Kestävä kehitys on vastuuta ja välittämistä OKKA-säätiön opetusmenetelmäpäivät 17.9.2010 Erkka Laininen OKKA-säätiö
Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen Ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn Luonnonvarojen kestävä käyttö ja oikeudenmukainen jakaminen Sosiaalinen kestävyys Hyvinvoinnin tasapuolinen jakautuminen ja perustarpeiden tyydyttäminen Hyvinvoinnin edellytykset myös tuleville sukupolville Kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen Mahdollisuus osallistumiseen ja vastuun kantamiseen päätöksenteossa Oma elämänhallinta, vastuunotto ja kestävien elämäntapojen tavoittelu Taloudellinen kestävyys Kasvu ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen Ympäristön ja talouden yhdistäminen päätöksenteossa Sekä taloudellisesti tehokasta että ympäristöä säästävää toimintaa Vastuullinen kuluttaminen Kulttuurinen kestävyys Kulttuurien monimuotoisuuden säilyttäminen Kulttuurien keskinäisen vuorovaikutuksen edistäminen Kulttuurin tuntemus, arvostus ja kulttuurinen identiteetti Moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus Mukaillen: Hallituksen kestävän kehityksen ohjelma 1998
Taloustieteilijät ovat uudelleen kiinnostuneet onnellisuudesta tutkimuskohteena, sillä talouskasvu ei näytä enää lisäävän ihmisten onnellisuutta. Bruttokansantuotteen kasvua käytetään yhä elintason parantumisen kuvaajana, vaikka se ei kuvaa elämänlaatua eikä ota huomioon ympäristöarvoja. Tutkimusten mukaan kulutuksen kasvu ei Suomessa eikä muissakaan kehittyneissä teollisuusmaissa enää lisää ihmisten onnellisuutta tai hyvinvointia. Tästä huolimatta taloudelliset ja poliittiset järjestelmät pyrkivät yhä lisäämään talouskasvua, koska näkevät sen tienä onnellisuuteen. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tieto&trendit -lehdessä 7/2008
Opetus ja kasvatus ovat avainasemassa kestävän kehityksen edistämisessä Ekologinen kestävyys Taloudellinen kestävyys TAVOITE: Kestävä elämäntapa kestävässä yhteiskunnassa RATKAISUT: kestävän kehityksen eri näkökulmien toteutuminen valinnoissa ja päätöksenteossa TEKIJÄT: Ihmiset, joilla on kyky ja halu toimia yksin ja yhdessä kestävän tulevaisuuden rakentamisen hyväksi Sosiaalinen kestävyys Kulttuurinen kestävyys
Arvot ja kestävä kehitys oppilaitoksen toimintakulttuurissa Näkökulmia kestävään kehitykseen oppilaitoksissa (Laininen, Manninen, Tenhunen, 2006) Taloudellinen kestävyys Taloudellisuus, ekotehokkuus ja elinkaariajattelu, esim. - hankinnat - materiaalien ja energian kulutuksen vähentäminen - tavaroiden uudelleenkäyttö, jakaminen, vuokraus ja lainaus - jätteiden lajittelu ja kierrätys Reilun kaupan tuotteet Rakennusten korjaus ja kunnossapito Kuljetusten optimointi Tilojen käyttöaste ja monikäyttö Ekologinen kestävyys Ympäristöystävälliset hankinnat Materiaalien, energian ja veden säästö Uudelleenkäyttö, kierrätys ja lajittelu Säästävät ja vähäpäästöiset liikkumistavat Turvallisuus vaarallisten aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa Arvot Arvot Luonnon ja elämän kunnioittaminen Kohtuullisuus ja taloudellisuus Terveys ja henkinen hyvinvointi Globaali, kansallinen ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus Yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus Moniarvoisuus ja kulttuurisuus Demokratia Kulttuurinen kestävyys Paikallisten kulttuuristen perinteiden ja tapojen vaaliminen Kulttuuriympäristön säilyttäminen Monikulttuurisuus oppilaitoksen arjessa Sosiaalinen kestävyys Työympäristön turvallisuus, terveellisyys, viihtyisyys ja esteettömyys Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, terveys, jaksaminen ja tasa-arvoinen arvoinen kohtelu Eettiset, turvalliset ja terveelliset hankinnat Syrjäytymisen, syrjinnän, fyysisen ja psyykkisen väkivallan ehkäisy Avoimuus, yhteistoiminta ja osallistumisen mahdollisuudet Verkottuminen ympäröivään yhteiskuntaan
Haaste kouluille ja oppilaitoksille: Johtaminen Opetus Vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Miten rakennetaan kestävän elämäntavan oppimista ja hyvinvointia tukeva oppimisympäristö (johtaminen, opetus, toimintakulttuuri)?
