan yhteisön seuranta- ja seuraamusjärjestelmän luominen olisivat edellytyksenä tälle välineelle, jota olisi tutkittava tarkemmin kaupattavien lupien yhteydessä; 41. pitää PAYT-järjestelmiä lupaavana välineenä pyrittäessä kannustamaan taloudellisin keinoin kansalaisia ja yrityksiä vähentämään jäljelle jäävän jätteen määrää tai keräämään jätteet erikseen; katsoo, että erilaisten alueellisten edellytysten vuoksi välineen käyttäminen sopii kuitenkin paremmin alueelliselle ja paikalliselle tasolle; pitää sen vuoksi myönteisenä komission aloitetta laatia suuntaviivat paikallisille päätöksentekijöille;
42. rohkaisee jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia tässä yhteydessä kehittämään ja panemaan täytäntöön yhteistyössä kierrätysyritysten kanssa toimintalinjoja ja toimenpiteitä kierrätettävien materiaalien erillisen keräyksen varmistamiseksi; huomauttaa, että tiettyjen viranomaisten epäonnistuminen asiassa johtaa yhtäläisten toimintaedellytysten vääristymiseen; 43. korostaa, että teollisuuden jätemateriaalit ovat usein helpompia kierrättää, koska ne ovat usein puhtaampia ja laadultaan parempia; kehottaa komissiota siksi ottamaan tämän huomioon suunnitellussa säädöksessä ja säätämään pakollisesta kierrätyskelpoisten teollisuusmateriaalien erillisestä keräyksestä teollisuudessa; 44. kehottaa komissiota laatimaan mahdollisimman pian strategiasta erillään selvän erottelun hyödyntämiselle ja hävittämiselle; 45. vaatii tässä yhteydessä noudattamaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöstä, jonka mukaan jätteiden polttaminen jätteenpolttolaitoksessa katsotaan hävittämiseksi, vaikka energia otetaankin talteen ja toimitetaan kolmansille osapuolille; 46. kehottaa komissiota arvioimaan jo toteutettua kuulemisprosessia jätteen käsitteen määritelmästä ja asettamaan sen julkisesti saataville; 47. kehottaa komissiota kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaisesti selventämään jätteen ja muun kuin jätteen eroa, selventämään hyödyntämisen määritelmää ja laatimaan mahdollisimman pian ja strategiasta erillään yleisen määritelmän käsitteille "jätteiden syntymisen estäminen", "uudelleenkäyttö", "kierrätys" ja "kierrättäjä"; 48. kehottaa komissiota pohtimaan mahdollisuuksia lisätä jätelainsäädännön joustavuutta lisäämällä esimerkiksi jätteen laadun mukaan mahdollisuuksia tapauskohtaiseen harkintaan ja kevyempiin hallinnollisiin menettelyihin sen varmistamiseksi, että lainsäädäntö ei tarpeettomasti vaikeuta jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä; 49. ehdottaa, että kansalaisten, viranomaisten ja talouden toimijoiden tietoisuutta kestävästä jätehuollosta lisätään tiedotuskampanjoiden avulla; 50. kehottaa kaikkia jätteiden kierrätyksen eri vaiheiden toimijoita, loppukäyttäjät mukaan luettuina, osallistumaan menettelyyn, ja kehottaa laatimaan jätteiden erilliseen keräämiseen liittyviä toimia, joilla vastataan kestävän jätehuollon haasteeseen; 51. kehottaa perustamaan neuvontapisteitä edistämään jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kestävää jätehuoltoa pk-yrityksissä; 52. kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja Euroopan tasolla kansallisten koulutus- ja jatkokoulutusohjelmien avulla jätehuollon alalla ja ehdottaa, että toteutetaan eurooppalainen tutkimus jäteongelmia koskevasta opetuksesta ja tietämyksestä kouluissa tavoitteena laatia jäsenvaltioille suositus lisätä nuorten tietoja jäteongelmista; ehdottaa tässä yhteydessä lisäksi, että tutkimuksen pohjalta perustetaan tukiohjelma kouluprojekteille, joiden avulla kouluissa kerrotaan jätteiden syntymisen ehkäisemisestä ja kestävästä jätehuollosta;
53. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään ponnekkaammin kehittämään edelleen kansainvälisiä jätteidenkäsittelynormeja YK:ssa ja OECD:ssä; 54. pitää myönteisenä komission aikomusta suorittaa strategialle laaja vaikutusten arviointi; 55. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.