Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto
Valmentautumisprosessi ja harjoituskaudet
Valmentautumisprosessi Harjoittelun arviointi yhteenvedot harjoituspäiväkirjan analysointi testitulosten analysointi Kokonaisvaltainen kehittymis- ja tulostavoitteiden määrittely Kokonaisvaltainen tilannearvio, ominaisuuksien testaus Harjoittelun seuranta elimistön kuuntelu harjoituspäiväkirjan pito seurantatestit Kuormittumisen ja palautumisen jatkuva sekä kokonaisvaltaisen kehittymisen säännöllinen seuranta Tavoitteista johdettu kokonaisvaltainen valmennus painopisteajattelua noudattaen Harjoittelun suunnittelu ominaisuuksien testaus tilannearvio tavoitteiden määrittely harjoitussuunnitelmat Ks. Huippusuunnistuksen lajianalyysi: Luku 4
Valmentautumisprosessi Kokonaisvaltainen valmentautumisprosessi harjoittelun suunnittelu, seuranta ja arviointi kehon kuuntelu harjoituspäiväkirja seurantatestit Mikä aikajänne? ura, urheilijan polku kausi harjoituskausi jakso viikko päivä harjoitus
Merkittäviä valmennusteorioita Adaptaatio- eli sopeutumisteoria elimistö sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin Superkompensaatioteoria harjoitusärsyke harjoitusvaikutus Satunnaistettu harjoitusärsyke miten kehittyä sopeutumisen jälkeen? vakioharjoitukset vs. harjoitusten variointi Flow-teoria tasapaino omien kykyjen ja haasteiden välillä synnyttää flow-tilan
Oopee Kärkkäinen 2004
Tavoitteenasettelu Juha Taini 2009
Tavoitteenasettelu Hanne Staff 2003
Harjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Harjoittelua suunnitellaan etukäteen: jotta tiedetään mitä ja miksi harjoitellaan jotta kehittävien harjoitusten osuus saadaan kokonaisharjoittelussa mahdollisimman suureksi jotta huippukunto osataan ajoittaa oikeaan aikaan Harjoittelun suunnittelun pohjana käytetään usein vuosisuunnittelumallia, josta voidaan myöhemmin johtaa yksittäisten jaksojen sekä viikko- ja päiväohjelmien sisällöt Suunnitelmista huolimatta luovuus, järjen käyttö ja soveltaminen on suotavaa
Jari Ikäheimonen 2008
Harjoituskaudet Harjoitusvuosi voidaan jakaa harjoituskausiin esim. seuraavasti: PK - peruskuntokausi LK - lajiharjoittelukausi KK - kilpailukausi SK siirtymäkausi Kuukausi marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Harjoituskausi -------------- PK -------------- ------ LK ------ -------------- KK -------------- - SK - Toimiiko? monipuolisesti eri lajeja harrastava lapsi/nuori? lajinsa jo valinnut kansallisen tason nuori? kansallisen kärkitason aikuinen? kansainvälinen huippu?
Suunnistustaidon harjoittelu talvella; viikkoesimerkki Jere Ahonen 2012
Suunnistustaidon harjoittelu kilpailukaudella; viikkoesimerkki Jere Ahonen 2012
(Fyysisen) harjoittelun seuranta Harjoittelua seurataan, jotta: yksittäiset harjoitukset osataan mitoittaa oikein tiedetään jälkikäteenkin mitä on tehty opitaan aiemmasta harjoittelusta (kokemus) Harjoittelun seurannassa ja arvioinnissa voidaan käyttää apuna mm.: kehon kuuntelua (harjoitustuntemukset) harjoituspäiväkirjaa testi- ja kilpailutuloksia muita mittausapuvälineitä kuten sykemittaria
Kehon kuuntelu Oppiessaan valmentautumisprosessin kautta tuntemaan kehonsa hyvin urheilija: oppii harjoittelemaan kehittävästi oikeaan aikaan saa palautetta urheilusuorituksistaan enemmän välttää paremmin mahdolliset ylikuntotilat oppii, miten yksittäiset harjoitukset vaikuttavat elimistöön
Harjoituspäiväkirja Harjoituspäiväkirja on hyvä apuväline harjoittelun seurantaan ja itsearviointiin Hyvä harjoituspäiväkirja: on helppokäyttöinen ja tuntuu omalta sisältää riittävästi tilaa numerotiedoille (harjoitusmuodot, -tehot ja -kestot) sisältää riittävästi tilaa kommentoinnille (harjoitustuntemukset, muut tiedot) mahdollistaa yhteenvetojen tekemisen
Talven kovan viikon toteutus Alkuviikko palauttelua, loppuviikko maajoukkueleirillä. Ma: Kevyttä verkkajuoksua 30min + hieronta Yht: 30min Ti: Aamulenkki 25min MART-testi 9x150m + verkat. 35min Yht: 60min Ke: Aamulenkki 20min 6x1000m radalla 3.28-3.02 (lähtö 5min välein) yht. 1h15min Kevyttä sählyä 35min Yht: 2h10min Minna Kauppi 05/2011 To: Voimatreeni: verkat +60min erilaista voimatreeniä +verkat 1h45min VK1-lumihankitestirata +6x200m radalla. 65Min+ verkat. 2H00 Hieronta Yht: 3h45min Pe: Hiihtoa 1h50min hieronta Yht: 1h50 La: Maastotesti 40min Anakynnyksellä, 1H20 Hiihto 1h20 Yht: 2h40min Su: 8km korttelisprintti VK1-2 60min, yht. 1h40 Hiihtely 50min Yht: 2h30min YHTEENSÄ 14h25min
Yhteenveto fyysisestä harjoittelusta (esimerkki) Björnar Valstad 2003
Yhteenveto fyysisestä harjoittelusta (esimerkki) Björnar Valstad 2003
Esimerkki nousujohteisesta harjoittelusta Aikuisten ja nuorten maailmanmestarin harjoittelu 90-luvulla
Esimerkki maailmanmestarin harjoittelusta 90-luvulla
Suunnistustaidon arviointi ja kehittäminen Suunnistustaidon tai suorituksen arviointi kohdistuu mm.: suunnistustaidon osa-alueisiin (perustaidot, toiminnan ohjaus, suorituksen hallinta) kilpailijaominaisuuksiin (mm. arvokisat vs. muut kisat) suunnistusjuoksuominaisuuksiin (mm. erilaiset maastotyypit / maastonkohdat) Suunnistustaitoa voidaan arvioida ja kehittää mm.: reittipiirrosten ja rastiväliaikojen avulla suunnistamalla sama rastiväli tai rata kahteen kertaan reservialue keskustelemalla valmentajan ja muiden suunnistajien kanssa omakohtaisia kokemuksia analysoimalla
Seurantatestit Harjoittelun onnistumista voidaan arvioida seurantatestien ja kilpailutulosten perusteella Suunnistajan kannalta tärkeitä seurantatestejä ovat mm.: kilpailutulokset testijuoksut, taso- ja mattotestit ominaisuustestit (esim. KU-testi, talenttitestit ) suunnistustaitoanalyysit sykeseuranta (mm. ortostaasit) Ks. Kuormittumisen ja palautumisen seuranta