Kasvu kestävään elämäntapaan - teesejä oppilaitoksille 1. Koulun turvallinen ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kestävän tulevaisuuden siemenet ovat ihmisissä yksilöinä. Jotta pystyisimme ottamaan huomioon kanssaihmistemme tarpeet sekä ympäristön hyvinvoinnin, on meidän ensin oltava itse eheitä ihmisiä. Koulujen ja oppilaitosten tulee pystyä turvaamaan osaltaan lasten ja nuorten kasvu tasapainoisiksi, fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoiviksi ihmisiksi. Tämä edellyttää perusturvallisuuden, luottamuksen ja vuorovaikutuksen toimintakulttuuria.
2. Terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen koulujen ja oppilaitosten tärkeäksi kasvatustavoitteeksi Fyysisten ja psyykkisten terveysongelmien ennaltaehkäisy on yksi Suomen suurimmista lähivuosikymmenien haasteista. Kansalaisten perushyvinvointi on myös tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimisen tulee korostua entistä painokkaammin koulujen ja oppilaitosten kasvatustavoitteissa.
3. Koulutuksen ja kasvatuksen tulee tukea arvojen ja merkitysten syntymistä Kestävän elämäntavan etsimisen avainkysymys on, mitä on hyvä elämä ja mitä oikeasti tarvitsemme ollaksemme onnellisia. Etenkin länsimaisilta ihmisiltä tuntuvat elämän syvemmät tarkoitukset olevan hukassa. Niitä korvataan materialla ja rahalla, mikä taas johtaa ympäristön kuormitukseen ja henkisen hyvinvoinnin kaventumiseen. Koulutuksen ja kasvatuksen tärkeänä tavoitteena tulee olla ihmisen omien arvojen ja merkitysten luomisen sekä luovuuden tukeminen.
4. Oppilaitosyhteisön hyvinvointia tulee rakentaa kokonaisuutena Oppilaitos on yhteisö, jonka jäsenten hyvinvointi syntyy fyysisestä, psyykkisestä, pedagogisesta ja sosiaalisesta työ- ja oppimisympäristöstä. Oppilaitosyhteisön jäsenten hyvinvointia tulisi tarkastella ja kehittää kokonaisuutena ottaen samanaikaisesti huomioon henkilöstön ja opiskelijoiden näkökulmat ja tarpeet. Oleellista on, että kaikki yhteisön jäsenet voivat osallistua työ- ja oppimisympäristön sekä oman hyvinvointinsa parantamiseen.
Kestävä kehitys on vastuuta ja välittämistä Kestävän elämäntavan oppimisen haaste tiivistyy vastuun kantamiseen: On opittava ottamaan vastuu omasta itsestä ja omista tekemisestä ennen kuin on valmis vastuuseen yhteisöstä, lähiympäristöstä ja globaaleista haasteista. Vastuun lisäksi tarvitaan aitoa välittämistä muista ihmisistä ja ympäristöstä: Miten otamme huomioon toistemme tarpeet esim. työssä, kotona, koulussa ja harrastuksissa? Välitämmekö luonnosta ja muiden lajien hyvinvoinnista?
Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kansallinen kestävän kehityksen strategia sekä keke-toimikunnan koulutusjaoston strategia: Kaikkiin koulutusorganisaatioihin laaditaan oma kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010 mennessä. Sen tulisi olla osa toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja laadunhallintaa. Tavoitteena on, että 15 prosenttia päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista on saanut ulkoisen tunnuksen tai sertifikaatin kestävän kehityksen toiminnastaan vuoteen 2014 mennessä.
Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Kehittämisen työkalu Sertifikaatin myöntämisen perusta Auditoijaverkosto Ulkoiset auditoinnit Käytäntöjen levittäminen Sertifioinnin kehittäminen Tukimateriaali Arviointityökalut Esimerkit ja taustat Palvelu www-sivuilla Opettajien koulutus Kestävän kehityksen ohjelmien rakentaminen Itsearviointi ja auditointi Koulut ja oppilaitokset Kestävän kehityksen yhdistäminen opetukseen ja toimintakulttuuriin Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen Jatkuva parantaminen
Kestävän kehityksen kriteerien rakenne Jatkuvan parantamisen kehä Kestävän kehityksen teemat Kestävän kehityksen kasvatuksen malli
Kestävän kehityksen teemat KEKE-OHJELMA: Oppilaitos valitsee vuosittain taulukosta yhden tai useamman teeman, joihin liittyen se suunnittelee kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet. SERTIFIOINTI: arviointi yhteensä viiden teeman osalta, vähintään kaksi ekologisen ja taloudellisen kestävyyden teemaa ja kaksi sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemaa, yksi teema voi olla oma teema.
Keke-ohjelman rakentaminen kriteerien tuella 1. Vuosittaisten teemojen valinta 2. Nykytilanteen kartoitus teemoista 5. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien osallistuminen 3. Kestävän kehityksen ohjelma 4. Ohjelman toteutus opetuksessa ja arjessa
www.koulujaymparisto.fi
1. Päntäneen koulu, Kauhajoki (11.5.04) 2. Ala-Malmin peruskoulu, Helsinki (12.6.04) 3. Riihimäen kauppaoppilaitos (27.10.04) 4. Helsingin palvelualojen oppilaitos (16.12.04) 5. Muuramen lukio (22.3.05) 6. Kuvaskankaan koulu, Merikarvia (14.12.05) 7. Sammonlahden koulu, Lappeenranta (14.12.05) 8. Langinkosken lukio, Kotka (23.3.06) 9. Toivion koulu, Pirkkala (23.3.06), ensimmäinen keke-sertifikaatti 16.12.2009 10. Kuusamon lukio (17.5.06) 11. Hollolan lukio (13.6.06) 12. Kinnarin koulu, Järvenpää (18.10.06) 13. Kisakallion urheiluopisto, Lohja (18.10.06) 14. Pihkapuiston koulu, Helsinki (14.12.06) 15. Piispanristin koulu, Kaarina (14.12.06) 16. Uudenmaan maaseutuopisto, Hyvinkää (7.5.07) Oppilaitosten ympäristösertifiointi Sertifioidut oppilaitokset 8/2010 17. Savon ammatti- ja aikuisopisto, matkailu- ja ravitsemis- ja talousalan yksikkö Savonia, Kuopio (9.6.07) 18. Oulun Palvelualan Opisto (9.6.2007) 19. Pupuhuhdan koulu, Jyväskylä (13.12.2007) 20. Hönttämäen koulu, Oulu (6.2.2008) 21. Luontokoulu Ilves, Hämeenlinna (16.3.2008) 22. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu (12.6.2008) 23. Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Kiteen maaseutuopetus (16.12.2008) 24. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen luonnonvara-alan yksikkö (3.2.2009) 25. Jämsän ammattiopisto, puutarha-, luonto- ja ympäristöala (16.3.2009) 26. Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruveden yksikkö (15.5.2009) 27. Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Piikkiö (10.6.2009) 28. Savon ammatti- ja aikuisopisto, Toivalan yksikkö (10.6.2009) 29. Keuda Järvenpää Palvelualat (27.5.2010)
Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto ESR-hanke, koordinaattori Saku ry (Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto) Tavoitteina Hyvinvoivan oppimisympäristön määrittely Tiedottaminen hyvinvoinnin materiaaleista ja tapahtumista Oppilaitosten ja hyvinvointia edistävien järjestöjen verkottuminen Hyvien käytäntöjen levittäminen Toimintaa Vertaiskohtaamiset, seminaarit, ym. Hyvinvointiverkoston nettisivu: www.alpo.fi/henkilöstö
Hyvinvoivan oppimisympäristön määrittely
Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi Erkka Laininen OKKA-säätiö Rautatieläisenkatu 6 A 00520 Helsinki erkka.laininen@okka-saatio.com puh. 050 3729 195 www.koulujaymparisto.fi